Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto



Samankaltaiset tiedostot
Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana

Pyhäjärven hoitokalastus

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

9M UPM Kymmene Oyj

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Täplärapukantojen vaihtelu Vakaa tuotto on luonnossa satua!

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Karhijärven kalaston nykytila

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Inarin kalatalousvelvoitteen viljely ja istutukset ja kalataloustarkkailu

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta

Transkriptio:

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008

LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus ( C) vuosien 1961-1990 keskiarvosta FINSKEN:in skenaariot lämpötilan ja sadannan muutoksista Suomessa (http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/seuraukset/suomessa.html)

5-6 C GISS GFDL1 3-4 C 4-5 C 4-5 C 5-6 C >6 C 4-5 C >6 C GFDL2 OSU 5-6 C 4-5 C 3-4 C 2-3 C 3-4 C 4-5 C 3-4 C Neljän eri ennusteen mukainen keskimääräinen ilman lämpötilan nousu Euroopassa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuttua

1 x CO 2 2 x CO 2 Muikun yhtenäinen levinneisyys (Gerstmeierin ja Romigin 1998 mukaan) Suomen ilmastollinen muutos ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuttua

Suomen järvien lämpötiloissa ennustetaan tapahtuviksi seuraavia muutoksia, kun ilmakehän CO 2 -pitoisuus on kaksinkertaistunut (Suomalainen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelma, SILMU) Pintalämpötilat nousevat kesällä 2-8 C. Suurimmat muutokset touko- ja syyskuussa. Talvisin vesi voi olla jopa nykyistä kylmempää. Harppauskerros muodostuu ylemmäksi kuin nykyisin Lappajärven vedenlämpötilan muutos (PROBE-malli) (Lauri Arvola ym. 1996)

muutos (vrk) muutos (vrk) jääpeitteen kesto 0-10 -20-30 -40-50 -60 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 Lämpötilakerrostuneisuuden kesto 40 30 20 10 0 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 3 Pintaveden lämpötila Jääpeiteen keston, lämpötilakerrostuneisuuden, harppauskerroksen sijainnin ja pintaveden lämpötilan muuttuminen 1990- luvulta vuoteen 2050 eri leveyspiireillä sijaitsevissa tutkimusjärvissä (uudelleenpiirretty, Aija- Riitta Elo ym. 1998) Muutos ( C) 2 1 0 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 Muutos (m) Harppauskerroksen syvyys 5 3 1-1 -3-5 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 Leveyspiiri (astetta)

Jääpeitteisen ajan pituus lyhenee keskimäärin n. 2 kk Mallilla lasketut jääpeitekaudet neljällä eri järvellä (SILMUn keskiskenaario) (Lauri Arvola ym. 1996) Sar Lap Kal Län

Lämpötilan muutoksen vaikutuksia muikkuun Ilmaston lämmetessä kudun ajankohta siirtyy myöhemmäksi ja poikasten kuoriutuminen aikaistuu valojaksoisuus ei muutu, seuraukset, ravintoeläimistö? Muikkusaalis 3 v. myöhemmin (1000 kg) Jäidenlähtö (juliaaninen päivä) Jäiden lähdön ajankohta ja muikkusaalis 3 vuotta myöhemmin Mälaren-järvellä Ruotsissa (Per Nyberg ym. 2001)

Korkea veden lämpötila ja alhainen happipitoisuus aikaistavat muikun poikasten kuoriutumista (Viljanen & Koho 1991) Poikaset pienempiä kuin kylmässä vedessä kehittyneet Korkea kuoriutumisen jälkeinen lämpötila yhdessä huonon ravintotilanteen kanssa lisää poikaskuolleisuutta Todennäköistä, jos kuoriutuminen aikaistuu niin, ettei ravintoeläintuotanto ole käynnistynyt Lämpötilan kohtuullinen nousu kuoriutumisen jälkeen on edullista, nopea nousu sen sijaan haitallista poikasten eloonjäännille - Johtunee mm. ahventen aiheuttamasta saalistuksesta korkeassa lämpötilassa Pohjoisessa korkea kesälämpötila on tärkeä edellytys vahvalle vuosiluokalle (Erno Salonen 1998), etelässä sen sijaan kylmä talvi yhdistettynä myöhäiseen jäiden lähtöön (Per Nyberg ym. 2001)

Aikuiset muikut eivät viihdy yli 16-asteisessa vedessä (Stellan Hamrin 1979) - Muikulle lämpötilan puolesta sopiva elintila pienenee ilmaston lämmetessä Kuvassa niiden päivien lukumäärä, jolloin päällysveden lämpötila ylittää stressitason Päijänteessä ja Inarinjärvessä SILMU:n keskiskenaarion mukaan (Jyrki Lappalainen & Hannu Lehtonen 1997)

5 Kasvunopeus (% / vrk) 4 3 2 1 0 0 5 10 15 20 25 Lämpötila C syvyys m 1990 2020 Simuloidut siian kasvulle sopivimmat lämpötilat Lappajärvessä kuukausittain ja syvyyksittäin valkoinen ei kasvua punainen nopein kasvu Amerikanmuikun (C. artedi) kasvunopeus prosentteina kokonaispainosta eri lämpötiloissa laboratorio-oloissa (James Reist ym. 2006) 2050 (Jyrki Lappalainen & Hannu Lehtonen 1997) 2090 kuukausi

Muita muikun elinedellytyksiin vaikuttavia muutoksia Valon määrä vedessä kasvaa talvella jää- ja lumipeitteen ohentuessa Vaikuttaa pohjalla kehittyviin mätimuniin Happipitoisuus pienenee alusvedessä Muikulle sopivan elinalueen tilavuus pienenee erityisesti rehevissä vesissä Kaavamainen esitys järven lämpötilan ja happipitoisuuden jakautumisesta ajan ja syvyyden suhteen muikun kannalta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuttua (mukailtu Heinz Stefanin ym 2001 mukaan) syvyys (m) 0 10 20 30 Nopean kasvun jakso Heikot elinmahdollisuudet Liian lämmin vesi Liian vähähappinen vesi Nopean kasvun jakso T H M H T K H E S L M J Kelvoton elinympäristö Hyvä kasvuympäristö Rajoitettu kasvuympäristö

Perustuotanto kasvaa Happipitoisuus pienenee alusvedessä ja jääpeitteen aikana Bakteereita ja leviä ravintonaan käyttävien eläinplanktonlajien määrä kasvaa Muikulle enemmän ravintoa Valumat maalta kasvavat lisääntyneiden sateiden vuoksi Ravinteet ja ympäristömyrkkypitoisuudet kasvavat Tuulten voimakkuus ja myrskyjen esiintymisfrekvenssi kasvavat - Eläinplanktonin jakautuminen vesimassassa muuttuu, veden sameus kasvaa Muikun talvinuottausta Keski-Suomessa1960-luvulla

Muut kalat ja muikku Muuttuneet olosuhteet vaikuttavat eri lajeihin eri tavoin ja muuttavat lajienvälisiä kilpailu- ja peto-saalissuhteita SILMUn ennusteiden mukaan runsastuvia lajeja ovat mm. ahven, kuha, särki, salakka ja lahna Taantuvia lajeja olisivat esimerkiksi muikku ja muut lohikalat sekä made

Miten muikun lopulta käy? Myönteistä * muikun ravintoeläimistö runsastuu * levinneisyyden pohjoisosissa kehittyy aiempaa useammin runsaita vuosiluokkia Kielteistä * päällysvesi nykyistä pidempään liian lämmintä * erityisesti rehevissä vesissä alusvesi tulee olemaan nykyistä pidempään liian vähähappista * levinneisyyden eteläosissa kehittyy aiempaa harvemmin runsaita vuosiluokkia * kasvulle optimaalisen lämpötilan käsittävä vesitilavuus pienenee * muikunpoikasia ja aikuisia muikkuja ravintonaan käyttävien kalojen määrä kasvaa * ravintokilpailu muiden lajien kanssa tiukkenee

Kiitos mielenkiinno