1 Leader Viisari ry:n vuosikertomus 2018 Sisällys: 1. Strategian toteuttaminen vuonna 2018 1.1. Strategian tavoitteiden toteumatilanne Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on lisääntynyt Viisarin hanketoiminnassa merkittävästi. Viitasaaren alueella toimiva Taiteen Wirtapiiri hanke on onnistunut yhteisötaiteen keinoin luomaan ympäristö- ja tilataideteoksia sekä uudenlaisia viihtyvyysympäristöjä taidetyöpajoissa. Hanke on koonnut runsaasti alueen asukkaita, eri ikäisiä taidepajoihin. Yhdessä tekeminen ja luovuus ovat usean hankkeen teemana ja hankkeet ovat löytäneet toisensa laajemman yhteistyön lisäämiseksi. Hanketoiminnalle asetetut määrälliset tavoitteet alkoivat täyttyä etenkin kehittämishankkeiden kohdalla. Hankkeiden järjestämät tilaisuudet ovat olleet kiinnostavia, osallistujamäärät ovat ylittyneet tavoitteista, kuten myös hankkeisiin osallistuneiden organisaatioiden määrä. Strategian vihreä, ympäristöä säästävä toiminta on myös ylittynyt tavoitteista moninkertaisesti. Yrityshankkeiden kohdalla asetettuja tavoitteita pitää edelleen tarkastella kriittisesti. Vuoden 2016 lopussa virinnyt yritysten aktiivisuus on jatkunut edelleen ja voidaan odottaa yritystoiminnan tavoitteiden täyttymistä. Strategiaan asetetut laadulliset tavoitteet ovat enimmäkseen toteutuneet. Viisarin hallituksen kokoukset ovat poikkeuksetta olleet päätösvaltaisia, jäsenmäärä on kasvanut yli asetetun tavoitteen. Viisarin kehittämisstrategian tavoitteiden toteumatilanne kokonaisuudessaan on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tavoite Lukumäärä Tilanne Lisätieto Rahoitetut hankkeet, joista * teemahankkeita * av-hankkeita * kv-hankkeita 90 kpl 5 kpl 5 kpl 6 kpl 74 3 2 1 (esiselv.) teemahankkeet esim. nuoret, kylien kunnostus, ympäristö, harrastusmahdollisuudet, tapahtumat, teemahankkeiden toimenpidetavoite ka 10 / teemahanke Rahoitetut yritystuet 90 kpl 51 Työpaikkojen määrä * uudet työpaikat * säilytetyt työpaikat 60 kpl 80 kpl 88 ei tiedossa miehet 35, naiset 25, nuoret 10 (m5, n5) miehet 40, naiset 40, nuoret 5 Hankkeen aikana työllistyneet 30 htv 11 miehet 15, naiset 15, nuoret 3 Uudet yritykset 25 kpl 15 yrityksistä naisten 8 kpl ja nuorten 5 kpl
2 Uudet palvelut 85 kpl y 12 h 20 yritysten palvelut (15 kpl), kokoontumistilat, lähiliikunta-alueet, tapahtumat jne. (70 kpl) Uudet harrastusmahdollisuudet 30 kpl 21 Laaditut suunnitelmat (kylä-, maisemanhoito-, hyvinvointi-, turvallisuus-, kyläkaava jne) 20 kpl 29 uudet tai olemassa olevien laajentaminen joiltakin osin (esim. turvallisuus) Ympäristöä parantavat toimet 20 kpl 146 Kunnostettuja / säilytettyjä / varusteltuja rakennuksia / rakennelmia 40 kpl 97 Hankkeissa tehty talkootyö * edellisten lisäksi talkootyö, joka ylittää hankkeen kustannukset 30000 h 6000 h 31500 2950 Hankkeisiin osallistuvat organisaatiot 250 kpl 554 Koulutetut 500 hlöä 0 miehiä 250, naisia 250, nuoria 100 Järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat Tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistuneiden määrä 30 kpl 40 200 kpl 600 miehet 100, naiset 100, nuoret 30 1.2. Strategian toteuttaminen ja rahoitetut hankkeet Vuonna 2018 hallituksen myönteisen päätöksen saaneet rahoitustukihakemukset jakautuivat Viisarin strategian kolmen painopisteen osalta seuraavasti: Elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen yritysten investointihankkeet 11 (kumulatiivinen 34); perustamistukihankkeet 4 (13); yritysryhmähankkeita 0 (1) sekä elinkeinollisia kehittämishankkeita 0 (kumulatiivinen 12) sai hallituksen päätöksen. Yhteensä 14 hanketta, ohjelmakauden alusta 46 hanketta. Asumisviihtyvyys ja ympäristö painopiste 8 (kumulatiivinen 39) päätöstä. Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen edistäminen painopiste 1 (kumulatiivinen 9) päätöstä. Viisarin hankesalkku painopisteittäin jakautuu seuraavasti: Elinkeinot ja yrittäjyys 3.469.407 euroa, 51 ELY:n päätöstä.
3 Asumisviihtyvyys ja ympäristö 1.873.518 euroa, 39 ELY:n päätöstä Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen 809.174 euroa, 9 ELY:n päätöstä. Hankesalkku 30.9.2018 on yhteensä 6.152.099 euroa. Toiminta Maaseuturahaston rahoituksella ELYn kautta ELY-keskuksen kiintiöstä: Keski-Suomen ELY-keskus rahoittaa Tulevaisuuden tekijät-hanketta, joka kohdistuu nuoriin alikuisiin vv. 17-29 vuotta. Viisairi on mukana Sykettä ja Sykettä 2-viestintähankkeissa, joita hallinnoi JyäsRiihi ry ja rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus. Toiminta rakennerahastojen ja meri- ja kalatalousrahaston rahoituksella: Viisarilla ei ole omia hankkeita rakennerahastoista eikä hanketoimintaa muulla kuin maaseuturahaston rahoituksella. Viisari on osallisena Sisä-Suomen KalatalousLeaderin Kalasta kahisevaa hankkeessa. Hanke on laaja, seitsemän Leader- ryhmän alueella toimiva kokonaisuus, sitä hallinnoi Päijänne-Leader ry. Alla olevaan taulukkoon punaisella merkityt hankkeet kohdistuvat suoraan Viisarin alueelle: Päijänne-Leader ry Sisävesien elinvoimaa (aktivointi) 350 000,00 Kapeenkoski Oy Kalastus- ja elämyspalveluiden yritysryhmähankkeen esiselvitys 5 500,00 Nyystölän osakaskunta Täpläravun ja vajaasti hyödynnettyjen kalojen menekinedistäminen 6 775,78 Etelä- ja Keski- Päijänteen kal.alue Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien aktivoimis- ja verkostoitumishanke 32 600,00 SSYP Kehitys Oy Kierrenuotan kehityshanke 40 764,00 Koulutuskeskus Salpaus Villin kalan käytön edistämishanke 9 869,19 Ladec Oy Esiselvitys kalankasvatuksen aloittamiseksi kiertovesilaitoksessa 30 000,00 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Järvikala markkinoille 29 784,00 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Indoor aquaponics/vesiviljelyn esiselvitys 33 000,00 Profashional Eija Villberg Oy Selvitys Sisä-Suomen kalaraaka-ainevirroista viennin näkökulmasta 19 250,00 Yhteensä, euroa 557 542,97 Indoor Aquaponics -hankkeesta on tulossa jatkohanke ja yrityshanke kansainvälisten opiskelijoiden toimesta. Esimerkkejä hyvistä raportointivuonna rahoitetuista hankkeista Karjalaisen kotileipomo, investointihanke: Hanke toteuttaa Viisarin strategiaa yrittäjyyttä vahvistavana hankkeena. Yritys käyttää tuotteissaan paljon paikallisia raaka-aineita. Yrittäjällä on pitkä kokemus alalta ja hän työllistää erityisesti naisia. Hakija on maahanmuuttaja Vietnamista. Hän on onnistunut luomaan kannattavaa liiketoimintaa ja vakiintuneen asiakaskunnan useamman kunnan alueelle. Asivo Oy:n, Alfa Forest Oy:n ja Wet & Lock Oy:n kokeiluhankkeet ovat jokainen innovatiivisia ja niissä merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Sky Birch Oy:n investointi- ja perustamistuki liittyvät resurssiviisaaseen yrittäjyyteen ja paikallisen raaka-aineen jalostamiseen.
Viisarin teemahankkeita vuonna 2018 olivat Visiitti ja Into. Visiitti -teemahankkeella aktivoidaan ja vauhditetaan Viisarin toiminta-alueen tekijöitä hakemaan opintomatkojen kautta uusia oivalluksia oman toimintansa kehittämiseen, jolla on myös myönteisiä vaikutuksia yleensä alueen palveluihin. Teemahankkeella aktivoidaan kehittämiseen vuorovaikutteisen oppimisen ja uusien oivalluksien kautta. Into-hankkeen tavoitteena on tarjota Leader-rahoituksella tarpeellista tukea yhteisöjen toiminnan kehittämiseen, monipuolistamiseen sekä tukea yhteisöjen ja asukkaiden aktiivisuutta ja parantaa elinoloja alueella. Erityisenä tavoitteena on lasten ja nuorten aktiivisuutta ja viihtyvyyttä tukevat toimenpiteet. Viisarin rahoittamilla hankkeilla ei ole mainittavaa yhteyttä valtakunnallisiin hankkeisiin tai koordinaatiohankkeisiin. Paikallisten ja valtakunnallisten hankkeiden synergiaetuja tai konkreettista yhteystyötä ei ole vielä päässyt syntymään. Viisarin hallitus on tarkastellut strategiaa ja verrannut sen toteutumista toimintaan ja tavoitteisiin peilaten. Strategian tavoitteissa on selkeitä muutostarpeita, mutta ministeriön ohjeiden mukaisesti vain merkittävistä muutoksista edellytetään ohjelmanmuutosta. Tästä johtuen strategiaan ei ole lähdetty tekemään muutoksia. Saarijärven-Viitasaaren seudun osalta yritysten investointituki on ollut ohjelmamuutoksen hyväksymisen myötä 30%. Äänekoski palasi rakennemuutostuen päättymisen vuoksi takaisin entiselle tukitasolle (20%). Vuoden 2018 aikana on otettu käyttöön uudet valintakriteerit. Ne on todettu toimiviksi, mutta melko ehdottomiksi. Pakollisista kriteereistä pisteiden saaminen ei ole aivan ongelmatonta. Viisarin päätös olla hakematta lisäkehystä on antanut työrauhan, sillä lisäkehyksen myöstämisestä tehdyistä päätöksistä on valitettu hallinto-oikeuteen. Koko prosessi on sen vuoksi pysähdyksissä. Aiheen ympärillä käydään keskustelua. Seuraavan lisäkehyksen hakua on valmisteltu ministeriössä, Leaderjaostossa ja alueilla. Vuoden 2018 julkinen rahoituskehys oli n. 710 000 euroa. Vuonna 2017 yritystukiin varattua rahoitusta siirtyi vuodelle 2018 233.000. Vuoden 2018 rahoituskehys: Yritys- ja elinkeinolliset hankkeet (varaus 200.000 euroa) Yleishyödylliset kehittämishankkeet (varaus 180.000 tukea) Yleishyödylliset investointihankkeet (varaus 150.000 tukea) Teemahanke, pienet investoinnit 500-12000 (varaus 180.000 tukea) Viisarin rahoituskehys on osoittautunut tiukaksi ja siksi mietinnässä on jatkuvasti, kuinka voimme edistää strategian tavoitteita muulla rahoituksella. Keväällä 2018 valmisteltiin nuorisoon liittyvää kehittämishanketta, jolle haettiin ja saatiin rahoitusta Keski-Suomen Ely-keskuksesta. Muina teemoina on keskusteluissa ollut yrittäjyyden edistäminen, vapaaehtoistyön edistäminen sekä kylätoiminnan kehittäminen. Näissä teemoissa on tehty yhteistyötä muiden hanketoimijoiden kanssa ja oltu mukana hankkeiden valmistelussa mm. Kyyjärven, Viitasaaren, Saarijärven ja Äänekosken, MSL:n ja SPR:n kanssa. Viisari toteutti yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa ideahaun. Syyskuun loppuun mennessä saatiin yli neljäkymmentä hankeideaa. Osa niistä ohjautuu Viisarista haettaviksi, osa ELYyn ja osa muihin rahoituslähteisiin. Viisarin toiminnanjohtaja on osallistunut Leader-jaoston toimintaan Keski-Suomen edustajana. Ryhmän työskentelyssä on korostunut tulevaan ohjelmakauteen varautuminen erityisesti toimintarahan toteuttamiseen liittyvät käytännön ratkaisuvaihtoehdot. 1.3. Rahoitettujen hankkeiden vaikutukset 4 Hankkeet ovat toteuttaneet suunnitelmaansa pääosin onnistuneesti. Hankkeiden aikaista haasteista on oltu yhteydessä Viisariin ja tarvittaessa on hankkeisiin tehty muutoksia. Kehittämishankkeet ovat
tuottaneet kokeiluja ja uusia näkökulmia maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseen ja paikallisten asukkaiden toimeliaisuuteen. Erittäin onnistunutta toimintaa on ollut Taiteen virtapiiri -hankkeessa. Pohjoisen Keski-Suomen alueella vuodesta 2016 lähtien toiminut Taiteen Wirtapiiri- hanke on huomioitu Euroopan Unionin Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston toimesta. Hanke on valittu hyvän käytännön esimerkkihankkeeksi, koska sen katsotaan tukevan EU:n koheesio-politiikan tavoitteita. Kaikkiaan Viisarin rahoittamia päättyneitä hankkeita on 46, joista 15 yritystukia. Viisarin strategiassa painotetaan elinkeinojen kehittämistä ja sen suhteen on tehty aktivointitoimenpiteitä yhdessä kehittämisyhtiöiden ja muiden yrityskehittäjien kanssa. Yrityshankkeilla on onnistuttu monipuolistamaan alueen palveluja ja mahdollistamaan työpaikkojen säilyminen tai lisääntyminen maaseudulla. Hyvä esimerkki hankkeesta on Konginkankaan hevosurheilukeskus. Kyläyhdistys on valmistellut hanketta, jolla kehitettään aluetta monipuoliseksi hevosalan toimijoita kokoavaksi keskukseksi. Hankkeen tulosten pohjalta on haettu rahoitusta keskuksen toteuttamiseen. Yleishyödylliset kehittämishankkeet ovat strategian toteuttaminen selkäranka. Niillä on vahvistettu yhteisöllisyyttä ja alueen elinvoimaa. 2. Leader-ryhmän oma toiminta ja laatutyö Toimintarahalla tehdään aktivointityötä päivittäin. Maksatuskoulutus järjestettiin keväällä. Se toteutetaan kerran vuodessa. Erillisiä aktivointitilaisuuksia on järjestetty teemahankkeen haun yhteydessä. Sykettä-hanke on järjestänyt koulutuksia ja aktivointitilaisuuksia myös Viisarin alueella. Viisarin toiminta on vakiintunutta ja tunnetaan alueella hyvin. Onnistumisena voi mainita innovatiiviset kokeilut, joita on useita rahoitettuna kokeilutuella. Oppimista tapahtuu koko ajan, kun valmistellaan uusia hankekita rahoituskäsittelyä varten. Tietoa on opittava hakemaan ja hyödynnettävä sitä valmistelun eri vaiheissa. Vakiintuneen toiminnan vaiheessa olisi mahdollisuus uudistaa toimintaa, mikäli henkilöresursseja olisi enemmän. Tällä hetkellä työaika kuluu hankkeiden valmisteluun ja käsittelyyn sekä hallintoon. Enemmän aikaa pitäisi käyttää alueen toimijoiden parissa. Viisarin ja Saarijärven -Viitasaaren seutujohtoryhmän yhteinen seutukoordinaattori on osallistunut Viisarin toiminnan kehittämiseen, arviointimenetelmien kehittämiseen ja asiakastyytyväisyystutkimusten toteuttamiseen. Hän on osallistunut Viisarin kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. Seutukoordinaattorin tehtävät seudun johtoryhmälle ja Viisarille täydentävät toisiaan. Toisaalta monet erilliset tehtävät kuormittavat ja asettavat haasteita aikatauluihin. Useita vuosia Viisarissa työskennellyt seutukoordinaattori vaihtoi työpaikkaa elokuussa 2018 ja syksyn aikana rekrytoimme uuden työntekijän 70% työajalla. Leader-töitä ei enää osoitettua koordinaattorin tehtäväksi, sillä toimintaraha ei riitä 2,3 henkilön palkkoihin. Viisarin toiminnanjohtaja osallistuu seutujohtoryhmän kokouksiin pysyvänä asiantuntijana. Seutujohtoryhmä tekee linjauksia aluekehittämiseen Saarijärven-Viitasaaren seudulla kehittämisteemoittain, jotka on kirjattu seutustrategiaan. Viisarin kautta rahoitetut hankkeet tukevat osaltaan Saarijärven-Viitasaaren seutustrategian toteutumista. Toiminnanjohtajan ja seutukoordinaattorin kautta saatava tieto seutujohtoryhmästä auttaa välttämään päällekkäisten toimenpiteiden ja hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Osallistumisen kautta pystytään myös ennakoimaan aluekehittämistä ja sovittamaan yhteen Viisarin toimenpiteitä, jotta ne tukevat yhteistä tahtotilaa. Toisaalta Viisarin jäsenyyden kautta viesti kulkee ruohonjuuritasolta myös seutujohtoryhmälle päin. Viisarin toiminnanjohtaja edustaa Keski-Suomen Leader-ryhmiä Leader-jaostossa. Viisarin seutukoordinaattori osallistui Pyöreän pöydän kokoontumisiin, jossa tapaavat Saarijärven- Viitasaaren seudun järjestötoimijat. Tilaisuuksia isännöi Keski-Suomen Yhteisöjen tuki (KYT). Pyöreän pöydän ympärillä jaetaan toisten hyviä käytäntöjä ja suunnitellaan yhteisiä toimia. KYT järjestää yhdistyksille erilaisia, kylien ja yhdistysten tarpeista lähteviä koulutustilaisuuksia, joihin Pyöreän pöydän osallistujat voivat vaikuttaa. KYT on ollut aktiivinen koottaessa Sote- ja maakuntauudistuksen työryhmiä Keski-Suomessa. Hyrrän toiminta on ollut suhteellisen luotettavaa ja hankehakijat ovat jo vähitellen oppineet käyttämään sitä. Edelleen monet tarvitsevat apua maksuhakemukseen aloitussivun löytämisestä hakemuksen täyttöön. 5
ELY -keskuksen asiantuntijoiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä Viisarille osoitettujen hankeaihioiden valmistelussa. Olemme yhdessä hioneet tulkintoja ja etsineet asiakkaille parhaat mahdolliset tukivaihtoehdot. Syksyllä 2018 järjestettiin yhdessä ELY-keskuksen kanssa ideahaku, johon saatiin 46 hankeideaa 4 034 334 :n arvosta. Ideoista 27 sisälsi investointeja ja 18 kehittämistä. Hakemuksen käytiin yhdessä läpi ja hakijoita ohjeistettiin hakemusten edelleen kehittämiseksi. Hankehakijoista 26 on Viisarille uusia toimijoita, ohjelmakauden alusta yhteensä 81 uutta hanketoimijaa on hakenut Viisarilta hankerahoitusta. Viisarille uusia toimijoita on myös teemahankkeen alahankkeiden toteuttajissa. Teemahankkeet ovat erinomainen keino tavoittaa uusia toimijoita. Vuoden aikana käynnistettiin yhdistysten ja järjestöjen pienten investointien INTO- teemahanke, joka sai päätöksen kesäkuussa. Hankkeen tavoitteena on tarjota Leader-rahoituksella tarpeellista tukea yhteisöjen toiminnan kehittämiseen, monipuolistamiseen sekä tukea yhteisöjen ja asukkaiden aktiivisuutta ja parantaa elinoloja alueella. Erityisenä tavoitteena on lasten ja nuorten aktiivisuutta ja viihtyvyyttä tukevat toimenpiteet. Paikallisesti hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden mahdollisuuksia vapaa-ajan toimintaan, parantaa asumisviihtyvyyttä sekä tehostaa yhteisessä käytössä olevien kokoontumistilojen käyttöä. Investointien tuella lisätään asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyden tunnetta. Alahankkeita on 12 eripuolilta ohjelma-aluetta. Tämän tyyppiselle pieniä hankkeita kokoavalle hankkeelle tuntuu olevan edelleen kysyntää. Kesällä 2018 kokeiltiin osallistumista kesätapahtumiin. Kyyjärvellä markkinoille osallistuttiin yrittäjäjärjestön ja Kivijärvellä kehittämisyhtiön kanssa. Tarkoituksena on jatkaa kokeilua myös tulevana kesänä. Tilaisuudet tavoittivat asukkaista ja lomalaisia ja mahdollistivat monia kohtaamisia. Viisarin laatukäsikirja on hyväksytty hallituksessa 2016. Laatukäsikirjaa on tarkasteltu puheenjohtajan kanssa ja pohdittu mahdollisuutta päivittää sitä vuoden 2018 aikana. Laatutyöhön on saatu tietoa ja välineitä ajankohtaispäivillä. Mavin verkostoyksikkö järjesti lisäsparrausta syksyllä 2018. Seutukoordinaatioon liittynyt kuormittavuus aiheutti laatukäsikirjan tarkastelun siirtymisen vuodelle 2019. Laatutyö on jatkossa kehittämisen keskiössä. Yhteistyötä on tehty laatutyössä vertaisauditoinnissa Poko ry:n kanssa. Vertaisauditointiin on osallistunut koko henkilöstö ja puheenjohtaja. Poko ry:n hallituksen kanssa suunnitteilla ollut yhteinen laatu- ja koulutuspäivä ei toteutunut, koska Poko ry:n hallituksen jäseniä ei päässyt osallistumaan. Maaseutuviraston järjestämään hallinnon ohjauskäyntiin osallistuivat puheenjohtajiston lisäksi toiminnanjohtaja ja hankesihteeri. Henkilöstö osallistui Leader-toimintaan liittyviin koulutuksiin, seminaareihin ja ajankohtaispäiville. Viisarin toiminnanjohtaja ja hankesihteeri osallistuvat vuoden 2018 ajan yritysneuvojan erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Keski-Suomen ELY-keskus myönsi Viisarille rahoituksen Tulevaisuuden tekijät -hankkeeseen, joka kohdistuu nuoriin aikuisiin. Hanke toteutetaan ajalla 1.10.2018-31.12.2020. Hankkeen avulla pyritän saamaan nuoria mukaan alueen kehittämiseen. Viisarin rahoittamissa hankkeissa on paljon alle 29- vuotiaita osallistujia. Mm. alueen 4H-yhdistykset ovat aktiivisia kehittäjiä ja heidän hankkeidensa kohderyhmä muodostuu nuorista. Kahdenvälinen kehityskeskustelu ELY-keskuksen kanssa käytiin 30.11.2018. Viisarista paikalla olivat puheenjohtaja Mervi Oksanen, varapuheenjohtaja Jaakko Uusisalo ja hallituksen jäsen Vappu Kautto sekä henkilöstöstä Mari Puro ja Marja Salonen. Viisarille on laadittu viestintäsuunnitelma, jota on päivitetty syksyllä 2018 ja jaettu vastuut viestinnän eri osa-alueille. Viestintäsuunnitelman lisäksi toimintasuunnitelman liitteeksi laaditaan vuosittainen viestinnän toimenpidesuunnitelma. Viisarin toiminnasta tiedotetaan paikallislehdissä, kotisivuilla ja uutiskirjeellä. 6 3. Viisari alueensa kehittäjänä Alueen kuntien kanssa yhteistyö on ollut toistaiseksi helppoa ja luottamuksellista. Toimintaympäristössä tapahtuvat mahdolliset muutokset saattavat heiluttaa kuntasuhdetta. Tällainen
muutos on valmisteilla oleva maakuntauudistus. EU:n sisällä tapahtuvien muutosten vaikutukset vaikuttavat pidemmällä aikataululla. Viisarin yhteys aluekehittämistyötä Saarijärven-Viitasaaren seudulla johtavaan seutujohtoryhmään on jatkunut läheisenä. Tätä edesauttaa yhteinen seutukoordinaattori. Seutukoordinaattori toimii Viisarin alaisuudessa ja hänen työpanoksestaan 30 % kohdistuu Viisarin tehtäviin, joita ovat toiminnan ja arviointimenetelmien kehittäminen, asiakastyytyväisyystutkimusten toteuttaminen ja kansainvälisen toiminnan edistäminen. Seutukoordinaattorin työpanoksesta 70 % on seutujohtoryhmän tehtäviä. Niihin kuuluu osallistuminen seutukunnallisesti vaikuttavien hankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun yhdessä yritysten, kehittämisyhtiöiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa, sekä seutujohtoryhmän sihteerin tehtävät. Keski-Suomen Leader-ryhmien yhteinen viestintähanke Sykettä toimi maakunnallisena maaseutuohjelman viestijänä. Hanke on Keski-Suomen Leader-ryhmien yhteinen ja sitä hallinnoi JyväsRiihi ry. Viestintähankkeen kautta Viisari on osallistunut Pöllöparlamentin toimintaan, opintomatkalle Etelä-Pohjanmaalle ja Amazing Keski-Suomi tubettajatapahtumaan. Hanke jatkui elokuun loppuun 2018. Saman tien käynnistyi Sykettä 2-hanke, jossa on viestinnän lisäksi kv-osio. Keski- Suomen Leader-ryhmillä on yhteinen verkkosivusto ja jokaisella ryhmällä omat sivut sen osana. Kävijöitä Viisarin nettisivuilla oli 7850. Yhteisten Facebook-sivujen tykkääjiä oli 432. Loppusyksystä Viisarilla on ollut myös oma fb-sivusto. Viisari on osallisena Sisä-Suomen KalatalousLeaderin Kalasta kahisevaa hankkeessa. Hanke on laaja, seitsemän Leader- ryhmän alueella toimiva kokonaisuus, sitä hallinnoi Päijänne-Leader ry. Sisä-Suomen kalatalousryhmä aloitti toimintansa 1.1.2016. Janne Ruokolainen toimii ryhmän aktivaattorina. Hallinnointi ja aktivointi hoidetaan Päijänne-Leaderissä Sisävesien elinvoimaa - hankkeena. Kalatalousryhmän kautta rahoitettuja hankkeita on Viisari alueella kolme. Viisarin henkilöstö osallistuu alueellamme vaikuttavien Jyväskylän Ammattikorkeakoulun hallinnoimien kehittämishankkeiden ohjausryhmissä: toiminnanjohtaja KIKE Kilpailukykyinen Keski-Suomi ja seutukoordinaattori/ hankesihteeri Sykettä Keski-Suomen kylille hankkeessa. Osallistumalla hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn voimme vaikutta ja edesauttaa hankkeiden vaikuttavuuteen alueellamme. Alueiden välinen hanke on käynnistymässä. Kyseessä on alueiden välinen aluemarkkinointihanke, jossa on mukana Viisarin alueelta Kyyjärvi. Hakija on Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu. Hankkeessa on Viisari lisäksi mukana Aisapari ry, Kuudestaan ry ja Pirityiset ry. Hallituksen itsearviointia tapahtuu jokaisessa kokouksessa vaikkakaan ei ohjatusti. Viisarin arviointimenetelmien ja asiakastyytyväisyyden kehittämistä ja toteuttamista kehitetään ja päivitetään osana toiminnan arkea. 7 4. Tavoitteet vuodelle2019 Viisarin kehittämistoiminnan kolme painopistettä ovat: o Elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen o Monimuotoisen maaseutuasumisen kehittäminen o Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen edistäminen Läpäiseviksi teemoiksi olemme valinneet seuraavat: o Lähitalouden edistäminen o Nuorten osallisuuden lisääminen ja nuorisonäkökulman vahvistaminen o Vihreä voima eli ympäristö- ja luontolähtöisen toiminnan edistäminen o Kansainvälistymisen tukeminen.
Vuoden 2019 painopiste on kansainvälistymisessä ja yritysten kehittämisessä investointituen ja kokeiluja perustamistuen avulla. Toimintaympäristössä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Toiminta on melko yleistä ja yleishyödyllisten investointien rahoittaminen on suuressa roolissa. Ohjelman toteutuksessa ei ole pyritty hankepäätöksillä suuntaamaan kehittämistä tiettyyn suuntaan vaan on rahoitettu hyvinkin erityyppisiä tai tavoitteiltaan vastakkaisiakin hankkeita. Viisarin strategia mahdollistaa tämän, koska se on tavoitteiltaan enemminkin salliva kuin rajaava tai suuntaava. Viimeistään uuden ohjelmakauden osalta strategian laadinnassa kannattaa miettiä muutoksen aikaan saamisen keinoja. 5. Leader Viisari ry ja sen resurssit Jäsenistö Yhdistyksessä oli 31.12.2018 yhteensä 504 jäsentä, joista 428 henkilöjäsentä ja 84 yhteisöjäsentä sekä 9 kuntajäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut yli asetetun tavoitteen paitsi organisaatioiden osalta. Niiden määrä on 76, kun tavoite on 135. Kaikki toiminta-alueen kunnat ovat jäseniä. Jäsenmaksu peritään yhteisö- ja yritysjäseniltä, näille lähetetään kerran vuodessa jäsenkirje. Hallitus Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän (9) varsinaista jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet edustavat tasaisesti kolmikantaa ja ovat kukin eri jäsenkunnan alueelta. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sisäisen tositetarkastajan. Hallituksen sukupuolijakauma oli kymmenen (10) naista ja yhdeksän (9) miestä, lisäksi puheenjohtaja on nainen. Hallitus kokoontui syyskuun loppuun mennessä 11 kertaa, joista yksi toteutettiin sähköpostikokouksena. Hallituksen kokoonpano 2018: Alueen julkista tahoa edustavat Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Paikkakunta Mervi Oksanen, puheenjohtaja Äänekoski Pulmu Kuorelahti-Juntunen Marjut Pollari Saarijärvi Teijo Peltonen Anita Saarelainen Karstula Erja Moisio Antti Urpilainen Kivijärvi Alueen asukkaita edustavat Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Paikkakunta Anni Hakkarainen Vuokko Tikkanen Kinnula *Petri Saukkonen Tapani Tenhunen Pihtipudas Markku Varonen Helena Raatikainen Viitasaari Alueen yrityksiä ja yhdistyksiä edustavat Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Paikkakunta Vappu Kautto Matti Hämäläinen Äänekoski Pauli Ahonen Päivi Korkea-aho Kannonkoski Jaakko Uusisalo Kai Oinonen Kyyjärvi 8 Henkilöstö Viisarilla oli kolme kokoaikaista työntekijää, toiminnanjohtaja, hankesihteeri sekä seutukoordinaattori elokuun alkuun saakka. Seutukoordinaattorin työ jakautui 30 % Viisarille ja 70 % Saarijärven-Viitasaaren seutujohtoryhmälle elokuun alkuun saakka. Lokakuun puolesta välistä vuoden loppuun oli palkattu seutukoordinaattori 70% työajalla, joka kohdistui pelkästään seututyöhön. Taloustilanne
Viisarin taloustilanne on hyvä. Kunnat maksavat osuutensa vuosittain etupainotteisesti, joten äkillistä kassakriisiä ei ole odotettavissa. Tämän avulla toimintaa saadaan pyöritettyä huolimatta Maaseutuviraston pitkistä käsittelyajoista toimintarahan maksuhakemuksien osalta. Viisarin Hallintooikeuteen tekemä valitus maksupäätöksestä ratkaistiin Viisarin eduksi ja Maaseutuvirasto tulee maksamaan aiemmin hylkäämänsä kustannukset. 9 Saarijärvellä 15.3.2019 Marja Salonen, toiminnanjohtaja