Sosiaaliturvaoikeudet Liechtensteinissa
Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langid=en&catid=815 Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin ja laitoksiin. Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Euroopan unioni, 2012 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Heinäkuu 2012 2
SISÄLLYSLUETTELO I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus... 4 Johdanto... 4 Sosiaaliturvan järjestäminen... 4 Rahoitus... 5 II luku: Terveydenhoito... 6 Terveydenhoidon saamisen edellytykset... 6 Mitä järjestelmä kattaa?... 6 Hoidon saaminen... 6 III luku: Sairausetuudet... 8 Sairausetuuksien saamisen edellytykset... 8 Mitä järjestelmä kattaa?... 8 Sairauspäivärahan saaminen... 8 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet... 9 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset... 9 Mitä järjestelmä kattaa?... 9 Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen... 9 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet...10 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset...10 Mitä järjestelmä kattaa?...10 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen...12 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet...13 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset...13 Mitä järjestelmä kattaa?...13 Vanhuusetuuksien saaminen...14 VII luku: Eloonjääneiden etuudet...15 Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset...15 Mitä järjestelmä kattaa?...15 Eloonjääneiden etuuksien saaminen...16 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet...17 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset...17 Mitä järjestelmä kattaa?...17 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen...18 IX luku: Perhe-etuudet...19 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset...19 Mitä järjestelmä kattaa?...19 Perhe-etuuksien saaminen...19 X luku: Työttömyys...20 Edellytykset työttömyysetuuksien saamiseksi...20 Mitä järjestelmä kattaa?...20 Työttömyysetuuksien saaminen...22 XI luku: Vähimmäistoimeentulo...23 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset...23 Mitä järjestelmä kattaa?...23 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen...24 XII luku: Pitkäaikaishoito...25 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset...25 Mitä järjestelmä kattaa?...25 Pitkäaikaishoidon saaminen...25 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita...26 Heinäkuu 2012 3
I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus Johdanto Yleiskatsaus Liechtensteinin sosiaaliturvajärjestelmään kuuluu etuuksia, jotka on pääsääntöisesti rahoitettu vakuutettujen ja/tai heidän työnantajiensa vakuutusmaksuista ja joita osittain täydennetään valtion rahoituksella. Rekisteröinti Työnantajan on hoidettava tarvittavat muodollisuudet, joilla varmistetaan työntekijöiden kuuluminen sosiaaliturvan piiriin. Itsenäisten ammatinharjoittajien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden on itse ilmoittauduttava asianomaisissa sosiaalivakuutuslaitoksissa. Muutoksenhaku Sosiaalivakuutuslaitosten päätöksiin voi hakea muutosta oikeusteitse. Muutoksenhaun menettelyt ja määräajat vaihtelevat sosiaaliturvan osa-alueen mukaan. Muutoksenhakumahdollisuuksista tiedotetaan yhdessä asianomaisen sosiaalivakuutuslaitoksen päätöksen kanssa. Sosiaaliturvan järjestäminen Liechtensteinissa tietyt ministeriöt vastaavat sosiaaliturvan eri alueista. Kotimaan ja ulkomaan talousasioiden ohella talousvirasto (Amt für Volkwirtschaft) vastaa myös työttömyysvakuutusasioista. Rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomaisen (Finanzmarktaufsicht, FMA) vakuutusyhtiöitä ja eläkerahastoja valvova osasto vastaa vanhuuteen, työkyvyttömyyteen ja kuolemantapaukseen perustuvasta eläkevakuutusturvasta. Samanaikaisesti FMA, joka on riippumaton julkinen laitos, valvoo eläkerahastoja. Kansanterveysvirasto (Amt für Gesundheit, AG) valvoo sairaus- ja tapaturmavakuutuksia tarjoavia yksityisiä vakuutustentarjoajia. AG vastaa tarveharkintaisten valtion tukien myöntämisestä yksityisten vakuutettujen henkilöiden sairausvakuutusmaksuihin. Hallituksen tunnustamat sairausvakuutusten tarjoajat (kolme) ovat Liechtensteinin sairausvakuutusliiton jäseniä. AG:n rekisteröimien ja hyväksymien tapaturmavakuutusten tarjoajien (yhteensä kahdeksan) on allekirjoitettava sopimus, jossa määritellään niiden välinen yhteistyö. AG vastaa myös tarveharkintaisen äitiyspäivärahan myöntämisestä äideille, joilla ei ole oikeutta saada sairauspäivärahaa (Taggeld) sairausvakuutuksesta. Vanhuus- ja perhe-eläkevakuutus, työkyvyttömyysvakuutus ja perhe-etuusrahasto muodostavat kolme itsenäistä julkista laitosta (AHV-IV-FAK-laitokset). Ne on kuitenkin teknisesti sulautettu yhteen yhteiseksi virastoksi. Ne ovat hallituksen ja parlamentin Heinäkuu 2012 4
valvonnan alaisia. AHV-IV-FAK-laitokset hallinnoivat niin sanottua eläkevakuutuksen ensimmäistä pilaria, joka käsittää vanhuuteen, työkyvyttömyyteen ja kuolemantapaukseen perustuvat eläkevakuutukset (yleinen kansallinen vakuutusjärjestelmä kaikille vakituisesti Liechtensteinissa asuville ja kaikille palkansaajille). Ensimmäistä pilaria täydentävät palkansaajien pakollinen työeläkejärjestelmä (2. pilari) ja vapaaehtoiset vakuutukset (3. pilari). FAK-laitos myöntää kertaluonteisia synnytysavustuksia, kuukausittain maksettavia lapsilisiä, erotukseen perustuvia etuuksia (toisesta valtiosta saatavan pienemmän etuuden täydentämiseksi) ja etuuksia yksinhuoltajille. Lisäksi AHV-IV-FAK-laitokset myöntävät muita täydentäviä etuuksia. Tällaisia ovat muun muassa pelkästään eläkeläisen tulojen varassa oleville maksettavat täydentävät etuudet, hoitoetuudet, sokeille maksettavat etuudet, hoito- ja tukiavustukset sekä kuntoutustoimenpiteet. Sosiaalipalveluvirasto (Amt für Soziale Dienste, ASD) hoitaa ministeriölle kuuluvia ja hallinnollisia tehtäviä ja huolehtii väestön psykososiaalisesta hyvinvoinnista sosiaalitukilain (Sozialhilfegesetz) ja nuorisolain (Jugendgesetz) mukaisesti. ASD on monitahoinen laitos, jonka palvelut koskevat yleensä lapsia ja nuoria sekä aikuisia, joilla on henkilökohtaisia tai taloudellisia vaikeuksia. Se tarjoaa henkilökohtaista apua neuvonnan, toimenpiteiden ja hoidon, taloudellisen tuen ja muiden luontoisetuuksien muodossa. Rahoitus Työnantaja vastaa työntekijän vakuutusmaksujen säännöllisestä maksamisesta. Työntekijän osuus maksusta pidätetään palkanmaksun yhteydessä ja maksetaan yhdessä työnantajan osuuksien kanssa asianomaiselle sosiaaliturvalaitokselle. Itsenäiset ammatinharjoittajat, työelämän ulkopuolella olevat henkilöt tai vapaaehtoisesti vakuutetut työntekijät suorittavat itse maksut suoraan sosiaaliturvalaitoksille. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen maksut suorittaa työnantaja, ja yleisen tapaturmavakuutuksen maksut pidätetään prosenttiosuutena palkasta. Heinäkuu 2012 5
II luku: Terveydenhoito Terveydenhoidon saamisen edellytykset Liechtensteinin sairausvakuutuksen tarjoama sosiaaliturva kattaa sairaustapauksissa myös luontoisetuudet (terveydenhuolto). Kaikilla Liechtensteinissa vakituisesti asuvilla tai siellä ansiotyötä (joko palkansaajana tai itsenäisinä ammatinharjoittajina) tekevillä henkilöillä on oltava sairausvakuutus. Heidän on erikseen ilmoittauduttava sairauskassaan. Vakuutusmaksut maksetaan henkilöä kohden (yksilöjärjestelmä). Vakuutusturva alkaa ehdoitta ja vakuutetun terveydentilasta riippumatta sairauskassajäsenyyden ensimmäisenä päivänä. Vakuutusaikaa koskevia vähimmäisvaatimuksia ei ole. Liechtensteinissa on kolme sairauskassaa (yksityistä vakuutuslaitosta), joilla on virallinen lupa toimia lakisääteisen järjestelmän sairausvakuutuslaitoksena. Mitä järjestelmä kattaa? Ennaltaehkäisevät tutkimukset, tutkimukset, toimenpiteet ja hoito, joista vastaavat lääkärit, kiropraktikot tai lääkärin määräyksestä muu terveydenhuoltohenkilöstö (esimerkiksi fysioterapeutit tai kotihoito- ja tukiorganisaatiot), sekä lääkärin määräämät lääkkeet, lääkinnälliset tuotteet ja analyysit sisältyvät vakuutukseen. Lääkkeiden on oltava lääkärin erityisen luettelon perusteella määräämiä (geneeriset lääkkeet eli keskenään vaihdettavissa olevat, vaikutuksiltaan samanlaiset lääkkeet mukaan luettuina). Jos lääketieteellisesti on perusteltua, korvataan myös tutkimukset, toimenpiteet ja hoito joko kokonaan tai osittain hoitolaitoksissa (yleisessä maksuluokassa) sekä lääkärin määräämä kylpylähoito (10 CHF (8,33 ) päivässä, enintään 21 päivää vuoden aikana). Sairauskassasta voidaan korvata myös välttämätön ambulanssikuljetus. Yleensä hammashoitoa varten voi ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Sairausvakuutus saattaa kattaa välttämättömät hoidot, jotka ovat tarpeen vakavien ja väistämättömien purentaongelmien tai muiden vakavien sairauksien tai sellaisten seurauksien perusteella. Kouluikäisiin lapsiin sovelletaan erillisiä säännöksiä. Hoidon saaminen Liechtensteinin vakuutusjärjestelmä perustuu sopimusperiaatteeseen ja siihen, että henkilö voi itse valita vakuutuslaitoksen. Henkilö voi valita kenet tahansa lääkärin, jolla on kansanterveysviraston myöntämä lupa harjoittaa lääkärin ammattia ja sopimus sairausvakuutuskassojen yhdistyksen kanssa. Hän voi siis valita vapaasti kaikista sopimuksen tehneistä yleis- ja erikoislääkäreistä ja hoitolaitoksista. Jos avohoitoterveydenhoidon tarjoajalla on sopimus Liechtensteinin sairausvakuutuskassojen yhdistyksen kanssa, kustannukset korvataan 100- Heinäkuu 2012 6
prosenttisesti sopimuksenmukaisen tai lakisääteisen hinnan mukaan. Jos sopimusta ei ole, vakuutettu maksaa hoitomaksut, joista 50 % korvataan hänelle voimassa olevien hintojen mukaisesti. Sairausvakuutuskassat tarjoavat lisävakuutuksen, joka kattaa toiset 50 % sovellettavasta hinnasta. Liechtensteinin valtio on tehnyt hintasopimuksia hoitolaitosten kanssa. Jos vakuutettu valitsee sairaalan, jolla on tällainen sopimus, sen yleisellä puolella tarjotuista tutkimuksista, hoidoista, aterioista ja majoituksesta aiheutuvat kulut korvataan kokonaan. Sen sijaan muissa kuin sopimuksen tehneissä sairaaloissa annetuista hoidoista aiheutuneita kustannuksia korvataan vain rajallisesti. Vakuutetun iän ja valitun omavastuujärjestelmän perusteella vakuutetun on maksettava kalenterivuosittain kiinteä määrä, joka on 200 CHF (167 euroa) (pakollinen) tai enintään määrä, joka on 1 500 CHF (1 250 euroa) (vapaaehtoinen) sekä 10 % kiinteän vuosittaisen määrän ylittävästä määrästä. Tällä maksujärjestelmällä määrä on enintään 600 CHF (500 euroa) vuodessa. 50 prosentin omavastuuta edellytetään niiltä vakuutetuilta, jotka ovat jo saavuttaneet säädetyn eläkeiän. Omavastuuosuutta ei peritä alle 20-vuotiailta lapsilta, pitkäaikaissairailta (hoidonaiheluettelon perusteella) eikä lääketieteellisistä tutkimuksista, joilla ehkäistään sairastumista. Heinäkuu 2012 7
III luku: Sairausetuudet Sairausetuuksien saamisen edellytykset Vakuutettu, joka on sairauden vuoksi työkyvytön (vähintään 50 prosentin työkyvyttömyys), saattaa olla oikeutettu sairauspäivärahaan. Kaikki Liechtensteinissa toimivat 15 vuotta täyttäneet työntekijät, joiden työnantajan kotipaikka tai tytäryhtiö on Liechtensteinissa, kuuluvat sairauspäivärahaan oikeuttavaan vakuutukseen. Pakollisesta vakuutuksesta on vapautettu ne, joiden tulot ylittävät vakuutusvelvollisuuden osalta sovellettavan katon eli 126 000 CHF (105 020 euroa), ja ne, joiden työaika on vähemmän kuin kahdeksan tuntia viikossa tai joiden työsuhde kestää alle kolme kuukautta. Ne, joita vakuutus ei lakisääteisesti kata (itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan luettuina), voivat ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia sairausvakuutuksesta maksettavan sairauspäivärahan lykkäämisestä, jos työnantaja maksaa palkkaa sairauden ajalta. Hän voi tehdä niin enintään 360 päivän ajan. Mitä järjestelmä kattaa? Sairauspäivärahaa maksetaan toisesta päivästä alkaen siihen saakka, kunnes henkilö voi palata työhön. Sairauspäivärahaa maksetaan korkeintaan 720 päivältä 900 perättäisen päivän aikana. Jos vakuutettu on täysin työkyvytön, korvauksen määrä on vähintään 80 % menetetystä palkasta. Työttömät voivat vaihtaa vanhan kollektiivisen vakuutuksensa yksilölliseen vakuutukseen, jossa etuuksien maksu alkaa 31. päivän jälkeen. Ensimmäisten 30 sairauspäivän ajalta he saavat silloin työttömyyspäivärahaa (Arbeitslosenentschädigung). Tällöin työttömyyskassa toimii ikään kuin työnantajana. Sairauspäivärahan saaminen Ilmoittautuminen sairauskassaan tehdään työnantajan välityksellä. Työkyvyttömyyden on oltava lääkärin toteama. Heinäkuu 2012 8
IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset Sairausvakuutuksesta myönnetään luontoisetuuksia ja/tai rahaetuuksia naisille, jotka ovat ansiotyössä joko palkansaajina tai itsenäisinä ammatinharjoittajina, sekä Liechtensteinissa vakituisesti asuville naisille. Mitä järjestelmä kattaa? Luontoisetuudet Sairausvakuutuksesta korvataan synnytykseen liittyvä lääkärin ja kätilön hoito sekä tarvittavat tarkastuskäynnit raskauden aikana ja ensimmäisten 10 viikon aikana synnytyksen jälkeen (vrt. terveydenhoitoa koskeva osa). Äitiyteen liittyvistä terveydenhoitoetuuksista ei peritä vakuutetulta omavastuuta. Äitiys-/isyysloma ja -etuudet Kaikkia sairausvakuutuskassojen maksamia sairausetuuksia maksetaan myös raskauden yhteydessä. Niinpä lakisääteistä sairauspäivärahaa (Krankentaggeld) maksetaan kaikille työsuhteessa oleville naisille, joilla on oikeus ansiosidonnaisiin etuuksiin. Sen määrä on vähintään 80 % menetetyistä palkkatuloista asianmukaiset muut avustukset mukaan luettuina. Naisilla, jotka ovat ennen synnytystä kuuluneet vähintään 270 päivää johonkin sairausvakuutuskassaan, on oikeus sairauspäivärahaan 20 viikon ajan. Näistä vähintään 16 viikon on oltava synnytyksen jälkeen. Verotuloin rahoitettu ja tulosidonnainen äitiyspäiväraha (Mutterschaftszulage) myönnetään niille vakituisille asukkaille, jotka eivät ole ansiotyössä; lisäksi pientä sairauspäivärahaa saaville työssäkäyville naisille voidaan maksaa sitä täydentävä erotuksen määrä. Tämän etuuden määrä riippuu puolison tuloista ja lasten lukumäärästä. Äitiyspäivärahan vähimmäismäärä on 500 CHF (417 euroa) ja enimmäismäärä 4 500 CHF (3 751 euroa). Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen Luontoisetuuksia haetaan vastaavan lääkärin kautta. Sairauspäivärahaa haetaan omasta sairauskassasta ja äitiyspäivärahaa terveysvirastosta. Heinäkuu 2012 9
Luku V: Työkyvyttömyysetuudet Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset Kolmen pilarin järjestelmä Henkilön katsotaan olevan työkyvytön, kun hänen ansiokykynsä on pysyvästi heikentynyt hänen terveydentilansa vuoksi. Erillistä työkyvyttömyyseläkettä ei ole, vaan ainoastaan yleinen eläke työkyvyttömille henkilöille. Työkyvyttömyysvakuutus (Invalidenversicherung, IV) perustuu kolmen pilarin järjestelmään. Ensimmäinen pilari kattaa Liechtensteinissa ansiotyötä tekevät henkilöt (palkansaajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat) sekä työelämän ulkopuolella olevat Liechtensteinissa asuvat henkilöt (esimerkiksi ansiotyössä olevan henkilön kumppani, jonka on myös suoritettava pakolliset vakuutusmaksut). Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen edellyttää, että vakuutusmaksuja on suoritettu vähintään vuoden ajan. Toinen pilari (työnantajien järjestämä vakuutusturvajärjestelmä) koskee työntekijöitä, joiden vuositulot ylittävät tietyn vähimmäisrajan. Itsenäiset ammatinharjoittajat voivat vapaaehtoisesti liittyä työntekijöidensä ammatilliseen vakuutusjärjestelmään. Tässä järjestelmässä vuosipalkasta vähennetään niin sanottu vapaamäärä (Freibetrag), jotta vältetään kaksoisvakuutus ensimmäisessä ja toisessa pilarissa. Kolmannen pilarin vakuutuksen voi ottaa vapaaehtoisesti (esimerkiksi yksityinen henkilökohtainen vakuutus). Työkyvyttömyysaste Työkyvyttömyysaste määritetään vertaamalla työkykyisten ja työkyvyttömien henkilöiden tuloja keskenään. Tarkemmin sanoen työkyvyttömyyden arvioimiseksi sitä tuloa, joka henkilön voidaan olettaa ansaitsevan työkyvyttömänä (eli työkyvyttömyystuloa, Invalideneinkommen), verrataan siihen tuloon, jonka tämä oletti ansaitsevansa terveenä (terveen henkilön tulo, Valideinkommen). Työkyvyttömyydestä johtuva ansionmenetys (terveen henkilön tulon ja työkyvyttömyystulon välinen erotus), joka ilmaistaan prosenttiosuutena terveen henkilön tulosta, ilmaisee työkyvyttömyysasteen. Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen edellyttää vähintään 40 prosentin työkyvyttömyysastetta. Mitä järjestelmä kattaa? Työkyvyttömyysvakuutus (ensimmäinen pilari) Työkyvyttömyysvakuutus kattaa kuntoutustoimenpiteet ja eläkkeet: näihin sovelletaan "kuntoutus ennen eläkettä" -periaatetta. Työkyvyttömän työkyky pyritään ensin palauttamaan kuntoutuksen avulla (esimerkiksi uudelleenkoulutus uuteen ammattiin ja samanaikainen päiväraha, ammatinvalinnan Heinäkuu 2012 10
ohjaus, työnvälitys, asteittainen työelämään palaaminen, toimintarajoitteisen työntekijän palkanneelle työnantajalle maksettava palkkatuki, apuvälineet). Ellei työkyvyn palauttaminen onnistu, vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen edellyttäen, että vakuutusmaksut oli suoritettu vähintään yhdeltä kokonaiselta vuodelta. Eläke riippuu pääasiassa vakuutuksen kestosta ja suoritetuista vakuutusmaksuista (osittain myös laskennallisista vakuutusmaksuista). Sen tarkoituksena on kattaa edunsaajan perustarpeet. Eläkkeen määrä lasketaan kahden seikan perusteella, nimittäin vakuutusajan ja niin sanotun hyväksi luettavan vuotuisen keskitulon perusteella. Jos vakuutusmaksut on maksettu täysimääräisinä (toisin sanoen keskeytyksettä 20 vuoden iästä työkyvyttömyyteen saakka), vakuutetulla on oikeus täyteen eläkkeeseen (Vollrente). Työkyvyttömän peruseläkkeen (Stammrente) määrä on vähintään 1 160 CHF (967 euroa) ja enintään 2 320 CHF (1 934 euroa) kuukaudessa. Jos vakuutusmaksujen suorittaminen on välillä keskeytynyt, vakuutettu on oikeutettu osa-aikaeläkkeeseen (Teilrente). Eläkkeen määrä riippuu hyväksi luettavasta vuotuisesta keskitulosta. Se muodostuu sekä koko (aktiivisen työelämän) vakuutusajan ansioista että muiden jaksojen aikana maksetuista vakuutusmaksuista. Hyvitykset äitiys- ja hoitovapaajaksoilta otetaan huomioon laskennallisina ansioina. Nämä neljä tekijää jaetaan aviopuolisoiden kesken puoliksi avioliiton ajalta silloin, kun molemmat puolisot ovat oikeutettuja eläkkeeseen, tai mahdolliseen avioeroon asti. Jos työkyvyttömyys alkaa ennen 45 vuoden ikää, hyväksi luettavaa vuotuista keskituloa korotetaan niin sanotulla uralisällä (Karrierezuschlag). Lisäksi, kuten edellä on mainittu, eläke voi riippua työkyvyttömyysasteesta: 40 prosentin työkyvyttömyys oikeuttaa neljännekseen eläkkeestä, 50 prosentin työkyvyttömyys puoleen eläkkeestä ja vähintään 67 prosentin työkyvyttömyys täyteen eläkkeeseen. Eläkettä maksetaan ainoastaan silloin, kun työkyvyttömyys on jatkunut jo vuoden ja kun se todennäköisesti jää pysyväksi. Sitä maksetaan, kunnes työkyvyttömyys päättyy tai kunnes sen tilalle tulee vanhuuseläke. Eläkettä maksetaan 13 kertaa vuodessa. Joulukuussa se maksetaan kahteen kertaan (niin sanottu jouluraha, Weihnachtsgeld). Edunsaajan puolisosta ei makseta lisää. Lapsista voidaan kuitenkin maksaa lisää, jonka määrä on 40 % sovellettavan eläkeasteikon vähimmäismäärästä. Lisäksi voidaan maksaa hoitoetuuksia (Hilflosenentschädigungen), eläkeläisten muita tukia (Ergänzungsleistungen) ja sokeainetuuksia (Blindenbeihilfe). Työeläkejärjestelmä (toinen pilari) Pakollinen työeläkejärjestelmä on tarkoitettu edunsaajan jo saavuttaman elintason turvaamiseksi. Ammatillinen työkyvyttömyyseläke (Invalidenrente) lasketaan vakuutuksessa hyväksi luetun palkan määrän perusteella (josta vähennetään 13 920 CHF (11 602 euroa). Heinäkuu 2012 11
Työkyvyttömyystilanteessa vakuutuslaitos maksaa vähimmäiseläkettä, joka vastaa vuosittain 30 % hyväksi luetusta palkasta (tähän lisätään lapseneläke, Kinderrente). Tämä määrä koskee täyttä työkyvyttömyyttä. Jos työkyvyttömyys on osittaista, eläkkeen määrä on vastaavasti pienempi työkyvyttömyysasteen mukaisesti. Oikeus työeläkkeeseen jatkuu eläkeiän saavuttamiseen asti, jolloin oikeus vanhuuseläkkeeseen saattaa alkaa. Joissakin tapauksissa voidaan työkyvyttömyyseläke myöntää kertakorvauksena. Työkyvyttömyysetuuksien saaminen Työkyvyttömyyden arvioi toimivaltainen laitos. Työkyvyttömyys voidaan arvioida uudelleen, jos terveydentilassa tapahtuu merkittävä muutos. Etuuksia haetaan toimivaltaiselta sosiaaliturvaviranomaiselta. Heinäkuu 2012 12
Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset Vanhuuseläkevakuutus perustuu kolmen pilarin rakenteeseen (joka on kuvattu työkyvyttömyyttä koskevassa osassa). Vakuutetun on täytynyt suorittaa vakuutusmaksuja vähintään yhden kokonaisen vuoden ajan ollakseen oikeutettu ensimmäisen pilarin vanhuuseläkkeeseen. Yleinen eläkeikä niin miehille kuin naisille on 64 vuotta. Joustavan eläkeiän mahdollisuus merkitsee sitä, että sekä naiset että miehet voivat valita eläkkeelle siirtymisen puolisosta riippumatta milloin tahansa 60 vuoden iästä (varhaiseläke) 70 vuoden ikään (myöhennetty eläke). Varhaiseläke on pysyvästi alhaisempi, siis myös varsinaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Vähennys voi olla enintään 16,5 %, jos vakuutettu siirtyy varhaiseläkkeelle 60-vuotiaana, tai vähemmän, jos eläkkeelle siirrytään myöhemmin, lähempänä 64 vuoden varsinaista eläkeikää. Vastaavasti eläkkeen myöhentäminen nostaa eläkettä vakuutusmatemaattisesti. Korotus voi olla vähintään 5,22 % yhden vuoden myöhentämisestä ja enintään 40,71 % kuuden vuoden myöhentämisestä (64 vuoden varsinaisesta eläkeiästä 70 vuoden ikään). Työnantajien järjestämään vanhuuseläkevakuutusjärjestelmään sisältyvä pakollinen vakuutus koskee kaikkia 23 vuotta täyttäneitä palkattuja työntekijöitä, jotka kuuluvat ensimmäisen pilarin piiriin ja joiden työsuhde jatkuu toistaiseksi tai määräaikaisena yli kolme kuukautta. Ne, joiden tulot ovat alle 20 520 CHF (17 103 euroa), on vapautettu vakuutuksesta. Eläkeikä on toisessa, työntekijöiden järjestämän eläkevakuutusjärjestelmän pilarissa sama kuin ensimmäisessä pilarissa. Myös varhennetut ja myöhennetyt eläkkeet ovat mahdollisia. Mitä järjestelmä kattaa? Vanhuuseläkevakuutus (ensimmäinen pilari) Eläkkeen määrä lasketaan kahden seikan perusteella, nimittäin vakuutusajan ja niin sanotun hyväksi luettavan vuotuisen keskitulon perusteella. Jos vakuutusmaksut on maksettu keskeytyksettä 20 vuoden iästä eläkkeelle jäämiseen saakka, vakuutetulla on oikeus täyteen eläkkeeseen (Vollrente). Eläkkeen määrän määrittämiseen sovelletaan määritystapaa numero 43, mikä tarkoittaa sitä, että työkyvyttömän peruseläkkeen (Stammrente) määrä on vähintään 1 160 CHF:sta (9467 euroa) enintään 2 320 CHF:iin (1 934 euroa) kuukaudessa. Jos vakuutusmaksujen suorittaminen on välillä keskeytynyt, vakuutettu on oikeutettu osa-aikaeläkkeeseen (Teilrente) eläkkeen määrän määritystavan 1 42 mukaisesti. Eläkkeen määrä riippuu hyväksi luettavasta vuotuisesta keskitulosta. Se muodostuu sekä koko (aktiivisen työelämän) vakuutusajan ansioista että muiden jaksojen aikana maksetuista vakuutusmaksuista. Hyvitykset äitiys- ja hoitovapaajaksoilta otetaan huomioon laskennallisina ansioina. Nämä neljä tekijää jaetaan aviopuolisoiden kesken puoliksi avioliiton ajalta (edellyttäen, että pariskunta oli näinä vuosina vakuutettuna Heinäkuu 2012 13
Liechtensteinissa) silloin, kun molemmat puolisot ovat oikeutettuja eläkkeeseen, tai mahdolliseen avioeroon asti. On mahdollista saada varhennettua osa-aikaeläkettä täysimääräisen eläkkeen sijaan. Jäljelle jäävää osaa voidaan vaatia myöhemmin varhaiseläkkeenä, tavallisena vanhuuseläkkeenä tai myöhennettynä vanhuuseläkkeenä. Eläkettä maksetaan 13 kertaa vuodessa. Joulukuussa se maksetaan kahteen kertaan (niin sanottu jouluraha, Weihnachtsgeld). Kahden vuoden välein eläkkeitä tarkistetaan mahdollisen hinta- ja palkkatason nousun perusteella. Lisäksi lapsista voidaan maksaa lisää, jonka määrä on 40 % sovellettavan eläkkeen määrän määrittämiseen käytetyn menetelmän (eläkeasteikon) vähimmäismäärästä. Liechtensteinissa asuvilla vanhuuseläkkeen saajilla on lisäksi oikeus saada (osittainen) korvaus tiettyjen apuvälineiden, kuten kuulolaitteiden, kustannuksista. Työeläkejärjestelmä (toinen pilari) Työeläkevakuutusjärjestelmän (toinen pilari) vanhuuseläkkeet määritellään karttuneen pääomasumman perusteella. Jokainen vakuutettu kartuttaa tätä summaa ikääntyessään, kun osa vakuutuslaitokselle maksetuista vakuutusmaksuista ohjataan kunkin henkilökohtaiselle vanhuustilille. Eläkerahasto voi myös sallia kertakorvausten maksamisen normaalin elinikäisen eläkkeen sijaan. Vanhuusetuuksien saaminen Vanhuusetuuksia haetaan toimivaltaiselta sosiaaliturvaviranomaiselta. Työeläkettä haetaan työeläkekassoista. Heinäkuu 2012 14
VII luku: Eloonjääneiden etuudet Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset Eloonjääneiden vakuutus perustuu kolmen pilarin rakenteeseen (joka on kuvattu työkyvyttömyyttä koskevassa osassa). Jos vakuutettu on maksanut vakuutusmaksuja vähintään yhden kokonaisen vuoden ajan, leskellä tai eronneella puolisolla sekä (biologisilla, adoptoiduilla ja sijoitetuilla) lapsilla on vakuutetun kuoltua oikeus perhe-eläkkeeseen eloonjääneiden vakuutuksen ensimmäisestä pilarista. Jos vakuutettu kuolee ennen eläkeiän saavuttamista, leskeneläkettä (puolisolle, mutta myös eronneelle puolisolle tai avopuolisolle, jos eläkerahaston säännöt sen sallivat) ja orvoneläkettä (biologisille, adoptoiduille ja sijoitetuille lapsille) voidaan maksaa toisen pilarin työeläkejärjestelmästä. Jälkeenjääneellä puolisolla saattaa olla oikeus eläkkeeseen (molemmista pilareista), jos hänellä on elätettäviä lapsia tai jos hän on yli 45-vuotias ja avioliitto edunjättäjän kanssa oli kestänyt vähintään viisi vuotta. Elleivät nämä edellytykset täyty, jälkeenjääneellä puolisolla saattaa olla oikeus kertakorvaukseen, jonka määrä vastaa kolmen vuoden eläkettä. Oikeus orvoneläkkeeseen on alle 18-vuotiailla lapsilla, mutta opiskelevilla lapsilla kuitenkin enintään 25 ikävuoteen saakka. Mitä järjestelmä kattaa? Perhe-eläkevakuutus (ensimmäinen pilari) Leskeneläke (Verwitwetenrente) maksetaan joko määräaikaisena tai jatkuvana (tämä riippuu useista tekijöistä, kuten lapsista, avioliiton kestosta ja iästä). Henkilöt, jotka saavat jo omaa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, voivat saada niin sanotun leskenlisän puolison kuollessa. Tämän eläkkeen määrä on 80 % edunjättäjän oletetusta eläkkeestä. Jos vakuutettu kuolee alle 45-vuotiaana, laskentaperustaa korotetaan uralisällä (Karrierezuschlag). Orvoilla on oikeus orvoneläkkeeseen (Waisenrenten), jonka määrä on 40 % edesmenneen vanhemman oletetusta eläkkeestä. Jos lapsi menettää molemmat vanhempansa, hän saa kaksi eläkettä yhden kummaltakin vanhemmalta. Työeläkejärjestelmä (toinen pilari) Jos vakuutettu kuolee ennen eläkeiän saavuttamista, leskelle myönnetään elinikäinen vuotuinen leskeneläke, joka määrä on 18 % palkasta. Jälkeenjääneille lapsille taas maksetaan orvoneläkettä, jonka vuosittainen määrä on 6 % eläkkeen perustana olevasta palkasta. Heinäkuu 2012 15
Jos kuollut henkilö oli sai eläessään vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, leskeneläke on 60 % ja orvoneläke 20 % viimeisestä maksetusta vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä. Eloonjääneiden etuuksien saaminen Eloonjääneiden etuuksia haetaan toimivaltaiselta sosiaaliturvaviranomaiselta. Työeläkettä haetaan työeläkekassoista. Heinäkuu 2012 16
VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset Tapaturmavakuutus kattaa työtapaturmiin, ammattitauteihin ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät riskit. Jokaisen työnantajan velvollisuutena on vakuuttaa Liechtensteinissa työskentelevät työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Henkilöt, jotka työskentelevät saman työnantajan palveluksessa vähintään 8 tuntia viikossa, on vakuutettava myös muiden tapaturmien varalta. Itsenäisten ammatinharjoittajien (ja heitä avustavien perheenjäsenten) ei ole pakko ottaa vakuutusta, mutta he voivat liittyä siihen vapaaehtoisesti. Työtapaturmat ovat tapaturmia, jotka ovat tapahtuneet työnantajan johdolla tai hänen hyväkseen suoritetun työn aikana, työn tauoilla tai ennen työaikaa tai sen jälkeen silloin, kun vakuutetulla on ollut lupa oleskella työpaikalla. Vakuutus kattaa myös kodin ja työpaikan väliset matkat. Yksinomaan tai pääasiassa haitallisista materiaaleista tai erityisistä työtehtävistä johtuvia sairauksia pidetään ammattitauteina. Näistä taudeista on olemassa luettelo, mutta on myös mahdollista osoittaa, että sairaus on aiheutunut yksinomaan tai suurelta osin ammatillisesta toiminnasta. Mitä järjestelmä kattaa? Terveydenhoito Tapaturmavakuutukseen kuuluvat seuraavat etuudet: sairaanhoito, joka kattaa lääkärin, hammaslääkärin tai näiden määräyksestä muun hoitohenkilöstön antaman avohoidon lääkärin tai hammaslääkärin määräämät lääkkeet ja kokeet sairaalahoito (yleisellä osastolla) lääkärin määräämät hoitojaksot lääketieteelliset apuvälineet, jotka ovat tarpeen ruumiinvamman tai puutteellisen toimintakyvyn vuoksi välttämättömät pelastus- ja etsintäkulut sekä lääketieteellisesti perustellut matkaja kuljetuskustannukset ruumiin kuljetuksesta hautauspaikkakunnalle aiheutuvat välttämättömät kustannukset sekä hautauskulut. Vakuutetulta ei veloiteta omavastuuosuutta. Rahaetuudet Tapaturmasta aiheutuva työkyvyttömyys oikeuttaa päivärahaan toisesta tapaturman jälkeisestä päivästä alkaen. Päiväraha on täydellisen työkyvyttömyyden yhteydessä 80 % vakuutetun palkasta. Heinäkuu 2012 17
Työkyvyttömyyden johtuessa tapaturmasta vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos vakuutettu tarvitsee päivittäistä apua työkyvyttömyyden johdosta, hänellä on oikeus hoitoetuuteen, jonka määrä riippuu avun tarpeesta. Työkyvyttömyysvakuutukseen sisältyy useita kuntoutustoimenpiteitä. Työtapaturman tai ammattitaudin seurauksena kuolleen henkilön jälkeenjääneillä omaisilla on oikeus perhe-eläkkeisiin eli leskeneläkkeeseen ja orvoneläkkeeseen. Lisäksi vakuutetulle, jonka fyysiselle tai psyykkiselle hyvinvoinnille on aiheutunut työtapaturmasta pysyvää haittaa, voidaan maksaa erillistä korvausta (Integritätsentschädigung). Se arvioidaan aiheutuneen vahingon vaikeusasteen perusteella. Enimmäismäärä on 126 000 CHF (105 020 euroa). Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen Työtapaturmista ja ammattitaudeista on ilmoitettava välittömästi vakuutusyhtiölle tai työnantajalle. Vakuutettu voi vapaasti valita haluamansa sopimuslääkärin tai sopimussairaalan. Jos työkyvyttömyyden aste muuttuu merkittävästi, saatetaan työkyvyttömyyseläkettä tarkistaa. Heinäkuu 2012 18
IX luku: Perhe-etuudet Perhe-etuuksien saamisen edellytykset Perhe-etuuksiin ovat oikeutettuja Liechtensteinissa asuvat työelämän ulkopuolella olevat ja kaikki Liechtensteinissa työssäkäyvät henkilöt. Perhe-etuuksiin voivat olla oikeutettuja Liechtensteinissa asuvat vanhemmat, isovanhemmat, isä- ja äitipuolet, adoptiovanhemmat sekä orvot. Mitä järjestelmä kattaa? Perhe-etuudet koostuvat seuraavista etuuksista: äitiysavustus kertasuorituksena (myös alle viisivuotiaan lapsen adoptoinnin yhteydessä) kuukausittainen lapsilisä (lapsen 18. ikävuoteen saakka) kuukausittainen yksinhuoltajalisä (lapsen 18. ikävuoteen saakka) Lapsilisän (Kinderzulage) määrä riippuu lasten lukumäärästä ja iästä. Lapsilisää maksetaan yhdestä lapsesta 280 CHF (233 euroa) jos perheessä on yksi tai kaksi lasta, tai 330 CHF (275 euroa) siinä tapauksessa, että lapsia syntyy useita tai perheessä on kolme lasta tai enemmän sekä jokaisesta yli 10-vuotiaasta lapsesta. Synnytysavustusta (Geburtszulagen) maksetaan synnytyksen ja alle viisivuotiaan lapsen adoption yhteydessä. Synnytysavustus on hieman korkeampi, jos lapsia syntyy useampia kuin yksi. Liechtensteinissa asuvilla huollettavilla lapsilla on oikeus saada elatusapuennakkoa, elleivät täytäntöönpanomenettelyt ole tuottaneet tulosta. Perhe-etuuksien saaminen Perhe-etuuksia haetaan vastaavalta sosiaaliturvaviranomaiselta (FAK, Liechtensteinische Familienausgleichskasse), joka on valtion valvoma laitos. Heinäkuu 2012 19
X luku: Työttömyys Edellytykset työttömyysetuuksien saamiseksi Pakollinen työttömyysvakuutus kattaa kaikki palkatut työntekijät ja harjoittelijat. Itsenäiset ammatinharjoittajat eivät voi liittyä työttömyysvakuutusjärjestelmään vapaaehtoisesti. Vakuutetulla on oikeus etuuksiin, jos hän ilmoittautuu henkilökohtaisesti kansantalousvirastoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyskorvauspäivänä, käy läpi lakisääteisen tarkastusprosessin ja jättää korvaushakemuksen on työmarkkinoiden käytettävissä, toisin sanoen on työkykyinen ja valmis ottamaan vastaan mitä tahansa kohtuullista työtä täyttää vakuutuksen vähimmäisajan eli on työttömyyttä edeltävien kahden vuoden aikana ollut vähintään 12 kuukautta työssä ja maksanut tältä ajalta työttömyysvakuutusmaksuja tai on ollut vapautettu niistä ei ole oikeutettu vanhuuseläkkeeseen; jos vakuutetulla on oikeus osa-aikaiseen vanhuuseläkkeeseen, päivärahan määrää alennetaan suhteessa eläkkeen määrään asuu Liechtensteinissa ja oleskelee siellä määräaikaisen työn vuoksi (toimii palkattuna työntekijänä työnantajalle, jonka kotipaikka tai tytäryhtiö on Liechtensteinissa) on joutunut työtapaturman uhriksi. Jos työttömyys on itse aiheutettua, oikeus työttömyyspäivärahaan evätään enintään 60 työttömyyspäivältä. Tämän ajan jälkeen oikeus työttömyyspäivärahaan on sama kuin muillakin. Mitä järjestelmä kattaa? Tärkeimmät työttömyysvakuutuksesta maksettavat etuudet ovat työttömyyspäiväraha (Arbeitslosenentschädigung), osa-aikatyöttömyyskorvaus (Kurzarbeitsentschädigung) sekä etuudet maksukyvyttömyystapauksessa (Insolvenzentschädigung). Kansantalousvirasto tiedottaa myös oikeuksista etuuksiin, välittää työpaikkoja ja edistää työttömien henkilöiden ammatti- ja täydennyskoulutusta. Työttömyyspäiväraha Työttömyyspäivärahan maksamisessa otetaan huomioon vakuutetun palkka, ikä ja huollettavat lapset. Sen määrä on 80 % työttömän viimeisestä bruttopalkasta. Sitä voidaan alentaa 70 prosenttiin siinä tapauksessa, ettei huollettavia lapsia ole, että edunsaaja saa täysimääräistä päivärahaa yli 140 CHF (117 euroa) ja ettei edunsaaja ole työkyvytön. Se, kuinka kauan työttömyyspäivärahaa maksetaan, riippuu muun muassa hakijan iästä. Päivärahaa maksetaan kahden vuoden jaksolla 130:sta enintään 500 päivään (130 päivää, jos henkilöllä on vakuutusmaksujen maksamisesta vapautettuja kausia; 200 päivää, jos henkilö on alle 25-vuotias eikä hänellä ole huollettavia; 260 päivää, Heinäkuu 2012 20
jos henkilö on yli 25-vuotias; 400 päivää, jos henkilö on yli 50-vuotias ja hänen vakuutusmaksukautensa pituus on vähintään 18 kuukautta; 500 päivää, jos henkilön vakuutusmaksukauden pituus ylittää 22 kuukautta ja hän saa vähintään 40 prosentin työkyvyttömyyseläkettä). Jos henkilö laiminlyö velvollisuuksiaan (esimerkiksi yhteistyötä koskevaa velvoitetta), korvausta ei makseta lyhyeltä työttömyysajalta. Tämä koskee määräaikaista irtisanomista. Osa-aikatyöttömyyskorvaus Osa-aikatyöttömyydestä on kyse, kun työaikaa lyhennetään tai kun työ ajoittain keskeytyy taloudellisen tilanteen tai sääolosuhteiden vuoksi. Tällöin voidaan maksaa osa-aikaista työttömyyspäivärahaa (Kurzarbeitsentschädigung). Seuraavien ammattien harjoittajilla on oikeus osa-aikatyöttömyyskorvaukseen huonon sään perusteella: muurari, kirvesmies, kipsinvalaja, kivenlouhija, tienrakentaja, kattoasentaja, tienpäällystäjä, kivenhakkaaja, laatoittaja, puutarhuri/maisemaarkkitehti, putkimies, kanavanpuhdistaja, pengerten ja maa-aineksen vakauttamisen parissa työskentelevät henkilöt, maanvieremiin erikoistuneet työntekijät ja metsänhoitotyöntekijät. Viimeksi mainituilla edellytyksenä on, etteivät he työskentele maatalousyksikölle. Muiden ammattien harjoittajat voidaan rinnastaa yllämainittujen ammattien harjoittajiin, jos heidän työttömyystilanteensa liittyy näiden ammattikuntien toimintaan. Muut etuudet Työttömyyden aikana valtion eläkevakuutusjärjestelmän ja ammatillisen eläkevakuutusjärjestelmän työnantajamaksut maksetaan työttömyysvakuutuksesta (lukuun ottamatta toisen pilarin vanhuuseläkemaksuja). Työttömyysvakuutus vastaa myös työnantajan sairausvakuutusmaksuista Työttömyysvakuutuksesta maksetaan myös päivärahat sairauden ensimmäisten 30 päivän ajalta (enintään 44 työpäivää kahden vuoden aikana). Jos työnantaja tekee konkurssin tai ei pysty suoriutumaan maksuvelvoitteistaan, vakuutettu saa työttömyysvakuutuksesta korvausta maksukyvyttömyydestä. Tämä pätee siinä tapauksessa, että työnantajan konkurssimenettelyn aloittamisesta on ilmoitettu tai konkurssimenettelyn aloittamishakemus on hylätty, koska menettelyn kustannusten kattamiseen ei todennäköisesti ole riittäviä keinoja, ja vakuutetulla on yhä palkkasaatavia. Myös maksukyvyttömyysavustusta voidaan maksaa, jos vakuutettu on vähintään kerran käynnistänyt työnantajaansa vastaan (osittain) tuloksettoman täytäntöönpanomenettelyn palkkasaataviensa perimiseksi. Palkkasaatavat katetaan enintään kolmelta kuukaudelta niiden kuuden kuukauden ajalta, jotka edeltävät konkurssimenettelyn aloittamista, tai konkurssihakemuksen hylkäämisen jälkeen tai tuloksettoman pakkotäytäntöönpanon jälkeen. Heinäkuu 2012 21
Työttömyysetuuksien saaminen Kansantalousvirasto (Amt für Volkswirtschaft) tarkistaa hakemukset ja maksaa työttömyysvakuutuksen rahaetuudet. Hakijan on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti kansantalousvirastoon ensimmäisenä työttömyyskorvauspäivänä. Vakuutettujen ja heidän perheenjäsentensä on annettava kansantalousvirastolle kaikki hakemuksen arviointiin ja työttömyyskorvauksen määrän määrittämiseen vaikuttavat tiedot. Heidän on myös oma-aloitteisesti ilmoitettava virastolle kaikista henkilökohtaisten tai taloudellisten olosuhteidensa muutoksista, jotka voivat vaikuttaa oikeuteen saada etuuksia. Työtapaturman uhriksi joutuneiden vakuutettujen on saavuttava kansantalousviraston järjestämiin säännöllisiin neuvonta- ja työnvälitystapaamisiin sekä noudatettava sääntelyn mukaisia tarkastussäännöksiä ja kansantalousviraston kohtuullisen työn vastaanottamista ja uudelleenkoulutukseen tai jatkokoulutukseen liittyviä kurssikäyntejä koskevia ohjeita. Lisäksi heidän on itse pyrittävä löytämään työtä. Heinäkuu 2012 22
XI luku: Vähimmäistoimeentulo Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset Sosiaalituki Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevilla yksineläjillä ja kotitalouksilla on oikeus sosiaaliapuun, jos he asuvat vakituisesti Liechtensteinissa. Lisäksi Liechtensteinin kansalaisille, jotka asuvat EU:n ja Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella, voidaan myöntää sosiaaliapua hätätilanteessa. Lisäetuudet Lisäetuuksiin oikeutettuja ovat eläkkeellä olevat henkilöt (myös varhaiseläkkeen saajat), lesket ja orvot, työkyvyttömät (jos työkyvyttömyysaste on vähintään 50 %), työkyvyttömyysvakuutuksen päivärahan saajat sekä hoitoetuuden saajat. Lisäetuuksia maksetaan asuinpaikan, tulojen ja varallisuuden mukaan. Mitä järjestelmä kattaa? Sosiaalituki Sosiaaliavusta (Sozialhilfe) maksetaan perustoimeentuloon liittyviä tarpeita, asumiskustannuksia ja sairausvakuutusrahastoon maksettavia perusvakuutusmaksuja. Sosiaaliapua laskettaessa otetaan huomioon avun tarpeessa oleva henkilö ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvat huollettavat. Sosiaaliavun määrä vaihtelee: määrä saadaan vähentämällä kunkin taloudessa asuvan henkilön henkilökohtaiset tulot kotitalouden määritetystä toimeentulotasosta. Sosiaaliapuun ei liity aikarajoja. Sitä kuitenkin tarkistetaan ajoittain. Työkykyisten henkilöiden on otettava vastaan mitä tahansa kohtuullista työtä. Yksinhuoltajilla lastenhoitoon liittyvät velvollisuudet otetaan huomioon kohtuullisuutta määritettäessä. Lisäetuudet Lisäetuuksien määrä perustuu vakuutetun henkilökohtaiseen tilanteeseen (perheen kokoonpano) ja taloudellisiin olosuhteisiin. Avuttomuuslisä Mikäli vakuutettu ei saa korvauksia tapaturmavakuutusjärjestelmästä, hänellä on oikeus saada hoitoetuuksia (Hilflosenentschädigung). Avun tarve arvioidaan sen mukaan, missä määrin asianomainen tarvitsee huomattavaa ulkopuolista apua päivittäisissä toiminnoissaan (pukeutuminen ja riisuutuminen, siirtyminen seisoma-, istuma- ja makuuasentoon, syöminen, peseytyminen, liikkuminen). Avun tarve jaetaan kolmeen ryhmään (suuri, keskitasoinen, lievä). Yli 65-vuotiailla on oikeus tähän etuuteen vain, jos avun tarve on vähintään keskitasoista (ellei asianomaisella ollut lievä avun tarve jo ennen tämän ikärajan saavuttamista). Heinäkuu 2012 23
Äitiysetuudet Vastasynnyttäneille naisille, joilla ei ole oikeutta pakollisen sairausvakuutuksen sairauspäivärahaan äitiysloman aikana, maksetaan valtion varoista kertakorvauksena veroton äitiysraha (Mutterschaftszulage). Jos pakollisen sairausvakuutuksen mukaiset sairauspäivärahaetuudet ovat alhaisemmat kuin kiinteämääräinen äitiysraha, ero korvataan. Äitiysrahan saamisen edellytyksenä on, että asianomaisen virallinen asuinpaikka on Liechtensteinissa. Äitiysrahan määrä riippuu molempien puolisoiden tai yksinhuoltajan verotettavasta tulosta. Äitiysrahaa maksetaan vain verotettavan tulon tiettyyn rajaan asti. Sokeainavustus Etuuden (Blindenbeihilfen) määrä riippuu näkövamman asteesta (täysin sokea, käytännöllisesti katsoen sokea, erittäin heikkonäköinen). Etuuden saamiseksi henkilön on asuttava Liechtensteinissa ja oltava vähintään kuusivuotias. Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen Sosiaaliapua hallinnoi keskitetysti valtio. Rahaetuuksien saamiseksi tarvitaan asianmukaisen kunnan sosiaalilautakunnan hyväksyntä. Oikeudesta sosiaaliapuun sekä sen lajiin ja määrään on säädetty lailla. Lisäetuuksien maksamisesta vastaavat Liechtensteinin vanhuusvakuutus- ja perhevakuutuslaitokset, joista etuuksia haetaan. Nämä määrittävät hakijan subjektiivisen oikeuden ja laskevat erotuksen määrän hakijan tulojen, varallisuuden ja menojen perusteella. Heinäkuu 2012 24
XII luku: Pitkäaikaishoito Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset Pitkäaikaishoitoa koskeviin etuuksiin on oikeus silloin, kun kotona tarvitaan pitkäaikaista tukea ja hoitoa, joka edellyttää asianmukaisten hoitopalveluiden ostamista. Henkilön katsotaan olevan avun tarpeessa, jos hän tarvitsee pysyvästi ulkopuolista apua, pysyvää pitkäaikaista hoitoa tai henkilökohtaista valvontaa selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan, kuten vuoteesta nousemisesta, pukeutumisesta, peseytymisestä, syömisestä, sosiaalisista suhteista ja WC:ssä käynnistä. Periaatteessa kaikilla Liechtensteinissa asuvilla, jotka eivät asu hoitolaitoksissa eivätkä ole sairaalahoidossa, on oikeus tuki- ja hoitoavustukseen (Betreuungs- und Pflegegeld). On oltava odotettavissa, että tuen ja hoidon tarve jatkuu vähintään kuukauden ja että (palkattua) ulkopuolista henkilöä edellyttävä keskimääräinen päivittäinen hoidon tarve on vähintään yksi tunti. Kaikilla pakolliseen sairausvakuutukseen Liechtensteinissa kuuluvilla on oikeus hoitoavustukseen (Hilflosenentschädigung). Sitä voivat työtapaturmien ja ammattitautien osalta saada myös tapaturmavakuutetut. Mitä järjestelmä kattaa? Tuki- ja hoitoavustusta maksetaan, kun kotona tarvitaan tukea ja hoitoa. Etuudessa on kuusi tasoa, jotka riippuvat siitä, kuinka pitkän ajan ulkopuolisen avustajan hoitoa ja tukea päivittäin tarvitaan. Ensimmäisellä tasolla (tukea ja hoitoa vähintään tunti päivässä) päivärahan määrä on 10 CHF (8,33 euroa); kuudennella tasolla (tuen ja hoidon tarve vähintään 7,5 tuntia päivässä) päivärahan määrä on 180 CHF (150 euroa). Tuki- ja hoitoavustus ei yleensä riitä kattamaan kokonaan tuki- ja/tai hoitopalveluita tarjoavasta henkilöstä aiheutuvia kustannuksia. Edunsaajan onkin itse osallistuttava kustannuksiin. Pitkäaikaishoidon saaminen Keskimääräisen päivittäisen ulkopuolisen tuen ja/tai hoidon tarpeen määrittämiseksi pätevä henkilökunta tekee paikalla arvion tähän tarkoitukseen suunniteltujen ja standardoitujen kyselylomakkeiden avulla. Avun tarpeen aste tarkistetaan säännöllisesti, yleensä vuosittain. Arviointijakso määritellään kuitenkin yksilöllisesti tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Edunsaaja voi valita hoidontarjoajan vapaasti. Hoidontarjoaja voi olla epävirallinen hoitaja tai ammattimainen palveluntarjoaja. Saatavilla on myös pitkäaikaishoitoa hoitolaitoksessa sekä yksityisten järjestöjen tarjoamaa kotihoitoa (valtion tukemaa). Heinäkuu 2012 25
Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita Yksityiskohtaisempia tietoja etuuksien myöntämisedellytyksistä ja yksilöllisistä sosiaaliturvaetuuksista Liechtensteinissa saa sosiaaliturvajärjestelmää hallinnoivilta julkisilta laitoksilta. Jos haluat tietoa sosiaaliturvakysymyksistä, jotka koskevat useampaa kuin yhtä unionin jäsenvaltiota, voit etsiä sopivaa laitosta Euroopan komission ylläpitämästä laitoshakemistosta sivustolta http://ec.europa.eu/social-security-directory. Kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa olevaan sosiaalivakuutukseen perustuvia etuuksia koskevat tiedustelut osoitetaan seuraaville laitoksille: Liechtensteinin ruhtinaskunnan hallitus (Regierung des Fürstentums Liechtenstein) Regierungsgebäude 9490 Vaduz Puh.: +423 236 74 61 Faksi: +423 236 76 81 Sähköposti: Info@liechtenstein.li http://www.liechtenstein.li Talousvirasto, työttömyysvakuutus (Amt für Volkswirtschaft, Arbeitslosenversicherung) Poststrasse 1 9490 Vaduz Puh.: +423 236 68 71 Faksi: +423 236 68 89 Sähköposti: info@avw.llv.li http://www.avw.llv.li Terveysvirasto, sairaus- ja tapaturmavakuutukset (Amt für Gesundheit, Kranken- und Unfallversicherung) Aeulestrasse 51 9490 Vaduz Puh.: +423 236 73 40 Faksi: +423 236 73 50 Sähköposti: info@ag.llv.li http://www.ag.llv.li Sosiaalipalveluvirasto (Amt für Soziale Dienste) Postplatz 2 9494 Schaan Puh.: +423 236 72 72 Faksi: +423 236 72 74 Sähköposti: info@asd.llv.li http://www.asd.llv.li Heinäkuu 2012 26
Rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomainen (Finanzmarktaufsicht) Landstrasse 109 9490 Vaduz Puh.: +423 236 73 73 Faksi: +423 236 73 74 Sähköposti: info@fma-li.li http://www.fma-li.li Vanhuus- ja perhe-eläke-, työkyvyttömyyseläke- ja perheavustuslaitokset (AHV-IV-FAK-Anstalten) Gerberweg 2 9490 Vaduz Puh.: +423 238 16 16 Faksi: +423 238 16 00 Sähköposti: ahv@ahv.li http://www.ahv.li Heinäkuu 2012 27