KIRKKONUMMEN SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 (15) Kokouspäivä Paikka ja aika: Kirkkonummen seurakuntatalo, Sali 4 (takkahuone) Seurakunnantie 1, 21.1.2014 klo 18.00 - Jäsenet: Posti Timo, puheenjohtaja Ehrnstén Viveka Erkkilä Pentti Kaurila Tuija Lumijärvi Johanna Nieminen John Rahja Jaakko Rekola Merja Salonen Antti Seppälä Pirjo Sivonen Risto Tarkka Juha Taubert Håkan Hellström Gunnel Vanhamäki Veikko Hietanen Rauni Andersén Sanna Mervasto Kalevi Riihitammela Paavo Seppänen Tarja Pentikäinen Tuomo Väkeväinen Tuulia Haukijärvi Eino Korhonen Eila Bäck Carl-Gustaf Muut kutsutut: Yhteisen n puheenjohtaja Viveca Lahti Yhteisen n 1. varapuheenjohtaja Jaana Nuottanen Yhteisen n 2. varapuheenjohtaja Ari Harinen Viranhaltijat: Timo Posti, kirkkoherra Lars-Henrik Höglund, kirkkoherra Sirkkaliisa Cavonius, talousjohtaja Riitta Kaijansinkko, hallintoassistentti 1-9 Allekirjoitukset Timo Posti Puheenjohtaja Riitta Kaijansinkko Pöytäkirjanpitäjä Tarkistus 21.1.2014 Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjantarkastaja Todistan, että pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Paikka ja aika Taloustoimisto 22.1 21.2.2014
2 (15) SISÄLLYSLUETTELO 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 3 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN... 4 3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS... 5 4 PÄÄKIRJANPITÄJÄN VIRAN AUKI JULISTAMINEN... 6 5 KIRKKONUMMEN PAPPILAN VUOKRAAMINEN RUOTSALAISEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRALLE 7 6 SEURAKUNTAYHTYMÄN JOHTOSÄÄNTÖ... 12 7 HENKILÖSTÖASIA. 13 8 ILMOITUSASIAT... 15 9 MUUT ASIAT... 15 Muu toimielin
3 (15) 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkojärjestyksen 9. luvun 1 :n mukaan kutsun yhteisen n kokoukseen antaa puheenjohtaja. Kutsu on ohjesäännön 6 :n mukaan toimitettava jäsenille viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä, mikäli mahdollista, luettelo käsiteltävistä asioista. Kirkkolain 7. luvun 4 :n mukaan yhteinen on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös. Muu toimielin
4 (15) 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN Ohjesäännön 8 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan heti tai sen tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Pöytäkirjan nähtävänä olosta säädetään kirkkolain 25. luvun 3 :ssä. Kun ainoastaan tarkastetut pöytäkirjat voidaan asettaa yleisesti nähtäväksi, pöytäkirjan tarkastaminen on suoritettava ennen nähtävänä oloajan alkamista. Esitys Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan 21.1.2014. Pöytäkirja pidetään nähtävänä taloustoimistossa ajalla 22.1 21.2.2014. Päätös. Muu toimielin
5 (15) 3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Esitys Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Päätös. Muu toimielin
6 (15) 4 PÄÄKIRJANPITÄJÄN VIRAN AUKI JULISTAMINEN Valmistelu Pääkirjanpitäjä Eira Tallqvist jää eläkkeelle 1.6.2014 alkaen. Hänen viimeinen työpäivänsä on 9.3.2014. Talousjohtajan esitys Päätös Seurakuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinto on muutoksessa mm. Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymisen vuoksi. Palvelukeskuksen tehtävänkuviin mahdollisesti aiheuttamat muutokset eivät vielä tässä vaiheessa ole selvillä. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että yhtymän virastossa myös jatkossa tarvitaan pääkirjanpitäjää. Pääkirjanpitäjän tehtäviin kuuluvat vaativat taloushallinnon tehtävät, kuten kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, raporteista ja maksuista vastaaminen sekä kustannuslaskenta. Pääkirjanpitäjä on myös toiminut kirjanpitotiimin tiimivetäjänä ja talousjohtajan sijaisena silloin, kun kiinteistöpäällikkö on ollut estynyt. Myös palkkahallinnon sijaisuus kuuluu pääkirjanpitäjälle. Viran koulutusvaatimuksena on tradenomi (ensisijaisesti laskentatoimesta) tai vastaava teoreettinen osaaminen työkokemukseen liitettynä. Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää kokonaisuuksien hallintaa, itsenäistä työotetta ja joustavuutta. Kielitaitovaatimuksena on seurakuntayhtymän kielisäännön mukaan suomen kielen hyvä suullinen taito ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito. Tehtävänkuvaus on nähtävänä kokouksessa. päättää, että pääkirjanpitäjän virka julistetaan auki. Viran pääasiallinen työpiste on Keskustan seurakuntatalo. Palkkaus määräytyy Kirkon virka- ja työehtosopimuksen vaativuusryhmän 503 mukaan (vähimmäispalkka 2.372,02 2.727,82 e/kk). Tehtävässä on neljän kuukauden koeaika. Virkaan valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus ennen viran vastaanottamista. Muu toimielin
7 (15) 5 KIRKKONUMMEN PAPPILAN VUOKRAAMINEN RUOTSALAISEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRALLE YKN 19.11.2013 147 Valmistelu talousjohtaja Sirkkaliisa Cavonius Kirkkonummen seurakuntayhtymä omistaa Kirkkonummen keskustassa Pappilarakennuksen, joka on seurakuntayhtymän perussäännön mukaan Kirkkonummen ruotsalaisen seurakunnan käytössä. Kirkkonummen ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherralla on asumisvelvollisuus ja Kirkkonummen ruotsalainen seurakunta on päättänyt, että Pappila toimii hänen asuntonaan myös jatkossa (Seurakuntaneuvoston kokous 25.11.2011 17). Nykyisin kirkkoherroilla ei enää ole mahdollisuutta asuntoetuun, vaan asunnosta peritään erillistä vuokraa. Periaatteet ovat samat kuin yleensä työsuhdeasuntojen vuokrauksessa, eli vuokran on oltava vähintään verohallinnon päätöksen mukainen, jotta ei synny verotettavaa luontoisetua. Samat periaatteet koskevat virka-asuntoja eli valtiolta tai muulta julkisyhteisöltä saatuja asuntoja. Tuloverolain (1535/1992) 64 :n mukaan: Työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja arvioidaan käypään arvoon. Verohallinto määrää vuosittain luontoisetujen käypien arvojen laskentaperusteet. Verohallinnon päätöksen 116/200/2012 mukaan asuntoetu on 113 e + 7,70 e/m2, silloin kun asunto sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja on valmistunut vuoden 1992 jälkeen. Asunnon valmistumisvuosi on rakennuksen valmistumisvuosi, mutta jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta eli tässä tapauksessa vuotta 2013. Asuntoedun raha-arvoa määritettäessä pinta-alaan luetaan varsinaiset asuinhuoneet ja muut asumiseen liittyvät tilat, kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat, jotka ovat palkansaajan tai hänen perheensä käytössä. Pinta-alaan ei lueta hormeja, kantavia pilareita tai kantavia seiniä, parveketta tai muuta avointa tilaa eikä kylmiä säilytystiloja (kylmä kellari- tai ullakkotila). Lattiapinta-alaan luetaan seinien sisäpintojen rajoittama alue, ei kuitenkaan tiloja, joiden korkeus on alle 160 cm. Asuntoedun arvoon sisältyy kylmä ja lämmin vesi. Verohallinnon päätöksen mukaiset arvot sisältävät myös lämmityksen, kun on kyseessä keskuslämmitysasunto, kuten tässä tapauksessa. Asuntoedun arvoa voidaan tietyissä tapauksissa alentaa: nämä tapaukset liittyvät esimerkiksi asunnon syrjäiseen sijaintiin tai asumiseen laitos-, kaivos- tai teollisuus alueella. Asunnon Muu toimielin
8 (15) käyttäminen edustamiseen voi olla alennusperuste. Luontoisetuarvoa voidaan alentaa, mikäli edustustilaisuuksia on runsaasti. Alentamisperusteesta voi saada veroviraston ennakkoratkaisun. Pappilarakennus sijaitsee Kirkkonummen keskustassa, osoitteessa Pappilanmäki 8, seurakuntayhtymän omistamalla tilalla, jolla myös on muita seurakuntien käytössä olevia rakennuksia. Voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennukset on tarkoitettu seurakunnalliseen toimintaan tai seurakunnan työntekijöiden asumiseen. Pappila on vuodelta 1838 ja se käsittää pääkerroksen, ullakkokerroksen ja kellarikerroksen. Pappilan kokonaispinta-ala on 493,75 m2. Varsinaisia asuinhuoneita ja muita lämpimiä asuinkäyttöön tarkoitettuja tiloja on 288 m2 ja puolilämpimiä asuinkäyttöön tarkoitettuja tiloja on 33 m2, eli yhteensä 321 m2. Kylmiä asuinkäyttöön tarkoitettuja tiloja (ns. kesähuoneita) on 19 m2. Kylmiä ullakkotiloja on yhteensä 100 m2 ja muita lämpimiä tiloja, kuten tekninen tila ja entinen asiakirjavarasto on yhteensä 50 m2. (Liite 147.1) Kirkkoherra Lars-Henrik Höglund esittää liitteenä 147.2 olevassa 18.11.2013 päivätyssä kirjeessään, että Kirkkonummen Pappilan asuinpinta-alasta tulisi hänen käyttöönsä hänen laskelmiensa mukaan yhteensä 123 m2, eli pääkerroksesta keittiö, eteinen+varastotila, ruokasali, makuuhuone ja kylpyhuone, yläkerroksesta iso aula, kylpyhuone ja vierashuone sekä kellarikerroksesta kodinhoitohuone. Kiinteistöpäällikkö Anders Nordströmin pääkirjanpitäjä Eira Tallqvistille toimittamassa mittauksessa nämä tilat ovat pinta-alaltaan 69,2 m2 + 56,1 m2 + 9,9 m2, yhteensä 135,2 m2. Mittauksissa on otettu huomioon verohallinnon ohjeet. Yllä olevassa laskelmassa on jätetty huomioonottamatta seuraavat seikat: Päästäkseen yläkertaan kirkkoherran on käytettävä alahallia, joka siten tulee hänen käyttöönsä, samoin kuin hallin yhteydessä oleva wc-tila (yhteensä 18,6 m2). Ruokasalin ja salin välillä ei ole ovea, jolloin myös sali (42 m2) on kirkkoherran käytössä. Päästäkseen kodinhoitohuoneeseen kirkkoherran on käytettävä kellarikerroksen käytävää (10,4 m2). Takkahuone avautuu suoraan käytävään, jolloin myös takkahuone ja saunatilat (yhteensä 37 m2) lienevät ainakin tämän hetkisin järjestelyin - vapaasti kirkkoherran käytettävissä. Keskustelussa kirkkoherra Lars-Henrik Höglund on tuonut esille, että hän ei aio käyttää Pappilan länsipään kahta huonetta ja eteistä, jotka siten lienevät julkisessa käytössä ruotsalaisen seurakunnan eri tilaisuuksia varten varattavissa. Nämä tilat on melko helppo lukita erilliseksi huoneistoksi ja näistä pääsee myös asiakirjavarastoon kellariin. Hän on myös kertonut, ettei aio käyttää yläkerroksen muita tiloja kuin yllämainittuja ja myös nämä muut tilat lienee helppo lukita, joskaan niihin ei ole pääsyä muuta kautta. Kirkkoherra Höglundin mukaan perhe ei myöskään aio käyttää saunatiloja, joten tulee miettiä, miten nämä tilat eriytetään muusta asuintilasta. Sama koskee pääkerroksen salia. Mikäli kuitenkin on niin, että kirkkoherra tosiasiallisesti käyttää tiloja, tulee nämä tilat sisällyttää vuokraan. Työnantaja vastaa siitä, että tilojen vuokraus vastaa niiden käyttöä. Muu toimielin
9 (15) Kirkkoherra Lars-Henrik Höglund perustelee näkemystään 123 m2:n mukaisesta vuokrasta mm. sillä, että samaa laskentaperiaatetta olisi käytetty muutama vuosi sitten Espoon seurakuntayhtymässä (kirkkoherran asunnon pinta-ala 134 m2), ja että Porvoon pappilassa on päätetty keväällä 2013 kirkkoherran käyttämäksi asuinpinta-alaksi 150 m2. Hän toteaa myös, että ruotsalaisen seurakunnan edellisen kirkkoherran käytössä on luontoisetupalkkauksessa ollut 150 m2, että kirkkoherran asumisvelvoite huomioon ottaen vuokran on oltava kohtuullinen. Höglund viittaa pappisliiton johtaja Esko Jossaksen kantaan, jonka mukaan pitää neuvotella ja päättää, kuinka suuri osa asunnosta kuuluu vuokran piiriin. Kuitenkin pinta-alamäärittelyt ovat tapauskohtaisia eikä eri pappiloita voi verrata keskenään, koska ne ovat erikokoisia ja huonejärjestyskin voi olla hyvin erilainen. Esimerkiksi Porvoon pappilan peruskorjauksessa tullaan varmaankin ottamaan huomioon tilojen eri käyttötarkoitukset jo suunnitteluvaiheessa. Kirkkonummen pappilaa suunniteltaessa on työryhmä ja ruotsalainen seurakunta katsonut, että pappila olisi yksinomaan kirkkoherran käytössä. On pidettävä tärkeänä, että tilat jaetaan avoimesti ja läpinäkyvästi kirkkoherran käytössä oleviin ja muussa, esim. julkisessa käytössä tai jonkin työmuodon käytössä oleviin tiloihin. Tehdyn päätöksen olisi oltava paitsi seurakuntayhtymän edun mukainen myös yhdenmukaisen kohtelun mukainen. On oltava asianmukaisesti todennettavissa, että ne tilat, joita kirkkoherra ei aio käyttää, eivät tosiasiallisesti ole hänen käytössään eli ne on lukittava. Talousjohtajan ehdotus päättää pyytää verohallinnolta ennakkoratkaisua ja toteaa, että kirkkoherra Lars-Henrik Höglund käytössä olevat tilat ovat seuraavat: Pääkerros: keittiö, eteinen+varastotila, ruokasali, makuuhuone ja kylpyhuone, sekä sali, alahalli ja hallin wc, yhteensä 129,8 m2 Yläkerros: iso aula, kylpyhuone ja vierashuone, yhteensä 56,1 m2 Kellarikerros: takkahuone, saunatilat, wc, käytävä ja kodinhoitohuone, yhteensä 47,35 m2 Yhteensä kirkkoherran käytössä olevien tilojen pinta-ala on 243 m2. Näistä vähennetään 17 m2 työhuoneena, mikäli verohallinto hyväksyy vähennyksen. Edelleen anotaan verohallinnolta kohtuullistamista, siten, että pääkerroksen iso halli ja kellarikerroksen käytävä vähennettäisiin kokonaispinta-alasta, koska kirkkoherralla on asumisvelvollisuus asua Pappilassa ja koska Pappila on rakennettu ja sen huonejako suunniteltu aikana, jolloin huonekoko oli huomattavasti nykypäivää suurempi. Muu toimielin
10 (15) päättää kirkkoherran käytössä olevaksi pinta-alaksi 199 m2, mihin yllä olevan selvityksen perusteella haetaan ennakkoratkaisua verohallinnolta. Mikäli saunatiloihin pääsy estetään asianmukaisesti, voidaan myös nämä tilat vähentää vuokrasta myöhemmin, jolloin pinta-alaksi tulisi 162 m2. Verohallinnon ratkaisun ja tilojen mahdollisen sulkemisen aiheuttama vuokranmuutos tuodaan yhteisen n päätettäväksi. Mikäli käy ilmi, että tiloja myöhemmin käytetään verohallinnon ohjeiden ja päätösten vastaisesti, tai verohallinnon tarkastuksessa tulee ilmi, että kirkkoherran käytössä olevien tilojen laskentaperiaatteen pitäisi olla toinen, käsitellään vuokran suuruus yhteisessä ssa uudelleen. Päätös Päätettiin yksimielisesti jättää asia pöydälle ja käsitellä se seuraavassa kokouksessa. YKN 17.12.2013 156 Päätös Päätettiin palauttaa asia valmisteluun. 21.1.2014 YKN 5 Valmistelu Pappilan asuintilojen ja muiden tilojen käytön suhteen on keskusteluissa tuotu esille erilaisia mahdollisuuksia. Ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherran asuintiloille pyritään löytämään sellainen ratkaisu, että kirkkoherran käyttämät asuintilat olisivat noin 150 m2. Voitaisiin esimerkiksi ajatella, että kellarikerros ei olisi kirkkoherran asuinkäytössä lainkaan. Tällöin kokonaiskäyttöalaksi aikaisempi esitys mukaan lukien tulisi 152 m2. Kirkkoherralla olisi käytössään seuraavat tilat: pääkerroksesta makuuhuone, ruokasali, sali, keittiö ja kylpyhuone, ja 2. kerroksesta ylähalli, työhuone ja kylpyhuone. Vuokra 152 m2:sta olisi vuoden 2014 verotusohjeiden mukaan 1.556,20 euroa kuukaudessa (173 e + 9,10 e/m2). Länsipäädyn tiloja voitaisiin käyttää mm. kokouskäyttöön. Näissä tiloissa on inva-wc ja minikeittiö. Kellarikerroksen saunatiloihin pääsee myös ulkokautta, jolloin saunaa voisivat käyttää esimerkiksi pienryhmät. Kellarissa oleva pesutupa voisi olla kirkkoherran varattavissa erillisellä sopimuksella. Kellarissa länsipäädyn alla oleva entinen arkistotila voisi toimia ruotsalaisen seurakunnan varastotilana. Varastotiloille on ylipäätään suuri tarve keskustan alueella. Ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston tulisi määritellä käyttösäännöt näille muille tiloille. Muu toimielin
11 (15) Talousjohtajan esitys päättää, että kirkkoherran käytössä oleva pinta-ala on 152 m2, jolloin vuokra vuonna 2014 on 1.556,20 euroa. Tämän pohjalta haetaan ennakkoratkaisua verohallinnolta. Kirkkonummen ruotsalaiselta seurakunnalta pyydetään Pappilan käyttösääntöjä siitä, miten muut saavat käyttää niitä tiloja, jotka eivät ole kirkkoherran käytössä. Päätös. Muu toimielin
12 (15) 6 SEURAKUNTAYHTYMÄN JOHTOSÄÄNTÖ YKN 17.12.2013 157 Valmistelu Kiinteistöpäällikkö on lopettanut, ja kiinteistötoimen henkilökuntaa on vahvistettu määräaikaisella projektikoordinaattorilla vuoden 2014 loppuun asti ja henkilövuokrauksen kautta tulevalla teknisellä isännöitsijällä noin 4-6 kuukauden ajaksi. Nämä henkilöt hoitavat kiinteistötoimen juoksevia asioita ja projekteja yhdessä muiden kiinteistötoimen työntekijöiden kanssa. Seurakuntayhtymässä tarvitaan kiinteistöpäällikköä tai vastaavaa viranhaltijaa hoitamaan kiinteistöjen ja hautausmaiden investointiprojekteja ja pienempiä korjausprojekteja sekä kehittämään kiinteistötoimea ja hautaustoimea. Seurakuntayhtymän kiinteistöt vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja jotkin kiinteistöistä myös suurempia korjauksia jopa peruskorjauksia, kuten Kirkkonummen keskustan seurakuntatalo. Kiinteistötoimen ja hautatoimen henkilöstöjohtaminen on vaativaa mm. toimipaikkojen hajanaisuuden vuoksi. Niissä tulisikin vahvistaa esimiestyöskentelyä. Yhtymässä olisi hyvä selkiyttää vastuut ja toimivaltasuhteet sekä eri toimijoiden roolit. Tämänhetkinen järjestely, jossa talousjohtajalla ja kiinteistöpäälliköllä on yhtymän toiminnasta yhteisvastuu ja jossa muiden esimiesten vastuut ja päätösvalta - esimerkiksi hankintoihin ja henkilöstöjohtamiseen liittyen - on määrittelemättä, on toimimaton aiheuttaen epäselvyyttä vastuukysymyksissä ja epätietoisuutta henkilökunnassa johtaen mahdollisesti ilmapiiriongelmiinkin. Saadun kokemuksen perusteella voitaisiinkin ehkä olettaa, että kiinteistöpäällikön aika ja resurssit eivät riitä sekä projektien hoitoon, kehittämistyöhön että esimiestyöskentelyyn. Kokonaisvastuun selventämiseksi olisi perusteltua, että kiinteistöpäällikkö toimisi talousjohtajan alaisena ja että seurakuntayhtymän muiden esimiesten, seurakuntapuutarhurin, ylivahtimestarin, emännän ja leirikeskuksen hoitajan, vastuita ja päätösvaltaa täsmennettäisiin ja laajennettaisiin. Tämä palvelisi seurakuntayhtymän etua. Vastuiden ja toimivaltasuhteiden selventäminen lisäisi työssäjaksamista yhtymässä niin esimiesten, kiinteistöpäällikön, talousjohtajan kuin muidenkin työntekijöiden osalta. Selventäminen vähentäisi myös yhteisen n puheenjohtajalle tulevaa kiinteistöpuolen asioihin liittyvää työtä, jolloin puheenjohtaja pystyy keskittymään yhtymän laajempiin strategisiin kysymyksiin ja kehittämiseen sekä omaan työhönsä kirkkoherrana. Tämä osaltaan lisäisi myös kirkkoherran jaksamista. Esimiestyöskentelyä vahvistettaisiin myös kouluttamalla esimiehiä johtamisessa ja tukemalla heitä työskentelyssä mm. säännöllisin palaverein. Yhtymässä voi määrärahojen puitteissa olla tarpeellinen määrä muuta vakituista sekä määräaikaista henkilökuntaa. Voitaisiin esimerkiksi pohtia, pitäisikö projektien ja korjaussuunnitelmien läpiviemiseksi seurakuntayhtymässä olla kiinteistöpäällikön lisäksi toinenkin kiinteistöasioihin enemmän perehtynyt työntekijä määräaikaisena. Muu toimielin
13 (15) Oheinen seurakuntayhtymän johtosääntöehdotus (Liite 157.1) on tehty ottaen huomioon ylläesitetyt seikat, sekä on tehty täsmennyksiä talousjohtajan ja kiinteistöpäällikön tehtäviin. Yhteisen n päätös 29 vuodelta 2008 on otettu huomioon (s.o. Mitä sanotaan hallintojohtajasta koskee myös talousjohtajaa siitä alkaen, kun tämä on aloittanut virassa). Näiden lisäksi johtosääntöehdotukseen on kirjattu osio johtavasta perheneuvo- jasta. Johtosäännöstä on poistettu kiinteistöinsinööriin liittyvä osa sillä perusteella, että kyseessä ei ole ollut virka. Seurakuntayhtymän johtosääntö korvaisi nykyisen hallinto-organisaation johtosäännön (Liite 157.2) vuodelta 2005. Nykyisestä johtosäännöstä puuttuu osiot mm. muista esimiehistä, sijaisuusjärjestelyistä ja perheneuvonnasta. Perhe-neuvonnan osalta uusi johtosääntö korvaisi Perheasiainneuvottelukeskuksen johtosäännön johtavaa perheneuvojaa koskevilta osilta (Liite 157.3). Tämän johtosääntöehdotuksen hyväksyminen ei vaadi muiden sääntöjen muuttamista. Liitteet 157.1 Ehdotus Kirkkonummen seurakuntayhtymän johtosäännöksi 157.2 Kirkkonummen seurakuntayhtymän hallinto-organisaation johtosääntö 157.3 Perheasiainneuvottelukeskuksen johtosääntö Talousjohtajan esitys päättää ehdottaa yhteiselle lle, että yhteinen päättää hyväksyä liitteenä 157.1 olevan Seurakuntayhtymän johtosäännön. Päätös Päätettiin palauttaa asia valmisteluun. Päätettiin perustaa työryhmä johtosäännön uudistamistyötä varten. Työryhmään valittiin Viveca Lahti, Merja Rekola ja Juha Tarkka. YKN 21.1.2014 6 Esitys tuodaan kokoukseen. Muu toimielin
14 (15) 7 HENKILÖSTÖASIA Muu toimielin
15 (15) 8 ILMOITUSASIAT 9 MUUT ASIAT Muu toimielin