Tarja Heikkilä esimerkkejä Sisältö 2 Luokittelu 5 Uusien muuttujien määrittely kaavojen avulla 11 Liite Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden seurantatutkimus 15 1
1. Määritellään muuttujat kyselylomakkeesta Tarkastellaan muuttujien määrittelyä valmistuneiden seurantatutkimusta koskevan kyselylomakkeen kysymyksistä (Liite). t tehdään SPSS:n Data Editor -ikkunan Varible View - näkymässä, joka voidaan valita ikkunan vasemmasta alareunasta. View-valikossa voidaan määritellä, mitkä ominaisuudet näkyvät Varible View - näkymässä ja missä järjestyksessä. Muuttujan nimen (Name) voi antaa haluamallaan tavalla, kuitenkin kirjaimella aloittaen ja ilman välilyöntiä tai erikoismerkkejä. Nimi tulee näkyviin tulosteisiin vain, jos Label puuttuu. Muuttujan tyyppi on oletusasetuksissa numeerinen (Numeric) ja merkkien määrä (Characters) 8, mutta avoimiin kysymyksiin vaihdetaan tyypiksi String ja lisätään merkkimäärä tarpeeksi suureksi (maksimi 32 767 merkkiä). Ikkunan saa auki 2
napsauttamalla Type-sarakkeen oikean reunan painiketta kyseisen muuttujan kohdalla. Muuttujien arvojen selitteet määritellään ikkunassa Value Labels. Alla on esimerkki kysymyksen 38 Value Labels -ikkunan määrittelyistä. Lomakkeen vastausvaihtoehto 0 = en opiskellut on syötetty numerolla 9 sen vuoksi, että kyseinen vaihtoehto tulostuisi automaattisesti frekvenssitaulukossa viimeiseksi eikä ensimmäiseksi. Tarkempia ohjeita muuttujien määrittelystä on kirjan luvussa 9 (Heikkilä 2014). Määrittelyt on tallennettu verkkomateriaaliin tiedostona DATAT\SeurantaPohja.sav. 3
Alla on kuva muuttujien määrittelyikkunasta (Variable View). Utilities/Data File Comments -komennolla voidaan antaa tietoa datasta ja sen sisällöstä. 4
Tiedot syötetään Data View -näkymässä. Puuttuvat tiedot voidaan jättää tyhjäksi. Jos puuttuville tiedoille halutaan antaa jokin koodi, määritellään koodi Variable View -näkymän Missing-ikkunassa, joka aukeaa Missing-sarakkeessa, kun napsautetaan kyseisen muuttujan kohdalla. Luokittelu 2. Luokitellaan valmistuneiden seurantatutkimusaineiston jatkuva muuttuja Ansiotaso nykyisissä työtehtävissä alla olevan luokituksen mukaisesti. BRUTTOANSIOT LUKUMÄÄRÄ % alle 1 250 1 250 1 499 1 500 1 749 1 750 1 999 2 000 2 499 2 500 2 999 3 000 tai enemmän Yhteensä Tehtävän suoritus Transform/Recode into Different Variables -komennolla Tulostetaan komennolla Analyze/Descriptive Statistics/Frequencies ansiotulojen frekvenssijakauma, jonka avulla etsitään sopivat luokkarajat. Jos luokkarajat ovat etukäteen selvillä, ei tätä vaihetta tarvita. Valitaan luokkien alarajoiksi toisesta luokasta lähtien 1 250, 1 500, 1 750, 2 000, 2 500 ja 3 000. Otetaan ensimmäiseen luokkaan kaikki alle 1 250 euron suuruiset arvot ja viimeiseen kaikki vähintään 3 000 euron arvot. Suoritetaan komento Transform/Recode into Different Variables: 5
Siirretään muuttuja Ansiotaso nykyisissä työtehtävissä valintaruutuun ja annetaan uudelle muuttujalle (Output Variable) nimeksi kohtaan Name: Ansiot ja selitteeksi Label: Bruttoansiot. Hyväksytään nimi ja selite Changepainikkeella. Huom! Alkuperäinen muuttuja kannattaa säilyttää esimerkiksi tunnuslukujen laskemista varten, joten käytetään komentoa Recode into Different Variables eikä Recode into Same Variables. Luokkarajat ja uudet arvot määritellään ikkunassa, johon päästään painikkeella Old and New Values. Ensimmäiset Old Value -arvot tehdään valinnalla Range, LOWEST through value: 1249,99 ja vastaava New Value: 1 hyväksytään Add-painikkeella. Huom! Luokkarajat on annettava yhtä monen desimaalin tarkkuudella kuin muuttujan arvot on annettu. Näin ei mikään arvoista jää luokkien välille. Seuraavat vanhat arvot luokitellaan valinnalla Range: 1250 through 1499,99 ja vastaavaksi uudeksi arvoksi 2. Näin jatketaan, kunnes viimeiseksi Old Value -arvoiksi ilmoitetaan Range, value through HIGHEST: 3000 ja vastaavaksi uudeksi arvoksi 7. 6
Määritykset hyväksytään valitsemalla Continue ja seuraavasta ikkunasta OK. Ohjelma suorittaa luokittelun Transform/Recode-komennon valintojen mukaan. Uuden muuttujan arvojen selitteet annetaan siirtymällä Variable View - näkymään ja määrittelemällä uudelle muuttujalle selitteet Values-sarakkeessa. Nämä selitteet tulevat tulosteisiin tätä uutta muuttujaa käytettäessä, mutta on tärkeä tarkistaa, että selitteet vastaavat tehtyä luokitusta. Huom! Tarkista, että annat selitteet uudelle muuttujalle etkä alkueräiselle. Ohjelma antaa uuden muuttujan frekvenssijakaumaksi seuraavan taulukon: Bru ttoan siot Valid Missing Total Alle 1 250 1 250-1 499 1 500-1749 1 750-1 999 2 000-2 499 2 500-2 999 3 000 tai enemmän Total System Cumulative Frequency Percent Valid Percent Percent 47 6,2 8,6 8,6 163 21,5 29,8 38,4 144 19,0 26,3 64,7 47 6,2 8,6 73,3 92 12,1 16,8 90,1 40 5,3 7,3 97,4 14 1,8 2,6 100,0 547 72,1 100,0 212 27,9 759 100,0 7
Huomaa, että alkuperäisen muuttujan frekvenssijakauma ei ole muuttunut. Kannattaa vielä tarkistaa, että luokittelu on oikein esimerkiksi ristiintaulukoimalla alkuperäinen muuttuja ja uusi luokiteltu muuttuja keskenään. Tehtävän suoritus Transform /Visual Binning -komennolla Luokittelun voi suorittaa Transform/Recode-komennolla, mutta automaattisen tasavälisen luokituksen saa helposti Transform/Visual Binning -komennolla. Siirretään luokiteltava muuttuja Variables to Bin -ruutuun ja valitaan Continue. Avautuvassa ikkunassa annetaan uudelle muuttujalle nimi Ansiot kohdassa Binned Variable. 8
Make Cutpoints -painike avaa ikkunan, jossa voidaan antaa ensimmäisen luokan yläraja, luokkien lukumäärä ja luokkaväli. Kaksi näistä kolmesta tiedosta on annettava, niin ohjelma antaa kolmannen automaattisesti. Annetaan First Cutpoint Location ja Width. Siirretään sen jälkeen kursori kohtaan Number of Cutpoints, jolloin ohjelma laskee luokkien lukumäärän. Jatketaan valitsemalla Apply. 9
Kohtaan Value tulee näkyviin luokkien ylärajat. Rajoja voidaan itse muuttaa, jos epätasavälinen luokittelu tuntuu mielekkäämmältä. Tässä on 2 000 euroa ylittäviä luokkia yhdistelty poistamalla rajat 2 250, 2 750 sekä 3 000:n ja Higharvon väliset luokat. Ohjelma korjaa luokituksen automaattisesti uusien rajojen mukaisesti. Jos Upper Endpoints -kohtaan valitaan Excluded (<), saadaan alarajoiksi tasaluvut. Näin saadaan samat rajat kuin edellisessä esimerkissä. Make Labels -painikkeella ohjelma luo selitteet luokille. Huom! Tarkista, että Valuearvot vastaavat haluamiasi luokkarajoja ennen kuin valitset Make Labels. Hyväksy OK:lla, jolloin ohjelma ilmoittaa, että on luonut uuden muuttujan. Saat frekvenssijakauman Analyze/Frequencies -komennolla valitsemalla viimeiseksi tallentuneen uuden muuttujan. Huom! Luokiteltu jakauma saadaan uudesta muuttujasta, joka tallentui viimeiseksi muuttujaksi, eikä alkuperäisestä. 10
An siotaso nykyi si ssä työtehtävi ssä /kk (brutto) <1250,00 1250,00-1499,99 1500,00-1749,99 1750,00-1999,99 2000,00-2499,99 2500,00-2999,99 3000,00+ Yh teensä luk umäärä % 47 9% 163 30% 144 26% 47 9% 92 17% 40 7% 14 3% 547 100% Taulukko on tehty muokkaamalla saatua frekvenssitaulukkoa. Taulukon muokkausohjeita on Aineiston kuvailu - tiedostossa. Uusien muuttujien määrittely kaavojen avulla 3. Muutetaan työkokemus kuukausista vuosiksi Valitaan komento Transform/Compute Variable. Annetaan uudelle muuttujalle nimi Työkokemus kohtaan Target Variable ja painikkeella Type & Label selitteeksi Työkokemus (v). Numeric Expression -ruutuun siirretään muuttujaluettelosta Työkokemus ennen amk-opintojen aloittamista (kk), (ruutuun tulee vain sarakeotsikko k06), lisätään jakomerkki ja jakaja 12. Huom! Desimaalilukuja käytettäessä erottimena on piste eikä pilkku. Hyväksytään valinnat OK:lla. Näin saadaan uusi muuttuja datatiedoston viimeiseksi muuttujaksi. 11
Samalla komennolla saadaan laskettua esimerkiksi henkilön ikä, jos syntymävuosi tunnetaan. Kirjoitetaan Numeric Expression -ruutuun muuttujien nimiä käyttäen: tutkimusvuosi - syntymävuosi. Huomaa, että silloin iäksi tulee se ikä, jonka henkilö täyttää tutkimusvuonna. Vastaavalla tavalla voidaan määritellä Asuntomyynti-aineistossa uudet muuttujat Neiliöhinta ja Ikä (Asunnon ikä). Kirjoitetaan Numeric Expression -ruutuun sopiva kaava, johon haetaan tarvittavat muuttujat vasemmalta muuttujaluettelosta. 12
4. Yhdistetään ammattikorkeakoulun imagoa koskevat muuttujat yhdeksi muuttujaksi Transform/Compute Variable -komento mahdollistaa monien eri funktioiden käytön. Tässä määritellään uusi muuttuja Imago keskiarvomuuttujana kysymyksen 37 jokaisesta 9 muuttujasta. Ennen muuttujan määrittelemistä on reliabiliteettianalyysillä todettu, että muuttujat mittaavat hyvin samaa asiaa. Annetaan uudelle muuttujalle nimi Imago kohdassa Target Variable Valitaan funktioryhmäksi (Function group) Statistical. Jos ei tiedetä funktioryhmää, voidaan valita ryhmä All. Siirretään alimman ikkunan keskiarvofunktio Mean nuolinäppäimen avulla kohtaan Numeric Expression. Ruutuun tulee näkyviin funktion rakenne Mean(?,?): keskiarvossa (sulkumerkkien sisällä) käytettävät muuttujat erotetaan pilkulla. Muuttujien nimet k3701, k3702 jne siirretään vasemmalla olevasta luettelosta, jossa on näkyvissä myös muuttujien selitteet (Label), vaikka ne eivät näykään syntyneessä lausekkeessa. 13
Lauseke voidaan muodostaa käyttämällä ikkunassa olevaa funktioluetteloa ja muuttujaluettelossa olevia muuttujanimiä, mutta sama tulos saadaan, jos lauseke kirjoitetaan suoraan näppäimistöltä, kunhan sekä funktion nimi että muuttujien nimet (Name) on kirjoitettu oikein. 14
Liite Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden seurantatutkimus Tutkimus koskee Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vuosina 2004 2005 valmistuneiden nuorten sijoittumista. Tutkimus tehtiin vuonna 2007. Tässä on mukana vain osa kysymyksistä. A. TAUSTATIEDOT Ole hyvä ja ympyröi omaa tilannettasi kuvaava vaihtoehto tai kirjoita vastaus sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoli 1 nainen 2 mies 2. Ikä vuotta 3. Olen 1 ICT-yksikkö 2 Kulttuurialan ja muotoilun yksikkö 3 Liiketalouden yksikkö 4 Maa- ja metsätalouden yksikkö 5 Ravitsemisalan yksikkö 6 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 7 Tekniikan yksikkö 8 Yrittäjyyden yksikkö 15
B. NYKYINEN ELÄMÄNTILANTEESI Ole hyvä ja ympyröi annetuista vaihtoehdoista vain yksi omaa tilannettasi parhaiten kuvaa vastausvaihtoehto. 7. Asuinpaikka tällä hetkellä 1 Seinäjoen seutu (Seinäjoki, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Nurmo, Ylistaro) 2 muu kunta Etelä-Pohjanmaalla 3 Pohjanmaan tai Keski-Pohjanmaan maakunta 4 pääkaupunkiseutu 5 muu Suomi 6 ulkomaat Kysymyksiin 18 27 vastaavat henkilöt, jotka tällä hetkellä joko tekevät ansiotyötä tai toimivat itsenäisenä yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Muut vastaajat siirtyvät suoraan kysymykseen 28. 18. Työskentelen tällä hetkellä 1 omassa yrityksessä tai omalla maatilalla (sukupolvenvaihdos jo tehty) 2 perheyrityksessä (vanhemmat yrityksen omistajina, sukupolvenvaihdosta ei vielä tehty) 3 yrityksessä, toisen palveluksessa 4 kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa 5 valtion palveluksessa 6 järjestön tai yhteisön palveluksessa 7 muualla, missä? 19. Työsuhteen luonne 1 toistaiseksi pysyvä/vakinainen 2 määräaikainen 16
20. Työskentelen 1 kokopäiväisesti 2 osapäiväisesti 21. Työpaikan koko 1 1 10 työntekijää 2 11 50 työntekijää 3 51 100 työntekijää 4 101 250 työntekijää 5 251 työntekijää tai enemmän 25. Mikä on tämän hetkinen bruttopalkkasi luontaisetuineen kuukaudessa? /kk. Maatalousyrittäjät ja muut yrittäjät laskevat kuukausipalkkansa edellisen vuoden verotettavasta puhtaasta tulosta jakamalla vuositulon 12:lla. 17
C. KOULUTUKSEN VASTAAVUUS TYÖELÄMÄN VAATIMUKSIIN Kysymykset 29 41 on tarkoitettu kaikille vastaajille. 29. Merkitse ruutuihin numerolla mielestäsi 3 tärkeintä työpaikan valintaan liittyvää kriteeriä? Huom! Käytä kutakin numeroa 1, 2 ja 3 vain kerran (1 = tärkein, 2 = toiseksi tärkein, 3 = kolmanneksi tärkein). vastaa koulutusta työtehtävien sisältö palkka paikkakunta työn pysyvyys työn kiinnostavuus etenemismahdollisuudet työn yhteiskunnallinen arvostus jokin muu, mikä? 30. Ole hyvä ja ota kantaa seuraaviin väittämiin, jotka koskevat ammattikorkeakouluopetusta. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä 1. Opetus vastasi työelämän vaatimuksia. 5 4 3 2 1 2. Opetus oli yhteistyövalmiuksia edistävää. 5 4 3 2 1 3. Opetus oli ammatillista kasvua edistävää. 5 4 3 2 1 4. Opetuksen taso oli korkea. 5 4 3 2 1 5. Opettajat olivat asiantuntevia. 5 4 3 2 1 6. opettajat olivat riittävän vaativia. 5 4 3 2 1 7. Opetusmenetelmät olivat tarkoituksenmukaisia. 5 4 3 2 1 8. Itsenäisen opiskelun määrä oli sopiva. 5 4 3 2 1 9. Opetuksessa oli teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa. 5 4 3 2 1 10. Työharjoittelun määrä oli sopiva. 5 4 3 2 1 Täysin eri mieltä 18
31. Seuraavassa kuvataan eräitä yleisiä työelämään sijoittumisen ja siinä menestymisen kannalta tärkeitä taitoja ja valmiuksia. Arvioi omalta kohdaltasi, tarjosiko ammattikorkeakoulu riittävästi mahdollisuuksia hankkia seuraavia valmiuksia selviytyäksesi työelämän vaatimuksista. Tarjosi riittävästi Tarjosi, mutta ei riittävästi 1. kielitaito 3 2 1 2. ATK-valmiudet 3 2 1 3. projektityöskentelyvalmiudet 3 2 1 4. tiedonhankintataidot 3 2 1 5. asiakaskeskeisyys 3 2 1 6. ryhmätyö- ym. sosiaaliset taidot 3 2 1 7. esiintymisvalmiudet 3 2 1 8. johtamis- ja organisointivalmiudet 3 2 1 9. kyky työskennellä itsenäisesti 3 2 1 10. kyky toimia kansainvälisissä tehtävissä 3 2 1 11. yrittäjyysvalmiudet 3 2 1 12. käytännön ammattitaito 3 2 1 13. teoreettinen tieto omalta alalta 3 2 1 14. tutkimusvalmiudet 3 2 1 Ei tarjonnut lainkaan 32. Tarjosiko ammattikorkeakoulu mielestäsi riittävästi seuraavia palveluja? Tarjosi riittävästi Tarjosi, mutta ei riittävästi 1. uraneuvontaa tai ammatillista tulevaisuuden suunnittelua 3 2 1 2. työnhakukoulutusta 3 2 1 3. harjoittelua tukevaa ohjausta ja neuvontaa 3 2 1 4. koulutusta "itsensä markkinointiin" 3 2 1 5. tietoa täydennys- ja jatkokoulutuksesta 3 2 1 Ei tarjonnut lainkaan 19
33. Kuinka hyödyllisenä pidät seuraavia opetusmenetelmiä työelämässä vaadittavien tietojen ja taitojen oppimiseksi? Erittäin hyödyllinen Melko hyödyllinen Melko hyödytön Täysin hyödytön 1. luento-opetus 4 3 2 1 0 2. ulkopuoliset asiantuntijaluennot 4 3 2 1 0 3. ryhmätyöt 4 3 2 1 0 4. projektityöt 4 3 2 1 0 5. tutustumiskäynnit ja opintomatkat 4 3 2 1 0 6. virtuaaliopetus (esim. verkko-opetus, videoneuvottelut) 7. käytännön harjoitukset (esim. laboratoriotyöt, kenttäjaksot) 4 3 2 1 0 4 3 2 1 0 8. työharjoittelu 4 3 2 1 0 9. opinnäytetyöprosessi 4 3 2 1 0 10. kansainvälinen opiskelijavaihto 4 3 2 1 0 En osaa sanoa. 35. Arvioi omalta kohdaltasi, tunnetko itsesi oman alasi ammattilaiseksi 1 kyllä 2 en 3 En osaa sanoa. 37. Millainen on mielestäsi koko Seinäjoen ammattikorkeakoulun imago? tunnettu 5 4 3 2 1 tuntematon arvostettu 5 4 3 2 1 ei-arvostettu osaava 5 4 3 2 1 ei-osaava hyvämaineinen 5 4 3 2 1 ei-hyvämaineinen laatutietoinen 5 4 3 2 1 laadusta piittaamaton laaja-alainen 5 4 3 2 1 kapea-alainen kansainvälinen 5 4 3 2 1 ei-kansainvälinen eteenpäin pyrkivä 5 4 3 2 1 paikallaan pysyvä mainonnassaan erottuva 5 4 3 2 1 mainonnassaan lattea 20
D. YKSIKKÖKOHTAISET KYSYMYKSET 38. Kuinka hyödyllisinä pidät työelämässä seuraavia Liiketalouden yksikön opintokokonaisuuksia tähänastisen kokemuksesi perusteella? Erittäin hyödyllinen Melko hyödyllinen Melko hyödytön Täysin hyödytön 1. kieliopinnot 4 3 2 1 0 2. menetelmäopinnot (esim. tilastotiede, työvälineohjelmien käyttö) 4 3 2 1 0 3. oikeustiede 4 3 2 1 0 4. yritystoiminta ja yrittäjyys 4 3 2 1 0 5. henkilöstötoiminnot ja johtaminen 4 3 2 1 0 6. kansainvälinen liiketoiminta 4 3 2 1 0 7. markkinoinnin suunnittelu ja johtaminen 4 3 2 1 0 8. markkinoinnin kilpailukeinot 4 3 2 1 0 9. kirjanpito ja yritysverotus 4 3 2 1 0 10. rahoitus 4 3 2 1 0 11. johdon laskentatoimi 4 3 2 1 0 12. tilinpäätösanalyysi 4 3 2 1 0 13. tiedontallennus ja -haku 4 3 2 1 0 14. viestintä tietoverkoissa 4 3 2 1 0 15. tietotekniikan hyödyntäminen 4 3 2 1 0 16. uusmedia ja verkkotuottaminen 4 3 2 1 0 17. tietoverkot ja tietoliikenne 4 3 2 1 0 En opiskellut kyseistä opintokokonaisuutta. 39. Mistä ammattikorkeakoulussa oppimistasi asioista sinulle on ollut eniten hyötyä työelämässä? 1. 2. 21
40. Mitä tai millaisia tietoja ja taitoja olisit kaivannut ammattikorkeakouluopetukseen lisää? 1. 2. 22