Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019

Samankaltaiset tiedostot
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Pohjanlahden lohikantojen tila

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Puulaveden villi järvitaimen

Meritaimen Suomenlahdella

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Ravitsemushoito akateemisen tutkimuksen kohteena

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Kokemäenjoen ankeriastutkimus

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa

Merimetsojen vaikutukset loma-asutukseen

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin


Näätämöjoen vesistöalueen meritaimenen ekologia, vaelluksen ajoittuminen ja saaliit

Vesijärvestä Sargassomerelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella. Kala- ja vesijulkaisuja nro 180

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Suojellaan yhdessä meriämme!


Kalasta tietoa -visa Tehtävät

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Terveet vaelluskalakannat - HEALFISH-hanke ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen edistäjänä

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

9M UPM Kymmene Oyj

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

- Potentiaalia innovaatioiksi

Penobscot-joen entisöintiprojektin valvonta

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

Zonation merialuesuunnittelussa

Vesijärven ötököitä. kasveja

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Tammukka kalastussäädöksissä

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011

Kala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

Jokitalkkari hanke

Transkriptio:

Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma

Lohijokia Meritaimenjokia Ranska Ruskea taimen? Kaikkialla!

Meritaimen vs. ruskea taimen? Erot: koko, väri, ruokavalio 2 lajia? (1758) Identtinen perimä 1 laji! Salmo trutta (1980-luku) Anadrominen meritaimen Ruskea taimen nousee kotijokeensa kutemaan mutta johtamispolitiikat eroavat toisistaan

Mistä meritaimen koostuu?

Mistä meritaimen koostuu? - Genetiikka ominaisuus, joka osittain peritty vanhemmilta WGTRUTTA - «Plastisuus» (muokattavuus) ominaisuus, jolla kyky muuttua ympäristön mukaan

Taimenen elämä: strategioiden monimuotoisuus

Taimenen elämä: strategioiden monimuotoisuus - Meritaimen on iso kala Meritaimen - Vanha kotijoessa kuteva taimen voi olla meritaimenta isompi Paikallinen taimen Hals-joki (Norja) Vosso-joki (Norja) Burrishoole-joki (Irelanti) Tamar-joki (Englanti) Bresle-joki (Ranska) Oir-joki (Ranska)

Taimenen elämä: strategioiden monimuotoisuus - Sea trout are larger - Old resident trout may be larger than sea trout Meritaimen Paikallinen taimen Hals-joki (Norja) Vosso-joki (Norja) Burrishoole-joki (Irelanti) Tamar-joki (Englanti) Bresle-joki (Ranska) Oir-joki (Ranska) Scorff-joki, 12/2018, pituus 82cm, ikä 8v

Vaelluksen syyt: haitta vs. hyöty Plussat ja miinukset Korkea selviytyvyys mutta heikko kasvu jokivesistöissä Parempi kasvu ja lisääntymiskyky merialueilla Kasvu Selviytyvyys

Vaelluksen syyt: haitta vs. hyöty Plussat ja miinukset Korkea selviytyvyys mutta heikko kasvu jokivesistöissä Parempi kasvu ja lisääntymiskyky merialueilla Nyrkkisääntö: muuta sinne missä paras elinympäristö!

Vaelluksen syyt: haitta vs. hyöty Meri Makeavesi Plussat ja miinukset Korkea selviytyvyys mutta heikko kasvu jokivesistöissä Parempi kasvu ja lisääntymiskyky merialueilla selviytyvyys selviytyvyys kasvu kasvu Muutto merialueille Nyrkkisääntö: muuta sinne missä paras elinympäristö!

Vaelluksen syyt: haitta vs. hyöty Plussat ja miinukset Korkea selviytyvyys mutta heikko kasvu jokivesistöissä Parempi kasvu ja lisääntymiskyky merialueilla Meri survival kasvu Makeavesi survival kasvu Syyt jäädä makeaan veteen Nyrkkisääntö: muuta sinne missä paras elinympäristö!

Ylimääräisen energian hypoteesi vaellus Vähäinen energiasaanti käynnistää vaelluksen -> Avainasemassa oleva ajanjakso: talvi - kevät Kalan pituus aika

Ylimääräisen energian hypoteesi vaellus Vähäinen energiasaanti käynnistää vaelluksen - Ruokaresurssien huono saatavuus - matala ruoan tuotanto - sopimaton ruoka (koko, energia) Kalan pituus aika

Ylimääräisen energian hypoteesi vaellus Vähäinen energiasaanti käynnistää vaelluksen - Lämpö - ruokatuotanto - ruokinnan tiheys - metabolismi Kalan pituus Kasvulle liian kylmää Kasvulle liian lämmintä aika

Ylimääräisen energian hypoteesi vaellus Vähäinen energiasaanti käynnistää vaelluksen - Kalapopulaation tiheys - intra-spesifinen kilpailu - inter-spesifinen kilpailu Pituus aika

Ylimääräisen energian hypoteesi vaellus Vähäinen energiasaanti käynnistää vaelluksen - Matala kilpailukyky Kalan pituus aika

Ylimääräisen energian hypoteesi vaellus Vähäinen energiasaanti käynnistää vaelluksen - Korkea metabolitaso Kalan pituus aika

Ylimääräisen energian hypoteesi Vähäinen energiansaanti käynnistää vaelluksen - sukupuoli-spesifiset fyysiset rajoitteet - meritaimenissa enemmän naaraita - paikallisissa taimenissa taas enemmän uroksia Kalan pituus vaellus naaras uros vaellus aika

Meriympäristö

Merivesiympäristön vaikutus vaelluksen lopputulokseen Ruokinta rannikkoalueiden matalissa vesissä ~ 100 km kotoa? Suurta vaihtelevuutta Degerman et al. 2012

Merivesiympäristön vaikutus vaelluksen lopputulokseen Kasvupotentiaali - Kokoerot kasvavat iän myötä - Paras kasvustrategia: lähde aikaisin ja jää pitkäksi aikaa merivesialueille palaavien kalojen ikärakenne paras kasvustrategia Kasvu / hyöty Palavien ikärakenne Vahvat rajoitteet merivesist öissä Tamar-joki

Merivesiympäristön vaikutus vaelluksen lopputulokseen Haitat - Uimiseen käytetty energia - Petoriski - Parasiitit ja kuolleisuus - Fysiologinen sopeutuminen ennenaikaiset paluut makeavesistöihin anadromisen strategian päättyminen

Merivesiympäristön vaikutus vaelluksen lopputulokseen Haitat - Uimiseen käytetty energia - Petoriski - Parasiitit ja kuolleisuus - Fysiologinen sopeutuminen - adjustments meritäin lisääntyminen ennenaikaiset paluut makeavesistöihin anadromisen strategian päättyminen

Kutuympäristö

Kutuympäristön vaikutus lisääntymisen lopputulokseen Meritaimen vs. ruskea timen = 1 laji Risteyttäminen tuottaa hedelmällisiä jälkeläisiä Sopiva elinympäristö / kalakannan rajoitteet

Kutuympäristön vaikutus lisääntymisen lopputulokseen Hinta vaelluksesta merestä sisämaahan Meritaimenissa, lisääntymiseen tarvittava energiamäärä - Vähenee merietäisyyden mukaan - Vähenee korkeuden mukaan - Vähenee esteiden kululatiivisen vaikutuksen myötä

Kutuympäristön vaikutus lisääntymisen lopputulokseen Flow condition and scouring risk Pesän kokoon vaikuttaa naaraan koko - Meritaimen tekee syvempiä pesiä - Syvällä olevat pesät ovat vähemmässä vaarassa kulua - Meritaimenet voivat kutea onnistuneesti isommissa ja jyrkemmissä joissa. Burner 1967

Kutuympäristön vaikutus lisääntymisen lopputulokseen Happi ja liete Mätien koko suurenee naaraan koon mukaan - Meritaimenella isommat mätimunat - Isommille mätimunille happikato-vaara - Syvä pesä ja liete lisää happikadon riskiä

Kutuympäristön vaikutus lisääntymisen lopputulokseen Uroksen parittelustrategia Refuge ympäristö on paikallisille uroksille etu Urosten parittelun onnistumisprosentti on riippuvainen parittelun tiheydestä Tiheys / vaihtoehtoiset strategiat

Suunta tulevaisuudessa

Suunta tulevaisuudessa Meritaimen, ruske taimen ja kaikkea siltä väliltä - Meritaimenen mittasuhteet? Meritaimen ja ympäristön muutos - Voiko osittainen vaellus auttaa mukautumaan ympäristöön tulevaisuudessa? Kalakannan hoidon strategiat - Mikä on oleellinen kantayksikkö? - Miten laajaa plastisuutta voidaan ennakoida taimenen elinolosuhteissa? - Miten paikallinen taimen myötävaikuttaa meritaimenen kannan kehityksessä?

Kiitos kun kuuntelit! WGTRUTTA Marie.nevoux@inra.fr

Joissa jossa laaja paikallinen taimenkanta tuottaa myös enemmän anadromisia taimenia Anadromisuuden jatkuvuuden kannalta strategiana, tulee anadromisten kalakantojen lisääntyminen olla suurempi vastaavaan makean veden kalakantaan verrattuna.