PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK, FINLAND

JÄSENLEHTI 2 2001 Uudet nettisivut avataan kesäkuussa 2 Pääkirjoitus FBN Maailmankokous Helsingissä 2002 11 Tulevia tapahtumia Kevätkokous ja seminaari Jyväskylässä 3 Ajankohtaista Ahlstrom: Suomen suurin perheyritys 150 vuotta 6 Yritysesittely Martti Paloheimo 'sahamiehestä' hallituksen puheenjohtajaksi 8 Uusi sukupolvi FBN Maailmankokous Roomassa 10 Kansainvälistä Nuoren polven juniorit ensi kertaa koolla Gustavelundissa 13 Johtajuus ja yhteiskunta - 16 koulutusohjelma innostaa vaikuttamaan Nuori polvi Perheyritysbarometri 2001: 17 Perheyritykset optimistisia oman tilanteensa suhteen Tutkimus JTO:n ja Perheyritysten liiton kurssilta eväitä hallitustyöskentelyyn 18 - Corporate Governance -kurssi Aavarannassa 24.-26. syyskuuta Koulutus Miten varallisuusverotusta voi suunnitella? 19 Tietoa verotuksesta Uusia jäsenyrityksiä 21 Yhteistyökumppanimme 22-26 PERHEYRITYS PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK, FINLAND

Perheyritysten liitolla uudet nettisivut - sivut käytössäsi 29.6. alkaen Perheyritysten liiton toiminta ja aktiivien määrä lisäntyy vuosi vuodelta. Se asettaa haasteita liiton viestinnälle. Kasvava jäsenmäärä ja aktiivinen osallistuminen edellyttävät selkeää ja avointa viestintää. Uudistetun jäsenlehden lisäksi on liiton kotisivut nyt uudistettu palvelemaan jäseniä ja sidosryhmiä entistä paremmin. Uudet nettisivut vanhassa, tutussa osoitteessa www.perheyritystenliitto.fi avataan 29. kesäkuuta. Uudistuksen myötä kotisivumme ovat saaneet uuden ilmeen ja enemmän sisältöä. Ne ovat myös entistä selkeämmät. Sivuilla on entiseen tapaan sekä avoin että suljettu osa. Avoin osio toimii tiedotuskanavana ulospäin. Sieltä löytyy myös linkit jäsenyritystemme sivuille. Suljettu osio on tarkoitettu jäsenille. Jäsensivuilta löydät nyt entistä enemmän tietoa. Ajankohtaisten asioiden, vuosikokousaineistojen ja seminaarimateriaalien lisäksi sieltä löytyvät myös hallituksen kokousten pöytäkirjat ja tarkempaa tietoa työryhmien työstä. Uudet sivut antavat entistä perusteellisemman kuvan hallituksen ja työryhmiemme työskentelystä. Nettisivujen välityksellä voimme kertoa liiton toiminnasta ja perheyrityksistä myös laajemmalle yleisölle. Tällä hetkellä ajankohtainen aihe on liiton ja Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunnan tekemä perheyritysbarometri. Barometri kertoo maamme perheyritysten asennoitumisesta tulevaisuuteen. Tutkimustuloksista lisää Professori Matti Koirasen kolumnissa sisäsivuilla. Jäsenlehtemme ilmestyy nykyisessä muodossaan nyt neljättä kertaa. Olemme saaneet kiitosta lehden ulkoasusta ja mielenkiintoisista jutuista. On ollut ilo huomata, että jäsenlehteämme todella luetaan. Tällä hetkellä jäsenlehti jaetaan vain liiton jäsenille ja sidosryhmille. Eräät jäsenistämme ovatkin halunneet tilata lisälehtiä perheensä jäsenille. Otattehan yhteyttä jäsenpalveluun, mikäli haluatte tehdä lisätilauksen. Jäsenlehden lisäksi toivon teidän lukevan myös nettisivujamme. Niitä päivitetään nyt säännöllisesti. Sivuilta voi myös antaa palautetta. Kerrothan mitä mieltä olet. Aurinkoista kesää toivottaen. Family Business Networkin Maailmankokous Helsingissä 11.-14.9.2002 Lue lisää Maailmankokouksesta ja sen järjestelyistä sivulta 11. PERHEYRITYS Perheyritysten liitto ry Kevätkokous ja seminaari Jyväskylässä Perheessä on yritystä! Liiton kevätkokous ja seminaari kokosivat 11.6. Jyväskylän Paviljonkiin seitsemisenkymmentä osallistujaa kuulemaan asiaa perheestä. Päivän aikana Suomen kesä näytti meille niin sadetta kuin auringonpaistetta, ja päivällisellä Jyväskylän Harjulla mitä upeimman sateenkaaren kaupungin yllä. Seminaarin ohjelma toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston professori Matti Koirasen kanssa. Aamupäivän puhujajoukko muodostuikin paikallisista asiantuntijoista ja iltapäivällä saimme kuulla Yhdysvalloista varta vasten seminaariimme saapunutta perheyrittäjyyden pitkän linjan asiantuntijaa ja konsulttia Ellen Frankenbergia. Perhe muutoksen kourissa Päivän ensimmäinen luento käsitteli perheen asemaa yhteiskunnassa. Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Marjatta Marin kertoi seikkaperäisesti siitä, miten 'perhe' on muuttunut vuosien kuluessa. Perheen ikärakenne on mennyt päälaelleen 50-lukuun verrattuna. Lasten lukumäärä on vähentynyt ja ikääntyvien määrä lisääntynyt. 50-luvulla perhe määriteltiin hyvin yksinkertaisesti ja idealisoidusti. 60 ja 70-lukujen radikaalivaiheessa todettiin, ettei ole ideaaliperhettä, vaan monia erilaisia perheitä. 80 ja 90-luvuilla alettiin puolestaan puhua perheestä lainausmerkeissä. 'Perhe' ei ollut enää pysyvä ilmiö, vaan asia, joka merkitsee jokaiselle eri asioita. - Perheellä on vuosikymmeniä ollut moraalin vartijan leima, mutta mikä on tilanne tällä hetkellä? Perhe on lähisuhteiden areena ja konteksti. Se millainen tämä vuorovaikutuksen areena on, vaikuttaa siihen, minkä merkityksen annamme elämälle ja miten sitä tulkitsemme. Millainen on se arvopohja, jonka sinä haluat antaa omille jälkeläisillesi, kysyi Marin. Työntekijä, yrittäjä, puoliso, vanhempi monenlaisia rooleja perheissä Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikön johtaja Ulla Kinnunen luennoi perheen ja työn yhteensovittamisesta tutkimustulosten pohjalta kertoen muun 2 P Ä Ä K I R J O I T U S Timo Ketonen muassa mitä työnantajat voisivat 3 Tiedotustyöryhmän puheenjohtaja tehdä perheiden eteen. PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom TOIMITUS Päivi Hirvola, Minna Vehviläinen TAITTO PAINOPAIKKA Axel Digital Group Oy Hansaprint, Salo TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry, PL 800, 00101 Helsinki KÄYNTIOSOITE World Trade Center WTC, Helsinki Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki PUHELIN +358 9 6969 2050 FAKSI +358 9 6969 2051 SÄHKÖPOSTI NETTISIVUT minna.vehvilainen@eurofacts.fi www.perheyritystenliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET minna.vehvilainen@eurofacts.fi Kuva: Paul Williams A J A N K O H T A I S T A

- Näyttää siltä, että työ häiritsee pikemminkin perhe-elämää kuin perhe-elämä työtä, toteaa psykologian tohtori Ulla Kinnunen. Selityksenä tälle lienevät ne odotukset, joita työntekijöihin kohdistuu: hyvä työntekijä ei tuo perheasioita työhön, mutta hyvä työntekijä voi kyllä pohtia työasioita vapaa-ajallaan. Viime aikoina on kuitenkin alettu suunnata kysymyksiä ja odotuksia myös työelämän suuntaan. On alettu kysyä, missä määrin työelämässä työntekijöiden nähdään olevan ihmisiä, joilla on muutakin elämää kuin työelämä: on alettu puhua perheystävällisistä työpaikoista ja yrityksistä. Perheystävälliset työpaikat Perheystävällistä työpaikkaa on luonnehdittu mm. seuraavasti: perhemyönteisellä työpaikalla vallitsee sellainen kulttuuri, jossa on mahdollista tasapainottaa toisaalta kaikkien työntekijöiden henkilökohtainen elämä ja toisaalta tehokkaan tuottamisen tarpeet ja tärkeysjärjestykset. Tällaisessa työpaikkakulttuurissa on mahdollista käsitellä työja perhe-elämän ja eri henkilöiden välisiä ristiriitoja järkevällä tavalla. Tällaiselle kulttuurille on luonteenomaista avoimuus, vuoropuhelu, kunnioitus, vastuullisuus ja luottamus. Luonnehdinnat koskevat sekä johtoa että henkilökuntaa, esimerkiksi avoimuutta odotetaan niin johdolta kuin työntekijöiltä. Lähtökohtana perhemyönteisen kulttuurin kehittämisessä on työntekijöiden tarpeiden, toiveiden ja ajatusten tunnistaminen. Tämä puolestaan edellyttää, että työntekijät uskaltavat puhua omista ajatuksistaan ja tarpeistaan. Kulttuurin muutos on aikaavievä prosessi. - Perheystävälliselle työpaikalle on ominaista, että sen julkilausuttu asenne on, että perhe on tärkeä osa työntekijän elämää ja että se on voitava yhteensovittaa työnteon kanssa, muistutti Ulla Kinnunen kuulijoitaan. Ph.D. Ellen Frankenberg: avoin keskustelu kaiken perusta Seminaari huipentui amerikkalaisen Ph.D. Ellen Frankenbergin luentoon toimivasta päätöksenteosta perheyrityksissä. Perheyrityksessä omistajuus, perhe ja liiketoiminnan johtaminen ovat päällekkäisiä elementtejä ja se heijastuu Ph. D. Ellen Frankenberg johtaa Cincinnatissa, Ohiossa sijaitsevaa perheyrittämiseen erikoistunutta tutkimus- ja koulutuskeskusta Family Business Resources:ia. Hän on konsultoinut yrittäjäperheitä vuodesta 1982 auttaen ratkaisemaan ongelmia, jotka voivat tuhota perheyrityksen. Frankenbergilla on laaja kirjallinen tuotanto perheyrittäjyydestä ja yrittäjä-perheistä. Tuorein julkaisunsa on 'Your Family Inc.'. TERVEEN PERHEEN TUNNUSPIIRTEITÄ (YRJÖ ALANEN) Puolisoiden parisuhde on muodostunut kummallekin ensisijaiseksi kumppanuudeksi ja tukeutumiskohteeksi. Se on säilynyt sellaisena eikä silti ole kehittynyt liian omistavaksi. Puolisoiden keskinäinen suhde tyydyttää heidän seksuaalisia ja emotionaalisia tarpeitaan. Lapsia kohtaan osoitetaan riittävää lämpöä ja ymmärtämystä, ja heillä on mahdollisuus ilmaista tunteitaan ilman liiallisia rajoituksia. Lapsista kyetään iloitsemaan ja heitä arvostetaan itsenäisiksi kehittyvinä persoonallisuuksina. Psykologinen sukupolviraja vanhempien ja lasten välillä ei ole hämärtynyt eikä vinoutunut. Perheen suhteet ympäröivään yhteisöön ja sopeutuminen siihen ovat tyydyttävät ja antavat myös lasten kodin ulkopuolelle suuntautuville suhteille hyvän perustan. Sekä yksilöillä että perheellä kokonaisuutena on kykyä kasvaa ja oppia. Perheen sisäiset ristiriidat myönnetään useammin kuin kielletään ja niistä voidaan keskustella. Irrottautuminen perheestä on lapselle hänen varttuessaan aikuiseksi mahdollista ilman syyllisyydentunteita tai perheen muissa jäsenissä kehittyvää ahdistusta tai katkeruutta. Steps to Build a Family Forum: Select a relaxed time and place Convene all the stakeholders Educate about best practices Recognize the heritage of business of family Share up-to-date information Prioritize issues to explore and resolve Learn skills for communication, conflict resolution and consensus building Ellen Frankenberg 11.6.2001 www.familybusinessresources.com Sampo palkitsi Lasse Kosken (Laihian Mallas Oy) parhaasta kurssikehitysarviosta, joita kyseltiin Hanasaaressa marraskuussa pidetyssä seminaarissa. luonnollisesti myös päätöksentekoon. Frankenberg herättikin keskustelua siitä, miten tehdä hyviä päätöksiä monimut- kaisessa perheyritysjärjestelmässä, missä jokainen liike herättää vastareaktion ja tunteet sekoittuvat päätöksentekoon. - Keskustelkaa, keskustelkaa, keskustelkaa, sillä avoin vuorovaikutus ja keskustelu helpottavat konsensuksen aikaansaamista, neuvoi Frankenberg kuulijoitaan. Hän korosti perheneuvoston merkitystä ja antoi neuvoja sen perustamiseen. Frankenberg piti tärkeänä myös perheen oman 'Family Planin' laatimista. 'Family Planissa' voidaan määritellä esimerkiksi kriteerit perheenjäsenten palkkaa-misesta ja osakkeiden omistamisesta tai toimitusjohtajan valinnasta. Frankenberg puhui myös perheen omasta julkilausumasta (Mission Statement), joka kuvaisi perheen yhteisiä arvoja. Julkilausumassa määriteltäisiin, miksi yritys on olemassa, mitä se tarjoaa ja keitä se palvelee. Kaikkia perheyrityksissä työskenteleviä Frankenberg kehotti miettimään omaa Exit-suunnitelmaansa. Työn ulkopuoliset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet auttavat luopumisvaiheessa, kun on löydettävä muuta tekemistä. Ellen Frankenbergin luento vilisi käytännön esimerkkejä ja keskusteluakin käytiin. Yleisöstä heräteltiin keskustelua muun muassa toimitusjohtajan valinnasta, omistajan paikasta ja oikeudesta työhön perheyrityksessä sekä eroista eri sukupolvivaiheessa olevien yritysten välillä. - Frankenberg on paras kuulemani amerikkalaisluennoitsija. Häntä oli ilo kuunnella, riemuitsi liiton hallituksen jäsen Johanna Lohivesi. Laulun juhlaa Wankkurissa Jos seminaarin nimen mukaisesti perheessä on yritystä, oli yritystä myös osallistujissa. 30 hengen reipashenkinen joukko siirtyi päivällisen jälkeen paikalliseen karaoke-baariin. Lähestulkoon kaikki nousivat estradille esittämään laulutaitojaan niin Mombasan kuin Jätkän humpan ja Partisaanivalssinkin Annaliisa Heikinheimo, siivittäminä. Maamme iskelmätaivaalle syttyi monta tähteä. Aikamme 4 psykologian lisensiaatti, houkuteltuamme mikrofoniin tarttui myös amerikkalainen professorimme. 5 Odeco Oy Tanssimme jalkamme kipeiksi ja lauloimme äänemme käheiksi. Laulun lomassa emme unohtaneet edunvalvontaakaan. Tässä illassa oli mallia nuoren polven rapujuhlillekin.

Professori Johan Gullichsen Ahlstromin Johan Gullichsen: Dialogista löytyi uusi voima Suomen suurimman perheyrityksen Ahlstromin niin, ei tässä ole painovirhettä, Ahlström on nyt Ahlstrom - uudet suunnitelmat ovat aivan omaa luokkaansa. Sataviisikymmentä vuotta tänä vuonna täyttävän perheyrityksen tavoitteena on mennä pörssiin ja kaksinkertaistaa liikevaihtonsa ja pääomansa. - Tämä on vaatinut ainutlaatuisen mittavaa dialogia suvun ja yrityksen sisällä. Näin pelkistää Ahlströmin hallituksen puheenjohtaja, professori Johan Gullichsen, joka on yksi Perheyritysten liiton perustamiseen liittyvistä avainhenkilöistä. Gullichsen oli myös liiton ensimmäisen puheenjohtajan Peter Fazerin purjehduskaveri, jonka tyylissä on samaa rentoa otetta. Nyt hän on yli kaksisataapäisen, samaan sukuun kuuluvan omistajajoukon päämies suuryrityksessä, jonka historia on osa suomalaista kulttuuri- ja taloushistoriaa. Perheyritysten liitolla vielä paljon työtä - Perheyritysten liiton tulee tänään nähdä, kuinka merkittävä ja suuri organisaatio se suomalaisessa yhteiskunnassa on. Se perustettiin edistämään perheyritysten kannalta merkittävien ongelmien ratkaisua yhteiskunnassa, jossa lainsäädäntö on yhä kaukana perheyritysystävällisestä ajattelusta. Edessä on vielä paljon työtä, sanoo Gullichsen. Erityisen tärkeäksi Gullichsen näkee edunvalvonnan ja perheyritysten liiton verkostoitumisen yhteiskunnallisessa kommunikaatiossa. - Meillä on kolme areenaa perhe, perheiden välinen areena ja yhteiskunnallinen areena. Jokaisella areenalla meidän on menestyttävä. Jokaisen perheyrityksen omistajasuvulla tai perheellä on oma rytminsä hoitaa nämä areenat. Perheiden välinen ja yhteiskunnallisen areena ovat kuitenkin sellaisia talkoita, missä jokaisen on jatkuvasti tavalla tai toisella oltava mukana, sanoo Gullichsen, joka antaa vahvan tukensa Perheyritysten liiton toiminnalle. Ahlström-konserni jakautuu kolmeen osaan Kuluvana vuonna Ahlströmin sukuyritys ryhmittyy kolmeksi 'uudeksi' yritykseksi, joissa kaikissa 150-vuotinen perinne jatkuu tietyin erityisroolein täsmennettynä. Uudelleen syntyvän A. Ahlström osakeyhtiön tehtävänä on toisaalta omistaa perusbusinesta ja toisaalta vaalia sukuyritykseen liittyviä 150-vuotisia perinteitä, esimerkiksi kiinteistöjä Noormarkussa ja Helsingissä. Tähän yritykseen sisältyy arvoja, joita ei voi viedä pörssiin. Ahlstrom Capitalin tehtävänä on pitää suvun kehitysote vahvana uudessa ryhmityksessä. Capitalille on annettu miljardin markan pääomat, jotta ääni kuuluisi. Rakennemuutoksen kärkenä on Ahlstrom Oyj, pörssiin valmistautuva maailman johtava metsäteollisuuden koneita valmistava yritys, jonka liikevaihto on yli 2 miljardia euroa. Tämä business ja sen pääomat on määrä tuplata lyhyessä ajassa ja kannattavasti. Suvun jäsenet omistavat samassa suhteessa kaikkia näitä kolmea yritystä. - Visio luotiin kolme vuotta sitten. Meidän oli fokusoitava, mitä haluamme olla. Tämä vaati omistajalta paljon. Koska meitä on niin monta yli 200 eikä kenelläkään ole yli 3 prosentin menevää omistusta, vaadittiin ainutlaatuisen paljon suvun sisäiseltä dialogilta, jotta tahtotila syntyi, sanoo Gullichsen nauraen partansa takaa. Suvun sisäinen dialogi tärkeää - Voimakkaiden henkilöiden aika on ohi valitettavasti, sanoo Gullichsen ikäänkuin summaten Ahlströmien nimekästä ja maineikasta historiaa. Hänen mukaansa firma on kasvanut suuremmaksi kuin sen historian voimahahmot; se on kasvanut yhteistyöksi ja prosesseiksi, joiden hallitsemiseksi suvun on pitänyt opiskella omistamista mm. hyödyntämällä kansainvälisiä konsultteja nimilista on tuttu John Davies, Fred Neubauaer, Alden Lank. Suvun tahtotilaa koordinoi sukuneuvosto, Family Council, joka raportoi perheelle. Sen puheenjohtaja on nyt Robin Ahlström ja jäseniä Markus Saikku, Johannes Gullichsen, Maire Gullichsen-Ehnrooth ja Gunilla Ahlström. Noormarkun pääkonttori valmistui vuonna 1916 Uutta sukupolvea yrityskulttuurin omaksumiseksi koulii Review Committee (RC), johon voi kuulua 4 vuoden ajan ja joka raportoi pääyhtiön hallitukselle. Käytännössä sen jäsenet liikkuvat maastossa tilintarkastajien kanssa ja RC laatii oman raporttinsa firman hallitukselle. Hallituksen puheenjohtajan luvalla RC voi kommunikoida myös operatiivisen johdon kanssa. Gullichsen arvostaa jälkikäteen yhä enemmän suvun sisällä käytyä dialogia. Hän muistuttaa, että kaikki rakenneratkaisut tehtiin yksimielisesti, vaikka yli 200 sukulaisomistajan ajatukset eivät kaikessa käykään yksiin. Nyt tahtotila on niin luja, että Ahlstrom katsoo uusiin haasteisiin entistäkin voimakkaampana ja kilpailukykyisenä. AHLSTRÖM 150 VUOTTA Antti Ahlströmin alukset purjehtivat jo 1850-luvulla maailman valtamerillä. Ne kuljettivat sahatavaraa Suomesta Välimeren, Karibianmeren ja Etelä- Kiinan meren satamiin. Sata vuotta myöhemmin, 1960-luvulla, Ahlström oli ensimmäisiä kansainvälistyviä suomalaisyrityksiä. Se osti italialaisen Cartiere Giacomo Bosso S.p.A:n, joka on edelleenkin tärkeä osa Ahlstromin toimintaa. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat lisääntyneet vuosien ja yritysostojen myötä. Tämän päivän Ahlstrom on tunnettu korkealaatuisten kuitumateriaalien valmistaja, jolla on yli 40 tuotantolaitosta neljässä maanosassa ja asiakkaita kaikkialla maailmassa. Lähde: Ahlstrom story 1851-2001 6 Y R I T Y S E S I T T E L Y Antti Ahlström 7 (1827-1896)

Martti Paloheimo Hallituksen puheenjohtaja, Paloheimo Oy Syntynyt: 1963 Vaimo: Seija Lapset: Lauri 8, Eero 6 ja Ella 4v. Koulutus: KTM/Hanken 4. polven edustaja Luottamustehtävät: Metsäteollisuus ry:n hallituksen jäsen, Wood Focus Oy:n hallituksen jäsen U U S I S U K U P O L V I Paloheimo Oy Perustettu: 1889 Toimipaikka: pääkonttori Riihimäellä, tuotantoa myös Forssassa, Kuopiossa, Tallinnassa ja Darneyssa Ranskassa. Toimialat: Ikkunateollisuus (Fenestra Oy), kalusteteollisuus (Lundia Oy), sahateollisuus (Paloheimo Wood Oy) ja parkettiteollisuus (Paloheimo Parquets Oy) sekä sähkölaitostoiminta (osakkuusyhtiö Elnova) kotimaa 55%, vienti 45% Papin, sotilaan ja tuomarin jalanjäljissä Martti Paloheimo edustaa neljättä polvea vuonna 1889 perustetussa Paloheimo Oy:ssä. Kuluvan vuoden maaliskuussa hän astui konsernihallituksen puheenjohtajaksi isänsä jalanjäljissä. Puheenjohtajana vuodesta 1974 toiminut 79-vuotias Arvi Paloheimo siirtyi hallituksen varapuheenjohtajaksi poikansa keskustelukumppaniksi ja taustatueksi. Riihimäellä pääkonttoriaan pitävä Paloheimo-konserni on aina ollut sekä fyysisesti että henkisesti lähellä Paloheimojen perhettä. Martin varhaisimmat lapsuusmuistot perheyrityksestä liittyvät käynteihin isän kanssa konttorilla ilta-aikaan. Käytävällä nakuttavan telexin jännittävä ääni syöpyi pikkupojan mieliin. Sellaista ei enää tänä päivänä kuule. - Koululaisena pienellä paikkakunnalla oman nimen yhdistäminen perheyritykseen ei tuntunut aina mukavalta. On ollut ilo huomata 70-luvulta tapahtunut asenneilmapiirin muutos. Uudet menestystarinat ovat tehneet hyvää yrittämisen ja omistamisen suhteen. Nyt voidaan olla avoimesti ylpeitä yrittäjiä. - Edellisten sukupolvien työn jatkaminen on hieno mahdollisuus ja etuoikeus. Perheyrityksessä työskennellessä ei ole motivaatio-ongelmia, vaikka opiskeluaikana uravalinta perheyrityksen hyväksi ei ollut vielä ollenkaan selvää. Työskentelyä perheyrityksessä ei ole tuputettu ja ainakin itse kuvittelen, että uravalinta on ollut oma, toteaa Martti. Hankenilta kauppatieteiden maisteriksi valmistuneen Martin ura on edennyt perheyrityksessä askel askeleelta. Jo kouluaikana hän teki kesätöitä yrityksen sokerijuurikaspellolla ja lähettipoikana. 26-vuotiaana hän aloitti perheyrityksen hallituksessa ja teki vielä runsaan kahden vuoden harjoittelijakierroksen konsernin eri yksiköissä. Suurin osa tästä ajasta kului haalarihommissa. Sen jälkeen Martti oli kaksi vuotta Englannissa myyntiedustajana United Sawmills Ltd:ssä keräämäässä kokemusta oman yrityksen ulkopuolelta. Palattuaan Suomeen Martti aloitti Paloheimo Wood Oy:n aluemyyntipäällikkönä hoitaen sahateollisuustuotteiden vientimyyntiä. Paloheimo Wood Oy:n toimitusjohtajana hän ehti työskennellä 3 vuotta ennen nykyistä tehtäväänsä. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu aloitettiin Paloheimokonsernissa runsaat 10 vuotta sitten. Viitisen vuotta sitten Liikevaihto: noin 925 Mmk v. 2000 Arvi Paloheimo siirsi suurimman osan omistamistaan perheyrityksen osakkeista pojilleen Martille ja Ollille. Henkilöstö: 1250 - Minulla ja nuoremmalla veljelläni Ollilla on omistuksessaan noin 20% kummallakin. Isälläni on noin 10% ja suurin Päämyyntialueet: Kotimaa ja muu EU, osakkeenomistaja on isäni sisar. Olli on sekä konserniettä tytäryhtiöiden hallituksen jäsen, mutta hän ei ole Yhdysvallat, Japani; tulossa mukaan yrityksen operatiiviseen johtoon. Tätini 8 Elisa Paloheimo suurimpana osakkeenomistajana on tärkeä 9 taustavaikuttaja vaikkei osallistukaan hallitustyöskentelyyn.

Selkeät roolit onnistumisen edellytyksenä Siirtymistään tytäryhtiön toimitusjohtajasta koko konsernin hallituksen puheenjohtajaksi Martti pitää luonnollisena askeleena perheyrityksessä. - Valintoja täytyy tehdä ja monella postilla on vaikea istua samanaikaisesti, kun omistajia on vähän. Aivan yhtä luonnollista, ja ehkä se perinteisempi vaihtoehto, olisi ollut siirtyminen ensin konsernin toimitusjohtajaksi ja vasta myöhemmin hallituksen puheenjohtajaksi. Kohta 80 vuotta täyttävä isäni oli kuitenkin halukas vetäytymään ja olemme lähteneet siitä, että hallituksen puheenjohtajan paikka on omistajan paikka. Perheen ulkopuolista osaamista on puolestaan haettu yrityksen operatiiviseen johtoon. Mitään henkistäkään kynnystä ei tähän rooliasetelmaan ollut, sillä Paloheimolla on ollut perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja jo 20 vuotta. Paloheimo Wood Oy:tä johtaessaan Martti keskittyi ennen kaikkea kyseisen tytäryhtiön johtamiseen. Maaliskuussa alkanut hallituksen puheenjohtajuus onkin toistaiseksi ollut totuttelemista uuteen rooliin ja etenkin syvempää tutustumista yrityksen muihin toimialoihin. - Pitää tiedostaa roolit ja pelisäännöt. Parhaimmillaan minulla oli kaikkiaan 5 roolia perheyrityksessä. Olin yhtä aikaa Paloheimo Wood Oy:n aluemyyntipäällikkö ja toimitusjohtaja, konsernin hallituksen jäsen, omistaja ja perheenjäsen. Jonkin aikaa se oli tarkoituksenmukaista kokemuksen kartuttamisen vuoksi, mutta yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että mitä selkeämmät roolit, sitä paremmat onnistumisen edellytykset. Myös uusi roolini pitää rakentaa niin, että yhteistyö toimitusjohtajan kanssa on saumatonta ja vastuurajapinnat selkeitä. Martin on vaikea keksiä perheyrityksessä työskentelyn huonoja puolia. Hän arvostaa pitkää historiaa, mutta myöntää, että liiketoimintoihin voi kiintyä liikaakin. - Sinänsä hyvät asiat kuten historia ja tunneasiat voivat kääntyä myös perheyritystä vastaan. Ongelmia tulee, mikäli niiden annetaan ohjata päätöksiä myös silloin, kun pitää tehdä kipeitä ratkaisuja. Nuorempaa polvea Martti kehottaa näkemään ja kokemaan maailmaa myös perheyhtiön ulkopuolella. Kokemusten myötä osaa sitten antaa arvon omalle perheyhtiömaailmalle. Perheyritysten liitto on antanut Martille uusia, mielenkiintoisia kontakteja sekä uusia ajatuksia. - Parasta on tutustuminen samoissa maailmoissa pyöriviin ihmisiin. Eteenpäin - Uusi tehtäväni ei tosin lasteni mielestä ole ihan yhtä kova juttu kuin aiempi toimeni sahamiehenä. Sahavuosien aikana lapsetkin oppivat tietämään, että sahalla tehdään linnunpönttöjä. Järjestämme nimittäin vuosittain pönttöpäivät, jolloin kuka tahansa voi tulla sahalle tekemään linnunpönttöjä valmiista aihioista. Tänäkin keväänä kyseinen tapahtuma keräsi paikalle yli 1000 ihmistä, Martti kertoo. Family Business Networkin Maailmankokous Roomassa 4.-6.10.2001 K A N S A I N V Ä L I S T Ä Family Business Network -verkoston vuosittaiset maailmankokoukset kokoavat yhteen perheyritysten ja akateemisen maailman edustajia ympäri maailmaa. Maailmankokouksiin tullaan kuulemaan uusimpia tutkimustuloksia ja tapamaan muita perheyrittäjiä. Tämän vuoden FBN maailmankokous on järjestyksessä 12. ja se järjestetään Roomassa 4.-6. lokakuuta. Perheyritysten liiton jäsenet ovat innokkaita maailmankokouksiin osallistujia. Viime vuoden konferenssi Lontoossa keräsi lähes 500 osallistujaa 35 maasta. Suomen delegaatio oli kolmanneksi suurin järjestäjämaan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Tukholmassa vuonna 1999 järjestettyyn kokoukseen osallistui kaikkiaan 66 suomalaista. Mamma mia mikä perhe! Italialle sopivaan tyyliin Rooman maailmankonferenssin teemana on perheen rooli perheyrityksissä, 'The role of family in family business'. Päivien aikana tarkastellaan muun muassa perheenjäsenten erilaisia rooleja ja tutkiskellaan sitä, millä eri tavoilla perheenjäsenet voivat tuoda lisäarvoa perheyritykselle. Lisää Rooman maailmankokouksesta tapahtuman kotisivuilla www.fbnroma2001.com. Mikäli olet lähdössä Rooman kokouksen, ilmoitathan asiasta jäsenpalveluun Minna Vehviläiselle. Minna tulee tiedottamaan oman maailmankokouksemme ennakkomarkkinoinnista ennen Roomaan lähtöä. FBN Maailmankokous Helsingissä 2002 Perheyritysten liitolla on ilo ja kunnia järjestää Family Business Networkin Maailmankokous Helsingissä syksyllä 2002. Kyseessä on haastava ja mielenkiitoinen hanke, jonka toteuttamiseen kaikkien ideat ja apu otetaan avosylin vastaan. Perheyritysten liiton hallitus on nimittänyt Lena Jungellin kansallisen järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi. Toimikuntaa kootaan parhaillaan ja jäsenikseen se kaipaa ideanikkareita ja taitajia monilta aloilta. Haluammehan näyttää maailmalle, että Suomessa osataan järjestää erinomaisia tapahtumia. Omille lapsilleen Martti haluaa isänsä tavoin antaa positiivisen kuvan perheyrittämisestä. - Mottoni on "eteenpäin". Uskon vahvasti siihen, että Olemme olleet matkalla kolmistaan. Paloheimo-konserni säilyy tulevaisuudessakin perheyrityksenä. Sekin on ollut meille tärkeää, että olemme 10 Tänä päivänä olemme kuitenkin niin monessa mukana, että sisaruksina saaneet olla keskenämme ja 11 tulevaisuudessa joudumme varmasti tarkistamaan yrityksen puhua yrittämiseen liittyvistä asioista. rakennetta. On päätettävä mihin halutaan fokusoida. Peppi Kaira (os. Joronen), PERHEYRITYS 1 2001 Tule mukaan! Toimikunnan tehtävät ovat moninaiset ja se käyttää apunaan sekä palkattua työvoimaa että halukkaita avustajia jäsenistöstämme. Ensimmäinen liiton jäsenistölle suunnattu tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin 21. toukokuuta. Parikymmenpäinen joukko keskusteli innokkaasti ja ilmoittautui vapaaehtoiseksi. Seuraava idariihi ja organisaation kokoamistapaaminen pidetään syyskuun alussa. Tule kantamaan kortesi kekoon! Mikäli olet kiinnostunut ideoimaan ja antamaan oman panoksesi Maailmankokouksen järjestelyihin, ota ihmeessä yhteyttä järjestelytoimikunnan puheenjohtajaan Lena Jungelliin, p. 050-5144 529 tai jäsenpalveluun, p. 09-6969 2050 / Minna Vehviläinen. PERHEYRITYS 2 2001 Kuva: Paul Williams SOL Palvelut Oy:n hallituksen jäsen, MeNaiset 23/2001

Kerran varhain iltayöstä laivamme laski Suomenlinnan pieneen satamaan. Juoksujalkaa kiiruhdimme jokainen heppu, Chapmanin rapukapakkaan. Siel oli maailman punaisimmat ravut, ja voi taivas kun laulu siellä soi, oi, oi,oi. Yön ken viettänyt on tässä seurassa silloin, unhoittaa ei koskaan sitä voi Tervetuloa! Nuoren polven kevättapaaminen Tuusulassa 24.-25. maaliskuuta Ville Voipio Nuoren polven työryhmän jäsen Senioriryhmä pohti samaan aikaan erilaisista perhekonflikteista selviämistä otsikolla Ei tää aina herkkua ole... Esillä olleet esimerkkitapaukset saivat osakseen runsaasti mielenkiintoa. Nuoren polven rapujuhlat, avec pe 24.8.2001 klo 19.30 Chapman Cottage Suomenlinna, helsinki Kutsumme yrityksenne seuraajasukupolven ikärajoja asettamatta nautiskelemaan ravuista hyvässä seurassa. Pyydämme ystävällisesti tiedottamaan rapuillallisista perheenne ja sukunne jäsenille. Ravintola Chapman Cottage sijaitsee Suomenlinnassa Tykistölahden pohjukassa. Parhaiten pääset perille Österlundin lautalla, joka liikennöi Kauppatorilta suoraan Tykistölahteen. Tapaamme lauttarannassa klo 18.45. Lautta lähtee Kauppatorilta klo 19.00. Mikäli käytät HKL:n lauttaa, tapaamme ravintolassa. Lasku 488 mk/henk.(sis.alv.) lähetetään ilmoittautumisen saavuttua. Hintaan sisältyy: Alkujuoma Rapuja, snapsi, snapsi, snapsi Buffet N U O R I P O L V I Perheyritysten liiton nuoren polven työryhmä järjesti yhteisen viikonlopun nuorelle polvelle Gustavelundin kokouskeskuksessa Tuusulassa maaliskuun lopulla. Viikonlopun tarkoituksena oli saattaa perheyritysten nuorempaa polvea yhteen ja saada toimintaan mukaan myös uusia kasvoja. Juniorit mukaan toimintaan Aikaisemmista tapaamisista poiketen osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, nuoren polven junioreihin ja nuoren polven senioreihin. Ryhmäjako on varsin joustava, junioreihin kuuluvat opiskelijat ja senioreihin jo jonkin aikaa työelämässä olleet perheenjäsenet. Nuorempaan ryhmään pyrittiin saamaan mukaan erityisesti niiden perheiden nuoria, jotka eivät aikaisemmin ole osallistuneet PYFF:n* toimintaan. Paikalle saapui parikymmentä innokasta nuoren polven edustajaa, kymmenkunta kumpaankin ryhmään. Ilahduttavasti junioriryhmään tuli lukuisia uusia osanottajia, ja myös aivan uusista jäsenyrityksistä saatiin osanottajia. Juniorit pohtivat paikkaansa perheyritysperheessä, seniorit konflikteista selviämistä Viikonlopun viettäminen aloitettiin tiukasti asialinjalla erilaisten esitysten pohjalta. Junioriryhmä keskittyi yrittämisen perhenäkökulmaan otsikolla Syntynyt sukuun. Tilaisuudessa kuullut erinomaiset esitykset nostattivat vilkkaan keskustelun, joka toi esiin runsaasti mielenkiintoisia näkökohtia perheyrittämisestä. Tärkeintä tutustuminen Viikonlopun tärkein tehtävä oli tutustuttaa nuoren polven edustajia toisiinsa. Teoriaosuuden jälkeen osallistujien tiimihenkeä kasvatettiin leikkimielisellä kisailulla. Potkuteltiin potkukelkalla, liukasteltiin jäällä pelatessa ja laskettiin autonrenkailla mäkeä. Hyvin tuntui osallistujilta sujuvan tiimipelaaminen, vaikka kakkosnelosesta tehdyt kahdentoista hengen sukset tuntuivatkin välillä menevän sananmukaisesti ristiin. Kaikki selvisivät kisailusta hengissä, ja syntyneet vammatkin ovat jo tähän mennessä parantuneet. Kisan jälkipeli pelattiin höyryävien fondue-patojen ääressä. Juttu luisti erinomaisesti lautasen ääressä, verkostoituminen sai vauhtia. Tiimityöskentelyä ja aivojumppaa Iloisesta illasta huolimatta koko joukko nousi sunnuntaina reippaasti päivän sanomaa kuuntelemaan. Teknillisen korkeakoulun Työpsykologian laboratorion tutkija Ismo Hautala johdatti osallistujia ensin teorialuennolla ja sitten käytännön harjoituksilla tiimityöskentelyn saloihin. Aamun kilpailu rasitti osallistujien aivosoluja edellispäivän liikunnallista osuutta enemmän, mutta aivan ilmeisesti tästäkin rasituksesta selvittiin enemmittä nyrjähdyksittä. Kaiken kaikkiaan viikonloppu onnistui mainiosti tavoitteessaan tuoda uusia ja vanhoja nuoren polven edustajia yhteen. Osallistujajoukon innokkuudesta päätellen PYFF:n nuoren polven toiminnan tulevaisuus on vahvalla pohjalla. Lämmin kiitos kaikille kanssaosallistujille sekä Minnalle ja Päiville hauskasta viikonlopusta! Kiitokset myös senioryhmässä puhuneille Maria Plantingille, Peter Seligsonille ja Sinikka Mustakalliolle. 12 Huom! 13 Tekin, jotka olette jo ilmoittautuneet rapujuhliin, ilmoittauduttehan uudelleen. Kovalevyongelmien vuoksi tiedot ovat hävinneet Minnan koneelta. * PYFF = Perheyritysten liitto ry:stä ja Familjeföretagens förbund rf:sta nykyisin käytetty lyhennys Sitovat ilmoittautumiset Minna Vehviläiselle puhelimitse, sähköpostitse tai faksilla 16.8. mennessä: minna.vehvilainen@eurofacts.fi fax 09-69692051, Lisätiedustelut p. 09-6969 2050.

Perheyritysten liitto toivottaa hyvää ja aurinkoista kesää! Jäsenpalvelu on kesälomalla 14 16. heinäkuuta 6. elokuuta 2001. 15

Johtajuus & yhteiskunta koulutusohjelma valmentaa seuraajasukupolvea N U O R I P O L V I Täyttääkö joku vuosia? Perheyritys-lehti julkaisee merkkipäiväilmoituksia ja -artikkeleja. Seuraavaan Perheyritys-lehteen tarkoitettujen merkkipäivätietojen ja mahdollisten juhla-artikkelien sekä valokuvien on oltava toimituksen käytössä syyskuun 2001 loppuun mennessä. Lisätietoja Päivi Hirvola, puh. 09-6969 2054, tai sähköposti: paivi.hirvola@eurofacts.fi Viettääkö yrityksesi merkkipäiviä? Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelma on Perheyritysten liiton uusi koulutusprojekti seuraajasukupolven edustajille. Koulutuksen tavoitteena on kehittää perheyritysten uuden johdon johtamis-, vuorovaikutus- ja yhteiskuntavalmiuksia. Koulutusohjelmaan osallistuu kuluvana vuonna kaikkiaan 21 seuraajasukupolven edustajaa. Koulutusohjelma alkoi maaliskuussa teemalla perheyritykset yhteiskunnassa ja perheyritysten johtaminen. Ensimmäisen päivän aikana perehdyttiin liiton omien asiantuntijoiden vuorineuvos Krister Ahlströmin ja toimitusjohtaja Magnus Bargumin johdolla perheyritysten edunvalvontaan Suomessa ja Euroopan unionissa. Elinkeinoelämän edunvalvonnasta kertoivat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas ja Teollisuuden ja Työnantajien toimitusjohtaja Johannes Koroma. Perheyrityksen johtamisen haasteisiin pureuduttiin SOL Palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Liisa Jorosen johdolla. Huhtikuussa koulutusohjelmaan osallistuvat kokoontuivat pohtimaan muun muassa Euroopan unionin ja Suomen tulevaisuutta. Päivän teemana oli Toimintaympäristönä Suomi ja EU. Keskustelua ja suurta mielenkiintoa herättivät etenkin professori Esko Antolan visiot Euroopan unionin tulevaisuudesta ja erityisavustaja Max Mickelssonin ytimekäs esitys politiikan valmistelukoneistosta ja politiikan agendoista. Iltapalaa nautittiin Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa sisäasiainministeri Ville Itälän isännöimänä. Marraskuulle jatkuvan koulutusohjelman kevätlukukausi huipentui Brysselin matkaan 17.-18. toukokuuta. Matkalle osallistui myös muutamia liiton edunvalvontatyöryhmän jäseniä, jotka toimivat koulutettavien mentoreina. Brysselin matkan teemana oli Suomi muiden silmin mihin olemme menossa?. Vastauksia Suomen, EU:n ja perheyritysten tulevaisuuteen saatiinkin niin ammattilobbareilta, komission virkamiehiltä kuin akateemikoiltakin. Kahden päivän aikana ryhmä sai kuulla kaikkiaan 12 puheenvuoroa. Elinkeinoelämän edunvalvonnasta EU-tasolla alustivat UNICEn asiantuntija Philippe Léonard ja TT:n Brysselin toimiston päällikkö Jukka Ahtela. Perheyritysten edunvalvontaan Euroopan unionissa perehdyttiin GEEFin asiaa ajavan GPC:n asiantuntijoiden johdolla. Kabinettipäällikkö Olli Rehn raportoi perheyrityksiä koskevista ajankohtaisista asioista ja komission yritystoiminnan pääosaston asiantuntijat kertoivat yksityiskohtaisemmin komission perheyrityksiin liittyvistä hankkeista. Suomen pysyvässä EU-edustustossa vierailtiin kahteen otteeseen. Torstaina tavattiin erityisasiantuntija Riku Huttunen ja perjantaina erikoistutkija Alexander Stubb ja Suomen NATO Suurlähettiläs Leif Blomqvist. Stubbin ja Suurlähettiläs Blomqvistin vuoropuhelu käytiin Euroopan unioni kaksi sukupolvea teeman innoittamana. Kovinkaan suuria eroja ei sukupolvien välille kuitenkaan saatu syntymään. Komission puheenjohtaja Romano Prodin neuvonantajana kesäkuussa aloittavan Alexander Stubbin selkeä ja strukturoitu esiintyminen ilahdutti ikäistänsä kuulijakuntaa. Federalistiksi tunnustautuva Stubb sai sekä ryhmämme että suurlähettiläs Blomqvistin mukaan innokkaaseen vuoropuheluun unionin tulevaisuudesta. Viimeisenä vierailtiin CEPS:ssä (Centre of European Political Studies), missä kuulimme maineikkaan tohtori Peter Ludlowin ajatuksia Euroopasta vuonna 2010 ja Suomen roolista Euroopan unionissa. Provosoivaan mutta akateemisen hillittyyn tyylin esitelmöinyt tohtori ei kuitenkaan saanut ryhmää puolustusasentoon. Mielenkiintoisten asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi ohjelmassa painotettiin myös sosiaalista puolta. Vain kolmen koulutuspäivän jälkeen onkin ilo todeta, että ryhmästä löytyy sekä ainesta edunvalvontaan että kunnon luokkahenkeä. PERHEYRITYSBAROMETRIN KERTOMAA KEVÄÄLLÄ 2001 Perheyritykset optimistisempia oman tilanteensa kuin yleisten kasvunäkymien suhteen Barometrin lähtötiedot kerättiin tänä keväänä toisen kerran Perheyritysten liitto ry:n jäseniltä. Vastauksia saatiin 10.5.2001 mennessä 97 kappaletta (viime vuonna 81). Ennakoinnit tehtiin siten, että kahta seuraavaa lähivuotta verrattiin tähän vuoteen. Suhdanneodotusten kuva on kielteisempi kuin vuosi sitten, mitä tulee sekä yleiseen taloudelliseen tilaan Suomessa että vastaajan omaa toimialaa koskeviin odotuksiin. Tosin hyvin merkittävä osa vastaajista on myös sitä mieltä, että nykytilanne säilyy melko muuttumattomana. Edellisvuoden yleisestä optimismista on vähentynyt paljon, eli moni ennakoi käänteen huonompaan (yleisesti ottaen) jo alkaneen. Oman tilanteensa suhteen perheyritykset sitä vastoin ovat edelleen huomattavan optimistisia. Selvä enemmistö uskoo oman yrityksensä liikevaihdon kasvavan parin seuraavan vuoden aikana ja samoin yrityksen kansainvälisen liiketoiminnan, johon sisältyy myös vientitoiminta. Runsas 60 prosenttia kaikista vastaajista ennakoi oman yrityksensä tämänkaltaisen kasvun jatkuvan. Johdonmukaista onkin se, että vain 10 prosenttia vastaajista ennakoi yrityksensä henkilöstömäärän vähentymistä. Noin T U T K I M U S puolet vastaajista odottaa sen säilyvän kutakuinkin ennallaan. Henkilömäärää koskevat kasvuodotukset sekä kehitys- ja laajennusinvestointeja koskevat kasvuodotukset ovat samansuuntaiset. Omistusrakenteiden ennakoidaan säilyvän varsin vakaina, mutta noin kolmannes uskoo kuitenkin sukupolvenvaihdosten olevan käsillä, mitä tulee yrityksen johtotehtävien vaihdoksiin. Vaikka julkisen mielipiteen uskotaan parantuvan suhtautumisessa yrittäjyyteen ja perheyrittämiseen, ennakoidaan yleisen suhtautumisen perheyritysten varallisuuden kasvuun huolestuttavasti heikentyvän. Perheyrittämisen yleisen arvostuksen enemmistö ennakoi paranevan myös julkisessa sanassa. Kirjavuutta perheintressien ja voitonjaon linjauksissa. Eduskunnalle sapiskaa Vain runsas kolmannes vastanneista yrityksistä on organisoinut perheen/suvun intressien käsittelyn perheneuvostolle ja alle viidennes ohjaa näitä intressejä kirjallisesti ilmaistun protokollan avulla. Ulkopuoliseen ammattijohtajaan on turvautunut noin kolmannes perheyrityksistä, mutta selvä enemmistö on yhä niitä, joilla toimitusjohtaja on omistajasukuun tai -perheeseen kuuluva. Enemmistö on linjannut osingonjakoa koskevat periaatteensa. Kaksi kolmasosaa kaikista vastaajista tyytyy alle 30 %:n osinkoon laskettuna tuloksesta verojen jälkeen. Toisin sanoen kaksi kolmasosaa tuloksesta jätetään yrityksen kehittämiseen ja voitonjaon ulkopuolelle. Osingonjakoprosentteja (prosentteina osakkeen nimellisarvosta) ei erikseen kysytty. Maan hallitus saa eduskuntaa enemmän kiitosta siitä, kuinka valtiovalta on hoitanut perheyrittämiseen liittyviä asioita. Perheyritysten oma liitto on vastaajien mielestä valvonut jäsentensä etua paremmin kuin muut järjestöt. Kiinnostus tulla omalla aktiivisella panoksella mukaan Perheyritysten liiton luottamushenkilöelimiin jää tästä huolimatta alle kolmannekseen kaikista vastaajista. Professori Matti Koiranen, 16 Jyväskylän Yliopisto 17 The best way to relieve families from time is to let them keep some of their own money. Bushisms George W. Bush Westminister, California, September 13, 2000

Tutkimusjohtaja Pauli Juuti JTO johtamisen osaaja Corporate Governance -kurssi Aavarannassa 24. 26.9.2001 JTO järjestää yhteistyössä Perheyritysten liiton kanssa kolmipäiväisen kurssin Corporate Governancesta. Kurssilla käsitellään sitä, kuinka hyvä hallitustyöskentely ja valistunut omistajuus luovat perustaa yrityksen menestykselle. Jo kauan on tiedetty, että hyvän Governance -käytännön omaavat yritykset menestyvät muita paremmin eri aloilla. Kuitenkin nykyään hallintomenettelyjen jatkuva kehittäminen on saanut entistä suuremman merkityksen. Eri tahot odottavat yrityksiltä varsin erilaisia asioita. Ristikkäisten odotusten tilassa hyvien käytäntöjen omaksuminen edellyttää jatkuvia ponnisteluja ja säännöllistä arviointia. Kurssilla käsitellään omistajien, hallituksen ja toimivan johdon rooleja ja velvollisuuksia. Keskeisenä ajatuksena on käsitellä hyvän omistajuuden ja jatkuvan arvoa eri sidosryhmille lisäävän yritystoiminnan edellytyksiä ja käytäntöjä. Tiedustelut: Tutkimusjohtaja Pauli Juuti (09) 8562 8216 tai 041 466 60 12 Pohditteko sukupolvenvaihdosta? Naiset voimavara yritysten jatkajiksi Tuhannet suomalaiset yrittäjät tarvitsevat aivan lähimpinä vuosina itselleen seuraajan. Sen takaa jo ikääntyminen, joka on koittamassa myös suurille ikäluokille. Varovaisissa arvioissa toiminnan jatkajaa tarvitsisi kymmenenä seuraavana vuotena 60.000 yritystä - kolmannes koko maamme yrityskannasta. Monien mielestä aikaa jää paljon vähemmän. Joka tapauksessa jatkajien löytämisestä voi koitua yhteiskunnallinen ongelma. Se uhkaa yritysten jatkuvuutta ja työpaikkoja. Ymmärrettävistä syistä sukupolvenvaihdosten edistäminen on myös hallitusohjelmassa. Helsingin yliopiston tutkimus-ja koulutuskeskus Palmenia uskoo, että ratkaisu löytyy yrittelijäiden naisten kasvavasta joukosta. Palmenia on ryhtynyt Uudellamaalla hankkeeseen, jossa se aikoo valmentaa jatkajiksi juuri naisia. Samalla yliopistolla kehitetään mallia hallitulle sukupolvenvaihdokselle. Mukana yhteistyössä ovat Naisyrittäjyyskeskus ja Helsingin Yrittäjät. Yhteistyökumppanit etsivät nyt luopumista harkitsevia yrittäjiä, jotka voivat toki olla miehiäkin. Mahdollinen kehityspari voi olla isä ja tytär, mutta jatkajia pyritään löytämään myös yritysten ulkopuolelta. Hankkeesta kiinnostuneille on avattu Internet-sivusto osoitteeseen: www.palmenia.helsinki.fi/omayritys. Taloudellisesti hanketta tukee Euroopan Sosiaalirahasto (ESR), joka edistää mm. yrittäjyyttä ja tasa-arvoa työelämässä. Kiireen katkaisu Äksyilin puolisolleni ja lapsillemme, ruoka-aikoina hotkaisin ateriat kurkusta alas, ja ärsyynnyin kaikkein pienimmistäkin päivän aikana sattuvista odottamattomista keskeytyksistä. Ennen pitkää kiirehtivä ja hosumista lähentelevä tyylini alkoi heijastua kaikissa kotimme asioissa. Tilanne alkoi muuttua sietämättämäksi. Eräänä päivänä nuorin tyttäreni halusi kertoa minulle jotain tärkeää, joka hänelle oli sinä päivänä koulussa tapahtunut. Hän aloitti kiireisesti: - Minä haluan kertoa sinulle jotakin ja lupaan kertoa sen oikein nopeasti. Sillä hetkellä ymmärsin hänen turhautumisensa ja vastasin: - Kultaseni, ei sinun tarvitse kertoa sitä minulle nopeasti. Sano se kaikessa rauhassa. En tule koskaan unohtamaan hänen vastaustaan: - Kuuntele sitten myös kaikessa rauhassa. Varatuomari Ola Saarinen PricewaterhouseCoopers Varallisuusverohuojennusta huolellisella suunnittelulla T I E T O A V E R O T U K S E S T A Varallisuusvero kasvattaa merkittävästi perheyrityksen omistajien kokonaisverorasitusta. Varallisuusverotus on osittain perhekohtaista, sillä alaikäisen lapsen varallisuus lisätään varakkaamman vanhemman varallisuuteen. Verosuunnittelu on tarpeen, sillä vero on korkea: 0,9 prosentin vuotuinen vero peritään siitä varallisuudesta, joka ylittää 1,1 Mmk. Miten varallisuusverotusta voi sitten suunnitella? Noteeraamattomien osakeyhtiöiden osalta tärkein asia on varallisuusverolain 27.6. Veronalaisiksi varoiksi katsotaan 30 prosenttia osakkeen verotusarvosta, kun kotimainen kuolinpesä tai luonnollinen henkilö, joka yksin tai yhdessä puolisonsa, vanhempansa, lapsensa tai lapsen rintaperillisen kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia tässä pykälässä tarkoitetun elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeista. Huojennus soveltuu, jos yksityishenkilö omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista. Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon vain omistus vuoden viimeisenä päivänä eikä äänivallalla ole merkitystä. Ilmeisesti yhtiön omistamia omia osakkeita ei oteta huomioon, koska niitä ei huomioida myöskään matemaattista arvoa ja verotusarvoa laskettaessa. Kymmenen prosentin omistusosuuden täyttyminen laskettaneen tämän vuoksi ulkona olevista osakkeista. Mikäli yksityishenkilö omistaa alle 10 prosenttia osakkeista, huojennuksen voi kuitenkin saada, jos 10 prosentin vähimmäisraja täyttyy yhdessä laissa mainitun vähimmäisomistuksen kanssa. Esimerkki: Yksityishenkilö A omistaa osakkeista viisi prosenttia, A:n äiti B yhden prosentin ja A:n lapsi C neljä prosenttia. Huojennuksen saa: - A (5 % + äidin 1 % + lapsen 4 %) - B (1 % + lapsen 5 % + lapsenlapsen 4 %) - mutta ei C (isovanhemman yhtä prosenttia ei oteta huomioon). Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia on maamme suurin C:n sisaruksien omistamilla osakkeilla ei ole merkitystä. Se, Ilmoittautumiset: Minna Vehviläinen / Jäsenpalvelu (09) 6969 2050 yliopistollinen aikuiskoulutusyksikkö. Koulutukseen osallistuu vuosittain noin 30.000 opiskelijaa. Palmenia on osa Helsingin Varatuomari Ola Saarinen työskentelee että sisarusten yhteenlaskettua omistusta ei oteta huomioon, onkin säännöksen merkittävin puute. Myöskään välillistä yliopiston aikuiskoulutuskeskusta. PricewaterhouseCoopersilla omistusta, esimerkiksi omistusta yksityishenkilön kokonaan verokonsultoinnin omistaman osakeyhtiön kautta, ei huomioida. Lisätietoa, yhteydenotot: asiantuntijana, perheyritysten 18 Pekka Linnainen, projektisuunnittelija ja omistajayrittäjien K O U L U T U S Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia 19 puh. (09) 191 585 97, faksi (09) 191 586 66 email: pekka.linnainen@helsinki.fi verosuunnittelusta vastaavana osakkaana. Oman lukunsa varallisuusverotuksen suunnittelussa muodostavat toimenpiteet, joilla vaikutetaan yhtiön osakkeen verotusarvoon sekä verosuunnittelu, kun varallisuusvero realisoi verotuksen kattosäännön soveltamisen.

Uusia jäsenyrityksiä Ohjeita sukupolvenvaihdokseen Sukupolvenvaihdos on kaikissa yrityksissä vääjäämätön tapahtuma. Suppeaomisteisissa yrityksissä sukupolvenvaihdos merkitsee yleensä sekä omistuksen että johdon vaihtumista. Onnistunut sukupolvenvaihdos edellyttää hyvää suunnittelua, joka takaa optimaalisen toteutuksen ja oikean ajoituksen. Ernst & Young on julkaissut kirjasen Yrityksen sukupolvenvaihdos. Kirjasta toivotaan olevan apua kaikille sukupolvenvaihdosta suunnitteleville yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Julkaisu on maksuton ja sitä voi tilata puhelimitse (09) 1727 7269, faksilla (09) 622 1160 / Leena Seppälä tai sähköpostitse leena.seppälä@eyi.fi. Teräs-LVI Oy Ab Klaukkala tekninen tukkukauppa liikevaihto 6,4 milj. mk, henkilöstö 6 perustettu 1983 johtaja Matti Heiskanen Machinery Oy 90 vuotta: Yrityksen historia on osa Suomen historiaa Kansainvälistä tekniikkaa markkinoiva monialayritys Machinery Oy on täyttänyt 90 vuotta. Yhdeksää vuosikymmentään juhliva yritys elää vahvasti nykypäivää - menneisyyttään kunnioittaen. Perheyrityksenä jo kolmannessa polvessa toimivan yrityksen pitkän iän salaisuus kietoutuu tiiviisti osaksi Suomen ja sen konekaupan historiaa. Jo tsaarinaikaan perustetusta koneliikkeestä on kasvanut vuosikymmenien aikana laaja-alainen teknisen alan perheyhtiö ja monialayritys, joka markkinoi teknisiä kokonaisratkaisuja tuottaen lisäarvoa asiakkailleen. - Historian melskeistä, nousuista ja laskuista huolimatta sekä nimi että toiminta-ajatus ovat säilyneet alusta asti samoina. Alan johtavana yrityksenä haluamme edelleen olla ohittamaton vaihtoehto teollisuuden ja julkisen hallinnon tuotantomenetelmistä päätettäessä, toimitusjohtaja Janne Timonen sanoo. Kolme Timosta: Janne, Hugo ja Heikki Machineryn toimintaa on viime vuosina suunnattu voimakkaasti perinteisestä jakelukaupasta asiantuntijaorganisaatioksi, joka toimittaa kokonaisia ratkaisuja ja järjestelmiä ja keskittyy yhä enemmän business-to-business liiketoimintaan. - Tällä linjalla jatkamme myös tulevaisuudessa, Janne Timonen painottaa. Machinery ohjaa myyntiään entistä enemmän nyt myös e-kauppaan. Juhlavuoden kunniaksi Machinery on uudistanut koko www-sivustonsa, joka julkistettiin syntymäpäivän kynnyksellä. Machinery Oy on vuonna 1911 perustettu suomalainen, kotimaassa ja Baltiassa teknisiä kokonaisratkaisuja markkinoiva monialayritys. Machinery-konsernin liikevaihto tilikaudella 2000 oli 375 miljonaa markkaa. Konsernin palveluksessa on tällä hetkellä yli 200 työntekijää. Machineryn päätoimialoja ovat työstökoneet, rakennus-, teollisuus- ja urakointitekniikka, ilmailu- ja puolustusvälineet sekä turvallisuuselektroniikka. Yhtiöllä on yli 300 pääosin ulkomaista päämiestä. Asiakaskunta koostuu mm. teollisuudesta, kunnista ja puolustusvoimista. www.machinery.fi 20 21

22 Kiitämme Hansaprint OY:tä lehden painamisesta. 23

24 25

Perheyritykset meillä ja muualla Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka. Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on noin 80% ja ne työllistävät noin 50-60% työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen kokoluokissa, mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk-yrityksiä. Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä. Pohjois-Amerikassa 60% kaikista julkisista yrityksistä ja 92% kaikista yrityksistä on perheyrityksiä. Länsi-Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on 45-70%. Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen, vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen. Tilastojen mukaan perheyrityksistä 20 24% selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3 14% toiselta sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä yleiseurooppalainen ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolvenvaihdokselle ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä. 26 Kiitämme Axel Digital Group OYJ:tä lehden taittamisesta. Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä 1997. Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä yli 140 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 100 miljardia markkaa. Jäsenyritykset työllistävät yli 115 000 henkilöä. PERHEYRITYS 2 2001 PERHEYRITYS 3 2000

www.perheyritystenliitto.fi PERHEYRITYSTEN LIITTO JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA, ESITELMÄ- JA KOULUTUSTILAISUUKSIA VALVOO JÄSENYRITYSTENSÄ ETUJA OMISTAJUUSKYSYMYKSISSÄ YLLÄPITÄÄ YHTEYKSIÄ ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖIHIN JA MUIHIN KOTIMAISIIN JA KANSAINVÄLISIIN YHTEISTYÖORGANISAATIOIHIN, MM. THE FAMILY BUSINESS NETWORK INTERNATIONALIIN EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ VUOROVAIKUTUSTA TUTKII JA SELVITTÄÄ PERHEYRITYSTEN YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN KANSSA TOIMINTAA ON ORGANISOITU VIITEEN TYÖRYHMÄÄN EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ KOULUTUS- JA TUTKIMUSTYÖRYHMÄ NUOREN POLVEN TYÖRYHMÄ PROJEKTITYÖRYHMÄ TIEDOTUSTYÖRYHMÄ Tulostusmateriaali Terreus + Muncken Lynx, kesäkuu 2001, Hansaprint, Salo - Suomi Ulkoasu Michael Diedrichs, Helsinki