Kohti uutta hallituskautta kansliapäällikkö Anita Lehikoinen AMK-päivät 8.5.2019 Kuopio 16.5.2019 1
Sosiaaliturvan uudistus Työllisyysasteen nosto Osaamis- ja koulutustaso ja jatkuva oppiminen Kansainvälinen järjestys ja turvallisuusympäristö Toimiva EU Ilmastopäätökset Demokratia ja turvallisuus VN.FI Näkemyksiä ratkaisuista Kaikkia asukkaita palveleva tehokas julkishallinto Uudet rahoitusmallit Kaupunkipolitiikka Globaaleista trendeistä kestävää kasvua Ratkaisuja ruokaturvaan 2
16.5.2019 RATKAISU- LINJOJA JULKISEEN TALOUTEEN Leikkaukset ja hienosäätö eivät riitä turvaamaan julkisen talouden kestävyyttä. Valintojen oltava haasteen mittaluokassa. Talouskasvun edellytysten vahvistaminen 1Työllisyysasteen nostaminen ja terveyden ja hyvinvoinnin 2kohentaminen 3Verojen ja maksujen lisääminen tai leikkaukset 4 Julkisen sektorin tuottavuuden nostaminen 5Väestörakenteesta huolehtiminen (maahanmuutto ja syntyvyys) 6Uusien rahoitusmallien hyödyntäminen VN.FI
Näkemyksiä ratkaisujen suunnista Kunnianhimoiset ilmastopäätökset Vakaa kansainvälinen järjestys ja turvallisuusympäristö Aktiivinen Suomi toimivassa EU:ssa Kestävää kasvua globaaleista trendeistä Ruokaturvaan ratkaisuja Työllisyysasteelle pitkän aikavälin tavoite 80% Osaamis- ja koulutustason nosto ja jatkuvan oppimisen varmistaminen Sosiaaliturvan uudistamisen päätavoitteet ja valmistelujärjestys Toimiva demokratia ja turvallinen oikeusvaltio Kokonaisvaltainen kaupunki- ja metropolipolitiikka Uusia rahoitusmalleja yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseksi Kaikkia asukkaita palveleva tehokas julkishallinto VN.FI 4
16.5.2019
Maailman osaavimman kansan menestysmalli Maailman osaavimmaksi kansaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2018. 6
Uuteen hallituskauteen varautuminen (1/5) Osaamis- ja koulutustason nostaminen korkeakoulutuksella ja tutkimuksella Vision mukainen koulutustason nostaminen (50%:lla nuorista aikuisista kk-tutkinto 2030) tarkoittaa, että korkeakoulututkinnon suorittaa nykyistä useampi ja nykyistä nuorempana. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää korkeakoulutuksen läpäisyn parantamista sekä sisäänoton kasvattamista. Parannetaan korkeakoulutuksen läpäisyä kohdentamalla lisää resursseja korkeakoulujen ohjaukseen ja opetukseen. Lisätään tutkintoon johtavan koulutuksen sisäänottoa korkeakouluissa vuosina 2020-2023, jolloin aloittajien määrä nousee keskimäärin 5 000/vuosi. Vahvistetaan jatko-opintovalmiuksia erityisesti ammatillisella toisella asteella siten, että 60 %:lla toisen asteen päättävästä ikäluokasta on hyvät korkeakouluvalmiudet. Tähdätään sosioekonomisen taustan vaikutuksen vähentämiseen korkeakoulutukseen pääsyssä. Vahvistetaan kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja muiden osaajien houkuttelua ja integroimista Suomeen opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksia kehittämällä. Varmistetaan poikkihallinnollisessa yhteistyössä kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämisen mahdollisuudet tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kanavoidaan Suomeen jäävien kansainvälisten osaajien asiantuntemus yritysten ja yhteiskunnan kansainvälistymisen, kasvun sekä innovaatiotoiminnan tueksi. Digitaalisuutta hyödyntäen Suomi avoimen, joustavan ja jatkuvan oppimisen mallimaaksi Yhteinen data ja palvelut mahdollistavat tekoälyn ja analytiikan laaja-alaisen hyödyntämisen Vahvistetaan korkeakoulujen digipedagogista osaamista, ohjausta ja pedagogista johtamista 7
Uuteen hallituskauteen varautuminen (2/5): Jatkuva oppiminen 16.5.2019 8
Uuteen hallituskauteen varautuminen (3/5): Jatkuva oppiminen Uudistuksen toteuttamiseksi ja toimenpiteiden täsmentämiseksi ehdotetaan laadittavaksi vuoteen 2030 ulottuva kansallinen jatkuvan oppimisen strategia. Strategian tulisi kattaa ainakin seuraavat toimenpiteet: 1. Selvitetään kattavien työikäisten osaamiskartoitusten käyttöönottoa 2. Modernisoidaan ja kootaan ohjausta ml digitaaliset palvelut ja henkilökohtainen opinto- ja uraohjaus 3. Työelämässä ja muutoin hankittua osaamista tehdään näkyväksi 4. Luodaan ennakoivan rakennemuutoksen malli 5. Jatkuvan oppimisen hyödyt ja mahdollisuudet tehdään näkyväksi kaikille. Opiskelumahdollisuuksia konseptoidaan eri kohderyhmille. 16.5.2019 9
Uuteen hallituskauteen varautuminen (4/5) Suomen vetovoimaa, maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevien palveluiden kehittäminen Käynnistetään toimenpideohjelma maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutuspolkujen vahvistamiseksi. Perustetaan kansallinen apurahaohjelma, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden ja tutkijoiden mahdollisuuksia opiskella tai työskennellä Suomessa. Ohjelma rakennetaan ODA-kriteerit huomioiden (Asea, Aasia, Afrikka, Latinalainen Amerikka). Parannetaan poikkihallinnollisessa yhteistyössä kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden maahantulon ja maahan jäämisen edellytyksiä. Vetovoimatekijäksi palvelulupaus integroitumisen edistämisestä. Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumista tuetaan lisäämällä harjoittelumahdollisuuksia ja tukipalveluja. Parannetaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden edellytyksiä menestyä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa selvittämällä mahdollisuudet positiiviseen diskriminaatioon tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Työikäisten maahanmuuttajien osalta jokaiselle oleskeluluvan saaneelle tarjotaan mahdollisuus päästä opiskelemaan suomen/ruotsin kieltä joko kotoutumispalvelujen kautta tai omaehtoisena koulutuksena eri oppilaitosmuodoissa. 10
Kohti TKI-intensiivistä yhteiskuntaa Uuteen hallituskauteen varautuminen (5/5) Vision mukaiseen 4 % tki-tavoitteeseen pääsemiseksi tki-menojen tulisi olla yli kaksinkertaiset vuonna 2030. Tämä tarkoittaa vaalikausilla 2019-2023 ja 2023-2027 noin 170 miljoonan euron vuosittaista julkisen rahoituksen tasokorotusta. TKI-politiikkojen koherenssin vahvistamiseksi uudistetaan tutkimus- ja innovaationeuvoston rakenne. Tuetaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kumppanuuksia ja ekosysteemejä uudentyyppisellä, hallinnonalojen yhteistyöhön perustuvalla rahoituksella. Selvitetään tki-rahoituksen kokonaisuus ja mahdolliset katvealueet. Selvityksen pohjalta nostetaan tkirahoituksen tasoa sekä kehitetään erityisesti Suomen Akatemian ja Business Finlandin tki-rahoituksen toimivuutta. Verkostoihin pääsemistä tuetaan rahoituksen suuntaamisella erityisesti huippututkimuksen ja innovaatiotoiminnan kärkimaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä niihin maihin, joissa suomalaisella yhteistyöllä voidaan toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden ja globaalin vastuun mukaista kapasiteetin vahvistamista. Edistetään tutkimuksen ja innovoinnin avoimuutta ja laaja-alaista hyödyntämistä. Vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää tutkimusinfrastruktuurien koordinointia ja elinkaaren hallintaa. Toiminnan vahvistamiseksi kohdennetaan lisärahoitusta Suomen Akatemialle. Edistetään julkisten ja yksityisten tietovarantojen avointa saatavuutta ja tutkimuskäyttöä sekä tutkimuksen ja innovoinnin avointa toimintatapaa. 11
16.5.2019 12 KIITOS!