Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Samankaltaiset tiedostot
Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Ympäristöstä. Yhdessä.

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Pariisin ilmastosopimus

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0183(NLE)

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi MTT ja VATT

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/2. Tarkistus. Tiziana Beghin, David Borrelli, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Pariisin ilmastosopimus

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta. Harri Laurikka

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari , Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

ClimBus Business Breakfast Oulu

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. lokakuuta 2016 (OR. en)

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Vesivastuusitoumus haaste yrityksille kestävään veden käyttöön ja hallintaan

Yhteiskuntasitoumuksen eteneminen: välitavoitteet. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

14167/16 1 DGG 1A. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 14167/16 ECOFIN 1015 ENV 696 CLIMA 148

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE v

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

14148/17 team/js/mh 1 DGG 1A

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

EU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus Marjo Nummelin, YM

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Transkriptio:

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry

Tärkeimmät viestit 1. Ilmastonmuutos ongelma, johon löydyttävä globaalit ratkaisut 2. Ensisijainen tavoite päästöjen vähentäminen 3. Kannustettava uusiutuvien energialähteiden käyttöön 4. Maankäytön nielut nähtävä täysimääräisenä 5. Ruokaturva taattava joustomekanismein - Suomen vesivaroja tarvitaan 6. Metsien kestävä käyttö linjattava ilmastopositiiviseksi - Suomen ei pidä kansallisesti rajoittaa kestävän hakkuun optimia eli 88 miljoonaa mottia vuodessa 7. Kestävän maa- ja metsätalouden tarkastelu vaatii pitkää aikajännettä

Onko sopimus uhka vai mahdollisuus? Taustalla ilmastopolitiikan uhat ja mahdollisuudet: Uhkana tarkastelun aikajänne Mittausten irrottaminen luonnonkierrosta: kaasujen mittaus hetkessä ja irrallisena ruokaketjusta tai kestävästä metsänhoidosta Ei nähdä metsää puilta eikä luonnon aikataulua Mahdollisuus hiilensidonnan ja vesivarojemme merkityksessä Kestävä metsä- ja maatalous nähdään tuotantopanosten tehokkaana hyödyntäjänä sekä bioenergiaratkaisujen toimijatahona Tuottavuus ilmastopositiivista

Läpinäkyvä laskenta mahdollisuus EU 2015 agreement should provide for transparent and just accounting and reporting rules for emissions and removals for the land use sector for all Parties, which promote active and sustainable land management, building on existing relevant decisions under the UNFCCC. MTK: Erittäin kannatettava Suomen tuki E-kirjeestä: sopimuksen tulisi sisältää avoimuutta ja vastuullisuutta koskeva järjestelmä, jolla pyritään varmistamaan, että kukin osapuoli täyttää velvoitteensa ja kykenee saavuttamaan tavoitteensa.

EU:n ilmastopolitiikkakehys haasteellinen maa- ja metsätaloussektoreille Maatalous: lähde metaani (non-ets) dityppioksidi (non-ets) hiilidioksidi (LULUCF) Metsätalous: nielu hiilidioksidi (LULUCF) Jousto välttämätön ruokaturvalle; Kannuste hiilen sitomiseen Hiilen sidonnan luonnontieteellisyys ETS Non-ETS LULUCF

2. MTK:n kommentit komission tiedonantoon Pariisin tavoitteista? Kannatettavia kirjauksia: Kaikkien maiden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään huomattavasti ja kestävästi. suhteessa päästötasoon : globaalit ratkaisut oleellinen ydin Vähäpäästöiseen talousjärjestelmään voidaan siirtyä maailmanlaajuisesti vaarantamatta kasvua ja työllisyyttä mahdollisuuksia elvyttää Euroopan ja koko maailman taloutta kestävä metsien käyttö nähtävä ilmastomyönteisenä, ruokaturva ja biomassan kestävä tuotanto taattava EU:n sisällä kyettävä johdonmukaisuuteen UNFCCC prosessissa luotujen periaatteiden kanssa

Kommentit Suomen kantoihin (E-kirje) Erinomaisia kirjauksia Kattava globaali sopimusjärjestelmä turvaisi ja parantaisi suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä globaaleilla markkinoilla. Lisäksi se edesauttaisi vihreän teknologian markkinoiden syntymistä, kehittämistä ja käyttöönottoa. Suomi katsoo, että maiden päästövähennysten tulee perustua todellisiin ja todennettaviin toimiin ja niiden luonteen, tavoitetason ja kattavuuden osalta tulee pyrkiä oikeuden- ja tarkoituksenmukaisuuteen. Osapuolten vastuut ja toimintakyky ovat erilaisia Suomi korostaa, että päästöjen vähentämisellä tulee olla uudessa sopimuksessa keskeinen rooli. - tulee huomioida päästöjen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen erilliset ja erilaiset lähestymistavat.

Maankäyttösektori (E-kirje) Kannatettavia kirjauksia Pohdintaa: Nielujen huomioiminen täysimääräisesti puuttuu Suomi suhtautuu avoimesti nielujen kohteluun, koska ei vielä tietoa? Lisäysehdotukset EU:n omia sitoumuksia tulee peilata muiden maiden tekemien sitoumusten valossa. EU:n ei tule sitoa itseään kunnianhimoisiin tavoitteisiin varsinkaan etukäteen, mikäli muut maat eivät ole valmiita tekemään sitoumuksia.

3. Osallistumisesta neuvotteluihin Hienoa, että on mahdollisuuksia: Suomen tasolla tarkkailijana ja delegaation asiantuntijoina EU-tasolla osallistuminen omien sidosryhmien kautta 4. Yhteistyöjärjestöjä WFO ja Copa-Cogeca IFFA (globaali perhemetsänomistajien järjestö) mm. Copa-Cogecan ja IFFA:n kautta yhteys Pariisiin IFFA yhteistyössä globaalin kylämetsätalousjärjestön GACF:n ja globaalin trooppisten metsien alkuperäiskansajärjestön IAITPTF:n kanssa

Lopuksi Luontomme tarjoaa mahdollisuuden hiilensidontaan Metsää 75 %, peltoa 7 % Puhdas ilma, maaperä sekä vesi, jota riittää Annammeko maan kasvaa ja sitoa hiiltä rajoittaako politiikka? Ruuantuotantoa ei saa ilmastosyistä rajoittaa: Suomen osuus päästöistä <0,1%

Kiitos