Maatalouden rakennetutkimus 2016
|
|
- Ari-Matti Jääskeläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maatalouden rakennetutkimus 2016 Tilan nimi Tilatunnus Salasana verkkopalveluun Puelinnumero(t), joista tavoitellaan tarvittaessa Vastaa kyselyyn mennessä verkkopalvelussa stat.luke.fi/rakennetutkimus Jos et vastaa verkkopalvelussa, täytä tämä lomake ja säilytä se puelinaastattelua varten. Haastattelija soittaa sinulle tammi elmikuussa Omistusmuoto Lue ensin kyselyssä käytettävät määritelmät sivulta 2. Valitse sitten tilan omistusmuoto ja aloita vastaaminen. 1. Pereviljelmä: aloita sivulta Maatalousytymä: aloita sivulta Oikeusenkilö: aloita sivulta 5. 1 (10)
2 Lomakkeessa käytettyjä määritelmiä Tilan/yrityksen omistusmuoto Pereviljelmä: altijana on - yksittäinen enkilö - avio- tai avopuolisot - perinnön kautta yteisenä edunsaajana olevat perilliset, mikäli e eivät viljele tilaa maatalousytymänä - yksittäinen altija, jolla yksinään on taloudellinen ja oikeudellinen vastuu maatalousytymän määritelmän mukaisesta tilasta. Maatalousytymä: altijana on - luonnollisista enkilöistä koostuva rymä, joka omistaa, vuokraa, tai muutoin oitaa ydessä ytä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila. Yteistoiminta perustuu kirjalliseen sopimukseen tai lakiin (esim. verotusytymä). Oikeusenkilö: altijana on - osakeytiö, kommandiittiytiö tai avoin ytiö - kaupallinen tai osuustoiminnallinen yritys - säätiö tai muu vastaavantyyppinen yteisö - valtio, kunta tai kuntaytymä - kirkko tai jokin sen laitoksista - muu vastaava julkinen laitos Maatalous- ja puutaratyöt Maatalous- ja puutaratyötä ovat tilan/yrityksen maa- tai puutaratalouteen liittyvät työt, kuten - kasvinviljely- tai kotieläintyöt - maatalouden kirjanpito-, joto- ja suunnittelutyöt - koneiden korjaus-, kunnossapito- ja uoltotyöt - uudisrakennus- ja peruskorjaustyöt - perusparannustyöt - puutara- ja kasviuonetyöt - meiläistenoitotyöt - maatalous- tai puutaratuotteiden varastointiin ja myyntiä varten valmisteluun liittyvät työt (esim. pakkaaminen) Maatalous- ja puutaratyötä eivät ole: - metsätaloustyöt (metsässä tedyn työn lisäksi esim. metsätalouden kirjanpito ja suunnittelu) - kotitaloustyöt (kodinoito, kotipian ja -puutaran oito, kotitarveviljely kasvimaalla ym.) - metsästys ja kalastus - muu yritystoiminta - älytysvalmiudessa oleminen (esim. liittyen eläinten valvontaan), jos enkilö ei valmiusaikana tee maatalous- tai puutaratyötä Muu yritystoiminta Muu yritystoiminta tarkoittaa kaikkea taloudellisesti merkittävää ja säännöllisesti tapatuvaa yritystoimintaa lukuun ottamatta tilan maa-, puutara- ja metsätaloutta. Muun yritystoiminnan toimialoja voivat olla esim. matkailupalvelut, koneurakointi, elintarvikkeiden tai puutavaran jatkojalostus, kalanviljely, poronoito ja turkistaraus. Laajempi luettelo muun yritystoiminnan toimialoista on kodassa 13.2 sivuilla Muu yritystoiminta, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutaratalouteen: Toiminnassa käytetään tilan maatalous-/puutaratuotannon koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Muu ansiotoiminta, joka ei liity suoraan tilan maa-/puutaratalouteen: Tilan oma työvoima voi osallistua toimintaan, mutta siinä ei käytetä tilan maatalous-/puutaratuotannon koneita, rakennuksia, aluetta eikä tuotteita (esim. palkkatyö tilan ulkopuolella). Tilan omien metsien oitoa ei lasketa mukaan maatalous- ja puutaratyöön eikä muuun yritystoimintaan tai muuun ansiotoimintaan. 2 (10)
3 PERHEVILJELMÄ, Maatalous-/puutarayrityksen työvoima VILJELIJÄPERHE JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 4 6) Maatalous- ja puutaratyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Viljelijä: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että viljelijä ei ole työskennellyt maatilalla/puutarayrityksessä. Viljelijä voi olla tilan omistaja tai vuokralainen. Viljelijän puoliso/avopuoliso: ilmoita tiedot siinäkin tapauksessa, että puoliso ei ole osallistunut tilan töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 2002 syntyneet läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutaratalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 kk vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos enkilöitä on enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai seuraavilla sivuilla. Mainitse aastattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Sukupuoli Tunnus Mies Nainen Syntymävuosi (vain viljelijä) Tilan maa-/puutaratalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutaratalouteen Muun ansiotoiminnan työ (esim. palkkatyö tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Viljelijä 1 Viljelijän puoliso Muut viljelijäpereen jäsenet (ennen v syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin Vakituisesti tilan/ yrityksen töiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) Esimerkkejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 900 = 4 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä 3 TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 3.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (1, 2, 3.1 jne.). 3.2 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta vuonna 2016 Tunnus: Kyllä Syntymävuosi: (jos ei taulukossa) Ei 4 LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) Tilan palkkaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 kk/lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman enkilömäärä ja työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Lomitus- ja sijaisaputyötä ei ilmoiteta, jos Mela on korvannut sen osittain tai kokonaan. (Luke saa nämä tiedot Melasta.) 5 URAKOITSIJAT (maatalous- ja puutaratyöt) Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palkkaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) Ne kotien 2 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palkkaamia eivätkä ole Suomen kansalaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutaratyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). 3 (10)
4 MAATALOUSYHTYMÄ, Maatalous-/puutarayrityksen työvoima YHTYMÄN OSAKKAAT, PERHEENJÄSENET JA VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 4 6) Maatalous- ja puutaratyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatalousytymän osakkaat: ilmoita vain ne osakkaat, jotka ovat osallistuneet tilan/yrityksen töiin. Muut pereenjäsenet: ennen vuotta 2002 syntyneet osakkaiden avio- tai avopuolisot, muut läisukulaiset ja eidän puolisonsa, jotka ovat osallistuneet tilan töiin. Vakituisesti maa-/puutaratalouden töiin palkatut enkilöt: väintään 6 kk vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos enkilöitä on enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai muilla sivuilla. Mainitse aastattelun yteydessä, miin rymään työntekijä kuuluu. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Ytymän osakkaat, jotka osallistuvat tilan töiin Sukupuoli Tunnus Mies Nainen Syntymävuosi (vain osakkaat) Tilan maa-/puutaratalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutaratalouteen Muun ansiotoiminnan työ (esim. palkkatyö tilan ulkopuolella) Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Osakkaiden pereenjäsenet (ennen v syntyneet), jotka osallistuvat tilan töiin eivätkä ole ytymän osakkaita Vakituisesti tilan/ yrityksen töiin palkatut enkilöt (ei pereenjäsenet) TILAN HOIDOSTA VASTAAVA HENKILÖ 3.1 Tilan/yrityksen oidosta pääasiassa vastaavan enkilön tunnus Katso tunnus yllä olevasta taulukosta (1.1, 1.2, 2.1 jne.). 3.2 Tilan oidosta vastaava enkilö on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta vuonna LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) Tilan palkkaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 kk/lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman enkilömäärä ja työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Lomitus- ja sijaisaputyötä ei ilmoiteta, jos Mela on korvannut sen osittain tai kokonaan. (Luke saa nämä tiedot Melasta.) 5 URAKOITSIJAT (maatalous- ja puutaratyöt) Tunnus: Kyllä Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palkkaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) Ne kotien 2 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palkkaamia eivätkä ole Suomen kansalaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutaratyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Ei Esimerkkejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 900 = 4 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä Syntymävuosi: (jos ei taulukossa) 4 (10)
5 OIKEUSHENKILÖ, Maatalous-/puutarayrityksen työvoima VAKITUISET TYÖNTEKIJÄT (muu työvoima kotiin 4 6) Maatalous- ja puutaratyön sekä muun yritys- ja ansiotoiminnan määritelmät ovat sivulla 2. Maatilan/puutarayrityksen jotaja on enkilö, joka vastaa tilan/yrityksen tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tetävien oidosta. Vakituisesti maa-/puutaratalouden töitä tekevät enkilöt: väintään 6 kk vakituisesti tilalla työskennelleet enkilöt ja kasvinviljelytiloilla koko kasvukauden työskennelleet enkilöt. Jos työntekijöitä on enemmän kuin taulukossa rivejä, voit jatkaa luetteloa tyjiksi jääville riveille tällä tai edellisillä sivuilla. Työtunnit vuoden aikana (arvio) Sukupuoli Tunnus Mies Nainen Syntymävuosi (vain jotaja) Tilan maa-/puutaratalouden työ Työ muussa yritystoiminnassa, joka liittyy suoraan tilan maa-/puutaratalouteen Metsätaloustyö, joka liittyy tilan metsään Tilan jotaja 1 Muut vakituisesti maa-/puutaratalouden tai siien liittyvän muun yritystoiminnan töitä tekevät enkilöt Esimerkkejä vuosityötuntimääristä: 450 = 2 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 900 = 4 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 1800 = 8 /pv, 5 pv/viikko, 11 kk/v 3000 = noin 8 tuntia vuoden jokaisena päivänä TILAN JOHTAJAN KOULUTUS VUONNA 2016 Tilan jotaja on saanut tilan toimintaan liittyvää ammatillista koulutusta vuonna LYHYTAIKAINEN TYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) 5 URAKOITSIJAT (maatalous- ja puutaratyöt) Kyllä Tilan palkkaaman lyytaikaisen työvoiman (alle 6 kk/lö), sesonkityövoiman ja muun tilapäisen työvoiman enkilömäärä ja työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Lomitus- ja sijaisaputyötä ei ilmoiteta, jos Mela on korvannut sen osittain tai kokonaan. (Luke saa nämä tiedot Melasta.) Urakoitsijoiden, vuokaratyövoiman yms. tilalle tekemät työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Tässä yteydessä tila/yritys ei ole palkkaa maksava työnantaja, vaan ostaa esim. kokonaisen urakan tai palvelun. 6 ULKOMAINEN PALKKATYÖVOIMA (maatalous- ja puutaratyöt) Ne kotien 2 ja 4 työntekijät, jotka ovat tilan palkkaamia eivätkä ole Suomen kansalaisia. Henkilömäärä ja maatalous-/puutaratyön työpäivät (8 tunnin työpäivinä). Ei 5 (10)
6 7 TIEDONSAANTI 7.1 Mistä on saatu tilan/yrityksen toimintaan liittyvää ammatillista tietoa tai neuvontaa viimeisten kolmen vuoden aikana? Merkitse kolme tärkeintä luvuilla 1, 2 ja 3 tärkeysjärjestyksessä (1 = tärkein) a) Neuvontapalvelut neuvontajärjestöiltä (esim. ProAgria), tuottajajärjestöiltä ja muilta ydistyksiltä c) Yritykset (oman tilan/yrityksen tuotteiden ostajat, tavarantoimittajat, aliankkijat jne.) e) Toiset viljelijät/alan yrittäjät (enkilökotaisesti tai esim. sosiaalisen median kautta) g) Alan ammattiledet ja internetsivustot b) Yksityisten yritysten tarjoamat neuvontapalvelut d) Tutkimuslaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut (esitelmät, tiedotteet, raportit, internet-palvelut, yteistyö) f) Alan koti- ja ulkomaiset tapatumat (näyttelyt, messut, viljelijätilaisuudet, retket ym.) ) Muut tiedotusvälineet 7.2 Millä tilan/yrityksen toiminnan osa-alueella on suurin uuden tiedon tarve? Valitse tärkein: a) Tuotantomenetelmät ja -tekniikka b) Talouden suunnittelu ja seuranta c) Myynti ja markkinointi d) Liiketoiminnan keittäminen (uudet asiakkuudet, tuotekonseptit, ansaintamallit, jakelukanavat ja verkostot) 8 INTERNET 8.1 Internet-yteyksien käyttö tilan/yrityksen maa- ja puutarataloudessa 1. Kiinteä internet-yteys (lankapuelinverkon, valokuituverkon tai kaapelitelevisioverkon kautta) a) Käytetään, yteyden nopeus ja varmuus ovat riittävät b) Käytetään, mutta yteyden nopeus ja/tai varmuus ei ole riittävä c) Ei käytetä 2. Liikkuva eli mobiili internet-yteys (matkapuelinverkon kautta, esim. mokkula, nettitikku tai matkapuelin) a) Käytetään, yteyden nopeus ja varmuus ovat riittävät b) Käytetään, mutta yteyden nopeus ja/tai varmuus ei ole riittävä c) Ei käytetä 9 ENERGIA 9.1 Energian käyttö tilan/yrityksen maa- ja puutarataloudessa vuonna 2016 (arvio) Tuotantorakennusten lämmitys ja säkölaitteet, traktoreiden ja muiden koneiden polttoaine, viljan kuivaus ym. Mukaan ei lasketa yksityistalouden, metsätalouden ja muun yritystoiminnan energiankulutusta. Jos energialädettä ei ole mainittu alla, sen käyttöä ei tarvitse ilmoittaa. 1. Säkö kw 2. Kevyt polttoöljy ja dieselöljy traktoreiden ym. koneiden polttoaineeksi 3. Kevyt polttoöljy viljankuivaukseen ja lämmitykseen: 4. Raskas polttoöljy 5. Puu (alot, pilkkeet, muu kokopuu) 6. Puupelletti ja -briketti 7. Puuake (metsätädeake tai -murske, muu puuake) 8. Peltokasvien energiakäyttö: 9. Jyrsinturve 10. Palaturve josta itse tuotettua a) yteensä b) josta viljankuivauksen osuus a) siemensato (viljanjyvät, rypsinsiemenet ym.) b) olki, lajittelujäte ja muut peltoviljelyn tuotteet (ei siemensato) 11. Turvepelletti ja -briketti 12. Ostettu lämpöenergia (esim. kaukolämpö tai läilämpöyrittäjän tuottama) 9.2 Onko tilalla/yrityksessä varavoimaläde säkökatkojen varalle (esim. aggregaatti tai traktorikäyttöinen generaattori)? kw litraa litraa litraa kg irto-m 3 kg irto-m 3 kg m 3 irto-m 3 m 3 kg MW Kyllä Ei 6 (10)
7 10 PELTOMAAN HOITO Jos tilalla ei ole pelto- eikä puutaraviljelyä (tai jos on vain kasviuoneviljelyä), siirry kotaan Peltomaan perusmuokkaus viime satovuotena ( ) Jos pelto sekä muokattiin kevennetysti että kynnettiin, se lasketaan mukaan vain kyntöalaan. 1. Syyskyntö (myös kyntö einä-elokuussa 2015) 2. Kevätkyntö 3. Kevennetty muokkaus (kultivaattori, lautasmuokkain, äes, jyrsin tms.) 4. Kylvö muokkaamattomaan maaan (nurmien täydennyskylvöä ei lasketa mukaan) a a a a Muun peltoalan oletetaan olleen muokkaamatonta (esim. monivuotinen nurmi- tai puutarakasvi) Peltomaan peitteisyys viime talvena ( ) 1. Paljas maa (kynnetty tai muulla tavoin muokattu maa, jossa alle 10 kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 2. Kevennetysti muokattu maa (väintään 10 kasvinjätteistä jäänyt maan pinnalle) 3. Kasvinjätteet ja/tai sänki (perunapelto sadonkorjuun jälkeen lasketaan paljaaksi maaksi (kota 1)) 4. Kerääjä- tai aluskasvi 5. Syyskylvöinen yksivuotinen viljelykasvi (esim. syysvilja tai syysöljykasvi) a a a a a Muulla peltoalalla oletetaan olleen monivuotisia viljely- tai kesantokasveja (esim. monivuotinen nurmi- tai puutarakasvi). 11 KASTELU Jos tilan käytettävissä ei ole kastelulaitteita (tai on vain kasviuoneviljelyn kastelulaitteita), siirry kotaan Kasteltavissa oleva pelto- ja puutara-ala, kun vettä on käytettävissä normaalisti (ei kasviuoneita) a 11.2 Kuivuuden vuoksi väintään kerran kasteltu pelto- ja puutara-ala vuonna 2016 (ei kasviuoneita, ei allantorjuntasadetusta) a 11.3 Kastelumenetelmä Valitse kaikki tilan käytettävissä olevat. 1. Sadetus 2. Tippu- tai tikukastelu 11.4 Kasteluveden alkuperä Valitse kaikki, joita tilalla on käytetty tai käytettäisiin tarvittaessa. 1. Pintavesi omalta tilalta (esim. lampi) 2. Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä (esim. järvi tai joki) 3. Altakastelu (säätösalaojitus, säätökastelu, kuivatusvesien kierrätys) 3. Pojavesi omalta tilalta (esim. kaivo tai läde) 4. Tilan ulkopuolelta tuleva vesijotovesi 5. Muu 12 KARJANLANTA Myös prosessoitu lanta (esim. kompostoitu tai biokaasun tuotannossa mädätetty lanta). Jos tilalla ei ole tuotettu, levitetty eikä käsitelty lantaa vuonna 2016, siirry kotaan Lannan levitys vuonna 2016 Jos on levitetty vain kiinteää lantaa, siirry suoraan kotaan b) ilmoittamaan multaustiedot. a) Lannan levitysmenetelmä Osuuksien karkea arviointi riittää (esim. ±10 tarkkuudella). Prosenttiosuuksien summan tulee olla 100. Ilmoita ajalevitetystä ja letkulevitetystä lannasta myös multaustiedot kodassa b). Levitysmenetelmä Menetelmän osuus levitetystä lannasta (kaikki lantalajit yteensä, arvio) 1. Hajalevitys: kiinteä lanta 2. Hajalevitys: lietelanta, virtsa ja lantavesi 3. Letkulevitys 4. Veitsimultain tai muu laite, joka avaa kasvustoa ja maanpintaa ja jättää lannan maan pinnalle 5. Sijoituslaite eli multain, matala sijoitus (syvyys enintään 10 cm) 6. Sijoituslaite eli multain, syvä sijoitus (syvyys yli 10 cm) Yteensä (10)
8 b) Haja- ja letkulevitettyjen lantojen multaus Osuuksien karkea arviointi riittää (esim. ±10 tarkkuudella). Prosenttiosuuksien sarakesummien tulee olla 100. Osuus levitetyn lannan kokonaismäärästä (arvio) Kiinteä lanta Lietelanta, virtsa ja lantavesi yteensä Hajalevitetty Hajalevitetty Letkulevitetty 1. Ei multausta 2. Multaus alle 4 tuntia levityksestä 3. Multaus yli 4 tuntia levityksestä Yteensä 12.2 Lannan luovutus ja vastaanotto vuonna 2016 Myös prosessoitu lanta (esim. kompostoitu tai biokaasun tuotannossa mädätetty lanta). a) Maatilalta/yrityksestä pois viedyn lannan määrä (arvio) Lietelanta (tai muu nestemäinen lanta) 2. Kiinteä lanta tn tn b) Maatilalle/yritykseen tuodun lannan määrä (arvio) 1. Lietelanta (tai muu nestemäinen lanta) tn 2. Kiinteä lanta Lannan tilavuuden muuntaminen massaksi: 1 m 3 (kuutiometri) lietelantaa, virtsaa tai lantavettä = 1 tn (tonni). 1 m 3 kiinteää lantaa = nauta 0,75 tn, sika 0,65 tn, lammas 0,6 tn, kana 0,6 tn, evonen 0,5 tn. Voidaan myös käyttää tilan lannasta mitattua arvoa Lannan käsittely tilalla vuonna 2016 Osuuksien karkea arviointi riittää (esim. ±10 tarkkuudella). Tilan ulkopuolella tapatunutta lannan käsittelyä ei ilmoiteta. Käsittelymenetelmä Osuus tilalla tuotetun ja tilalle tuodun lannan kokonaismäärästä tn 1. Separointi (kiinteän aineksen mekaaninen erottaminen) 2. Mädätys (esim. biokaasun tuotannossa) 3. Ilmastus eli nestekompostointi 4. Kompostointi kiinteänä lantana (ei pelkkä kiinteän lannan kompostoituminen itsestään) 5. Polttaminen 6. Muu menetelmä (esim. kalkkistabilointi, kiinteän aineksen kemiallinen tai biologinen saostaminen tai lietelannan sekoittaminen turpeeseen Lietu-menetelmällä) Lantaa ei ole käsitelty tilalla yllä mainituilla menetelmillä. 13 MUU YRITYSTOIMINTA. Lue muun yritystoiminnan määritelmät sivun 2 alaosasta Harjoitetaanko tilalla muuta myyntituloja tuottavaa yritystoimintaa kuin maa- tai puutarataloutta ja tilan omiin metsiin liittyvää metsätaloutta? Toiminta voi tapatua myös tilan ulkopuolella. 1. Kyllä. Vastaa myös kysymyksiin Muun yritystoiminnan toimialat 2016 Merkitse rasti sarakkeeseen 1 kaikkien tilalla arjoitettujen toimialojen kodalle. Merkitse rasti myös sarakkeeseen 2, jos toiminnassa käytetään tilan maa-/puutaratalouden koneita, rakennuksia, aluetta tai tuotteita. Merkitse rasti sarakkeeseen 3 liikevaidoltaan suurimman toimialan kodalle. Liikevaitoon luetaan toiminnan myyntituotot, joista on väennetty arvonlisävero (ja madolliset muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot). Muu alkutuotanto kuin maa- ja metsätalous A1 Kalastus A2 Kalojen, rapujen jne. viljely tilalla A3 Turkistaraus A4 Poronoito 2. Ei. Lomake on valmis. Kiitos vastaamisesta. Jos et vastaa verkkopalvelussa, säilytä lomake puelinaastattelua varten. 1. Toimintaa arjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutaratalouteen (ks. oje yllä) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje yllä) A5 Muu alkutuotanto (esim. riistan taraus) 8 (10) Jatkuu seuraavalla sivulla
9 Jatkoa edelliseltä sivulta Elintarvikkeiden jatkojalostus ja käsittely B1 Lian jatkojalostus, teurastus B2 Perunan, juuresten ja viannesten sekä edelmien ja viljeltyjen marjojen jatkojalostus B3 Meijerituotteiden valmistus B4 Myllytuotteiden valmistus B5 Leipomotuotteiden valmistus B6 Juomien valmistus (esim. tilaviinit, meut) B7 Luonnosta kerättyjen marjojen, sienten, yrttien tms. jatkojalostus B8 Muu elintarvikkeiden jatkojalostus ja käsittely Muiden maataloustuotteiden jatkojalostus B9 Villan ja/tai pellavan jatkojalostus B10 Muu maataloustuotteiden jatkojalostus Puutavaran jatkojalostus B11 Saaus, öyläys, kyllästys B12 Rakennuspuusepän tuotteiden (esim. ovien, ikkunoiden) valmistus Käsitöiden valmistus myyntiin B13 Mattojen, ryijyjen ja muiden tekstiilien valmistus B14 Huonekalujen valmistus B15 Muiden käsitöiden valmistus Energian tuotanto B16 Polttopuun ja/tai akkeen valmistus myyntiin B17 Muu uusiutuvan energian tuotanto myyntiin (biokaasu, biodiesel, säkö ym.) B18 Turpeen tuotanto (esim. tilan ulkopuolisella turvesuolla) Muu teollinen tuotanto B19 Metallituotteiden valmistus B20 Muu valmistus/teollinen tuotanto Rakentaminen C1 Rakentaminen tilan ulkopuolisille asiakkaille Kauppa D1 Tilan omien jalostamattomien tuotteiden suoramyynti D2 Tilan jatkojalostettujen tuotteiden suoramyynti, tukku- ja väittäiskauppa tilalla D3 Muu tukku- ja väittäiskauppa Palvelut: Matkailu, majoitus ja virkistyspalvelut E1 Lomamökkien vuokraus E2 Majoituspalvelut E3 Ravintola- ja/tai kavilatoiminta E4 Pitopalvelu ja/tai muut ateriapalvelut E5 Virkistyspalvelut (esim. kalastus, retkeily) E6 Ojelmapalvelut 1. Toimintaa arjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutaratalouteen (ks. oje ed. sivulta) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje ed. sivulta) 9 (10) Jatkuu seuraavalla sivulla
10 Jatkoa edelliseltä sivulta Palvelut: Urakointi (tilan ulkopuolisille asiakkaille) 1. Toimintaa arjoitetaan 2. Toiminta liittyy suoraan tilan maa-/ puutaratalouteen (ks. oje sivulla 8) 3. Liikevaidoltaan suurin toimiala (ks. oje sivulla 8) E7 Maatalouskoneurakointi E8 Muiden maatilojen sadon (esim. vilja, einä) kuivaaminen, lajittelu tms. oman tilan laitteilla. E9 Metsätyöurakointi E10 Bioenergiaurakointi (esim. ruokoelpin korjuu) E11 Lumen auraus, teiden kunnossapito E12 Maanrakennustyöt (kaivurityöt), rakennusmaan raivaus, purku ja pojarakentaminen yms. koneurakointi Palvelut: Muut palvelut E13 Hoito-, oiva-, terveys- ja koulutuspalvelut E14 Kuljetuspalvelut (taksipalvelut, tavarankuljetukset) E15 Kiinteistö- ja siivousalan palvelut sekä ympäristönoito E16 Ratsastustalli (asiakkaat ratsastavat tilan evosilla) E17 Muu evostoiminta (tallipaikkojen vuokraus, evosten valmennus ja kilpailuttaminen) E18 Palvelut liike-elämälle (esim. tilitoimisto, tietojenkäsittely- palvelu, konsultointi) E19 Muut palvelut 13.3 Muun yritystoiminnan yteenlaskettu liikevaito vuonna 2016 euroina (arvio) (Liikevaidon määritelmä on kodan 13.2 ojeessa.) 1. < < < > Tilaan suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaidon osuus tilan kokonaisliikevaidosta vuonna 2016 (arvio) Muun yritystoiminnan prosenttiosuus kokonaisliikevaidosta lasketaan seuraavasti: Tilan maa- ja puutaratalouteen suoraan liittyvän muun yritystoiminnan liikevaito Maa- ja puutaratalouden sekä siien suoraan liittyvän muun yritystoiminnan kokonaisliikevaito + suorat tuet x 100 Muun yritystoiminnan liikevaitoon lasketaan tässä mukaan vain ne toimialat, joiden kodalla rastitit sarakkeen 2 kodassa Tilan kokonaisliikevaito sisältää tämän lisäksi maa- ja puutaratalouden liikevaidon sekä tilalle maksettavat suorat tuet. Metsätalouden liikevaito jätetään pois. Merkitse rasti sen luokan kodalle, joon edellä laskettu prosenttiosuus sijoittuu > >50 < Muussa yritystoiminnassa työskennellyt tilan ulkopuolelta palkattu työvoima vuonna 2016 (ei viljelijäpereen jäsenet) Henkilömäärä Työpäivät (8 tunnin työpäivinä) KYSYMYS SUORAMYYNTIÄ HARJOITTAVILLE TILOILLE/YRITYKSILLE (toimialat D1 ja D2): 13.6 Miten suuren osan tilan tuotteiden suoramyynti kuluttajille (ei tukkukauppa) muodostaa tilan tuotteiden ja palveluiden kokonaismyynnistä? > > Kiitos vastaamisesta. Jos et vastaa verkkopalvelussa, säilytä lomake puelinaastattelua varten. 10 (10)
MAATALOUSLASKENTA 2010. Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun haastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua.
MAATALOUSLASKENTA 2010 Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun aastattelija soittaa teille 1-3 viikon kuluttua. Lukekaa ensin määritelmät sivulta 2. Aloittakaa sitten lomakkeen
Maatalouslaskenta 2010 peruskysely
Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan Maatalouslaskenta 2010 peruskysely Lue ensin tutkimuksessa käytettävät määritelmät sivulta 2. Täytä sen jälkeen lomake ja säilytä se, jotta voit
Maatalouden rakennetutkimus 2013
Tilan nimi Tilatunnus Salasana (kirjauduttaessa verkkopalveluun) Puelinnumero(t), joista tavoitellaan (jos kyselyyn ei vastata verkkopalvelussa) Maatalouden rakennetutkimus 2013 Vastaa kyselyyn 20.12.2013
Maatalouden rakennetutkimus 2013
Tilan nimi Tilatunnus Salasana (kirjauduttaessa verkkopalveluun) Puelinnumero(t), joista tavoitellaan (jos kyselyyn ei vastata verkkopalvelussa) Maatalouden rakennetutkimus 2013 Vastaa kyselyyn 20.12.2013
Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely
Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan Maatalouslaskenta 2010 laaja kysely Lue ensin tutkimuksessa käytettävät määritelmät sivulta 2. Täytä sen jälkeen lomake ja säilytä se, jotta voit
MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus
Tilan nimi Tilatunnus Puelinnumero(t), joista tavoitellaan MAATALOUSLASKENTA 2010 + Tuotantomenetelmätutkimus Täyttäkää lomake ja säilyttäkää se, jotta voitte ilmoittaa tiedot, kun astattelija soittaa
Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014
Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee
RAE- Ravinnehävikit euroiksi
RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa
1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346
Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
Maatalouden investointien rooli maaseudulla
Maatalouden investointien rooli maaseudulla Olli Niskanen Maatilojen talouden yleinen kehitys Rakennekehitys on mahdollistanut jatkavien maatilojen elinkelpoisuuden Milj. euroa 1400 1200 1000 Yrittäjätulo,
Tietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
Maatalouslaskenta 2010
Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 8.3.2012 Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010
Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN
Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN
Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa
1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN
Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala
Lammastalous esitys Eemeli Piesala Tarvaala 8.5.2019 Taustani Petäjävedeltä Opiskelen maatalousekonomiaa Helsingin yliopistossa (Agronomi) Aikaisemmin myös biotekniikkaa Piesalantila SPV 2016 v. alussa
Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ
RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ Biokiertotalouden tulevaisuus seminaari 13.12.2018 KARI KOPPELMÄKI Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Kari Koppelmäki 17/12/2018 1 Tuotantopanokset ALKUTUOTANTO
MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ
MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä
Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY
1. PERUSTIEDOT Vastaajan nimi MAATALOUDEN YRITYSTOIMINNAN YRITYSKYSELY Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti/kotisivut Yritysmuoto: perheviljelmä perikunta/kp yhtymä muu, mikä Yrittäjien ikä:
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous
Vesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?
Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen
Olki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto
Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät
Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät 30.8.2011 Yrittäjyysilmapuntari 2011 Yrittäjyysilmapuntari 2011 -tutkimus on Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Yrittäjien yhdessä
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
Tietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
Karjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
Kymenlaakso ennusteet päivitetty
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste
Kyselytutkimus työajan käytöstä
Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE
LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:
Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
Kartoitus mahdollisuudesta tehdä lisätöitä : Vastaajan ikä? v v.
1. Vastaajan ikä? 39 48 55 48 40 24 57 59 28 33 46 63 v 24 51 53 55 52 32 55 36 54 57 v. 1. Vastaajan ikä? 32 52 52 58 54 42 Prosentti Kartoitus mahdollisuudesta tehdä lisätöitä 2. Vastaajan sukupuoli
Kymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne
Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012
Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...
Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus
Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus Valtaojien ja vesistöjen varsilla muokkaamaton 1 m leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitteita
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle?
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? 3.5.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 18.5.201 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 18.5.2018
- Lampaille lammasverkko 3 /m
6 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa 7. Sopimus perinnebiotooppien hoidosta sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä Traktorityö kuljettajineen 41 /h Ihmistyö 16 /h
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto
maatalouden kehittämiseen!
Sivu 1/17 Muokkaa kyselyn "Maatalouden nykytila ja tulevaisuuden näkymät Pielisen Karjalassa" rakennetta Näytä kysely kielellä: Kaikki Näytä kyselyn sivuista: kaikki yksi kerrallaan Lisää sivu Sivu 1 :
Urakointihintakyselyn tuloksia
Urakointihintakyselyn tuloksia 4.4.2019 / Koneurakoinnin After Work / Reetta Palva Vastaajat postinumeroalueittain Urakointihintakysely 89 43 52 52 53 34 11 48 35 35 Kysely maatalouskone- tai muuta koneurakointia
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA
Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila
Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Photo: Riku Lumiaro Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne
Ruoan suoramyynnin kannattavuusseuranta kirjanpitotiloilla ja tuloksia 2016
Yhdessä tehden parempiin tuloksiin - Elintarvikealan vuosiseminaari Helsinki 13.12.2017 Ruoan suoramyynnin kannattavuusseuranta kirjanpitotiloilla ja tuloksia 2016 Arto Latukka Tilastopalvelut Luonnonvarakeskus
Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot
Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä
Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja
Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen,
Biokaasuliiketoimintaa Viitasaarelle? 27.3.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 4.4.2018 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018
Lanta ja hyvät käytänteet
Hydro-Pohjanmaa-hankkeen loppuseminaari Oulussa 18.11.2014 Lanta ja hyvät käytänteet Sarita Ventelä Esityksen sisältö Kasvinviljelytilojen lannan vastaanottohalukkuus Lannan käsittely & hyvät käytänteet
Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen
Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi
Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:
PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?
LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai
TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu
TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
Liikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
Aluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)
Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä
Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot
Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen
Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?
Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja
Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki
Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet
Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa
Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
Karjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.
MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa
VALKUAIS- JA PALKOKASVIT
VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki
Koneurakoinnin mahdollisuudet
Sadonkorjuujuhla 2014 Sibeliustalo 6.10. Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Fazer Mylly, Viking Malt, Vääksyn Mylly Koneurakoinnin mahdollisuudet Reetta Palva TTS - Työtehoseura Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA
MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen
Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta
Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA
Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.
SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.
2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan
1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
Uudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
MAATALOUS- JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU
TTS - Työtehoseura Rajamäki PL 5, 05201 Rajamäki 6. helmikuuta 2015 MAATALOUS- JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU Arvoisa vastaanottaja Keräämme jälleen maatalouskoneurakoinnin sekä maatiloilla tehtävän
Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus
Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,
Ympäristösitoumuksesta 2016
Ympäristösitoumuksesta 2016 Vain Mavin julkaisut ovat virallisia lähteitä Anne Soppa Satakunnan Ely-keskus 6.4. Huittinen kpl ha 3 4 Vuosi 2016 Ei uusia sitoumuksia v. 2016 Sitoutumattomalta viljelijältä
Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, 28 artikla; 44 artikla 3 kohta
Painopiste I Kestävä kalastus Arviointilomake 7.7.2017 Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, 28 artikla; 44 artikla 3 kohta Lomake liitetään
Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit
Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki
Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, 28 artikla; 44 artikla 3 kohta
Painopiste I Kestävä kalastus Arviointilomake 26.4.2018 Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, 28 artikla; 44 artikla 3 kohta Lomake liitetään
Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa
Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä: