ASUMISNEUVONTA TALOUSNEUVONTA ja SOSIAALINEN LUOTOTUS Sanna Mainonen ja Mervi Ahola
Asumisneuvonta Asumisneuvojia koko Helsingissä 15, (+ 1 hankekoordinaattori, 1 psyk.sh. ja yksi asumiskummityöntekijä) Pyritään ratkaisemaan asumisen ongelmia (vuokravelka, asunnon huono hoito ja asumishäiriöt) ja välttämään häätöjä Asumisneuvontaa on tarjolla kaikissa Heka Oy:n toimipisteissä (Hekan vuokralaiset) sekä osassa sosiaalipalvelupisteitä (Hekan lisäksi muut vuokranantajat, omistus- ja asumisoikeusasunnot) Lisäksi hankkeita, koulutuksia, PopUp-Asumisneuvonta (seuraava Oodissa 16.5. klo 10-12) Lisätietoja hel.fi/asumisneuvonta -> (tarvittaessa) tunnisteellinen chat asumisneuvonta@hel.fi
Sosiaalinen luototus Neuvonta ma-pe klo 9-11 ja 12-14 puh. 09 3104 3929 Malmin virastotalo, Ala-Malmin tori 2, 4.kerros, 00700 Helsinki sähköposti: sosiaalinen.luototus@hel.fi Sosiaalinen luototus on lakiin (1133/2002) perustuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on taloudellisen syrjäytymisen ja ylivelkaantumisen ehkäiseminen sekä ihmisen itsenäisen suoriutumisen edistäminen. Laki sosiaalisesta luototuksesta edellyttää talousneuvonnan antamista ennen luoton myöntämistä sekä luoton myöntämisen jälkeen. Sosiaalinen luototus on luotonantoa pienituloisille ja vähävaraisille helsinkiläisille, jotka eivät voi saada luottoa tavallisilta luottomarkkinoilta. Luottoa voidaan myöntää esim. velkojen kokonaisjärjestelyyn tai pieniin hankintoihin. Luoton määrä on enintään 15 000 euroa ja laina-aina enintään seitsemän vuotta. Luoton saajalla tulee olla maksukykyä velan maksuun. Asiakas joka joutuu turvautumaan toimeentulotukeen ulosmittauksen vuoksi, on potentiaalinen sosiaalisen luoton asiakas. 6.5.2019 Sanna Mainonen ja Mervi Ahola 1
Sosiaalinen luototus Jos pääset Helsingin kaupungin verkkoon löydät sosiaalisen luototuksen toimintaohjeen kaupungin Intrasta: Peso, Pohjoisen aikuissosiaalityö, Sosiaalinen luototus, Sosiaaliseen luototukseen liittyvä yhteistyö eri ammattiryhmien välille (TOIM026) Tietoa sosiaalisesta luotosta ja luoton hakemisesta nettisivuilla: https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-jatoimeentulo/toimeentulotuki/sosiaalinen-luototus/ 6.5.2019 Sanna Mainonen ja Mervi Ahola 4
Talousneuvonta ja ASTA-hanke Vuokravelkaisella asiakkaalla on yleensä myös muu velkatilanne taustalla. Pyritään hoitamaan muita velkoja luottohäiriömerkinnän pelossa ja vuokra jää maksamatta, johtaa asunnon menettämisen uhkaan Tiliotteet kertovat paljon, eri riippuvuudet kuten peliongelmat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana huolestuttavasti. Talousneuvonnan tavoitteena oman kulutuskäyttäytymisen seuranta, tietoisuus siitä, että enempää ei voi kuluttaa kuin mitä rahaa on käytettävissä. Tavoitteena, että asiakas aktivoituu oman talouden hoitoon ja suunnitteluun (budjetti). ASTA-hankkeen tavoite on luoda varhaisemman puuttumisen parityömalli vuokravelkaisten asiakkaiden talousasioiden selvittämiseen ja taloudenhallintaan (oikea-aikainen palvelu) Tavoitteena avustaa velkojen selvittämisessä/kartoittamisessa ja antaa ohjeistusta eri velkojen järjestelykeinojen mahdollisuudesta ja oikea-aikaisuudesta SEKÄ antaa tukea vuokravelkatilanteessa Lisäksi tarjotaan tarvittava ohjaus muihin palveluihin ja seuranta & tuki talouteen ja vuokranmaksuun 6.5.2019 Sanna Mainonen ja Mervi Ahola 3
Työskentelyohjeet Case-työskentely 15 min Purku max 5 min/ryhmä Näkökulma case-työskentelyyn on työntekijälähtöinen ei asiakaslähtöinen -> arvioikaa mitä tietoja/taitoja/työmalleja/tms. teillä on jo käytettävissä -> mitä vielä tarvitsette, esim. verkostot, yhteistyökumppanit jne. Hyödyntäkää mahdollisimman paljon aamupäivän antia 6.5.2019 Sanna Mainonen ja Mervi Ahola 6
Case 1 Jonna 20- v on heti 18 vuotta täytettyään ottanut useita pikavippejä ja ollut siitä asti velkakierteessä. Viimeksi syntynyt velka on korvausvaatimus auton luvattomasta käyttöönotosta ja saanut myös sakkoja ajokortitta ajosta. Luottotiedot ovat toistaiseksi kunnossa, mutta ei pysty enää kaikkia laskuja maksamaan, yhden kuukauden vuokra myös rästissä. Jonnalla on vakituinen työ Alepan kassalla, mutta jäämässä kahden kuukauden kuluttua äitiyslomalle. Tulevan lapsen isä ei tule muuttamaan yhteen Jonnan kanssa eikä muutenkaan ole innostunut raskaudesta. Mikä neuvoksi?
Case 2 Aviopari Anna ja Jaakko Nieminen + lapset 2-v ja 7-v ovat ajautuneet taloudelliseen ahdinkoon Jaakon jäätyä työttömäksi 5 kuukautta sitten ja uutta työtä ei ole löytynyt. Anna palaamassa työhön takaisin äitiyslomalta, työskentelee lastentarhan opettajana päiväkodissa. Ovat ostaneet kaksi vuotta sitten asunnon Malmilta hintaan 260 000 euroa. Asunnosta velkaa Nordea pankille 200 000 euroa + erilaisia kulutusluottoja n. 50 000 euroa. Neuvoteltu pankin kanssa, että asuntolainaa hoidetaan pelkillä koroilla vuoden ajan, mutta sen jälkeen alkavat luoton lyhennykset. Osa kulutusluotoista siirtynyt perintätoimistoihin perittäväksi ja todennäköisesti ajautuvat pikkuhiljaa ulosottoon. Miten pystyt perhettä auttamaan?
Case 3 Jere 27- v työskentelee vartijana. Palkan ulosmittaus alkanut jonka vuoksi joutunut hakemaan Kelalta perustoimeentulotukea, mutta silläkään ei tule enää toimeen. Vuokra 850 euroa jota Kela ei enää hyväksy kokonaisuudessaan toimeentulotukilaskelmassa menoksi. Yrittänyt etsiä edullisempaa asuntoa, siinä onnistumatta. Ulosoton takia työmotivaatio mennyt eikä enää jaksa asuntohakemuksiakaan pitää vireillä. Monivuotinen parisuhde myös äskettäin kariutunut, osittain rahahuolien takia. Ei itsekään tiedä kuinka paljon velkoja loppujen lopulta on, ei enää jaksa avata postin tuomia kirjeitä. Ymmärtää, että osittain on oma syy kun on velkaantunut, mutta tuntee myös että yhteiskunta ei ole kylliksi tukenut aikana jolloin oli kaksi vuotta työttömänä ja ilman tuloja. Vippejä oli liian helppo saada.
Case 4 Jaana on kolmen alaikäisen lapsen 8-, 12- ja 17-vuotta, yksinhuoltaja. Jaanalla on vakituinen työ päiväkodissa lastenhoitajana. Hän on vuosien mittaan velkaantunut (palkasta ulosottoa) ja vuokravelkaa on kertynyt nyt uudelleen yli kahden kuukauden vuokraa vastaava määrä (2300e). Jaana on hakenut toimeentulotukea, mutta on oikeutettu siihen vain niinä kuukausina kun vesilasku ja sähkölasku tulevat yhtä aikaa. Muuten perustoimeentulotukilaskelma on n. 100e ylijäämäinen. Vanhimman lapsen lukiokirjat on ostettu nyt vuokranmaksusta säästetyillä rahoilla. Vuokravelkoja on maksettu aiempina vuosina kahdesti; v.2016 2500e ja v.2014 2100e, joilla on estetty lapsiperheen häätö (tuomio on jo tullut). Mikäli velka lähtee kolmannen kerran oikeuteen, häätöä ei peruta.
Case 5 Jasmin on 22-vuotias kohta 2-vuotiaan lapsen yksinhuoltaja. Jasminilla on pitkä päihdehistoria nuoresta iästään huolimatta ja hän on tällä hetkellä korvaushoidossa. Velkoja hän ehti kerryttää täytettyään 18-vuotta lähes 5000e, jonka lisäksi ulosotossa on maksamatta pitkä rivi terveyskeskusmaksuja. Kotihoidon tuen päätyttyä Jasmin haluaa palata opiskelemaan ja työllistyä sen jälkeen. Jasmin saa tällä hetkellä asumistukea (4. pvä), kotihoidontukea (30.pvä), lapsilisää (26. pvä) ja elatustukea (10.pvä). Toimeentulotuki jää hakematta lähes kuukausittain, koska tuen määrä vaihtelee, eikä Jasmin hahmota tukiviidakkoa. Hänellä on maksamatta vuokrasta asumistuen jälkeiset omavastuuosuudet 6kpl (yht. 790e), ja vuokranantaja uhkaa häädöllä. Jasmin kertoo, ettei hän hahmota yhtään, mitä hänen pitäisi maksaa kuukausittain vuokraan, mistä tuloista, tai kuinka paljon hänellä on rahaa käytettävissä ruokaan ja muihin arjen menoihin.
Case 6 Jaska, 62-vuotta, on töissä Helsingin kaupungilla ja asuu vuokralla. Palkasta menee ulosottoon kuukausittain huomattava summa ja tilille hän saa 1050e/kk. Lisäksi makselee kaverilainoja. Asumistukea Jaska ei saa, toimeentulotukea ei osaa/halua hakea. Vuokravelkaa on kahden kuukauden vuokraa vastaava määrä 1200e, josta Jaska on tehnyt maksusopimuksen 250e/kk. Velassa on mukana kaksi vesilaskua. Jaskaa on vuosien mittaan huomautettu useasti vuokranmaksusta, ja velka on viety oikeuteen pari vuotta sitten, jolloin sosiaalitoimi maksoi velan (1200e). Jaskalla on pieniä lääkeostoja kuukausittain, vesilasku kulutuksen mukaan (erääntyy 3kk välein 80e) ja sähkölasku.