Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Samankaltaiset tiedostot
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Komission ehdotus hallintomalliasetukseksi; U 8/2017 vp

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM Janka Päivi(TEM), Saarinen Jukka(TEM), Hillamo Harri(TEM)

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiaunionin hallintomalliase-tukseksi; KOM(2016) 759 lopullinen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä EU:n 2030 linjaukset

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

EU:n energiapolitiikka: kehitys, toimeenpano ja näkymät. Energia-alan EU-päivä Riku Huttunen

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Metsäenergian rooli energia- ja ilmastostrategiassa, EU:n tuomat reunaehdot ja epävarmuus

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Energiaunioni E 178/2014 vp

Energiaunionin hallintomalli - asetusehdotus

SULPU Lämpöpumppu seminaari Heureka EU-direktiivit ja lämpöpumput. Pentti Puhakka TEM, Energiaosasto

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2015 E85/2015 vp. Neuvotteleva virkamies Maria Kekki Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

EU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus Marjo Nummelin, YM

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet 2030, odotukset bioenergialle VTT 2G Biofuels Seminaari

Viite RES-direktiivi (EUVL L 140, , s. 16); ILUC-direktiivi (EUVL L 239, , s.1)

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0341/61. Tarkistus. Flavio Zanonato S&D-ryhmän puolesta

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

BIOPOLTTOAINEPOLUT VN TEAS TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TALOUSVALIOKUNNALLE JA LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNALLE

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 7. helmikuuta 2013 (07.02) (OR. en) 5915/1/13 REV 1

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0391/116. Tarkistus. Markus Pieper PPE-ryhmän puolesta

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

10089/1/17 REV 1 mn/pmm/hmu 1 DGE 2B

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

EU:n kiertotalouspaketti, jätedirektiivien muutosehdotukset U 27/2015. Eduskunnan talousvaliokunta Riitta Levinen, ympäristöministeriö

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

U 5/2017 vp. Helsingissä 2 päivänä helmikuuta Elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hallitusneuvos Päivi Janka

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Ehdotus päätökseksi (COM(2018)0744 C8-0482/ /0385(COD)) EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

Energiapoliittisia linjauksia

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2016 (OR. en)

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä

EED review lopputulos

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Energiapolitiikan ajankohtaiskatsaus

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Asiat, joista käydään keskustelu (II)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

EU:N UUSI TIETOSUOJA- ASETUS

Talousvaliokunta Kestävä rahoitus Taksonomia UJ 37/2018 vp (jatko U 56/2018 vp) Finanssiasiantuntija Milla Kouri

UUSI ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI TULOSSA. Kuntien 6. ilmastokonferenssi Heikki Väisänen Työ- ja elinkeinoministeriö

Asiat, joista käydään keskustelu (II)

Transkriptio:

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp Eduskunnan ympäristövaliokunta 31.5.2018 Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Komission puhtaan energian paketti Komissio julkaisi 30.11.2016 puhtaan energian paketin Paketti sisälsi 8 lainsäädäntöehdotusta Sähkömarkkinadirektiivi Sähkömarkkina-asetus Asetus sähkömarkkinaviranomaisten yhteistyöelimestä (ACERasetus) Sähkön toimitusvarmuusasetus Uusiutuvan energian direktiivi (ns. RED II; 2021-2030) Energiatehokkuusdirektiivi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Hallintomalliasetus RED II:n neuvottelutilanne Neuvoston yleisnäkemys 18.12.2017 Euroopan parlamentin kanta 17.1.2018 (ensimmäinen käsittely) Trilogit 27.2.208, 27.3.2018, 17.5.2018, 29.5.2018, viides mahdoll. kesäkuussa Energianeuvosto 11.6.2018 (poliittinen ohjaus neuvotteluihin) Puheenjohtajan (Bulgaria) tavoitteena saavuttaa sopu kesäkuun loppuun mennessä Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 29.5.2018 2

Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (REDII) EU:n uusiutuvan energian sitova tavoite 2030 (27 %) Yhteys Energiaunionin hallintomallia koskevaan asetusehdotukseen Uusiutuvilla tuotettu sähkö ja sen tukeminen Pientuottajat ja uusiutuvan energian yhteisöt Uusiutuva energia lämmitys- ja jäähdytyssektorilla Uusiutuva energia liikenteessä Bioenergian kestävyys Alkuperätakuut, hallinnolliset asiat jne.

Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (KOM (2016) 767 lopullinen); tavoitteet Jäsenvaltiot varmistavat yhteisesti, että EU:n uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on vähintään 27 % v. 2030 Ei sitovia kansallisia tavoitteita, kukin jäsenvaltio asettaa uusiutuvan energian tavoitteet hallintomalliasetuksen mukaisessa kansallisessa ilmasto- ja energiasuunnitelmassa; Minimitavoite 2021 eteenpäin vuoden 2020 tavoite, Suomelle 38 % Neuvoston yleisnäkemyksen mukainen uusiutuvan energian tavoite = komission ehdotus (EU:n tavoite väh. 27 % v. 2030 ) Euroopan parlamentti: väh. 35 % v. 2030, lisäksi kaava (Annex Ia) jäsenvaltiokohtaisten osuuksien laskemiseksi, jos kansallisten suunnitelmien mukaiset tavoitteet riittämättömiä Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 29.5.2018 4

Uusiutuvan energian osuuden laskentaan käytettevä kaava (EP:n Annex Ia) Parlamentti ehdottaa RED II:n liitteeksi kunkin jäsenvaltion uusiutuvan energian osuuden laskentaan käytettävään kaavaan 4 komponenttia, joiden perusteella laskettavista luvuista saadaan kunkin jäsenvaltion uusiutuvan energian vähimmäisosuus vuodelle 2030. Kaavaa sovellettaisiin, jos jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamat kansalliset tavoitteet eivät yhdessä riitä saavuttamaan EU:n yhteistä tavoitetta (ns. gap filling): 1) Kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettava samasuuruinen lisäys vuoden 2020 tavoitteesta vuoden 2030 tavoitteeseen (ns. flat rate) 2) BKT/hlö, jossa verrataan kunkin jäsenvaltion BKT/hlö indeksiä EU:n keskiarvoon 3) Kunkin jäsenvaltion uusiutuvan energian potentiaalia kuvaava komponentti. 4) Kunkin jäsenvaltion sähkön ulkomaanyhteyksien määrää kuvaava komponentti Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 29.5.2018 5

Kaavan komponentit Komponentti Kuvaus Komponen tin painoarvo kaavassa 1 Kaikille jäsenvaltioille samasuuruinen lisäys vuoden 2020 tavoitteesta vuoden 2030 tavoitteeseen (ns. flat rate) Esim. Suomen vuoden 2020 tavoite on 38 % ja EU:n tavoite 20 %, joten EU:n tavoitteen nosto vuodelle 2030 30 %:iin tarkoittaisi Suomelle tämän komponentin 100 %:n panoarvolla 48 %. Painoarvolla 30 % flat rate komponentin lisäys 2020 tavoitteeseen olisi kaikille jäsenvaltioille 3 %. 2 BKT/hlö Jos jäsenvaltioin BKT/hlö indeksi on yli 150 verrattuna EU:n keskiarvoon tämän komponentin katto on 150 %. 30 % Komponentin katto 30 %. Komponentin katto on 150 % 3 Uusiutuvan energian potentiaalia kuvaava komponentti 4 Ulkomaanyhteyksien määrää kuvaava komponentti Verrataan kunkin jäsenvaltion vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoitetta komission PRIMES skenaarion mukaiseen uusiutuvan energian osuuteen vuonna 2030. Verrataan kunkin jäsenvaltion ulkomaanyhteyksien siirtokapasiteetin ja asennetun sähköntuotantokapasiteetin suhdelukua EU:n keskiarvoon. Jos ulkomaanyhteyksien määrää kuvaava indeksi on yli 150 % verrattuna EU:n keskiarvoon, tämän komponentin katto on 150 %. 30 %. Tälle komponentille ei ole asetettu kattoa 10 %. Komponentin katto on 150 %. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 29.5.2018 6

RED II, keskeisiä neuvottelukysymyksiä trilogeissa EU:n uusiutuvan energian tavoite vuodelle 2030 Kaavan käyttö komission arvioidessa jäsenvaltioiden asettamien uusiutuvan energian tavoitteiden riittävyyttä EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamisen kannalta Uusiutuvan sähkön tukijärjestelmien osittainen avaaminen toisissa jäsenvaltioissa sijaitseville uusiutuvaa sähköä tuottaville laitoksille Omaan käyttöön uusiutuvaa energiaa/sähköä tuottavien kuluttajien kohtelu Uusiutuvalla energialla tuotetun lämmityksen ja jäähdytyksen lisäämistavoitteen taso Liikenteessä käytettävä uusiutuva energia, mm. miten velvoitteet voidaan toimeenpanna, tavoitteiden taso, kertoimien käyttö Ruoka- ja rehupohjaisten biopolttoaineiden katto ja palmuöljyn käytön rajoittaminen Lisäksi biomassan energiakäytön osalta mm. Jätehierarkian soveltaminen Raaka-ainemarkkinoiden vääristämisen välttäminen bioenergian politiikkatoimissa Mahdollisuus poistaa kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-aineiksi kelpaavia aineita liitteen IX A osasta Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi

Suomen kantojen täsmennyksiä ja täydennyksiä U-kirjelmän kantoihin (1/2) Suomi voi hyväksyä osana kokonaisratkaisua EU:n uusiutuvan energian tavoitteen noston 30 %:iin vuonna 2030 edellyttäen, että Suomen tavoite ei nouse yli 50 %:iin Parlamentin kaava tarkoittaisi Suomelle todennäköisesti hieman yli 50 %:n tavoitetta (ns. gap filling), jos EU:n tavoite nousisi 30 %:iin Kaavaan muutoksia tai voidaan ottaa huomioon hallintomalliasetuksessa mainitut muut relevantit olosuhteet Kaava ohjeellinen, ensisijaisesti hallintomalliasetukseen Jos kaava RED II:n liitteenä, selkeästi ohjeellinen ja käyttöön ainoastaan tilanteessa, jossa jäsenvaltioiden asettamat uusiutuvan energian tavoitteet eivät yhteisesti ole saavuttamassa EU:n tavoitetta Suomi voi osana kokonaisratkaisua hyväksyä myös EU:n hieman yli 30 %:n tavoitteen vuodelle 2030, jos Suomen tavoite ei nouse yli 50 %:iin Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 29.5.2018 8

Suomen kantojen täsmennyksiä ja täydennyksiä U-kirjelmän kantoihin (2/2) Bioenergia ja liikenteen biopolttoaineet Jätehierarkia ja raaka-ainemarkkinat Suomi voi hyväksyä ratkaisun, joka edellyttää jäsenvaltiota ottamaan ne huomioon politiikkatoimissaan ja joka mahdollistaa kansallisten olosuhteiden huomioon ottamisen niiden soveltamisessa Liikenteen kehittyneitä biopolttoaineita valmistavien biojalostamoiden investointien kannalta Suomen kannalta tärkeää: Suomi kannattaa neuvoston näkemystä kunnianhimoisempia tavoitteita ja erityisesti liitteen IX A osan kehittyneille biopolttoaineille alatavoitetta jo vuodesta 2021 tai vuodesta 2022 alkaen Suomi vastustaa mahdollisuutta poistaa kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-aineiksi kelpaavia aineita liitteen IX A osasta Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 29.5.2018 9