3 Sisällysluettelo Projektinjohtaminen ja aikataulutus 7. Projekteista ja niiden johtamisesta 7.2 Projektijohtamisen näkökulmia 2.3 Projektinjohtaminen Suomessa 8 2 Aikataulutyypit 22 2. Jana-aikataulut 22 2.2 Vinoviiva-aikataulut 26 2.3 Valvontavinjetti 3 2.4 Toimintaverkot 33 2.5 Lukujärjestys ja ajoitettu tehtäväluettelo 37 3 Aikataulut 39 3. Hankeaikataulu eli projektiaikataulu 40 3.2 Yleisaikataulu 42 3.3 Suunnitelma-aikataulu eli piirustusaikataulu 47 3.4 Hankinta-aikataulu 50 3.5 Talotekniikka-aikataulu eli TATE-aikataulu 52 3.6 Rakentamisvaiheaikataulu 54 3.7 Viimeistelyvaihe 56 3.8 Viikkoaikataulu 57 4 Ajankäytön suunnittelu 6 4. Rakentamisen kesto ja ajoitus 62 4.2 Kohteen osittelu 70 4.3 Tuotannon jakaminen tehtäviin 75 4.4 Tehtävien mitoitus 77 4.5 Työjärjestyksen määrittäminen 80 4.6 Tehtävien tahdistus ja rytmitys 83 4.7 Aikataulun laadinta 84 4.8 Aikataulun toteutuskelpoisuus 84 4.9 Korjausrakentamisen erityispiirteet 87 4.0 Aikataulun valvonta 93 5 Tarkentuva tuotannonohjaus 95 5. Uusiutuva tuotannonohjaus 95 5.2 Last Planner toimiva tuotannonohjaus 95 Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS
4 6 Tietotekniikkasovellukset 07 6. PlaNet ja Planet+ 07 6.2 PlanMan Project 09 6.3 Vico Control 09 6.4 Perusohjelmat 0 6.5 Rakennuksen tietomallinnus (Building Information Modeling, BIM) 6.6 Tekla Structures 2 7 Harjoitustehtävät 3 7. Hankkeen kesto ja ajoitus 4 7.2 Kohteen osittelu 5 7.3 Tuotannon jakaminen tehtäviin 6 7.4 Tehtävien mitoitus 7 7.5 Työjärjestyksen määrittäminen 20 7.6 Tehtävien tahdistus ja rytmitys 2 7.7 Aikataulutyypit 22 7.8 Aikataulutasot ja aikataulun seuranta 24 7.9 Vastaukset 27 Hakemisto ja liitteet 36
39 3 Aikataulut Aikataulusuunnittelun kannalta hankkeen keskeisimmät ratkaisut tehdään hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin rakennuttaja päättää hankkeen ajalliset reunaehdot, tavoitteet ja laatii hankeaikataulun. Tästä aikataulut tarkentuvat asteittain hankkeen edetessä tiettyihin ajankohtiin sidottuihin osatavoitteisiin ja määrätyn kestoisiin tehtäviin. Kuvassa 36 esitetään aikataulusuunnittelun tarkentuminen hankkeen aikana ja mistä eri aikataulut saavat lähtötietonsa. Tässä luvussa esitellään hankeaikataulu sekä eri aikataulujen merkitystä hankkeen vaiheissa. Lisäksi käydään läpi kuvassa 36 mainitut aikataulut, näiden lähtötietoja, esitysmuotoja ja laadintatekniikkaa. Aikataulusuunnittelun merkitystä korostettaessa tulee aina muistaa, että onnistunut hanke edellyttää toiminnan ohjaamista hankkeen kaikissa vaiheissa. Hyvin suunniteltu on tässä tapauksessa vasta hyvä alku. Toteutuksen ohjaus ja tuotannon johtaminen on rakennustyömaalla aina merkittävimmässä roolissa. Hankintaaikataulu Suunnitteluaikataulu (arkkitehti, rakennesuunnittelu) Suunnitelmaaikataulu (tarkennetaan tarvittavat arkkitehtija rakennesuunnitelmat) Talotekniikkaaikataulut Hankkeen/projektin aikataulu Alustava yleisaikataulu (tarjousvaiheessa) Sopimusyleisaikataulu (urakkasopimuksessa) Työaikataulu (toteuttajan yleisaikataulu) Tehtäväsuunnittelu Rakentamisvaihesuunnittelu (esim. maarakennus-, perustus-, runko-, sisävalmistus- ja viimeistelyvaihe) Viikkosuunnittelu (viikkoaikataulu) Toteutuksen valvonta Kuva 38. Rakennushankkeen aikataulusuunnittelun eteneminen. Nuolet kuvaavat tiedon liikkumista aikataulusuunnitelmasta toiseen.
42 3.2 Yleisaikataulu Urakoitsijan tai päätoteuttajan näkökulmasta työmaan rakennustöiden ajoittaminen yleisaikatauluun on keskeinen osa aikataulusuunnittelua. Yleisaikataululla on kolme laadinnan ajankohdaltaan, sisällön tarkkuustasoltaan ja käyttötarkoitukseltaan eroavaa muotoa: alustava yleisaikataulu sopimusyleisaikataulu työaikataulu 3.2. Alustava yleisaikataulu Alustava yleisaikataulu Tarjousvaiheessa kohteesta laadittava karkea yleisaikataulu, jonka tarkoituksena on selvittää tärkeimmät työvaiheet ja -menetelmät, hankkeen kesto, tärkeimpien resurssien kuormitus yms. Muita alustavia tuotantosuunnitelmia ovat mm. alustavat henkilöstö-, hankinta- ja kalustosuunnitelmat sekä alustava työmaan aluesuunnitelma. Alustavien suunnitelmien taso riippuu hankkeesta ja käytettävissä olevista resursseista. Päätoteuttaja laatii ennen rakentamispäätöstä tai urakkatarjouksen antamista hankkeelle alustavan yleisaikataulun. Alustavalla yleisaikataululla tarkistetaan miten työt sopivat rakennuttajan hankeaikataulussa antamaan rakennusaikaan ja mikä on hankkeen ajallinen kireystaso. Alustava yleisaikataulu laaditaan yleensä vain karkealla tasolla ja siinä kuvataan työn kulkua ohjaavat päätyövaiheet. Alustavaa yleisaikataulua voidaan hyödyntää tarjouslaskennassa töiden ajoituksen mallina sekä esimerkiksi aikasidonnaisten kustannusten laskentaperusteenä. Alustavan tuotannonsuunnittelun tärkein tavoite on eri toteutusvaihtoehtojen tutkiminen ja vertailu. Hankkeen yleisaikataulun laadinnassa tavoitteena on ajan jakaminen hallitusti suunnittelun, hankintojen ja toteutuksen kesken. Alustavan yleisaikataulun avulla arvioidaan aikataulun kireys vaadittavien välitavoitteiden saavuttaminen töiden ajoittuminen eri vuodenaikoihin (talvilisätyöt) aikaan sidotut työmaan käyttökustannukset ja yhteiskustannukset tarvittava henkilöstö ja kalustoresurssit tärkeimpien materiaali- ja alihankintojen toimitusajat. Urakkaneuvotteluissa alustavasta yleisaikataulusta tulee usein sopimuksen osa rakennuttajan ja toteuttajan välille. Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyy tarjouspyyntökirje kaupalliset asiakirjat - urakkaohjelma - urakkarajaliite - yksikköhintaluettelo - tarjouslomake tekniset asiakirjat - piirustukset - selostukset Alustavan yleisaikataulun lähtötiedot Toimivan aikataulun luominen edellyttää, että rakennuskohteeseen perehdytään huolellisesti. Alustavan yleisaikataulun suunnittelun lähtötietoina toimivat tarjouspyyntöasiakirjat. Urakkaohjelmassa tyypillisesti määritellään mm. urakoitsijalta vaadittavat laadunvarmistusmenettelyt, sakolliset välitavoitteet ja urakka-aikaa koskevat erityiset vaatimukset. Tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät myös tekniset suunnitelma-asiakirjat, joita ovat piirustukset sekä rakennus- ja työselostukset. Piirustuksista selviää rakennuskohteen mitattavat ominaisuudet kuten laajuus ja tarkat mitat. Urakkarajaliitteen avulla urakoitsija voi muodostaa käsityksen oman suoritusvelvollisuutensa piiriin kuuluvista asioista sekä urakkahintaan vaikuttavista tekijöistä. Jo tässä vaiheessa etsitään keinot, joilla asetettuihin aikarajoihin päästään. Hankkeen riskien arvioinnin perusteella varataan vaiheiden sekä tehtävien väliset pelivarat.
43 Alustavan yleisaikataulun laadinta Alustavaan yleisaikatauluun valitaan työmaan tärkeimmät tehtävät rakennussuunnitelmien, piirustusten ja työselitysten sekä kokemuksen perusteella. Tyypillisesti aluksi laaditaan rakennusteknisten töiden aikataululuonnos. Tehtäviä valitaan rakennuskohteen laajuuden ja monimuotoisuuden mukaan 20...40 nimikettä, joskus useampiakin. Alustavassa yleisaikataulussa rakennusvaiheille ja tehtäville määritetään aloitus- ja valmistumisajankohdat. Alustavassa yleisaikataulussa esitetään myös hankesuunnitelman mukainen valmistumispäivämäärä ja välitavoitteet sekä toteutuksen kannalta merkittävät tavoitteet kuten lämpö päälle tai sähköpääkeskus asennettu. Tehtävien osalta aikatauluun merkitään määrä ja yksikkö, jotka saadaan määräluettelosta. Kullekin tehtävälle määritetään tahdistava resurssi ja työmenekki. Lähtötietoina voidaan käyttää yrityksen omaa tiedostoa, Ratu-tiedostoa tai omaa kokemusta. Lähtötieto tulee merkitä aikatauluun, jotta tiedon hyödyntäminen ja arviointi on jatkossa mahdollista. Menekkitietojen perusteella lasketaan kunkin tehtävän kesto kokonaisaikana (työvaiheaika, T4). Alustava yleisaikataulu esitetään yleisimmin jana-aikataulun tai paikka-aikakaavion muodossa. Aikataulun kalenteripohjaan merkitään työehtosopimuksen mukaiset vapaapäivät eli pekkaspäivät. Tehtäessä maanrakennustai runkotöitä talvikaudella otetaan aikataulua laadittaessa huomioon keskimääräiset pakkaspäivät kullekin talvikuukaudelle. Hyvässä alustavassa yleisaikataulussa esitetään nimikkeistötunnus tai tehtävän juokseva numero aikataulutehtävä suoritemäärä ja -yksikkö mitoitustyöryhmä työmenekki tai työsaavutus tehtävän kesto ajoitus ja riippuvuudet. Työvaiheaika, T4 kuvaa rakentamiseen käytettävissä olevaa aikaa. Ajassa ovat mukana pakkaspäiviä ja työehtosopimuksen mukaisia vapaapäiviä lukuun ottamatta kaikki työhön käytetyt tunnit mukaan lukien yli tunnin mittaiset keskeytykset. ALUSTAVA YLEISAIKATAULU 2009 200 20 202 Hierarkia Määrä Kesto Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa + PURKU JA RAIVAUS 2 MAANRAKENNUS 2 3 PERUSTUKSET 3 4 RUNKORAKENTEET 4 5 VESIKATOT 5 6 PIHAKANSI 6 7 8 KELLARIN LATTIAVAL SISÄTYÖVAIHEET 7 8 Kuva 4. Esimerkkikohteen viiden kerrostalon alustava yleisaikataulu jana-aikatauluna.
44 3.2.2 Sopimusyleisaikataulu Alustava yleisaikataulu käydään läpi sopimusneuvotteluissa. Tarvittaessa alustavaa yleisaikataulua muokataan muokataan ja tarkennetaan. Sopimuosapuolten hyväksymä ja tarkentama alustava yleisaikataulu liitetään sopimukseen sopimusyleisaikatauluksi. Rakennuttajan ja päätoteuttajan välisessä sopimusaikataulussa on oleellista, että siitä löytyvät niin toteuttajan kuin rakennuttajan kannalta toisille osapuolille tärkeät ajankohdat, kuten rakennuttajan hankinnat ja toisaalta toimintakokeiden käynnistäminen. Sopimusaikataulusta tulee käydä ilmi ainakin aloitus ja valmistumispäivämäärät sekä välitavoitteet. Sopimusyleisaikataulu perustuu kokonaisaikoihin (T4). Rakennusurakan yleiset sopimusehdot, YSE 998 (RT 6-0660) Työaikataulu ( 4, 5 ) Työmaanjohtovelvollisuuksista vastaavan urakoitsijan, muiden urakoitsijoiden ja tilaajan tulee laatia yhteistyössä työmaan työaikataulu. Työmaan aikataulussa tulee esittää työvaiheiden ja niiden edellyttämien hankintojen keskinäinen suoritusjärjestys ja eteneminen siten, että kaikki urakoitsijat ja asiantuntijat voivat tahdistaa tehtävänsä sen mukaisesti. Aikataulua laadittaessa on otettava huomioon toimintakokeiden ja koekäytön vaatima aika sekä urakoitsijan omien töiden järjestely. Työaikataulu hyväksytään yhteisesti noudatettavaksi ja aikataulun tarkentumista lukuunottamatta sitä voidaan muuttaa vain yhteisesti sopimalla. Työn aloitus- ja valmistumispäivämäärään voidaan harvoin muuttaa, joten töiden ja ennen kaikkea vaiheiden realistinen kesto pitää tarkastaa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Sopimusaikataulu toimii rakennuttajan valvontatyökaluna ja ohjaa pääurakoitsijan toimia. Välitavoitteisiin voidaan sitoa sakkoja, jolloin lohkojen työjärjestystä tai tehtävien kestoja on vaikeaa muuttaa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli aikataulua halutaan vielä muokata sopimuksen teon jälkeen pitää sopimukseen kirjata tapa, jolla pääurakoitsija voi hyväksyttää tarkennetun aikataulun rakennuttajalla. Aikataulumuutokset voivat useimmiten koskea vain työjärjestystä ja tehtävien tai työvaiheiden kestoja. 3.2.3 Sopimusyleisaikataulun tarkentaminen työaikatauluksi Päätoteuttaja tarkentaa sopimusyleisaikataulun työaikatauluksi työmaata ja eri urakoitsijoiden töiden yhteensovittamista varten. Työaikataulu toimii urakoitsijoiden ja päätoteuttajan välisten sopimusten ajallisena pohjana. Työaikataulua kutsutaan tyypillisesti työmaalla yleisaikatauluksi. Työaikataulussa tehtävät suunnitellaan tarkemmin ja jaotellaan lohkoittain tai jaetaan osatehtäviin. Työaikatauluun merkitään mukaan myös talotekniikkatöiden tehtävät. Työaikataulun tarkoituksena on toimia rakennuskohteen totetuttamisprosessin punaisena lankana. Työaikataulu on koko rakennushankkeen kestolle suunniteltu aikataulu, josta hankkeen eri osapuolet saavat oleellisimmat tiedot hankkeen keskeisistä työvaiheista, tapahtumista, tehtävien kestoista ja resurssien käytöstä. Työmaan muut aikataulut perustuvat työaikatauluun. Tyypillisesti työaikataulu pyritään laatimaan mahdollisimman nopeasti heti kun talotekniset työt on saatu mukaan. Työaikataulun lähtötietoina käytetään alustavaa yleisaikataulua/sopimusyleisaikataulua ja niiden lähtötietoja. Työaikataulussa esitetään töiden toteuttamisajat ilman mahdollisia häiriöitä. Työaikataulu perustuu tehollisiin työvuoroaikoihin (T3) ja erillisiin häiriöpelivaroihin.
45 Työaikataulun laadinnan lähtötietoja ovat: alustava yleisaikataulu/sopimusyleisaikataulu tekniset suunnitelmat, esimerkiksi työselostukset ja piirustukset sopimusasiakirjat, erityisesti kiinteät päivämäärät määrälaskelma ja kustannusarvio tärkeimmät työmenetelmävalinnat työvoiman käytön periaatteet ja aliurakkana tehtävät työt tuotantotiedostot: yrityskohtaiset jälkilaskentatiedot ja RATU-tiedostot käytettävissä olevat resurssit ja resurssirajoitukset rakennuspaikan olosuhdetiedot lomapäivät ja vapaapäivät. Työaikataulun laadinta Alustavan yleisaikataulun nimikkeistön karkeudesta johtuen tehtävien ajoitus suunnitellaan työaikataulussa tarkemmin jaotellen. Esimerkiksi tehtävä Runko saattaa sisältää elementtiasennuksen ja elementtien saumauksen sekä paikalla valettavien kanatavien seinien muottityön, raudoituksen ja betonoinnin. Työaikataulussa nuo tehtävät saatetaan eriyttää tuotannon loogisen etenemisen esittämiseksi. Työaikataulussa tehtävät suunnitellaan tarkemmin, jaotellaan lohkoittain, tehtäviä jaetaan osatehtäviin ja eri tehtävien välille jätetään pelivaraa, jotta mahdolliset häiriöt rakentamisessa eivät vaikuta koko aikatauluun. Tehtävät mitoitetaan tehollisten työvuoroaikojen,t3 perusteella. Tehtävien häiriöt eli yli tunnin mittaisiin katkoksiin varatut ajat esitetään aikatauluissa Rappu A krs YP+vesikatto 4 3 2 Perustus YLEISAIKATAULU As. Oy Vantaan Marenki Vastuuhenkilö: PA.4.20 Suunnittelija: MV 20 202 Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 3 32 33 34 35 36 37 38 39 40 4 42 43 44 45 46 47 48 49 50 5 52 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 3 32 33 34 35 KPH LATTIAVALUT 2 Tehollinen aika, työvuoroaika, T3 Teholliset ajat ovat tavoitteellisia työmenekkejä, jotka eivät sisällä yli tunnin kestäviä häiriöitä tai keskeytyksiä. YP+vesikatto VESIKATTO B 4 3 2 Perustus YP+vesikatto YLäPOHJAN PUUTYöT Lämpö päällä LEVYSEINäT JA ALAKATOT LISTOITUS LOPPUSIIVOUS Itselle luovutukset Toimintakokeet Viranomaistarkastukset Projektin loppu TASOITE MAALAUS LAATOITUS KALUSTEET LAMINAATTI LATTIATASOITE VARUSTEET 4 C 3 2 Perustus MAANLEIKKAUS PAALUTUS PERUSTUKSET VSS PERUSTUSELEMENTIT ELEMENTTIRUNKO SAUNOJEN PYSTYTYS 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 3 32 33 34 35 36 37 38 39 40 4 42 43 44 45 46 47 48 49 50 5 52 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 3 32 33 34 35 Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo 20 202 Suunnitelma: Toteutuma: Ennuste: Suunnittelutila Vico Control 2009 v4.0.30.53937 Kuva 42. Työaikataulu paikka-aikakaavio muodossa. Lopussa on varattu aikaa itselleluovutuksille, toimintakokeille sekä viranomaistarkastuksille. Vihreä pystysuora viiva kertoo milloin lämpöjen tulee olla päällä. Tämä on asetettu urakoitsijoille välitavoitteeksi.
62 Maanrakennusvaihe Perustusvaihe Runko Sisävalmistusvaihe Viimeistely ja luovutus Kuukaudet T3 2 3 4 5 6 7 8 9 0 T4 Kuva 50. T3-aika yhdessä TL3-ajan kanssa muodostavat T4-ajan. T4-ajoilla mitoitettu aikataulu teht. teht. 2 T3-ajoilla mitoitettu aikataulu TL3 teht. 3 4. Rakentamisen kesto ja ajoitus 4.. Aikataulusuunnittelun käsitteet Kokonaisaika, työvaiheaika, T4 Kokonaisaika eli työnvaiheaika sisältää kaikki työhön käytetyt tunnit, myös tunnin mittaiset ja pidemmät työskentelyn keskeytykset. Kokonaisaikaa käytetään kustannusten arvioimiseen ja alustavan yleisaikataulun laadintaan. Kokonaisaika saadaan Ratu-työmenekeistä kertomalla työvuoroajat työvaiheen TL3-lisäaikakertoimella. Työvaiheen lisäaika, TL3 Työvaiheen lisäaika tarkoittaa yli tunnin mittaisia työn keskeytyksiä, pieniä erillisiä työvaiheita tai koneiden ja laitteiden rikkoutumista tai huoltoja, odotusaikoja, säähaittoja, tapaturmia tms. Työvaiheen lisäaikakertoimella eli TL3-kertoimella muunnetaan työvuoroaika työvaiheajaksi. TL3-kertoimet vaihtelevat,0,30 työlajista riippuen. Kertoimet on esitetty Ratu-kortissa työmenekkien yhteydessä. Tehollinen aika, työvuoroaika, T3 Teholliset ajat ovat tavoitteellisia työmenekkejä, jotka eivät sisällä yli tunnin kestäviä häiriöitä tai keskeytyksiä. Tehollista aikaa käytetään rakentamisvaiheaikataulujen, viikkoaikataulujen ja tehtäväsuunnitelmien tehtävien kestoja laskettaessa. Teoreettinen menekki M2 Menetelmämenekki M3 Työnvaihemenekki M4 Työmaamenekki M5 Menetelmälis ä ML2 Työnvaihelis ä ML3 Työmaalis ä ML4? teht. teht. 2 Betoniastian täytön odottelu on menetelmän lisäaikaa (TL). Nosturin odottelu on työvuoron lisäaikaa (TL2), jos nosturi on muussa käytössä. Koneen rikkoutuminen voi aiheuttaa yli tunnin mittaisen työn keskeytymisen (TL3). teht. 3 pelivara TL3 Kuva 5. T4 ja T3 ajoilla mitoitetut aikataulut. T4-ajoilla mitoitetussa aikataulussa työvaiheiden lisäajat ovat tehtävien sisällä. T3-ajoilla mitoitetussa aikataulussa työvaiheen lisäajat kannattaa koota aikataulun loppuun pelivaraksi. Perusaika T Menetelmäaika T2 Menetelmän lisäaika TL Tehollinen aika (työvuoroaika) T3 Kokonaisaika (työnvaiheaika) T4 Kuva 52. Aikataulukäsitteitä. Työnvuoron lisäaika TL2 - alle,0 tunnin keskeytykset - työehtosopimuksen mukaiset ehdot Työvaiheen lisäaika TL3 - yli,0 tunnin keskeytykset - odotustyö Pienet erilliset työvaiheet T3p
63 4..2 Rakennusajan määritys Rakennuttaja määrittää koko hankkeen rakentamisajan. Rakennushankkeen varsinaiseen rakentamiseen varattuun aikaan saattavat vaikuttaa mm. tilaajan ja rakennuttajan käsitys kohtuullisesta rakennusajasta, rakennuksen suunniteltu käyttöönottoajankohta, rahoitustilanne ja myyntimahdollisuudet sekä viranomaisten toiminta ja suunnitelmien valmistuminen. Myös rakennusyritysten tuotannon kokonaissuunnittelun vuoksi yksittäisten hankkeiden aikataulujen kireystaso vaihtelee ja aloitusajankohdat eivät ole tuotannon kannalta parhaita mahdollisia. Rakentamisen läpivientiin ja aikataulutukseen vaikuttavat mm. olosuhteet päärakennusmateriaali rakennejärjestelmä (elementti, esivalmistettu, paikalla rakennettu) talotekniikka toteutus aloitusajankohta Aikataulua eli tehtävien ajoitusta ja ajankäyttöä suunniteltaessa etsitään työn realistinen toteutusmalli käytettävissä olevien tietojen perusteella. Mallissa asetetaan tavoitteet hankkeelle ja yksittäisille työtehtäville. Tavoitteet koskevat tehtävien aloittamista ja päättämistä aikataulun mukaisesti sekä työvoiman käyttöä. Näiden tavoitteiden tulee olla realistisesti suunniteltuja sekä mitattavissa aikaan ja tuotokseen sidottuina. Rakennukselle voidaan tehdä teoreettinen optimiaikataulu kustannusten kautta (Kuva 53). Lisääntyvä rakennusaika nostaa aikasidonnaisia kustannuksia ja laskemalla työvaiheiden suorittamisen kustannuksia tiettyyn rajaan asti. Optimikesto minimoi näiden yhteissumman. Se miten optimiaikatauluja löydetään voi olla haasteellista. Käytännössä aika on rakennuttajalle rahaa. Mitä aikaisemmin tila saadaan käyttöön sitä nopeammin tila alkaa tuottamaan. Tällöin optimikeston perusteet ovat pääosin lukitut jo sopimuksessa ja optimikesto eroaa teoreettisesta. Välittömästi aikasidonnaisia kustannuksia palkat konevuokrat kalusto työmaan ylläpito rakennuksen ylläpitö tilaajan sanktiot. kustannukset työvaiheissa rynnätään liikaa työmaan rämpiminen sakkojen maksaminen työvaiheita pitkitetään liikaa työvaiheiden suorittamiskulut nousevat O - x kk Optimikesto O O + x kk aika Sopimuskesto Kuva 53. Teoreettinen ja käytännön optimiaikataulu rakennukselle
64 4..3 Aikataulun kireyden tarkistus Aikataulu on työvoiman käytön malli. Aikataulussa osoitetun työvoiman käyttö tulee olla tavoitearvion kokonaistyömenekin mukainen. Aikataulu ei saa lisätä tavoitearvion työkustannuksia. Resurssipohjainen aikataulu perustuu määriin, työmenekkeihin ja työryhmiin sekä tehtävien välisiin riippuvuuksiin. Kun tehtävien kestot mitoitetaan, aikataulusta tulee realistinen ja tavoitteellinen. Suunnitelmiltaan ja tuotantotekniikaltaan erilaisten hankkeiden kokonaistyötuntimäärän määrittämisen apuna voidaan käyttää hankkeen tavoitearviota, työmenekkien tunnuslukua tai talonrakennuksen ajoituskustannusmallia. Usein rakennusyritysten laatimissa kustannus- ja tavoitearvioissa työtunnit on esitetty vain omana työnä tehtäville nimikkeille. Tavoitearviosta puuttuvat tuntitiedot voidaan arvioida yleisiin työmenekki- ja työsaavutustietoihin pohjautuen esimerkiksi Ratu -tiedoston avulla. Muun muassa Ratu Aikataulukirja antaa lähtötiedot niin rakennus- kuin taloteknisten töiden työmenekkien arviointiin yleisaikataulusuunnittelusta tehtävä- ja viikkotasolle. Aliurakoitsijoiden tunnit on arvioitava kuten omat työt. Esimerkki. Resurssitarve hankkeelle. Yhden talon tekemiseen menee 4 000 tth. Mikäli hankkeen kesto on 2 kk mikä hankkeen keskimääräinen resurssitarve on? Entä jos hanke kestää 0 kk? Kuukaudessa työtunteja = 2 tv x 8 h/tv = 68 h/kk Aikaa 2 kuukautta = 4 000 tth/(2 kk x 68 h/kk) = 7 henkilöä Aikaa 0 kuukautta = 4 000 tth/(0 kk x 68 h/kk) = 9 henkilöä 7 6 5 4 3 2 0 9 8 7 6 5 4 3 2 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 30 3 32 33 34 35 36 37 38 39 40 4 42 43 Keskiarvo Kirvesmies Muurari Rakennusmies Maalari Kuva 54. Hankkeen yhden vaiheen työntekijöiden tarve. Keskimääräinen resurssitarve on yhdeksän henkilöä.
65 Suomessa 980-luvulla tehtyihin tutkimuksiin pohjautuen on luotu ajoituskustannusmalli rakennushankkeen ns. normaalikeston laskentaan. Mallin luomiseen on käytetty usean yrityksen toteutuneiden kohteiden kestoja ja kokonaistyömenekkejä. Mallin avulla voidaan tutkia esimerkiksi tarjouspyynnössä esitetty rakennusaikataulun kireys vertaamalla hankkeen toteuttamiseen varattua aikaa hankkeen normaalikestoon. Normaalikestolla tarkoitetaan hankkeen rakennussuunnitelmien ja tavanomaisen kireystason mukaista rakennusaikaa, josta on vähennetty kesälomakuukaudet ja ennalta tiedetyt keskeytykset. Mallissa normaalikesto lasketaan hankkeen tuotannollisen laajuuden eli työmaalla tehtävien töiden kokonaistyöpanoksen avulla. Hankkeen normaalikesto (T N ) kuukausissa lasketaan Isoissa kohteissa (kokonaistyötuntimäärä yli 0 000 tth) kaavalla T N = 4,6 x ln(hankkeen kokonaistyötuntimäärä) 36,6 Pienissä kohteissa (kokonaistyötuntimäärä alle 0 000 tth) kaavalla T N = 2 + 3,8 x (hankkeen kokonaistuntimäärä)/0 000 Kaavaa on myös esitetty muodossa, jossa hankkeen kokonaistuntimäärällä tarkoitettiin hankkeen kokonaistyöpanos (tth) määritettynä Talo 80:n nimikkeistön rakentamisosien pääryhmien 9 mukaan. Työmaan kokonaistyötuntimäärä sisältää pääurakoitsijan tekemien töiden sekä rakennusteknisten ja LVIS-töiden tekemiseen työmaalla tarvittavat työtunnit. Kokonaistyötuntimäärään vaikuttavat ensisijaisesti hankkeen laajuus ja suunnitteluratkaisut. Esimerkki. Rakennushankkeen kokonaistyömenekki ja normaalikesto Kohdetietoja: kolme 5-kerroksista asuinkerrostaloa laajuus 4 600 brm 2 ja 4 850 rm 3 asuntoja 60 kpl tontin pinta-ala 5 400 m 2 yksi väestönsuoja betonielementtirunko, elementtijulkisivut, ontelolattavälipohjat ja yläpohjat, puurunkoinen vesikatto, vesikatolla kevytsora lämmöneristys Hankkeen kokonaistyömenekki, T4 tth tth/brm 2 osuus, % C Työmaatekniikka 8 400,83 9 % D Aluerakenteet 4 200 0,9 0 % E Pohjarakenteet 600 0,35 4 % F Rakennustekniikka 20 200 4,39 46 % G LVI-järjestelmät 6 900,50 6 % H Sähköjärjestelmät 2 700 0,50 6 % Yhteensä 44 000 9,57 00 % Laskennassa on käytetty Aikataulukirjan 2008 T4-työmenekkejä, ks. sivut 53 84.
66 Hankkeen normaalikesto, T N T N = 4,6 x ln (Σ tth(...9)) 36,6 T N = 4,6 x ln (44000) 36,6 = 2,8 kk Hankkeen normaalikestoksi saadaan 2,8 kuukautta. Hankkeen kokonaiskeston laskentakaava on esitetty mm. Aikataulukirjan 2008 sivulla 20. F Rakennustekniikka F Perustukset F2 Rakennusrunko F3 Julkisivu F4 Yläpohjarakenteet Lämpö päälle F5 Täydentävät sisäosat F6 Sisäpinnat F7 Rakennusvarusteet Rakennustekniikan osuus hankkeen kokonaistyömenekeistä F8 Siirtolaitteet Hankkeen rakennustekniikan kokonaistyömenekki, T4 Rakennusosa Kokonaistyömenekki Osuus rakennusteknisistä töistä Osuus hankkeen kokonaistyömenekistä tth tth/brm 2 F Rakennustekniikka 20 200 4,39 00,00 % 46,00 % F Perustukset 200 0,26 6,00 % 3,00 % F2 Rakennusrunko 2 240 0,49,00 % 5,00 % kantavat väliseinät ja pilarit laatat, palkit, pilarit portaat väestönsuojarakenteet F3 Julkisivu 3 020 0,66 5,00 % 7,00 % ulkoseinät ikkunat ulko-ovet ulkotasot ja parvekkeet F4 Yläpohjarakenteet 570 0,2 3,00 %,00 % yläpohja räystäät yläpohjavarusteet F5 Täydentävät sisäosat 4 250 0,92 2,00 % 0,00 % sisäovet kevyet väliseinät alakatot F6 Sisäpinnat 7 580,65 37,50 % 7,00 % seinäpinnat kattopinnat lattiapinnat F7 Rakennusvarusteet 200 0,26 6,00 % 3,00 % F8 Siirtolaitteet 40 0,03 0,50 % 0,00 % hissit
68 Arkipyhät ja yleiset juhlapäivät Sopimusperusteisia (TES 200-202) vapaapäiviä ovat talonrakennusalalla: uudenvuodenpäivä -.. loppiainen - 6.. pitkäperjantai - pääsiäistä edeltävä perjantai toinen pääsiäispäivä - pääsiäispäivää seuraava maanantai vapunpäivä -.4. helatorstai - neljäkymmentä päivää pääsiäisestä juhannusaatto - perjantai, joka osuu 9. kesäkuuta ja 25. kesäkuuta väliselle ajalle itsenäisyyspäivä - 6.2. jouluaatto - 24.2. sekä ensimmäinen joulupäivä - 25.2. Näistä uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto ja joulupäivä ovat kalenteripäivämäärään sidottuja ja aiheuttavat vuosikohtaisesti erilaisen katkon työaikaan. Vuosilomat Vuosilomalain (8.3.2005/62) mukaan vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 2 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Rakennusalan työehtosopimuksessa suositetaan kesälomien pitämistä heinäkuussa. Työajan lyhennys Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan työajan lyhennys (pekkaspäivät) on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia. Työajan lyhennys ja pidettävät vapaat tulee tarkastaa kulloinkin voimassaolevasta työehtosopimuksesta. YLI 600 600 650 550 600 500-550 ALLE 500 Kuva 57. Keskimääräinen vuosisade. Sään vaikutus Myrskyt, pakkaset, vesi- ja lumisade hidastuttavat rakennustyötä ja aiheuttavat usein keskeytyksiä. Sään vaikutuksia ei ole helppoa arvioida ennakkoon ja niiden ajoittaminen yleis- ja rakentamisvaiheaikatauluissa voi olla haasteellista. Tilastojen avulla voimme kuitenkin todeta, että syys-, loka- ja marraskuussa sataa yli mm vuorokaudessa noin kymmenenä päivänä. Syysmyrskyt puolestaan haittaavat nosturilla työskentelyä keskimäärin pari kolme kertaa kuukaudessa. Säähäiriöihin varaudutaan kohdekohtaisesti merkitsemällä ne erillisiksi puskuriajoiksi eri rakennusvaiheiden loppuun tai ne sijoitetaan aikatauluun 2 3 kuukauden välein. Viikkosuunnitelmissa sääolosuhteet on sen sijaan mahdollista ottaa huomioon kohtuullisen tarkasti ja näin varautua poikkeaviin tilanteisiin. Jos työmaalla ei voida sään vuoksi taata kunnollisia työskentelyolosuhteita tai työn
69 laatu ei ole vaatimusten mukainen, on työnantajan velvollisuus keskeyttää työskentely. Keskeytykseen johtavia säätekijöitä voivat olla mm. tuuli, rankka vesisade, pakkanen sekä lumi- ja räntäsade. Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 998 (RT 6-0660) 20 :n mukaan urakoitsijalla on oikeus saada kohtuullinen pidennys urakka-aikaan, jos rakennuskohteen sopimuksen mukaisessa ajassa valmistumisen esteenä on "poikkeukselliset urakoitsijan suoritusta olennaisesti haittaavat sääolosuhteet". Poikkeuksellisista sääolosuhteita voivat aiheuttaa mm. pakkaset, rankkasateet, pitkäaikaiset sateet, runsaat lumipyryt ja sateet, myrskyt, kovat tuulet ja tulvat. Talvirakentaminen Talvi ei itsessään ole riski, yllätys tai poikkeus. Talvi Suomessa on vuodenaika, jolloin sataa lunta, räntää ja vettä ja jolloin päivälämpötilatkin saattavat olla pitkään pakkasen puolella. Tyypillisesti sateeseen liittyy myös kova tuuli. Rakentamisen ajoittuminen talvelle pidentää rakennusaikaa. Talvilisätyöt, kuten suojaus ja lumityöt, aiheuttavat keskeytyksiä rakentamiseen, talvi kasvattaa työmenekkiä ja työmaan pakkasrajat sekä talvilomat ja arkipyhät aiheuttavat katkoksia rakentamiseen. Materiaalien käytön lämpötilarajoitukset, niiden vaatimat suojaukset sekä koneiden ja laitteiden käyttörajoitteet voivat myös vaikuttaa aikatauluun. Yhteisenä piirteenä talven vaikutuksista tehdyille tutkimuksille on talvilisätöiden ja kustannusten riippuvuus rakennustyön aloitusajankohdasta. Rakentamisen alkuvaiheen eli maarakentamisen sekä perustus- ja runkovaiheen ajoittuessa talveen ovat vaikutukset ainakin alle vuoden mittaisissa hankkeissa huomattavasti suuremmat kuin sisävalmistusvaiheen ajoittuessa talveen. Kokonaistyömenekin kasvuun talvella vaikuttavat ainakin: töiden talvityöhaitat ja -lisät lyhyiden ja pidempien tuotantokatkosten ja keskeytysten lisääntyminen talvilisätyöt työnaikaiset asennukset työmenekin kasvu kesäarvoon nähden [%] 8 7 6 5 4 3 2 7 kk 9 kk 3,5 kk 7 kk 0 HELMI HUHTI KESÄ ELO LOKA JOULU Aloituskuukausi Kuva 58. Laajuudeltaan erilaisten kohteiden työmenekin vaihtelu kesäarvoon nähden prosentteina 6.2. 6.. 5.. 6.. 27.0. 7.0. 6.. 26.. 27.0. 6.. 5.. 27.0. 26.. 6.. 6.2. 7.0. 6.. 27.0. Kuva 59. ensimmäinen Talven todennäköinen lumipeite tulo. keskimääräinen pysyvä lumipeite Ratu C8-0377 Talvityöt ja kustannukset suunnitteluohje käsittelee talvisään häiriöiden vaikutusta mm. työhön ja aikatauluun sekä talvilisätöihin. Ohje on tarkoitettu talven vaikutusten huomioon ottamiseen rakennushankkeen tuotannonsuunnittelussa