Kauppa 2011 Handel Trade Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Vientiä harjoittaneiden konsernien emomaat, osuudet Suomen kokonaisviennistä v. 2009, % Italia Norja Ranska Alankomaat Venäjä Tanska Japani Arabiemiirikunnat Iso-Britannia Saksa Sveitsi Ruotsi USA 0,7 0,7 0,8 0,8 0,9 1,0 1,0 1,3 1,8 2,5 3,6 4,4 5,6 Suomi 60,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Helsinki 9.2.2011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa Suomen tavarakaupan globalisoituminen on näkynyt viime vuosikymmeninä monissa yhteyksissä. Selvimmin muutos näkyy ulkomaankauppaa käyvien yritysten kansainvälistymisessä. Ulkomaalaisomisteisten konsernien osuus Suomen viennistä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kohonnut kymmenestä prosentista 30 %:iin ja tuonnista yli kolmannekseen. Myös ulkomaankaupan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noussut. Nousu ei ole kuitenkaan ollut tasaista, ja suurimmat muutokset tapahtuivat jo 1990-luvulla. Kehitys on ollut hyvin samankaltainen maailmanlaajuisten muutosten ja mm. Saksan ja Ruotsin BKT-osuuksien muutosten kanssa. Globalisaatio näkyy myös tuotannon siirtymisenä pois Suomesta. Esim. teollisuuden välituotteina käyttämien sähkölaitteiden ja tekstiilien tuontihinnat ovat muusta hintakehityksestä poiketen kahden viime vuosikymmenen aikana laskeneet, mikä osoittaa halpojen välituotteiden kotimaan tuotannon siirtymistä tuontitavaroiksi. Tausta ja syyt Globalisaatio ei ole uusi ilmiö ulkomaankaupassa tai talouselämässä yleisemmin. Ilmiön taustalla on jo 1800-luvun alussa taloustieteessä todettu suhteellisen edun periaate. Sen mukaan jokaisen maan kannattaa erikoistua niihin tuotteisiin, joiden tuotannossa sen kustannusetu on suurin. Suhteellisen edun periaatetta voi soveltaa tavaratuotannon lisäksi myös mm. palvelualoille. Maa, jolla on huomattava etu tavarakuljetuksissa ja välivarastoinnissa, voi keskittyä logistiikkaan tavaratuotannon sijasta. Eri maiden suhteelliset edut alkoivat näkyä myös yritysten toiminnan tasolla, kun maailmanlaajuisesti toimivat yritykset yleistyivät siirtomaakaudella. Suomen ulkomaankauppa on ollut käytännössä aina globalisoitunutta. Pieni markkina-alue ja vähäiset ja yksipuoliset luonnonvarat ovat pakottaneet maan toimimaan suurten kansainvälisten kauppakeskusten varassa erityisesti tuonnissa, mutta hyvin pitkälle myös viennissä. Tuontitavarat ovat kulkeneet mm. Ruotsin, Saksan ja Alankomaiden suurten keskusvarastojen kautta. Viennissä Iso- Britannia oli vuosikymmenien ajan keskipiste, jonka kautta suomalaiset elintarvikkeet ja metsäteollisuustuotteet kulkivat maailmalle. Laajempi ja moniulotteisempi globalisoituminen alkoi EU-jäsenyyden myötä 1990-luvun puolivälissä ja euron käyttöönoton yhteydessä 2002. Näiden muutosten vuoksi tavaravirtojen lisäksi myös pääomamarkkinat ja yritysten sijoittuminen globalisoituivat. Samaan aikaan yritysten omistussuhteet ovat nopeasti kansainvälistyneet. Maailmantalouden yhdentyminen merkitsee ulkomaankaupalle ja kaupan tilastoinnille mm. seuraavia muutoksia: 1) Alkuperämaa- ja määrämaatieto häviää tai muuttuu vaikeasti tulkittavaksi. Suurten tukkuvarastojen ja muiden logistiikkakeskusten kautta kulkevat tavarat kirjataan myyjä- ja ostajamaassa logistiikkakeskuksen sijainnin mukaan. Esim. Venäjä tilastoi monet maahan tulevat kemikaalit ym. massatavarat tuonniksi Suomesta, koska se on ainoa Venäjällä tiedossa oleva tuontimaa. Vastaavasti Suomessa tilastoidaan tuonniksi EU-alueelta tavaroita, joiden alkuperämaa on EU:n ulkopuolella.
2) Yhä suurempi osa ulkomaankaupasta on välityskauppaa. Lopullisten määrämaiden tilastoimat ostohinnat saattavat erota selvästi alkuperämaiden myyntihinnoista, sillä välittäjämaiden erilaiset pakkaus-, varastointi-, viimeistely- yms. kulut voivat olla huomattavasti suurempia kuin perinteiset FOB- ja CIF-hintojen erot. Esim. Suomesta Venäjälle jälleenvietyjen matkapuhelimien hinta on kaksinkertainen ja monien kodinkoneiden hinta kolmanneksen suurempi kuin kyseisten tuotteiden hinta Suomeen tuotaessa. 3) Yritysten kansainvälistyminen johtaa monimutkaisiin logistisiin ja tuotannollisiin ketjuihin yli rajojen. Erityisesti kone- ja laitetuotannossa, mutta myös tevanake-tuotannossa tuotteen valmistuminen saattaa jakaantua useaan eri maahan: tuotteen osia valmistetaan ehkä kahdessa tai kolmessa maassa, kokoonpano tapahtuu neljännessä maassa ja pakkaus ja myynti viidennessä maassa (esim. viestintälaitteet, kulkuneuvot, moottorit, jalkineet). Vastaavasti kansainvälistyminen johtaa myös konsernin sisäisiin varainsiirtoihin yli maiden rajojen. Ulkomaankaupan osuus bruttokansantuotteesta Yksi kansainvälistymisen selvimmistä kuvaajista on tavaroiden ja palvelujen viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteesta. Suomen taloudessa ulkomaankaupan ja palvelujen osuus supistui 1980-luvulla, mutta alkoi kasvaa nopeasti jo ennen EU-jäsenyyttä, 1990-luvun alussa. EUjäsenyyden aikana osuudet ovat heilahdelleet voimakkaasti. Osuudet nousivat huippuunsa vuonna 2008, mutta putosivat vuoden 2009 taantuman aikana 90-luvun lopun tasolle. Kuvio 2. Tavaroiden ja palvelujen ulkomaankaupan osuus BKT:sta 1980-2009 (lähde: Tilastokeskus) % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 Tavaroiden ja palvelujen vienti 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Tavaroiden ja palvelujen tuonti Suomen kaupan suhteellista kansainvälistymistä voi selvittää vertaamalla tavara- ja palvelutuonnin BKT-osuuden kehitystä Ruotsin, Saksan ja koko maailman lukuihin. Kuvio 3. osoittaa, että Suomen
kehitys on ollut hyvin samansuuntainen kuin maailmalla yleensäkin. Maailmanlaajuisesti tuontiosuudet ovat kuitenkin selvästi alempia kuin läntisissä teollisuusmaissa. Lähimpiin kauppakumppaneihin verrattuna Suomen kansainvälistyminen on viime vuosikymmeninä ollut hyvin yhtenevä Saksan kanssa lukuun ottamatta vuosia 1993-98, jolloin ulkomaansektorin osuus nousi Suomessa selvästi suuremmaksi. Ruotsissa ulkomaansektorin osuus on koko ajan ollut vielä korkeampi kuin Suomessa ja Saksassa. Kuvio 3. Tuonnin osuus maailman, Suomen, Ruotsin ja Saksan BKT:sta 1980-2009 (lähde: World Bank) 50 45 40 35 30 % 25 20 15 10 5 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Maailma Suomi Ruotsi Saksa Ulkomaankauppaa käyvien yritysten kansainvälistyminen Ulkomaankaupan kansainvälistymistä voidaan tutkia seuraamalla yritysten omistuspohjan rakennetta. Aineistona on käytetty Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuosiaineistoa, konsernien vuosiaineistoa ja tytäryritysaineistoa. Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat selvästi kasvattaneet osuuttaan ulkomaankaupasta 2000- luvulla. Ulkomaalaiset yritykset selviytyivät myös vuoden 2009 taantumasta kotimaisia paremmin. Kotimaisten yritysten vienti ja tuonti supistuivat yli kolmanneksen edellisestä vuodesta. Ulkomaalaisten yritysten viennin ja tuonnin pudotus jäi 30 %:n tuntumaan. Konsernien osuus kokonaisviennistä kohosi 2000-luvun alkuvuosina nopeasti 82 %:sta 91-92 %:iin ja pysytteli vuoden 2009 taantuman aikana 90 %:ssa. Vientiä harjoittavien konsernien omistuspohja on vuosikymmenen aikana muuttunut huomattavasti. Suomalaisomisteisten konsernien osuus kokonaisviennistä oli vuosikymmenen alkupuoliskolla 71-73 %, mutta on sen jälkeen laskenut nopeasti 60 %:iin. Muutos on johtunut suomalaisomisteisten monikansallisten konsernien vientiosuuden laskusta; täysin kotimaisten konsernien osuus on pysytellyt koko vuosikymmenen parissa prosentissa. Ulkomaa-
laisomisteisten konsernien osuus kokonaisviennistä on kymmenen vuoden aikana kohonnut tasaisesti vajaasta kymmenestä prosentista 30 %:iin. (Konsernivientiä koskevat kuviot liitteessä 1.) Tuonnissa ulkomaalaisten konsernien merkitys on kasvanut vientiäkin nopeammin. Vuosikymmenen alussa kaikkien konsernien osuus kokonaistuonnista oli hieman yli 60 %. Korkeimmillaan vuosina 2005-2008 osuus kohosi 86-87 %:iin, mutta painui vuoden 2009 aikana 82 %:iin. Suomalaisomisteisten konsernien osuus koko tuonnista on koko vuosikymmenen ajan ollut suunnilleen puolet. Suurin osa tästä osuudesta on kertynyt monikansallisissa suomalaisomisteisissa yrityksissä. Täysin kotimaisten konsernien osuus on heilahdellut kolmesta kahdeksaan prosenttiin. Ulkomaalaisten konsernien osuus kokonaistuonnista oli vielä vuosikymmenen alussa kymmenen prosentin paikkeilla, mutta on viime vuosien aikana noussut yli kolmannekseen. (Konsernituontia koskevat kuviot liitteessä 2.) Vientiä harjoittaneista ulkomaalaisomisteisista konserneista yhdysvaltalaisilla oli suurin merkitys. Niiden osuus vuoden 2009 kokonaisviennistä oli 5,6 % eli lähes viidennes ulkomaisten konsernien viennistä. Ruotsalaiskonsernien osuus oli 4,4 % kokonaisviennistä. Muita tärkeitä emomaita olivat Sveitsi (3,6 %), Saksa (2,5 %) ja Iso-Britannia (1,8 %). Tuotannon siirtyminen ulkomaille Yksi ulkomaankaupan globalisaation ilmenemismuoto on, että erilaisten puolivalmisteiden tuottaminen siirtyy halvempiin tuotantomaihin, vaikka niiden tuottamiseen olisi mahdollisuuksia myös lopputuotteita tuottavassa maassa. Tätä ei voi suoraan tutkia ulkomaankauppatilastojen avulla, mutta viitteitä ilmiöstä antaa erilaisten välituotteiden tuontihintojen muuttuminen ja muutoksen poikkeaminen teollisuustuotannon yleisestä hintakehityksestä. Suomen ulkomaankauppatilastoissa muiden tuotteiden valmistamiseen käytetyt välituotteet on luokiteltu samaan ryhmään raaka-aineiden kanssa. Muutamissa tavaranimikkeissä on mahdotonta määritellä, ovatko nimikkeeseen luokiteltavat tavarat raaka-aineita, välituotteita vai kulutustavaroita. Joitakin suuria välituoteryhmiä voidaan kuitenkin erottaa. Näitä ovat lähinnä: -kemian teollisuuden tuotteista useimmat muovit, -tevanake-tuotteista useimmat langat ja tekstiilit, -monet paperiteollisuuden tuotteet, -suurin osa metallien perusteollisuuden tuotteista, -sähköteknisen teollisuuden tuotteista monet kaapelit, komponentit yms. Vertailu osoittaa, että Suomeen tuotujen välituotteiden kilohinnat ovat viime vuosikymmeninä selvästi laskeneet kaikissa muissa ryhmissä paitsi metalliteollisuudessa, jossa hinnat ovat kohonneet selvästi. Paperin tuonnissa suurin hintojen lasku tapahtui jo 1990-luvulla; sen jälkeen tuonnin kilohinnat ovat tasaantuneet. Olennaisin muutos on tapahtunut sähkötarvikkeiden tuonnissa. Vuonna 1990 hinnat olivat tosin vielä selvästi viime vuosien tasoa alempana, mutta sen jälkeen hinnat nousivat nopeasti ja olivat vuosituhannen vaihteessa yli kaksinkertaiset vuosien 2008 ja 2009 kilohintoihin verrattuna. Suomen tuotannon hintaindeksi on kahden vuosikymmenen kuluessa kehittynyt aivan eri suuntaan. Vuoden 2009 hinnat olivat yli kolmanneksen korkeammat kuin vuonna 1990 ja 17 % korkeammat kuin vuonna 2000. Välituotteiden erilaisen hintakehityksen voidaan ainakin osaksi tulkita johtuvan siitä, että aikaisemmin huomattava osa välituotteista on tuotettu Suomessa, ja tuonti on koostunut
kalliimmista erikoistuotteista. 2000-luvun kuluessa halvan tavaran tuotanto on siirtynyt pois Suomesta ja tuonnin kilohinnat sen vuoksi selvästi laskeneet. (Liitteessä 5. tarkemmat hintamuutokset ja tiedot siitä, mitkä tavaranimikkeet on tässä yhteydessä luokiteltu välituotenimikkeiksi.) Ulkomaankaupan kulkeminen kolmansien maiden kautta Kaupan globalisoitumiselle on tyypillistä, että tavarat eivät kulje suoraan tuottajamaasta kuluttajamaahan, vaan kiertävät useiden maiden kautta erilaisten logististen etujen vuoksi. Suomen viennissä tämä globalisaatio näkyy selvimmin kahdessa yhteydessä, toisaalta viennissä Venäjälle, toisaalta puhelinlaitteiden viennissä. Huomattava osa Suomen viennistä Venäjälle on viime vuosina ollut muualla valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä. Venäjälle on kulkenut jälleenvientinä mm. autoja, matkapuhelimia, kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa. Suurimmillaan vuosina 2007-2008 jopa kolmannes Suomen viennistä Venäjälle on voinut olla jälleenvientiä. Suomi on ollut logistiikkakeskuksena myös viennissä Baltian maihin, vaikka merkitys onkin ollut vähäisempi. Toinen Suomen viennissä näkyvä globalisoitumispiirre on ollut matkapuhelimien vienti. Suomeen on tuotu muutamina vuosina yli kymmenkertainen määrä matkapuhelimia kotimaiseen kysyntään verrattuna. Nämä puhelimet, arvoltaan parhaimpina vuosina lähes kaksi miljardia euroa, ovat päätyneet joko lopullisiin kuluttajamaihin tai seuraavaan välittäjämaahan. Suomen tuonnista on perinteisesti kulkenut merkittävä osa kolmansien maiden, mm. Saksassa ja Ruotsissa sijaitsevien tukkukauppojen ja Alankomaiden raaka-ainekaupan kautta. Kolmansien maiden kautta kulkeva tuonti lisääntyi jonkin verran vuosituhannen vaihteessa. Vuosina 2007-2008 osuus palasi jälleen 1990-luvun tasolle. Osuuden nousu vuonna 2009 saattoi johtua taantuman aiheuttamista muutoksista, joten siitä ei voi päätellä välitystuonnin olevan jälleen pitempiaikaisessa kasvussa. Taulukko 1. Tuonti Suomeen kolmansien maiden kautta 1985-2009 Vuosi Alkuperämaa lähetysmaana % Muu lähetysmaa % 1985 85,9 14,1 1990 87,3 12,7 1995 84,6 15,4 2000 82,2 17,8 2005 82,8 17,2 2007 85,1 14,9 2008 85,8 14,2 2009 83,4 16,6
Liite 1 milj. eur 70 000 Suomen totaalivienti ja konsernien vienti 2000-2009 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kokonaisvienti Suomalaisomisteisten konsernien vienti Ulkomaalaisomisteisten konsernien vienti % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Konsernien euromääräinen osuus kokonaisviennistä 2000-2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kokonaisvienti Konsernien osuus kokonaisviennistä Suomalaisomisteisten konsernien osuus konaisviennistä Ulkomaalaisomisteisten konsernien osuus kokonaisviennistä % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Konsernien euromääräinen osuus kokonaisviennistä 2000-2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kokonaisvienti Suomalaisomisteisten, monikansallisten konsernien osuus kokonaisviennistä Ulkomaalaisomisteisten konsernien osuus kokonaisviennistä Suomalaisomisteisten, täysin kotimaisten konsernien osuus kokonaisviennistä
Liite 2 Suomen totaalituonti ja konsernien tuonti 2000-2009 milj. eur 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kokonaistuonti EUR Suomalaisomisteisten konsernien tuonti EUR Ulkomaalaisomisteisten konsernien tuonti EUR % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Konsernien euromääräinen osuus kokonaistuonnista 2000-2009 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 kokonaistuonti Konernien osuus kokonaistuonnista Suomalaisomisteisten konsernien osuus kokonaistuonnista Ulkomaalaisomisteisten konsernien osuus kokonaistuonnista Konsernien euromääräinen osuus kokonaistuonnista 2000-2009 % 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 kokonaistuonti Suomalaisomisteisten, monikansallisten konsernien osuus kokonaistuonnista Ulkomaalaisomisteisten konsernien osuus kokonaistuonnista Suomalaisomisteisten, täysin kotimaisten konsernien osuus kokonaistuonnista
Liite 3 Konsernien lukumäärät 2000-2009 viennissä 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Konsernien lukumäärä Vienti Suomalaisomisteiset, täysin kotimaiset Suomalaisomisteiset, monikansalliset Ulkomaalaisomisteiset Konsernien lukumäärät 2000-2009 tuonnissa 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Konsernien lukumäärä Tuonti Suomalaisomisteiset, täysin kotimaiset Suomalaisomisteiset, monikansalliset Ulkomaalaisomisteiset
Liite 4 Konsernien osuus ulkomaankauppaa käyvien yritysten lukumäärästä ja ulkomaankaupasta v. 2009 Lukumäärä Tuonti Vienti Kaikki yritykset 44 104 13 783 Konsernit 2 789 1 808 Konsernien osuus yritysten lukumäärästä 6,3 13,1 Kotimaisten konsernien lukumäärä 1 146 860 Kotimaisten osuus konsernien lukumäärästä 41,1 47,6 Ulkomaisten konsernien lukumäärä 1 643 948 Ulkomaisten osuus konsernien lukumäärästä 58,9 52,4 Euromäärä Tuonti, milj. e Vienti, milj. e Kaikki yritykset 43 655 45 063 Konsernit 35 886 40 626 Konsernien osuus koko ulkomaankaupasta 82,2 90,2 Kotimaisten konsernien ulkomaankauppa 20 648 27 080 Kotimaisten konsernien osuus koko ulkomaankaupasta 47,3 60,1 Ulkomaisten konsernien ulkomaankauppa 15 238 13 546 Ulkomaisten konsernien osuus koko ulkomaankaupasta 34,9 30,1
Liite 5 Välituotteiden tuontihinnat 1990-2009 (e/kg) Hinnan muutos % 1990 1995 2000 2005 2008 2009 2009/1990 2009/1995 2009/2000 2009/2005 2009/2008 Muovit 2,97 3,71 3,41 3,58 3,67 3,37 13-9 -1-6 -8 Tekstiilit 4,76 4,91 4,78 5,12 4,70 4,18-12 -15-13 -18-11 Paperi 2,04 1,14 1,01 0,90 0,91 0,89-56 -22-12 -1-2 Metallit 0,90 0,79 0,92 1,37 1,69 1,79 98 125 94 30 6 Sähkötarvikkeet 11,41 24,21 39,48 29,32 18,94 17,61 54-27 -55-40 -7 Tuotannon hintaindeksin muutos % (lähde: Tilastokeskus) 2009/1990 2009/1995 2009/2000 2009/2005 2009/2008 35 24 17 12-3 Välituotteiksi lasketut CN-tavararyhmät: Muovit: 3916, 3917, 3919-3921 Tekstiilit: 50-55 Paperi: 4801-4817, 4819, 4821-4823 Metallit: 7206-7229, 7301-7307, 7310-7320, 7325, 7326, 7407-7419, 7505-7508, 7604-7616, 7804-7806, 7904-7907 Sähkölaitteet: 8505-8507, 8511, 8512, 8531-8547
Kauppa 2011 Handel Trade Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa 2011:M02 9.2.2011 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Turo Kiiski p. 040 332 1847 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi / Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax 020 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu 020 690 603 Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax 020 492 1860 E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice 020 690 603 Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A P.O.Box 512 FI-00101 Helsinki Phone internat. + 358 9 6141 Fax + 358 20 492 1860 E-mail: statistics@tulli.fi Statistics service + 358 20 690 603
Kauppa 2011 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009 Jälleenvienti Venäjälle v. 2009; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden ja kodinkoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Milj. euroa 250 200 150 100 50 0 Henkilöautot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Atk-laitteet yms. Voiteluvalmisteet Lääkkeet Kotitalouskoneet Pakettiautot Sähkötyökalut Digitaalikamerat Helsinki 9.2.2011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
JÄLLEENVIENTI VENÄJÄLLE ROMAHTI VUONNA 2009 Suomesta Venäjälle vietyjen, mutta muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden osuus viennistä Venäjälle jäi vuonna 2009 suunnilleen viidennekseen. Vielä vuonna 2008 jälleenviennin osuus nousi lähes kolmannekseen, mutta vuoden 2008 lopulla alkanut taantuma koetteli erityisen paljon tyypillisiä jälleenvientituotteita. Jälleenviennin arvo jäi selvästi alle miljardin euron, kun se vuonna 2008 kohosi yli kahteen miljardiin euroon. Henkilöautojen vienti putosi vuonna 2009 viidennekseen vuodesta 2008. Kotitalouskoneiden vienti jäi runsaaseen neljännekseen vuoden 2008 viennistä ja viihde-elektroniikan tuotteita vietiin puolet edellisvuotisesta. Myös matkapuhelimien välityskauppa Suomesta Venäjälle väheni huomattavasti. Jyrkästä laskusta huolimatta henkilöautot pysyivät tärkeimpänä jälleenvientitavarana. Niiden viennin arvo oli 234 milj. euroa eli lähes kuusi prosenttia koko viennistä Venäjälle. Hieman yli sadan miljoonan euron arvoisesta viihde-elektroniikan viennistä suurin osa oli jälleenvientiä. Todennäköistä on, että myös 163 milj. euron arvoisesta matkapuhelinviennistä huomattava osa oli muualla kuin Suomessa tuotettuja. Lisäksi 73 milj. euron arvoinen voiteluvalmistevienti ja suurin osa 82 milj. euron atk- yms. laitteiden viennistä oli jälleenvientiä. Jälleenvienti tavararyhmittäin Henkilöautoja vietiin Venäjälle 1,3 miljardin euron arvosta vuonna 2008, mutta vuonna 2009 viennin arvo putosi 234 milj. euroon. Vaikka Suomessa onkin autotuotantoa, nimike- ja hintavertailun perusteella Venäjälle viedyt henkilöautot voidaan laskea kokonaisuudessaan muualla kuin Suomessa valmistettujen autojen jälleenvienniksi. Venäjälle viedyistä tavarakuljetusautoista 22 milj. euron arvoinen pakettiautojen vienti oli varmuudella jälleenvientiä. Kuorma-autojen ja dumppereiden alkuperää ei sen sijaan voida määritellä, sillä kotimainen tuotanto oli kyllin suuri kattaakseen viennin. Matkapuhelimien vienti Venäjälle jäi vajaaseen kolmannekseen vuoden 2008 viennistä eli 163 milj. euroon. Matkapuhelimien kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten jälleenviennin osuutta puhelinviennistä ei voida laskea. Suomeen tuotujen puhelimien määrä oli kuitenkin moninkertainen kotimaiseen kysyntään verrattuna, joten suurin osa tuonnista päätyi jälleenvientiin. On mahdollista, että kaikki Venäjälle viedyt puhelimet ovat olleet muualla valmistettuja, mutta ne voivat olla myös kotimaista tuotantoa. Suurin osa Venäjälle suuntautuneesta viihde-elektroniikan ja kotitalouskoneiden viennistä on jälleenvientiä. Viihde-elektroniikan tuotanto on niin vähäistä, että ainakin 80 % hieman yli sadan miljoonan euron viennistä oli jälleenvientiä. Kotitalouskoneiden viennissä jälleenviennin osuuden laskeminen on ongelmallisempaa. Suomessa tuotetaan joitakin kotitalouskoneita, mutta muutamia tärkeitä vientitavaroita (esim. mikroaaltouunit) ei tuoteta lainkaan. Tavarakohtaisen erittelyn perusteella voidaan arvioida, että vähintään 33 milj. euron osuus 48 milj. euron kotitalouskoneviennistä oli jälleenvientiä. Jälleenviedyt viihde-elektroniikan tuotteet ja kotitalouskoneet olivat peräisin useista EU-alueen ja Aasian maista. Atk-, kopio-, telekopio- yms. koneiden lähes 82 milj. euron arvoisesta viennistä Venäjälle osa oli aasialaista alkuperää. Kotimaassa on tosin jonkin verran atk-laitteiden tuotantoa, mutta ainakin 45 milj. euron vienti kuului nimikkeisiin, joissa kotimaista tuotantoa ei ole.
Erilaisten voiteluvalmisteiden viennin arvo vuonna 2009 oli 73 milj. euroa. Nämä valmisteet olivat suureksi osaksi peräisin Ranskasta, Saksasta ja Alankomaista. Kotimainen tuotanto oli hyvin vähäistä. Lääkevalmisteet kaksinkertaistivat osuutensa viennistä Venäjälle vuoteen 2008 verrattuna. Lääkevientiin sisältyy myös jälleenvientiä, mutta koska kotimainen tuotanto on merkittävää, jälleenviennin osuutta ei voi tarkasti määritellä. Varmuudella voidaan sanoa, että 53 milj. euron arvoinen hormonien ja alkaloidien vienti oli jälleenvientiä. Varmoina jälleenvientituotteina voidaan mainita myös sähkötyökalut (kuusi miljoonaa euroa) ja digitaalikamerat (viisi miljoonaa euroa). Monissa muissakin tavararyhmissä on mukana jälleenvientitavaroita. Tarkkaa tietoa näistä tavararyhmistä ei kuitenkaan saada. Ongelmana on yleensä se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Jos esim. metallintyöstökoneiden, elektroniikan komponenttien ja ajoneuvojen osien vienti olisi vuonna 2009 ollut kokonaisuudessaan muualla valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä, jälleenviennin osuus Suomen viennistä Venäjälle olisi kasvanut 1,5 prosenttiyksikköä. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2009 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - henkilöautot 234 milj. euroa - matkapuhelimet enintään 163 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 80-102 milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet 45-82 milj. euroa - voiteluvalmisteet 73 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 53 milj. euroa - kotitalouskoneet 33-48 milj. euroa - pakettiautot 22 milj. euroa - sähkötyökalut 6 milj. euroa - digitaalikamerat 5 milj. euroa Jos tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy 788 milj. euroa eli viidennes koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmanimikkeiden vienti lasketaan mahdollisimman suurelta osin kotimaiseksi tuotannoksi, jälleenviennin arvo jää 526 milj. euroon eli 13 %:iin koko viennistä. Kun otetaan huomioon, että pienistä tavararyhmistä voi kertyä lisäksi muutamia kymmeniä miljoonia euroja jälleenvientiä, voidaan arvioida, että muualla tuotettujen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle vuonna 2009 nousi enimmilläänkin vain jonkin verran yli viidenneksen ja jäi siten selvästi pienemmäksi kuin edellisinä vuosina. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)
Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2009; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Paperi, kartonki, pahvi 8 365 482 363 324 (**) 9,0 6 452 701 5,6 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 670 266 318 277 7,9 730 953 43,5 Henkilöautot 284 950 233 511 5,8 603 744 38,7 Öljytuotteet 658 488 (*) 191 667 4,8 1 648 051 11,6 Matkapuhelimet ei julkinen tieto 163 185 4,1 2 784 948 5,9 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 1 383 111 160 660 4,0 1 527 733 10,5 Muovit alkumuodossa 479 962 (*) 139 460 (**) 3,5 663 907 21,0 Meijerituotteet 1 730 100 135 153 3,4 334 135 40,4 Rauta ja teräs 2 573 866 135 035 3,4 2 925 614 4,6 Värit, maalit, kitit yms. 649 358 127 600 (**) 3,2 419 555 30,4 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 23 240 102 450 2,5 134 167 76,4 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) 83 131 (*) 88 573 2,2 1 347 011 6,6 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat 64 825 81 701 2,0 351 334 23,3 Voiteluvalmisteet 1 565 73 019 1,8 88 314 82,7 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 2 433 933 71 800 1,8 2 274 065 3,2 Paperiteollisuuskoneet 909 336 59 558 1,5 691 193 8,6 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet 136 706 52 983 1,3 167 478 31,6 Kivennäisainesten käsittelykoneet 411 271 50 434 1,3 224 074 22,5 Sähkölanka ja -kaapeli 303 375 49 464 1,2 224 575 22,0 Painotuotteet 850 501 49 338 1,2 170 908 28,9 Kotitalouskoneet 141 930 48 185 1,2 145 136 33,2 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 917 121 44 957 1,1 563 408 8,0 Metallintyöstökoneet 98 556 36 410 0,9 205 020 17,8 Hanat ja venttiilit 340 035 35 066 0,9 346 966 10,1 Sähkökytkentälaitteet 503 328 35 000 0,9 503 375 7,0 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 486 301 32 815 0,8 322 823 10,2 Puu ja puutavarat 2 956 040 31 890 0,8 1 607 930 2,0 Liha 819 223 31 599 0,8 110 725 28,5 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 33 785 29 970 0,7 131 016 22,9 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 1 103 351 29 771 0,7 192 768 15,4 Tehdasvalmisteiset rakennukset 582 830 29 086 0,7 150 142 19,4 Huonekalut 759 941 21 140 0,5 148 969 14,2 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 256 401 20 473 (**) 0,5 111 540 18,4 Mäntä- ja dieselmoottorit 654 953 19 873 0,5 653 589 3,0 Lingot, suodatuslaitteet 428 770 18 588 0,5 204 110 9,1 Maa- ja metsätalouskoneet 309 069 18 322 0,5 178 376 10,3 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 518 481 17 002 0,4 178 366 9,5 Alukset ja uivat rakenteet 1 665 499 16 009 0,4 1 522 447 1,1 Turkisnahat 89 428 15 831 0,4 250 314 6,3 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 116 348 13 652 0,3 54 209 25,2 Suuret tavararyhmät yhteensä 3 192 831 79,3 31 345 689 10,2 Muu vienti 835 240 20,7 13 717 721 6,1 Koko vienti 4 028 071 100,0 45 063 410 8,9 (*) Osa tuotannosta ei ole julkista tietoa. (**) Muutamien paperi-, muovi-, väri- ja viljatuotteiden vienti ei ole julkista tietoa. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on käytössä uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuotta 2008 aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin.
Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Paperi, kartonki, pahvi 48010000-48239085 1712-1729 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 30012010-30049099 211060-212021 Henkilöautot 87032110-87039090 291021-291024 Öljytuotteet 27101111-27101999 1920 (paitsi 19202959 ja 192041) Matkapuhelimet 85171200 263022 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 84251100-84314980 2822 Muovit alkumuodossa 39011010-39140000 2016 Meijerituotteet 04011010-04069099 1051 Rauta ja teräs 72011011-73269098 2410-2434 Värit, maalit, kitit yms. 32011000-32159080 201221-24, 2030 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 851930-8522, 8527, 8528 (paitsi 852841, -51 ja -61) 264011-52 Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) 851711, 85171800-85189000,85255000-85258019, 8526, 8529 2630, 265120, 4051 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, 84713000-84719000, 84733020-84733080 2620 Voiteluvalmisteet 34031100-34039990 205941 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 85011010-85049099 2711 Paperiteollisuuskoneet 84391000-84419090 289511 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet 8419 282511, 282960, 289931 Kivennäisainesten käsittelykoneet 84741000-84749090 289240, 289262, 3953 Sähkölanka ja -kaapeli 85441110-85447000 2732 Painotuotteet 49011000-49119900 1812 Kotitalouskoneet 8418, 84221100, 8450, 85081100, 8516 2751, 2752, 28942230, 28945210 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 39171010-39219090 2221 Metallintyöstökoneet 84541000-84669400 284112-284140 Hanat ja venttiilit 84811005-84819000 2814 Sähkökytkentälaitteet 85351000-85389099 271210-27124090 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 38091010-38249098 2059 (paitsi 205941) Puu ja puutavarat 44011000-44219098 1610-162912 (paitsi 162320) Liha 02011000-02109990 1011-101313 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 87041010-87049000 289229, 291041-42 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 68010000-68159990 2361-2399 Tehdasvalmisteiset rakennukset 94060011-94060080 162320, 25111030, 399900 Huonekalut 94013010-94049090 31 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 10011000-11090000 1061, 1106 Mäntä- ja dieselmoottorit 8407-8409 2811, 291011-13, 3999 Lingot, suodatuslaitteet 84211100-84219900 28251410-28291350, 289311, 289423, 32501380 Maa- ja metsätalouskoneet 84321010-84379000 283031-283094 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 87060011-87089997 291044, 292010-2932 Alukset ja uivat rakenteet 89011010-89080000 3011-3012 Turkisnahat 43011000-43040000 1511, 142010, 13911920 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 84651010-84659990 284912 Elektroniikan komponentit 85401111-85429000 2611, 2612 Alumiini ja alumiinitavarat 76011000-76169990 2442, 259212, 259912 Ajoneuvojen renkaat 40111000-40139000 2211 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 84671110-84679900 2824
Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, kasvoi nopeasti vuoden 2009 taantumaan asti, ja transitokuljetusten arvo on ollut moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 14,4 mrd. euroa vuonna 2009. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.
Kauppa 2011 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009 2011:M03 9.2.2011 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi / Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax 020 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu 020 690 603 Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax 020 492 1860 E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice 020 690 603 Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A P.O.Box 512 FI-00101 Helsinki Phone internat. + 358 9 6141 Fax + 358 20 492 1860 E-mail: statistics@tulli.fi Statistics service + 358 20 690 603
Kauppa 2011 Handel Trade Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa v. 2000-2010 Milj. e 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tuonti Vienti Helsinki 28.3.2011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 METSÄTEOLLISUUS TÄRKEIN ALA VIENNISSÄ ARABILIITON MAIHIN Öljy ja metallit heilauttelevat tuontia Suomen vienti Arabiliiton jäsenmaihin 1 nousi viime vuonna Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan 1,4 miljardiin euroon eli vain hieman vuoden 2009 vientiä suuremmaksi. Arabiliiton osuus Suomen kokonaisviennistä on laskenut tasaisesti ja jäi viime vuonna 2,7 %:iin. Enimmillään vientiosuus nousi vuonna 2005 yli viiteen prosenttiin. Näihin muutoksiin eivät ole vielä vaikuttaneet arabimaiden viimeaikaiset levottomuudet, jotka alkoivat vasta vuoden 2011 puolella. Vienti kehittyi viime vuonna Suomen kokonaisvientiä hitaammin koneiden ja laitteiden sekä sähköteknisten tuotteiden viennin vähenemisen vuoksi. Metsäteollisuustuotteiden ja metallien vienti sen sijaan kasvoi selvästi. Tuonti Arabiliiton maista vaihtelee vuosittain huomattavasti lähinnä öljytuotteiden tuontimäärien ja hintojen mukaan. Vuotuiset muutokset ovat suuria myös malmirikasteiden, metallien ja kemian teollisuuden tuotteiden tuonnissa. Arabiliiton osuus Suomen kokonaistuonnista pysytteli vuosikaudet 0,1-0,2 %:ssa, mutta nousi viime vuonna 185 milj. euroon eli 0,4 %:iin koko tuonnista, kun rikasteiden tuonti kuusinkertaistui ja myös kemian teollisuuden tuonti lisääntyi nopeasti. Egypti, Arabiemiirikunnat ja Saudi-Arabia ovat selvästi tärkeimmät vientimaat. Tuonnissa tärkeimpien maiden järjestys vaihtelee mm. öljytuotteiden ja rikasteiden tuonnin mukaan. Viime vuonna suurimmat tuontimaat olivat Marokko, Qatar ja Egypti. Kuvio 2. Kauppa Arabiliiton maiden kanssa v. 2010 350 300 250 200 150 100 50 Milj. e Tuonti Vienti Egypti Arabiemiirikunnat Saudi-Arabia Algeria Marokko Syyria Tunisia Qatar Sudan Oman Jordania Muut Kuvio 3. Arabiliiton maiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2000-2010 Osuus % 6 5 4 3 2 1 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Tuonti Vienti Kuvio 4. Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppatase 2000-2010 Mi lj. e 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 1) Arabiliitto on vuonna 1945 perustettu arabimaiden järjestö, johon kuuluu nykyään 22 jäsenmaata: Algeria, Arabiemiirikuntien liitto, Bahrain, Djibouti, Egypti, Irak, Jemen, Jordania, Komorit, Kuwait, Libanon, Libya, Marokko, Mauritania, Oman, Palestiinalaisalue, Qatar, Saudi-Arabia, Somalia, Sudan, Syyria ja Tunisia. Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Taulukko 1. Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa v. 2000-2010 Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e 2000 50 1 0,1 1 133 55 2,3 1 083 2001 86 74 0,2 1 226 8 2,6 1 139 2002 62-28 0,2 1 562 27 3,3 1 500 2003 57-8 0,2 2 028 30 4,4 1 971 2004 63 11 0,2 2 041 1 4,2 1 979 2005 70 12 0,1 2 796 37 5,3 2 725 2006 134 90 0,2 2 798 0 4,6 2 664 2007 121-10 0,2 3 096 11 4,7 2 975 2008 155 28 0,2 2 659-14 4,1 2 504 2009 108-31 0,2 1 363-49 3,0 1 255 2010 185 72 0,4 1 400 3 2,7 1 214 METSÄTEOLLISUUSTUOTTEILLA YLI 40 %:N OSUUS VIENNISTÄ ARABILIITON MAIHIN Koneiden ja sähkötekniikan vienti laski jyrkästi Metsäteollisuus on perinteisesti ollut tärkein toimiala Arabiliiton alueelle suuntautuneessa viennissä. Tämä on suureksi osaksi johtunut Pohjois-Afrikan maihin viedystä sahatavarasta. Vuosisadan vaihteessa sähköteknisen teollisuuden tuotteet nousivat metsäteollisuuden ohi nopeasti lisääntyneen matkapuhelinviennin vuoksi, mutta viime vuonna metsäteollisuus palasi jälleen selvästi suurimmaksi toimialaksi, kun sähkötekniikan vienti väheni. Viime vuonna puutavaraa, pääasiassa sahatavaraa, vietiin Arabiliiton maihin 346 milj. euron arvosta, mikä kattoi neljänneksen koko viennistä. Puutavaran vienti kasvoi yli neljänneksen. Selvästi suurimmat vientimaat olivat edellisen vuoden tavoin Egypti (144 milj. euroa) ja Algeria (85 milj. euroa). Muita tärkeitä vientimaita olivat Saudi-Arabia, Marokko ja Tunisia. Egyptillä oli 11 %:n ja Algerialla kuuden prosentin osuus Suomen kaikesta puutavaraviennistä. Paperin ja pahvin vienti lisääntyi vajaan neljänneksen. Viennin arvo kohosi 184 milj. euroon ja osuus koko viennistä Arabiliiton maihin 13 %:iin. Saudi-Arabia (45 milj. euroa) ja Arabiemiraatit (35 milj. euroa) nousivat laskussa olleen Egyptin (24 milj. euroa) ohi tärkeimmiksi vientimaiksi. Paperimassan vienti (56 milj. euroa) yli kolminkertaistui lähinnä Egyptiin suuntautuneen viennin ansiosta. Myös vienti Syyriaan, Tunisiaan ja Jordaniaan lisääntyi selvästi. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti väheni yli neljänneksen ja jäi 204 milj. euroon. Muutos johtui puhelinlaitteiden viennin vähentymisestä. Matkapuhelimien vienti putosi puoleen ja jäi 67 milj. euroon. Arabiemiraatit oli edellisen vuoden tavoin selvästi tärkein puhelimien vientimaa 47 milj. euron osuudellaan. Muiden puhelinlaitteiden ja niiden osien vienti supistui vielä matkapuhelinvientiäkin jyrkemmin: viennin arvo jäi alle 30 milj. euron, kun se vuotta aiemmin oli 80 milj. euroa. Puhelinlaitteiden viennistä poiketen muu sähkötekniikan vienti kehittyi suotuisasti. Sähkömuuttajien vienti (35 milj. euroa) puolitoistakertaistui. Tärkeimpiä vientimaita olivat Algeria ja Arabiemiraatit. Sähkökytkentälaitteita (20 milj. euroa) vietiin neljännes edellisvuotista enemmän, vientikohteina lähinnä Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia. Myös atk-laitteiden ja sähkölääkintäkoneiden vienti lisääntyi voimakkaasti. Kummankin ryhmän viennin arvo oli 18 milj. euroa. Eri toimialojen erikoiskoneilla ym. koneilla ja laitteilla oli vuonna 2009 viidenneksen osuus viennistä Arabiliiton maihin, mutta viime vuonna vienti väheni kolmanneksen ja osuus putosi 13 %:iin. Suurin syy oli Saudi-Arabiaan suuntautuneen viennin väheneminen. Vuonna 2009 sinne vietiin erilaisia koneita ja laitteita 109 milj. euron arvosta, mutta viime vuonna kone- ja laitevienti Saudi-Arabiaan jäi 44 milj. eu- Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 roon. Myös vienti Qatariin jäi murto-osaan edellisvuotisesta. Sen sijaan vienti Algeriaan (42 milj. euroa) yli kaksinkertaistui lisääntyneen maatalouskoneiden viennin vuoksi. Muita tärkeitä maita kone- ja laiteviennissä olivat Egypti (28 milj. euroa) ja Arabiemiraatit (22 milj. euroa). Arabiliiton maihin vietyjen moottoreiden viennin arvo oli 128 milj. euroa eli tarkalleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Vientimaat kuitenkin vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2009 suuria moottori- ja generaattoritoimituksia suuntautui mm. Jordaniaan, Arabiemiraatteihin ja Algeriaan, viime vuonna puolestaan Sudaniin, Jemeniin, Syyriaan ja Omaniin. Muita tärkeitä vientitavaroita olivat metallit, kemialliset aineet ja tuotteet sekä öljytuotteet. Lähes 70 milj. euron arvoinen kuparin vienti Egyptiin kasvatti metallien viennin arvoa miltei viidenneksellä, vaikka samaan aikaan nikkelin vienti Arabiemiraatteihin putosi 35 milj. eurosta pariin miljoonaan euroon. Öljytuotteita vietiin Arabiemiraatteihin 32 milj. euron arvosta ja muoveja 16 milj. euron arvosta. Kuvio 5. Vienti Arabiliiton maihin v. 2010 Muut tavarat 6,3 % (- 20 %) Sähkökoneet ja - laitteet 14,6 % (- 27 %) Puutavara 24,7 % (+ 28 %) Koneet ja laitteet 13,2 % (- 33 %) Moottorit 9,2 % (+ 0 %) Metallit 7,5 % (+ 18 %) Kemiall. aineet ja tuott. 3,8 % (+ 34 %) Paperimassa 4,0 % (+ 240 %) Paperi ja pahvi 13,1 % (+ 23 %) Öljytuotteet 3,5 % (+ >999 %) ÖLJYTUOTTEET JA METALLITEOLLISUUS KASVATTIVAT TUONTIA Tärkeimmät kauppakumppanit vaihtuvat öljytuonnista riippuen Öljytuotteiden tuonnin arvo kasvoi viime vuonna lähes kahdella kolmanneksella ja nousi miltei 41 milj. euroon. Muun tuonnin nopeamman kasvun vuoksi osuus kaikesta Arabiliiton maista peräisin olevasta tuonnista kuitenkin supistui hieman ja jäi 22 %:iin. Öljytuotteiden tuontimaat vaihtuivat: vuonna 2009 Suomeen tuotiin öljytuotteita Bahrainista 25 milj. euron arvosta, viime vuonna puolestaan Qatarista (29 milj. euroa) ja Kuwaitista (12 milj. euroa). Tuonnin arvon kasvu johtui suureksi osaksi hintojen noususta. Tuontimäärä kasvoi vain viidenneksen. Metallien maailmanmarkkinoiden kasvu lisäsi tuontia Arabiliiton maista merkittävästi. Marokosta tuodun kuparirikasteen arvo kuusinkertaistui ja kohosi 40 milj. euroon, kun sekä tuontimäärä että hinta nousivat selvästi. Lisäksi Egyptistä tuotiin kuparia yhdeksän miljoonan euron arvosta. Vuotta aiemmin kuparia ei tuotu juuri lainkaan. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti nousi vajaasta 18 milj. eurosta 31 milj. euroon. Muovien osuus ryhmän tuonnista oli 24 milj. euroa, siitä yli puolet oli peräisin Saudi-Arabiasta. Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Tekstiili- ja vaatetuonti kasvoi selvästi kokonaistuontia hitaammin. Vaatteiden tuonti lisääntyi neljä prosenttia. Yli 18 milj. euron arvoisesta tuonnista lähes puolet oli edellisen vuoden tavoin peräisin Marokosta. Tekstiilituotteita tuotiin yhdeksän miljoonan euron arvosta. Suurin osa tästä tuonnista oli egyptiläisiä mattoja. Hedelmien ja kasvisten tuonti lisääntyi 14 %. Tuonnin arvo oli 14 milj. euroa, josta suurin osa oli egyptiläisiä ja marokkolaisia sitrushedelmiä. Kuvio 6. Tuonti Arabiliiton maista v. 2010 Sähkökoneet ja - laitteet 2,5 % (+ 2 %) Vaatteet 9,8 % (+ 4 %) Tekstiilituotteet 4,7 % (+ 13 %) Muut tavarat 5,1 % (- 5 %) Hedelmät ja kasvikset 7,4 % (+ 14 %) Malmirikasteet 21,4 % (+ 502 %) Luonnonfosfaatti 1,3 % Kemiall. aineet ja tuotteet 16,8 % (+ 77 %) Öljytuotteet 21,9 % (+ 62 %) Värimetallit 5,6 % (+ 767 %) Metallituotteet 3,5 % (+ 20 %) KAUPPAVAIHTO MAITTAIN Matkapuhelimien vienti kattoi viime vuosikymmenellä suurimman osan Suomen viennistä Arabiliiton maihin. Arabiemiraatit oli puhelimien tärkein ostajamaa. Suurimmillaan vuonna 2003 Arabiemiraatteihin vietyjen puhelimien osuus kaikesta Arabiliiton alueelle suuntautuneesta viennistä oli yli puolet. Suomen koko puhelinviennistä viidennes suuntautui Arabiemiraatteihin. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Saudi-Arabia kohosi Arabiemiraattien rinnalle puhelimien ostajana, mutta vuonna 2009 puhelinvienti kumpaankin maahan romahti. Tuolloin Egypti nousi kokonaisviennissä näiden kahden tasolle. Viime vuonna Egypti oli jo selvästi suurin vientimaa neljänneksen osuudella kaikesta viennistä Arabiliiton alueelle. Tuonti Arabiliiton maista on niin vähäistä, että muutama suuri öljytuotteiden tai malmirikasteiden tuontierä saattaa muuttaa maiden tärkeysjärjestystä. Marokko, josta tuodaan monipuolisesti erilaisia tavaroita, on aina suurimpien tuontimaiden joukossa, ja viime vuonna se oli selvästi suurin 30 %:n osuudella koko tuonnista. Seuraavina olivat Qatar ja Egypti. Vuotta aiemmin suurin tuontimaa oli Bahrain ennen Egyptiä ja Marokkoa. Tullihallitus Tilastoyksikkö
Taulukko 2. Vienti Arabiliiton maihin 2009 ja 2010, tärkeimmät tavararyhmät Tärkeimmät maat vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä SITC-tavararyhmä 2009 2010 Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % 2010 / 2009 24 Puutavara 270,2 19,8 346,3 24,7 28 Egypti 130,0 9,5 143,7 10,3 11 Algeria 53,6 3,9 84,6 6,0 58 Saudi-Arabia 23,2 1,7 43,4 3,1 87 Marokko 27,5 2,0 39,0 2,8 42 Tunisia 19,8 1,5 26,7 1,9 35 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 281,4 20,6 204,1 14,6-27 Arabiemiraatit 132,2 9,7 94,4 6,7-29 Saudi-Arabia 36,8 2,7 32,7 2,3-11 Syyria 20,0 1,5 19,5 1,4-3 Algeria 4,6 0,3 12,9 0,9 180 Egypti 17,9 1,3 9,9 0,7-45 72-74 Koneet ja laitteet 277,5 20,4 185,3 13,2-33 Saudi-Arabia 108,7 8,0 43,8 3,1-60 Algeria 17,3 1,3 41,7 3,0 141 Egypti 25,8 1,9 28,0 2,0 9 Arabiemiraatit 26,3 1,9 22,1 1,6-16 64 Paperi ja pahvi 148,9 10,9 183,5 13,1 23 Saudi-Arabia 26,3 1,9 44,7 3,2 70 Arabiemiraatit 21,0 1,5 35,2 2,5 68 Egypti 29,0 2,1 23,8 1,7-18 Libanon 15,0 1,1 13,8 1,0-8 Algeria 8,4 0,6 12,6 0,9 50 Marokko 9,0 0,7 12,6 0,9 40 Syyria 13,1 1,0 12,2 0,9-7 71 Voimakoneet ja moottorit 128,2 9,4 128,2 9,2 0 Sudan 3,7 0,3 33,1 2,4 795 Jemen 17,1 1,3 20,2 1,4 18 Syyria 0,3 0,0 19,1 1,4 > 999 Oman 0,3 0,0 17,4 1,2 > 999 67-69 Metallit ja metallituotteet 89,1 6,5 105,1 7,5 18 Egypti 17,4 1,3 70,5 5,0 305 Arabiemiraatit 49,9 3,7 19,0 1,4-62 25 Paperimassa 16,5 1,2 56,1 4,0 240 Egypti 3,5 0,3 26,5 1,9 657 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 40,1 2,9 53,6 3,8 34 Arabiemiraatit 8,3 0,6 20,5 1,5 147 Egypti 7,5 0,6 11,3 0,8 51 334 Öljytuotteet 0,2 0,0 49,0 3,5 > 999 Arabiemiraatit 0,0 0,0 32,2 2,3 x Egypti 0,1 0,0 16,7 1,2 > 999 Muut tavarat 110,8 8,1 88,4 6,3-20 Yhteensä 1 362,9 100,0 1 399,6 100,0 3
Taulukko 3. Tuonti Arabiliiton maista 2009 ja 2010, tärkeimmät tavararyhmät Tärkeimmät maat vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä SITC-tavararyhmä 2009 2010 Muutos % Milj. e Osuus % Milj. e Osuus % 2010 / 2009 33 Öljy ja öljytuotteet 25,1 23,3 40,6 21,9 62 Qatar 0,0 0,0 28,9 15,6 x Kuwait 0,0 0,0 11,7 6,3 x Bahrain 25,1 23,3 0,0 0,0-100 28 Malmit ja metalliromu 6,6 6,1 39,7 21,4 502 Marokko 6,6 6,1 39,7 21,4 502 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 17,6 16,3 31,1 16,8 77 Saudi-Arabia 13,5 12,5 16,7 9,0 24 Qatar 1,8 1,7 4,9 2,6 172 Sudan 0,0 0,0 2,7 1,5 x Arabiemiraatit 0,8 0,7 2,4 1,3 212 Oman 0,7 0,7 2,4 1,3 233 84 Vaatteet 17,5 16,2 18,2 9,8 4 Marokko 7,4 6,9 8,4 4,5 14 Tunisia 5,6 5,2 5,2 2,8-7 Egypti 4,1 3,8 4,1 2,2 0 05 Hedelmät ja kasvikset 12,0 11,1 13,7 7,4 14 Egypti 8,0 7,4 8,5 4,6 6 Marokko 3,8 3,5 4,9 2,6 29 68 Värimetallit 1,2 1,1 10,4 5,6 767 Egypti 0,0 0,0 8,8 4,7 > 999 65 Tekstiilituotteet 7,8 7,2 8,8 4,7 13 Egypti 5,0 4,6 6,4 3,5 28 69 Metallituotteet 5,4 5,0 6,5 3,5 20 Bahrain 4,9 4,5 6,2 3,3 27 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 4,6 4,3 4,7 2,5 2 Tunisia 2,5 2,3 1,4 0,8-44 272 Luonnonfosfaatti 0,0 0,0 2,4 1,3 x Syyria 0,0 0,0 2,4 1,3 x Muut tavarat 9,9 9,2 9,4 5,1-5 Yhteensä 107,7 100,0 185,5 100,0 72
Taulukko 4. Kauppa Arabiliiton maiden kanssa 2009-2010, vienti ja tuonti maittain Vienti 2009 2010 Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% 2010 / 2009 Arabiliitto 1 362 928 100,0 1 399 560 100,0 3 Egypti 245 815 18,0 341 370 24,4 39 Arabiemiirikunnat 275 688 20,2 253 662 18,1-8 Saudi-Arabia 251 853 18,5 199 651 14,3-21 Algeria 108 457 8,0 167 012 11,9 54 Marokko 78 112 5,7 74 980 5,4-4 Syyria 48 300 3,5 65 334 4,7 35 Tunisia 42 833 3,1 53 635 3,8 25 Sudan 7 981 0,6 44 305 3,2 455 Oman 14 760 1,1 37 022 2,6 151 Jordania 57 303 4,2 35 922 2,6-37 Jemen 25 687 1,9 24 856 1,8-3 Libanon 26 076 1,9 24 525 1,8-6 Qatar 66 640 4,9 22 202 1,6-67 Kuwait 24 710 1,8 17 973 1,3-27 Irak 32 952 2,4 15 718 1,1-52 Libya 33 097 2,4 11 184 0,8-66 Bahrain 7 109 0,5 5 969 0,4-16 Djibouti 2 604 0,2 2 384 0,2-8 Mauritania 12 383 0,9 1 489 0,1-88 Palestiinalaisalue 202 0,0 338 0,0 68 Somalia 54 0,0 30 0,0-45 Komorit 314 0,0 0 0,0-100 Tuonti 2009 2010 Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% 2010 / 2009 Arabiliitto 107 715 100,0 185 469 100,0 72 Marokko 19 796 18,4 55 142 29,7 179 Qatar 1 834 1,7 34 749 18,7 > 999 Egypti 19 861 18,4 30 777 16,6 55 Saudi-Arabia 14 481 13,4 18 559 10,0 28 Kuwait 143 0,1 11 756 6,3 > 999 Tunisia 11 006 10,2 8 630 4,7-22 Arabiemiirikunnat 6 423 6,0 8 075 4,4 26 Bahrain 31 218 29,0 7 777 4,2-75 Sudan 724 0,7 3 581 1,9 395 Syyria 141 0,1 2 505 1,4 > 999 Oman 777 0,7 2 475 1,3 218 Jordania 709 0,7 713 0,4 1 Libanon 335 0,3 355 0,2 6 Djibouti 0 0,0 285 0,2 x Algeria 139 0,1 40 0,0-71 Mauritania 103 0,1 20 0,0-81 Jemen 20 0,0 17 0,0-12 Libya 2 0,0 13 0,0 664 Komorit 0 0,0 1 0,0 311 Irak 3 0,0 0 0,0-88 Palestiinalaisalue 0 0,0 0 0,0 x Somalia 0 0,0 0 0,0 x