Projektiuutiset toukokuu 2015 Eläintarhanlahden ravintolapaviljonki Suomen ensimmäinen julkinen kelluva rakennus Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Mikael Lindén Helsingin Hakaniemeen on noussut Suomen ensimmäinen julkinen kelluva rakennus. Säästöpankinrantaan ankkuroitu ravintolapaviljonki valmistui vajaassa vuodessa kymmenen vuotta kestäneen alkuselvittelyn jälkeen. Helsingissä on jatkuva tonttipula. Lähes koko Helsingin rantaviiva on kuitenkin rakentamatonta. Hakaniemeen noussut ravintolapaviljonki tarjoaa mallin, jonka mukaan Helsinkiin voisi pystyttää lukuisia uusia rakennuksia. Rakennuksen pohjoissivu on kiiltävää kuparilevyä. Projektissa rakennuttajakonsulttina toimineen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n projektipäällikkö Merja Toivola kertoo, että levy patinoituu ajan myötä rakennuksen lähellä sijaitsevaan Ympyrätaloon maisemallisesti sitovaksi vihreäksi. Laivaa muistuttavan rakennuksen merenlahden puoleista päätyä kutsutaan keulaksi. Jos rakennusta luonnehtii meriterminologialla, pohjakerroksessa, pilssissä, sijaitsevat ravintolan sosiaalitilat ja lvikonehuone. Nämä tilat ovat veden pinnan alla. Pinnanalaiset osat on maalattu jäänmurtajissakin käytettävällä pohjamaalilla. Eläintarhanlahdelta voi käydä melkoinen tuuli, joka saa ravintolan jopa merellisesti vähän keinumaan. Lahdelle päin suuntautuvien korkeiden lasi-ikkunoiden tuulikuormaa on kevennetty ulkopintaan asennetuin tuulijäykistein. Jykevään teräsrunkoon on asennettu avattavat ikkunat, joiden kautta meritunnelma tulee kesäisin sisätiloihin asti.
Huhtikuun alussa avajaisia viettäneen paviljongin ravintoloitsija Heimo Keskinen kertoo, että ravintolan myynti on vetänyt hyvin jo etukäteen. Hänen mukaansa myös viereisen Paasitornin kongressipuoli tuottaa ravintolalle asiakkaita. Ainutlaatuinen kokonaisuus oli pitkään suunnitteilla Olemme olleet suunnittelussa mukana alusta lähtien. Arkkitehti on luonut ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa me olemme hoitaneet logistisen puolen ja keittiön, Keskinen sanoo. Ensimmäiset keskustelut ravintolan tiimoilta Keskinen muistaa käydyn toukokuussa vuonna 2000 alkoholiviranomaisten kanssa. Tämän jälkeen kaikki on muuttunut, ja Keskinen sanoo, ettei silloin osannut edes uneksia niin hienosta lopputuloksesta. Vuonna 2004 arkkitehti Simo Freesen tekemä suunnitelma hyväksyttiin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Nyt valmistunut paviljonki on tehty noiden suunnitelmien mukaan, rakennuttajan, Helsingin Työväenyhdistys ry:n, toimitusjohtaja Jorma Bergholm sanoo. Hankkeeseen ryhdyttiin Bergholmin mukaan, koska aluetta halutiin elävöittää ja lisätä ravintolapalveluita. Urakoitsijan löytyminen erikoiseen hankkeeseen oli hankalaa, mutta lopulta saatiin Europlan Oy. Myös valituskierrokset pitkittivät prosessia. Bergholm luonnehtii projektia miellyttäväksi, jossa on ollut paljon ratkaistavia kysymyksiä. Rakennuksessa on paljon laivamaisia piirteitä. Esimerkiksi sitä kannattavissa ponttoneissa on 250 metriä hitsaussaumaa. Haasteita merellisestä ympäristöstä Rakennesuunnittelusta vastanneen A-Insinöörit Oy:n projektipäällikkö Diana Ponkkala on sitä mieltä, että ainutlaatuinen työ saattaa saada
aikaan sen, että liikkeelle lähtee enemmän vastaavia hankkeita. Myös asuntojen rakentaminen on ollut hänen mukaansa ilmassa. Rakennukselle tulee sen merellisen ympäristön vuoksi omia haasteitaan puhtaasti rakennusfysikaalisesti. Muun muassa suolarasitukset ja tuulen ja jään vaikutukset ovat sellaisia, joita ei maissa sijaitsevilla rakennuksilla ole samassa mittakaavassa, Ponkkala sanoo. Jään kertymistä rakenteisiin estää avantouintipaikoista tuttu pulputusjärjestelmä, joka pitää veden sulana rakennuksen ympärillä läpi talven. Veden pinnan korkeuden vaihteluihin on varauduttu aisarakenteella, jolla rakennus on kiinnitetty rantapenkereeseen. Alimmillaan veden pinta on ollut 0,9 metrissä. Ylimmillään se taas on ollut rantapenkereen yläpinnan tasolla noin + 2,5 metrissä. Ankkurointilaatikot on kiinnitetty pohjaan porapaaluilla. Näistä laatikoista rakennelma on yhdistetty rantapenkereeseen teräsrakenteisella aisastolla, jonka ansiosta se pääsee tekemään merenpinnan mukaista vaihtelua. Ponttonin varaan rakennetulle ravintolalle on maista kaksi kävelysiltaa, joista toinen on huoltoa ja toinen asiakkaita varten. Ravintolaan on mahdollista tulla myös omalla veneellä. Ponttoni tuotiin paikalle kahdessa osassa Virossa rakennettu ponttoni on uitettu paikalle kahdessa osassa, sillä kokonainen ponttoni ei olisi mahtunut ahtaiden siltojen alta. Ponttonit on hitsattu paikalla yhdeksi rakenteeksi. Yläpuolisen rakennuksen kantava runko on terästä. Koska rannalla sijaitsevasta tukimuurista ei löytynyt alkuperäisiä piirustuksia, se kaivettiin auki vuonna 2013, jotta päästiin selville sen rakenteesta. Tähän on tehty teräsbetonirakenne, jonne siirretään
siltojen kautta tulevaa rasitusta vahvistusrakenteilla. Näin rakennuksen alla oleva ponttoni pidetään paikoillaan. Ravintolan lasiseinä on korkeampi kuin mitä tavallisesti ostettavat ja CE-merkinnällä varustetut lasit ovat. Niinpä laseille on haettu rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä. Erityisesti pitkissä hankkeissa korostuu Ponkkalan mukaan sen merkitys, että aiempi suunnittelutieto saadaan säilytettyä ja välitettyä kaikille projektin osapuolille koko hankkeen läpi. Pitää tietää, mihin viimeksi jäätiin ja mistä tietoa löytyy sekä se mitä ratkaisuja on jo aiemmin tutkittu jne. Ponkkala itsekin tuli hankkeeseen vasta keväällä 2013. Alun perin rakennesuunnittelu on ollut A-insinöörien Launo Laatikaiseen taidonnäytettä. Kaikkiaan tiivistä yhteistyötä ja innovatiivisuutta vaatinut hanke on ollut yksi Ponkkalan uran mielenkiintoisimpia. Rakennuksen lumpeenlehden muotoinen katto on katettu bitumikernillä. Kaikki sadevedet johdetaan yhden kourun kautta mereen rakennuksen kuparipäällysteisen seinän viereen. Vesirakentaminen on taitolaji Suomen Vesityö Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Laavainen kertoo yrityksen olleen hankkeessa pitkään mukana, ensimmäisen kerran vuonna 2009. Työt kohteessa aloitettiin toukokuussa 2014 pilaantuneiden ja puhtaiden sedimenttien ruoppauksilla. Ennen varsinaisia rakennustöitä tehtiin myös ankkurointikaapeleiden perustustyöt porapaaluineen. Vesityö hinasi ponttonilohkot paikoilleen sekä avusti niiden ankkuroinnissa ja liitostyössä. Ponttonien ankkuroinnin teräsosat ja -aisat tulivat virolaiselta ponttonitoimittajalta. Kohde sijaitsi haastavassa paikassa, sillä Pitkänsillan alituskorkeus on vähän yli kolme metriä. Tämä merkitsi esimerkiksi, että ruoppauslautan jalat piti kaataa, jotta se saatiin uitetuksi sillan ali, Laavainen kertoo.
YPR Yleinen Pohjarakennus Oy puolestaan teki rantarakennusurakan. Maanrakennusvastaava Jorma Niininen kertoo, että työhön sisältyivät muun muassa rantamuurin muutokset ja yhteyksien rakentaminen Graniittilinnaan. Yhdistämisessä rakennettiin niin kunnallistekniikka kuin olutputki rantakadun alitse paviljonkiin. Rakensimme myös liikevarakaivon, jota kautta menevät kaikki syötöt. Näin niin sähköt kuin viemärit pääsevät antavat myöten paviljongin vaihtelevan korkeuden mukaan, Jorma Niininen sanoo. Ravintolan sisustuksen on suunnitellut Sisusto Oy:n sisustussuunnittelija Irma Lehtokari. Tiskit, kalustot, linjastot, baaritiskit ja muut materiaalit on kaikki tehty ravintolan lähtökohdista. Lehtokarilla on yli kolmen vuosikymmenen kokemus ravintolasuunnittelusta. Kaikki ravintolan kalusteet ovat siirrettäviä. Ideana onkin muuntojoustavuus, sillä ravintolassa on kaikenlaisia tilaisuuksia buffetista bankettiin ja tavallisiin ravintolaillallisiin, Irma Lehtokari sanoo. Ravintolan kaikki isot sohvat voidaan sijoitella yhteen tai erikseen. Innon tuoleilla ja sohvilla on Lehtokarin mukaan haettu sisustukseen pehmeyttä ja merihenkisyyttä. Tiskit ja pöydät ovat taas Ideapuusta. Tietoruutu: Eläintarhanlahden ravintolapaviljonki, Säästöpankinranta, Helsinki Rakennuttaja Tilavuus Kokonaisala Helsingin Työväenyhdistys ry m 3 m 2 Rakennusaika 5/2014 3/2015 Rakennuskustannukset: Pääsuunnittelu xx miljoonaa euroa Arkkitehtitoimisto Freese Oy / Simo
Rakennesuunnittelija Freese A-Insinöörit Oy