MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus

Samankaltaiset tiedostot
MAATALOUSLASKENTA Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun haastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua.

Maatalouslaskenta 2010 peruskysely

Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely

Maatalouden rakennetutkimus 2013

Maatalouden rakennetutkimus 2013

Maatalouden rakennetutkimus 2016

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Maatalouslaskenta 2010

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

Olki energian raaka-aineena

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Tukihaku Täydentävät ehdot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

ENERGIATUET Kainuun ELY-keskus, Juha Määttä, puh ,

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Case Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4.

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

Karjanlannan hyödyntäminen

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME!

MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

Vesistövaikutusten arviointi

Biovakan yritysesittely

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Varsinais-Suomen ruokaketju

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Kestävä energiatalous matkailussa

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Maanviljelijänä pohjavesialueella Maankäyttö ja pohjavesi -te tapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Marja Haverinen

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma YRITYSRAHOITUS

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Suomi postinumeroalueittain palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Hyvinvointia työstä Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari

Luovia valokuvia pohjoismaisella kuvakielellä. 3 minuutin esittely

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Transkriptio:

Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun astattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua. Lukekaa ensin määritelmät sivulta 2. Aloittakaa sitten lomaeen täyttö työvoimaan liittyvistä kysymyksistä sivulta 3, 4 tai 5 tilan omistusmuodon mukaan: Pereviljelmä sivu 3 Maatalousytymä sivu 4 Oikeusenkilö sivu 5 Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tilastopalvelut PL 310, 00023 VALTIONEUVOSTO Pu. 020 77 2005

LOMAKKEESSA KÄYTETTYJÄ MÄÄRITELMIÄ TILAN/YRITYKSEN OMISTUSMUOTO PERHEVILJELMÄ: ltijana on - yksittäinen enkilö - avio- tai avopuolisot - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat sisarukset, mikäli e eivät viljele tilaa maatalousytymänä - yksittäinen ltija, jolla yksinään on taloudellinen ja oikeudellinen vastuu tilasta MAATALOUSYHTYMÄ: ltijana on - luonnollisista enkilöistä koostuva rymä, joka omistaa, vuokraa, tai muutoin oitaa ydessä ytä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat sisarukset, mikäli e eivät viljele tilaa pereviljelmänä OIKEUSHENKILÖ: ltijana on - osakeytiö - valtio, kunta tai kuntaytymä - kiro tai jokin sen laitoksista - muu vastaava julkinen laitos - kaupallinen tai osuustoimintayritys - säätiö tai muu vastaavantyyppinen yteisö MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT Maatalous- ja puutartyötä ovat tilan/yrityksen maa- tai puutartalouteen liittyvät työt, kuten - kasvinviljely- tai kotieläintyöt - maatalouden kirjanpito-, joto- ja suunnittelutyöt - koneiden korjaus-, kunnossapito- ja uoltotyöt - uudisrakennus- ja peruskorjaustyöt - perusparannustyöt - puutar- ja kasviuonetyöt - meiläistenoitotyöt - maatalous- tai puutartuotteiden varastointiin ja myyntiä varten valmisteluun liittyvät työt (esim. paaaminen) Maatalous- ja puutartyötä eivät ole: - metsätaloustyöt (metsässä tedyn työn lisäksi esim. metsätalouden kirjanpito ja suunnittelu) - kotitaloustyöt (kodinoito, kotipin ja -puutarn oito, kotitarveviljely kasvimaalla ym.) - metsästys ja kalastus - muu yritystoiminta MUU YRITYSTOIMINTA Muu yritystoiminta tarkoittaa kaiea taloudellisesti merkittävää ja säännöllisesti tapatuvaa yritystoimintaa lukuun ottamatta tilan maa-, puutar- ja metsätaloutta. Muun yritystoiminnan toimialoja voivat olla esim. matkailupalvelut, koneurakointi, elintarvieiden tai puutavaran jatkojalostus, kalanviljely, poronoito ja turkistarus. Laajempi luettelo muun yritystoiminnan toimialoista on lomaeen sivuilla 9-10 kodassa 13.2. Muu yritystoiminta, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Toiminnassa käytetään tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Muu ansiotoiminta, joka ei liity suoraan tilan maa-/puutartalouteen: Tilan oma työvoima voi osallistua toimintaan, mutta siinä ei käytetä tilan maatalous-/puutartuotannon koneita, rakennuksia, aluetta eikä tuotteita (esim. palatyö tilan ulkopuolella). Tilan omien metsien oitoa ei lasketa mukaan maatalous- ja puutartyöön eikä muuun yritystoimintaan tai muuun ansiotoimintaan. 2 (10)

PERHEVILJELMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima 1.9.2009 31.8.2010 1 VILJELIJÄPERHE JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Viljelijä: tiedot ilmoitetaan siinäkin tapauksessa, että viljelijä ei ole itse työskennellyt maatilalla/puutaryrityksessä. Viljelijä voi olla tilan omistaja tai vuokralainen. Viljelijän puoliso/avopuoliso: tiedot ilmoitetaan siinäkin tapauksessa, että puoliso ei ole osallistunut tilan töiin. Muut pereenjäsenet: ilmoitetaan ennen vuotta 1996 syntyneet läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä C tai D on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, luetteloa voi tarvittaessa jatkaa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla lomaeen sivuilla. Mainitkaa astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ Muun ansiotoiminnan työ (esim. palatyö tilan tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Mies Nainen puutartalouteen 1 2 Viljelijä A Viljelijän puoliso B Muut viljelijäpereen jäsenet (ennen v. 1996 syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin Vakituisesti maatalous-/ puutartöiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) C1 C2 C3 C4 C5 C6 D1 D2 D3 D4 D5 D6 2 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 2.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Katsokaa tunnus yllä olevasta taulukosta (A, B, C1 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): 2.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 2. Maatalous-/puutar-alan perus- 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus (opisto, 1. Käytännön työkokemus koulutus (maatalousoppilaitos tms.) ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) 2.3 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta 1.9.2009 31.8.2010 Kyllä 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Ei Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 6 ULKOMAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) (Ulkomainen työvoima on mukana myös kodissa 1 5.) Tilalla työskennelleiden muiden kuin Suomen kansalaisten lukumäärä sekä Henkilöt: eidän maatalous- ja puutartöissä tekemänsä työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 3 (10) Siirtykää sivulle 6 ja jatkakaa kodasta 7.

MAATALOUSYHTYMÄ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima 1.9.2009 31.8.2010 1 YHTYMÄN OSAKKAAT, PERHEENJÄSENET JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatalousytymän osaaat: ilmoitetaan vain ne osaaat, jotka ovat osallistuneet tilan/yrityksen töiin. Muut pereenjäsenet: ilmoitetaan ennen vuotta 1996 syntyneet osaaiden avio- tai avopuolisot, muut läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutartalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymissä A, B tai C on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, luetteloa voi tarvittaessa jatkaa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla lomaeen sivuilla. Mainitkaa astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Syntymävuosi Tilan maa-/puutartalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/ Muun ansiotoiminnan työ (esim. palatyö tilan tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Mies Nainen puutartalouteen 1 2 Ytymän osaaat, jotka osallistuvat tilan töiin A1 A2 A3 A4 A5 A6 Osaaiden pereenjäsenet (ennen v. 1996 syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin eivätkä ole ytymän osaaita B1 B2 B3 B4 B5 B6 Vakituisesti C1 Esimerejä maatalous-/ C2 vuosityötuntimääristä: puutartöiin 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v palkatut enkilöt C3 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v (ei pereen- C4 jäsenet) 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v C5 C6 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 2 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 2.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Katsokaa tunnus yllä olevasta taulukosta (A1, A2, A3 jne.). Tunnus: Syntymävuosi (jos ei taulukossa): 2.2 Tilan oidosta vastaavan enkilön maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan perus- 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus koulutus (maatalousoppilaitos tms.) (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) 2.3 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta 1.9.2009 31.8.2010 Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Tilan palaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä) 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) (Ulkomainen työvoima on mukana myös kodissa 1 5.) Tilalla työskennelleiden muiden kuin Suomen kansalaisten lukumäärä sekä Henkilöt: eidän maatalous- ja puutartöissä tekemänsä työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 4 (10) Siirtykää sivulle 6 ja jatkakaa kodasta 7.

OIKEUSHENKILÖ, Maatalous-/puutaryrityksen työvoima 1.9.2009 31.8.2010 1 VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 3 6) Maatalous- ja puutartyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatilan/puutaryrityksen jotaja on enkilö, joka vastaa tilan/yrityksen tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tetävien oidosta. Vakituisesti maa-/puutartalouden töitä tekevät enkilöt: väintään 6 vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos taulukon rymässä B on enkilöitä enemmän kuin taulukossa rivejä, luetteloa voi tarvittaessa jatkaa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla lomaeen sivuilla. Mainitkaa astattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Tunnus Sukupuoli Mies Nainen 1 2 Syntymävuosi Tilan maa-/ puutartalouden työ Työ muussa yritystoimin- Metsätaloustyö, nassa, joka liittyy suoraan joka liittyy tilan maa-/puutartalouteen tilan metsään Tilan jotaja A1 Muut vakituisesti maatalous-/ puutartöitä tekevät enkilöt B1 B2 B3 B4 B5 B6 B7 B8 B9 B10 B11 B12 B13 B14 B15 B16 B17 B18 B19 B20 2 TILAN JOHTAJAN KOULUTUS 2.1 Tilan jotajan maatalous-/puutar-alan koulutus (korkein saatu koulutus) 1. Käytännön työkokemus 2. Maatalous-/puutar-alan perus- 3. Ylempi maatalous-/puutar-alan koulutus koulutus (maatalousoppilaitos tms.) (opisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto tms.) 2.2 Tilan jotaja on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta viimeisten 1.9.2009 31.8.2010 Kyllä Ei 3 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Lyytaikaisen työvoiman (alle 6 /lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä = työtuntien summa jaetaan 8:lla). 4 MAATALOUSLOMITTAJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Maatalouslomittajien (ja sijaispalvelun) tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Esimerejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 900 = 4 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viio, 11 /v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 5 URAKOITSIJAT (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) Urakoitsijoiden, vuokratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN TYÖVOIMA (MAATALOUS- JA PUUTARHATYÖT) (Ulkomainen työvoima on mukana myös kodissa 1 5.) Tilalla työskennelleiden muiden kuin Suomen kansalaisten lukumäärä sekä Henkilöt: eidän maatalous- ja puutartöissä tekemänsä työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 5 (10) Siirtykää sivulle 6 ja jatkakaa kodasta 7.

7 SUKUPOLVENVAIHDOS 7.1 Minä vuonna tila/yritys tuli nykyisen ltijan/ltijoiden omistukseen/llintaan? 7.2 Miten tila/yritys tuli nykyisen ltijan/ltijoiden omistukseen/llintaan? 1. Jatkettu oman/puolison suvun pere- 2. Ostettu/vuokrattu valmis tilakokonaisuus/ 3. Tila/yritys perustettu itse viljelmää/maatalousytymää/yritystä yritys suvun ulkopuolelta 8 TIETOKONE JA INTERNET Koneiden ja laitteistojen ojausjärjestelmät eivät kuulu tään (esim. ruokinta-automaatit ja täsmäviljelylaitteet). 8.1 Onko tilalla/yrityksellä käytössä tietokone? Kyllä Ei 8.2 Tietokoneen internet-yteys 1. Kiinteä laajakaista 2. Lankapuelinmodeemi 3. Mobiili laajakaista (USB-modeemi (moula, nettitiu)) 4. Muu internet-yteys 5. Ei internet-yteyttä 9 ENERGIA 9.1 Energian käyttö tilan maa-/puutartaloudessa vuonna 2010 (arvio) Tuotantotorakennusten lämmitys ja säkölaitteet, traktoreiden ja muiden koneiden polttoaine, viljan kuivaus ym. Yksityistalouden, metsätalouden ja muun yritystoiminnan energiankulutus jätetään pois. 1. Säkö kw 2. Moottoripolttoöljy (ja muu kevyt polttoöljy) traktoreiden ym. koneiden polttoaineeksi litraa 3. Lämmityspolttoöljy (ja moottoripolttoöljy) lämmitykseen: a) yteensä litraa b) josta viljankuivauksen osuus litraa 4. Raskas polttoöljy kg 5. Puu (lot, pileet, muu kokopuu) irto-m 3 6. Puupelletti ja -briketti kg 7. Puuke (metsätädeke tai -murske, muu puuke) irto-m 3 8. Peltoenergia: a) siemensato (viljanjyvät, rypsinsiemenet ym.) kg b) olki ja muut peltoviljelyn tuotteet (ei siemensato) m 3 9. Jyrsinturve irto-m 3 10. Palaturve m 3 11. Turvepelletti kg 12. Muu energialäde, mikä? 9.2 Energiantuotanto uusiutuvista energialäteistä vuonna 2010 Merkitkää rasti niiden tilalla käytettyjen energialäteiden kodalle, joilla tuotetusta energiasta (esim. säkö, lämpö tai liikennepolttoaine) ainakin osa käytetään tilan maa-/puutartaloudessa tai myydään tilan ulkopuolelle. Laitteen nimellisteo (jos tiedossa) 1. Kiinteä biomassa (puu, olki, vilja ym. (myös tilan ulkopuolelta tuotu), ei pelä turve) kw 2. Biokaasu kw 3. Lämpöpumppu (lämpö otetaan esim. maasta, vesistöstä tai ilmasta) kw 4. Tuulivoima kw 5. Aurinkoenergia kw 6. Vesivoima kw 7. Muu energialäde, mikä? kw 10 KASTELU Jos ei ole kastelulaitteita (tai on vain kasviuoneviljelyn kastelulaitteita), siirtykää kotaan 11. 10.1 Tilan kastelulaitteilla kasteltavissa oleva pelto- ja puutar-ala, kun vettä on käytettävissä normaalisti (ei kasviuoneita) 6 (10)

10.2 Kuivuuden vuoksi väintään kerran kasteltu pelto- ja puutar-ala (ei kasviuoneita, ei llantorjuntasadetusta) 1. Vuonna 2008 2. Vuonna 2009 3. Vuonna 2010 10.3 Vuonna 2010 kastellun alan jakautuminen pääasiallisen kastelumenetelmän ja kastelun syyn mukaan 1. Sadetus väintään kerran kuivuuden vuoksi 2. Tippa- tai tikukastelu väintään kerran kuivuuden vuoksi 3. Sadetus väintään kerran llan torjumiseksi (ei sisälly kodassa 10.2 ilmoitettuun alaan) 10.4 Kasteluveden alkuperä 1. Pintavesi omalta tilalta (esim. lampi) 2. Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä (esim. järvi, joki) 3. Pojavesi omalta tilalta (esim. kaivo) 4. Tilan ulkopuolelta tuleva vesijotovesi 5. Muu 11 PELTO- JA PUUTARHAVILJELY Jos ei pelto- eikä puutarviljelyä (tai jos vain kasviuoneviljelyä), siirtykää kotaan 12. 11.1 Perusmuoaus ja peitteisyys pelloilla, jotka muokattiin ja/tai kylvettiin 1.7.2009 30.6.2010 Nurmiala luetaan mukaan, jos nurmi perustettiin 1.7.2009 tai myöemmin. a) Perusmuoaus 1.7.2009 30.6.2010 Jos pelto sekä muokattiin kevennetysti että kynnettiin, se lasketaan mukaan vain kyntöalaan. 1. Syyskyntö 2. Kevätkyntö 3. Kevennetty muoaus (kultivaattori, lautasmuoain, äes, jyrsin tms.) 4. Kylvö muoaamattomaan maan (Nurmien täydennyskylvöä ei lasketa mukaan.) b) Peitteisyys talvella 2009 2010 Huom! Syysviljan oras on yksi peitteisyysvaitoedoista (toisin kuin ympäristötuessa). 1. Kesällä tai syksyllä 2009 kylvetty viljelykasvi (esim. syysvilja tai nurmi, kylvetty 1.7.2009 tai myöemmin) 2. Kerääjä- tai aluskasvi 3. Kasvinjätteet ja/tai sänki (Perunapelto sadonkorjuun jälkeen lasketaan paljaaksi maaksi (kota 5)) 4. Kevennetysti muokattu maa (väintään 10 % kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 5. Paljas maa (kynnetty tai muulla tavoin muokattu maa, jossa alle 10 % kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 11.2 Pelto- ja puutar-ala, jolla on viljelty samaa kasvilajia vuosina 2008, 2009 ja 2010 Mukaan ei lueta nurmia eikä kasviuoneita 11.3 Lannan levitys 1.7.2009 30.6.2010 (sekä omalla tilalla tuotettu että muualta tuotu lanta) 1. Lietelanta 2. Kiinteä lanta Peltoala, jolle levitetty lantaa/ virtsaa (yksi tai useita levityskertoja) Edellä ilmoitetun levitysalan jakautuminen levitystavan mukaan Sijoitus suoraan maan sisään (multaimella) 3. Virtsa/lantavesi 12 KOTIELÄINTUOTANTO Jos ei kotieläintuotantoa, siirtykää kotaan 13. 12.1 Tilalta pois viedyn lannan osuus tilalla vuonna 2010 tuotetusta lannasta Multaus pintalevityksen jälkeen alle 4 4 12 yli 12 kuluessa 7 (10) Pintalevitys, ei multausta % 12.2 Tilan vuonna 2010 käyttämien lantavarastojen lukumäärä ja riittävyys (sekä tilalla että tilan ulkopuolella sijaitsevat varastot) Katettu kokonaan Kattamaton tai Varastojen riittävyys tyjentämättä Katemateriaali vesitiivis Katemateriaali ei vesitiivis katettu osittain 1. Lietelannan varastot 2. Kiinteän lannan varastot 3. Virtsasäiliöt

12.3 Laidunala vuonna 2010 Jos ei laidunnusta, siirtykää kotaan 12.5. Laiduntamiseen käytetty maa-ala (pelto, pysyvä laidun ym., myös laidunnus tilan ulkopuolella) 12.4 Laidunkauden pituus vuonna 2010 eläinrymittäin (eläimet laitumella väintään 2 vuorokaudessa) 1. Naudat: a) lypsylemät b) ieot c) nuorkarja ja vasikat d) likarja e) emolemät 2. Hevoset 3. Lampaat 4. Vuoet 5. Muut eläimet 12.5 Nautapaiojen määrä eri karjarakennustyypeissä Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Parsinavetan parsipaikat (naudat kytkettyinä): a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta 2. Parsinavetan karsinapaikat: a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta c) lannankäsittely: kestokuivikepoja 3. Pittopaikat (naudat vapaina): a) lannankäsittely: lietelanta b) lannankäsittely: kiinteä lanta c) lannankäsittely: kestokuivikepoja 4. Muun karjarakennustyypin paikat 12.6 Sikapaiojen määrä eri sikalatyypeissä Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Osittain rakolattiallisen sikalan paikat (lietelanta) 2. Kokonaan rakolattiallisen sikalan paikat (lietelanta) 3. Kuivikepojasikalan paikat 4. Muun sikalatyypin paikat (esim. kiinteä lanta, joka poistetaan useita kertoja viikossa) 12.7 Kanapaiojen määrä eri kanalatyypeissä (munivat kanat) Käytössä olevien paiojen lukumäärä vuoden 2010 aikana keskimäärin 1. Häikanalapaikat 2. Pienrymäkanalapaikat (virikeäikanala) 3. Lattiakanalapaikat 4. Kerroslattiakanalapaikat (kerrosritiläkanala) 5. Muun kanalatyypin paikat 8 (10)

13 MUU YRITYSTOIMINTA. Lukekaa muun yritystoiminnan määritelmät sivun 2 alaosasta. 13.1 Harjoitetaanko tilalla muuta myyntituloja tuottavaa yritystoimintaa kuin maa- tai puutartaloutta ja tilan omiin metsiin liittyvää metsätaloutta? 1. Kyllä. Vastatkaa myös kysymyksiin 13.2 13.5 2. Ei. Lomake on valmis. Kiitos vastaamisesta. Säilyttäkää lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa teille ja kerää tiedot. 13.2 Muun yritystoiminnan toimialat vuonna 2010 Merkitkää rasti saraeeseen 1 kaiien rjoittamienne toimialojen kodalle. Merkitkää rasti myös saraeeseen 2, jos toiminnassa käytetään tilan maa-/puutartalouden koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Merkitkää rasti saraeeseen 3 liikevaidoltaan suurimman toimialan kodalle. Liikevaitoon luetaan toiminnan myyntituotot, joista on väennetty arvonlisävero (ja madolliset muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot). Muu alkutuotanto kuin maa- ja metsätalous A1 Kalastus A2 Kalojen, rapujen jne. viljely tilalla A3 Turkistarus A4 Poronoito A5 Muu alkutuotanto (esim. riistan tarus) Elintarvieiden jatkojalostus ja käsittely B1 Lin jatkojalostus, teurastus B2 Perunan, juuresten ja vinnesten sekä marjojen ja edelmien jatkojalostus B3 Meijerituotteiden valmistus B4 Myllytuotteiden valmistus B5 Leipomotuotteiden valmistus B6 Juomien valmistus (esim. tilaviinit, meut) B7 Muu elintarvieiden jatkojalostus ja käsittely Muiden maataloustuotteiden jatkojalostus B8 Villan ja/tai pellavan jatkojalostus B9 Muu maataloustuotteiden jatkojalostus Puutavaran jatkojalostus B10 Saus, öyläys, kyllästys B11 Rakennuspuusepän tuotteiden (esim. ovien, iunoiden) valmistus Käsitöiden valmistus myyntiin B12 Mattojen ryijyjen ja muiden tekstiilien valmistus B13 Huonekalujen valmistus B14 Muiden käsitöiden valmistus Energian tuotanto B15 Polttopuun ja/tai een valmistus myyntiin B16 Muu uusiutuvan energian tuotanto myyntiin (biokaasu, biodiesel, säkö ym.) B17 Turpeen tuotanto (esim. tilan ulkopuolisella turvesuolla) Muu teollinen tuotanto B18 Metallituotteiden valmistus B19 Muu valmistus/teollinen tuotanto 1. Toimintaa rjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutartalouteen (ks. oje yllä) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje yllä) 9 (10) Jatkuu seuraavalla sivulla...

...jatkoa edelliseltä sivulta. Rakentaminen Kauppa C1 Rakentaminen tilan ulkopuolella D1 Tilan omien jalostamattomien tuotteiden suoramyynti D2 Tilan jatkojalostettujen tuotteiden suoramyynti, tuu- ja väittäiskauppa tilalla D3 Muu tuu- ja väittäiskauppa Palvelut: Matkailu, majoitus ja virkistyspalvelut E1 Lomamöien vuokraus E2 Majoituspalvelut E3 Ravintola- ja/tai kavilatoiminta E4 Pitopalvelu ja/tai muut ateriapalvelut E5 Virkistyskalastus, retkeily tms. virkistyspalvelut E6 Ojelmapalvelut Palvelut: Urakointi (tilan ulkopuolelle) E7 Maatalouskoneurakointi E8 Muiden maatilojen viljan tai einän kuivaaminen oman tilan kuivurilla E9 Metsätyöurakointi E10 Bioenergiaurakointi (esim. ruokoelpin korjuu) E11 Lumen auraus, teiden kunnossapito E12 Maanrakennustyöt (kaivurityöt), rakennusmaan raivaus, purku ja pojarakentaminen yms. koneurakointi Palvelut: Muut palvelut E13 Hoito- ja oivapalvelut E14 Kuljetuspalvelut (taksipalvelut, tavarankuljetukset) E15 Kiinteistö- ja siivousalan palvelut sekä ympäristönoito E16 Ratsastustalli (asiaaat ratsastavat tilan evosilla) E17 Muu evostoiminta (tallipaiojen vuokraus, evosten valmennus ja kilpailuttaminen) E18 Palvelut liike-elämälle (esim. tilitoimisto, tietojenkäsittelypalvelu, konsultointi) E19 Muut palvelut 13.3 Muun yritystoiminnan yteenlaskettu liikevaito vuonna 2010 euroina (arvio) (Liikevaito on määritelty kodan 13.2 ojeessa.) 1. <10 000 2. 10 000 <50 000 3. 50 000 <100 000 4. 100 000 200 000 5. >200 000 13.4 Tilaan suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaidon osuus tilan kokonaisliikevaidosta vuonna 2010 (arvio) Muun yritystoiminnan liikevaitoon lasketaan tässä mukaan vain ne toimialat, jotka kodan 13.2 luettelossa saivat rastin saraeeseen 2. Tilan kokonaistulot sisältävät edellä lasketun muun yritystoiminnan liikevaidon lisäksi maa- ja puutartalouden liikevaidon sekä tilalle maksettavat suorat tuet (metsätalouden liikevaito jätetään pois). Muun yritystoiminnan prosenttiosuus kokonaistuloista lasketaan seuraavasti: Tilan maa- ja puutartalouteen suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaito x 100 % Maa- ja puutartalouden sekä siien suoraan liittyvän muun yritystoiminnan kokonaisliikevaito + suorat tuet Merkitkää rasti sen luokan kodalle, joon edellä laskettu prosenttiosuus sijoittuu 1. 0 10 % 2. >10 50 % 3. >50 <100 % 13.5 Muu yritystoiminta työllisti tilalle palkattuja ulkopuolisia työntekijöitä (ei viljelijäpereen jäseniä) vuonna 2010 (arvio). Voivat sisältyä myös kotiin 1 6. enkilöä 1. Toimintaa rjoitetaan työpäivää (8 tunnin työpäivinä) 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutar-talouteen (ks. oje ed. sivulta) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala oje ed. sivulta) (ks. Kiitos vastaamisesta. Säilyttäkää lomake, jotta se on käytettävissä, kun astattelija soittaa teille ja kerää tiedot. 10 (10)