Tehdään yhdessä ohjausta -projektin Ohjaamo-haastattelut 2018 Nuorten talo Ohjaamo, Tampere Valmennustarpeiden kartoitus ja yhteistyöstä sopiminen Tarvekartoitushaastattelu 10.8.2018 1
Haastattelijat: Mervi Pasanen, Seija Mäkinen, Auli Sesay, Anna-Kaisa Tiihonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Päivi Pukkila, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Tiina Ikonen, Diakonia-ammattikorkeakoulu Teksti: Anna-Kaisa Tiihonen Kuvat: Auli Sesay, Anna-Kaisa Tiihonen, Martti Hänninen 2018 JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Lisätietoja Projektipäällikkö Auli Sesay auli.sesay@jamk.fi 040 594 1476 TESSU Tehdään yhdessä ohjausta projekti (ESR) kohtaamo.info/tessu www.facebook.com/tessuprojekti www.instagram.com/tessuprojekti/ twitter.com/tessuprojekti http://bit.ly/tessutube Projektin ohjausryhmä: Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti (puheenjohtaja) Anna Toni, Työ- ja elinkeinoministeriö Auli Sesay, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Ari Hyyryläinen, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) Leena Kaikkonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Terhi Laine, Diakonia-ammattikorkeakoulu Anu Raudasoja, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Anna Smirnoff, Åbo Akademi Mikko Mattila, Tampereen kesäyliopisto Pasi Savonmäki, Keski-Suomen ELY-keskus Joni Rossi, Jyväskylän nuorisovaltuusto Anna-Kaisa Tiihonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu (sihteeri) Henri Helander (asiantuntija), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2
Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja... 4 3. Haastattelukäyntien toteutus... 5 4. Nuorten talo Ohjaamon tarvekartoituskäynti... 6 4.1 Haastattelukäyntiin osallistujat... 6 5. Nuorten talo Ohjaamo, Tampere... 7 5.1 Ohjaamo Tampereen toimijat... 8 5.2 Ohjaamon toimintatapa... 9 5.3 Yhteistyökumppanit... 13 6. Tarvittava valmennustuki...14 7. Yhteistyöstä sopiminen...15 8. Lähteet...16 TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti (ESR) on Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulujen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä Åbo Akademin yhteishanke. Projektin yhteistyökumppanina toimivat Keski-Suomen ELY-keskuksen toteuttama Kohtaamo-hanke (ESR) ja Tampereen kesäyliopiston toteuttama OHTO Ohjauksen tehostaminen opintopolku.fi -palvelua hyödyntämällä -projekti (ESR) sekä valtakunnallinen nuorisoalan palvelu- ja kehittämiskeskus, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti. Lisäksi yhteistyötä tehdään Ohjaamojen tuki nuorten matalan kynnyksen palveluiden ja monialaisen verkostotyön kehittäminen Etelä-Savossa -projektin (ESR), OSMO Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin - projektin (ESR) sekä URAA! Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa -projektin kanssa. TESSU-projektia rahoitetaan Osuva ohjaus -kokonaisuudesta, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuutta. 3
1. Johdanto Parhaillaan Suomessa rakennetaan eri alueilla nuorten matalankynnyksen Ohjaamo-palvelumallia osana nuorisotakuun toteuttamista. Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupiste. Toimintamalli rakentuu tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarjoavasta monialaisesta Ohjaamosta sekä eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Ohjaamon ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, elämänhallinnan, urasuunnittelun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisen tuki, kouluttautumisen ja työllistymisen tuki. Osuva ohjaus -teemakokonaisuus kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuuteen. Siinä toteutetaan koulutus- ja valmennuskokonaisuuksia Ohjaamojen ja Opintopolku.fi -palvelua käyttävän ohjaushenkilöstön monialaisen ohjaus- ja yhteistyöosaamisen vahvistamiseksi. Osuva ohjaus -kokonaisuuden projektit toimivat tiiviissä yhteistyössä Ohjaamojen kehittämistä koordinoivan Kohtaamo-hankkeen kanssa. 2. TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti kuuluu Osuva ohjaus -teemakokonaisuuteen. TESSU tarjoaa räätälöityjä konsultointeja ja valmennuksia alueellisten ja paikallisten Ohjaamojen henkilöstölle ja heidän emo-organisaatioidensa johdolle. Valmennuksilla vahvistetaan Ohjaamojen palvelukykyä, yhteistyöosaamista, yhdessä tekemistä ja moniammatillisia toimintatapoja. Valmennukset räätälöidään kunkin Ohjaamon kanssa tarpeiden mukaan (toteutustapa, sisällöt, kesto, aikataulu jne.). Valmennus voi olla kertaluontoinen tai pidempi prosessi. Teemat voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin kokonaisuuksiin: monialainen ja moniammatillinen verkosto- ja yhteistyöosaaminen vertaisoppimisen ja sisäisen motivaation kehittäminen ja ylläpito Ohjaamo-toiminnassa Ohjaamon koordinointi ja johtaminen asiakastyön laatutekijänä. TESSUn tuki voi valmennuksen lisäksi olla konsultointia, fasilitointia, sparraamista, koutsaamista. Osa valmennuksista on ruotsinkielisiä. 4
3. Haastattelukäyntien toteutus Koska jokainen Ohjaamo lähtee oman alueensa lähtökohdista kehittää nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluja, TESSU-projektin tavoitteena on tarjota sellaista Ohjaamohenkilöstön tarvitsemaa tarvelähtöistä ja syventävää tukea, joka on helposti, nopeasti ja joustavasti saatavilla. Lisäksi valmennuksissa ja konsultaatioissa haetaan uudenlaisia tapoja yhteistyöosaamisen ja yhdessä tekemisen kehittämiseen. Valmennus käynnistyy tarvekartoituksella, jossa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa Ohjaamoista mm. perehtymällä Kohtaamo-hankkeen aiempiin selvityksiin ja haastattelemalla Kohtaamon henkilöstöä. Ohjaamot voivat kutsua TESSUn kylään tutustumaan Ohjaamoon ja keskustelemaan valmennustarpeistaan. Keskustelut voidaan käydä myös verkossa. Tällöin sovitaan valmennuksen ja/tai konsultaation alustavista sisällöistä ja käytännön toteutuksesta. Keskustelujen pohjana käytetään alla olevaa Monialainen Ohjaamotyö -työkalua (kuva 1), jossa kuvataan monialaisen yhteistyön, yhdessä tekemisen ja verkostotyön elementtejä. Nelikenttä on holistinen kuvaus siitä, minkälaista erilaista osaamista Ohjaamoissa tulee olla, kun puhutaan monialaisesta ja -ammatillisesta ohjauspalvelusta. Monialainen ja -ammatillinen yhteistyöosaaminen sisältävät ajatuksen verkostomaisesta toimintatavasta. Kuvion avulla ohjaamotoimijat pystyvät jäsentämään ja käsitteellistämään omaa toimintaansa ja se auttaa ohjaamotoimijoita näkemään monialaisen yhdessä tekemisen kokonaisuuden. Kuva 1. Verkostomainen yhteistyöosaaminen 5
4. Nuorten talo Ohjaamon tarvekartoituskäynti 4.1 Haastattelukäyntiin osallistujat Mauri Vintola, koordinaattori, Pirkanmaan TE-toimisto Riina Hiipakka-Lahti, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki, työllisyyspalvelut Timo Riipinen, koordinaattori, Tampereen kaupunki, työllisyyspalvelut Katja Kuorikoski, kehittämiskoordinaattori, Onni-hanke Haastattelijat TESSU-, URAA- ja OSMO-projekteista: Mervi Pasanen Päivi Pukkila Seija Mäkinen Tiina Ikonen Auli Sesay Anna-Kaisa Tiihonen (siht.) Kuva 2. Tarvekartoitushaastattelu Tampereen Ohjaamossa. Mukana oli myös OSMO- ja URAA!-projektit. Kuvissa vasemmalta: Katja Kuorikoski, Tiina Ikonen (OSMO-projekti), Mervi Pasanen (TESSU ja URAA!), Riina Hiipakka-Lahti, Mauri Vintola. 6
5. Nuorten talo Ohjaamo, Tampere Ohjaamo toimii tällä hetkellä Tampereella kaupungin työllisyyspalvelujen alla. Ohjaamolla on ollut paljon yhteistyötä alueen etsivän nuorisotyön kanssa. Jo kauan ennen Ohjaamoa on Tampereella toiminut etsivän nuorisotyön pyörittämä Nuorten talo. Ohjaamo-hanke ja Nuorten talo Ohjaamo ovat toimineet aiemmin samoissa tiloissa etsivän nuorisotyön kanssa. Nykyinen Ohjaamon tila sijaitsee Hammareninkadulla Tampereen keskustassa. Ohjaamo-hanke ei alussa (2005-6/2007) aivan löytänyt paikkaansa Tampereella, ja Ohjaamo-työtä tehtiin pop-up-tyyppisesti siihen saakka, että toiminta siirtyi kaupungin työllisyyspalvelujen alaisuuteen. Toimijat havaitsivat, että etsivän nuorisotyön Nuorten talo -toiminta on hyvin paljon samanlaista kuin Ohjaamotyö. Ohjaamo toimikin aluksi rinnakkain etsivän nuorisotyön kanssa, ja avoimia ovia pyöritettiin eri päivinä hankkeen avulla ja eri päivinä etsivän nuorisotyön voimin. Tässä vaiheessa päätettiin laittaa Ohjaamo-palvelua kuntoon. Ohjaamolle perustettiin ohjausryhmä, ja johtotaso sitoutui toimintaan. Toiminnalle saatiin selkeämmät lähtökohdat, projektille haettiin jatkoaikaa, hankkeeseen saatiin 2 uutta ja hallituksen vakinaistamisrahoituksen turvin saatiin helmikuussa 2018 yhteensä 8 uutta työntekijää TE-toimiston kautta (1 koordinaattori, 1 psykologi ja 6 TE-asiantuntijaa). Puutarhakadulla Ohjaamo-toiminta lähti vauhtiin vuoden 2018 alussa ja palvelua markkinoitiin isoilla tempauksilla. Rakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi tuli vaikeuksia ja päätettiin muuttaa uusiin tiloihin. Nykyisessä Ohjaamon tilassa on tulossa vielä remontti, joten toiminta oli haastatteluhetkellä vielä väliaikaisessa muodossaan. Remonttien jälkeen oli tarkoitus ryhtyä palvelemaan asiakkaita rakennuksen kahdessa kerroksessa. Ohjaamon uusi markkinointi oli kuitenkin aloitettu, ja tulossa oli esimerkiksi bussikampanja. Ohjaamo-toimintaa on suunniteltu ja pohjustettu yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa. Unelmien Ohjaamo on piirretty; esimerkiksi minkä tyyppisiä osaajia ja taustaorganisaatioita tarvitaan. Ylin johto ja poliitikot puhuvat Ohjaamon kehittämisen puolesta. Hyvät työllisyysosaajat ovat sitoutuneet Ohjaamoon, Onni-työntekijän kautta saatu hyvää tukea psykososiaalisen tuen puoleen, terveydenhoitopuoli, asumisneuvonta ja psykososiaalinen puoli ovat melko hyvin kunnossa. Opinto-ohjaus, mielenterveys- ja päihdepuoli sekä sosiaalipuoli kaipaavat vielä vahvistamista. Projektipäällikkö totesi Ohjaamon olevan tällä hetkellä kasvu- ja kehittymisvaiheessa, mutta vuoden 2018 lopussa on tarkoitus olla selvillä tiedot sisällöllisestä kokoonpanosta, jolla Ohjaamon toiminta jatkuu. Ohjaamon toiminta vakinaistetaan osaksi Tampereen kaupungin työllisyyspalveluita. Ohjaamo-toiminnan käynnistänyt Ohjaamo-hanke päättyy 31.12.2018. Ohjaamo-toiminnassa Tampereella on huomioitava myös kaupungin vetämä työllisyyskokeilu, jonka myötä tulevat käytännön ohjeistukset vaikuttavat myös Ohjaamon työhön ja siihen, minkä asiantuntijoiden kanssa on tehtävä asiakkaan tapauksessa yhteistyötä. Yhteistyökumppaneina ovat tällöin esimerkiksi nuorten omavalmentajat. Pirkanmaan työllisyyskokeilussa kaupunki ottaa kokonaisvastuun ei-ansiosidonnaista saavista asiakkaista, eli pääosin Ohjaamon nuoret eivät ole TE-toimiston asiakkaina, vaan kunnan. Kuntakokeilu päättymässä ja se aiheuttaa uusia pohdintoja Ohjaamon roolista. Ohjaamon ydintiimi kokoontuu viikkopalavereissa ja kehittämispäivissä. Laajemman verkoston, jalkautuvien työntekijöiden kanssa, työskennellään yhdessä 4-5 kertaa vuodessa. Keväällä 2018 kehitettiin yhdessä enemmän, kun Ohjaamon visiota rakennettiin. Ohjaamon visiosta tuli laaja, mutta ei välttämättä aivan tarkoituksenmukainen. Lisää yhteistä kehittämistä tarvitaan kuitenkin vielä. 7
5.1 Ohjaamo Tampereen toimijat Ohjaamossa työskentelee seuraavia asiantuntijoita: Ohjaamo-hankkeen projektityöntekijät (-31.12.2018, Tampereen kaupunki, Työllisyyspalvelut): projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti ja 3 suunnittelijaa TE-toimisto: Ohjaamon koordinaattori Mauri Vintola, 6 TE-asiantuntijaa (yksi digisuuntautunut) sekä psykologi Terveydenhoitaja 50 % mukana ydintiimissä Kaupungin työllisyyspalvelut: koordinaattori Timo Riipinen, asiakaspalvelusihteeri Marite Rand, aulaohjaaja Satu Kosola Onni-hankkeen kehittämiskoordinaattori / psykososiaalinen tuki: Katja Kuorikoski Arki haltuun hanke, joka tekee jalkautuvaa sosiaalityötä ja toimii aikuissosiaalityön alla. Asumisneuvoja jatkuvasti käytettävissä Kunnan työllisyyskokeilun OMA-valmentaja jatkossa Yhteys Kelan asiantuntijaan Skypen välityksellä Jalkautuviakin palveluita on käytössä, eli Ohjaamossa vierailee eri asiantuntijoita, mutta parempana pidettäisiin sitä, että saman katon alla olisi säännöllisesti kaikki tarvittavat asiantuntijat, jotka pystyvät keskittymään Ohjaamon asiakkaisiin. Kuvat 3 ja 4. Nuorten talo Ohjaamo toimii Tampereen keskustassa entisissä työterveyspalvelun tiloissa. 8
Koordinaattorien tehtävänkuvista kerrottiin, että työllisyyspalveluiden kautta Ohjaamossa toimiva koordinaattori hoitaa Ohjaamon tiloihin liittyviä asioita, markkinointia ja viestintää, toiminnan esittelyjä ryhmille sekä toimii Ohjaamo-hankkeen projektipäällikön varahenkilönä. TE-toimiston kautta tulevan koordinaattorin tehtävä keskittyy asioiden järjestämiseen TE-toimiston puolella sekä asiakaspalvelun tukena olemiseen. Psykososiaalisen tuen hankkeen kehittämiskoordinaattori toteuttaa Ohjaamossa psykososiaalisen tuen tilannekartoitusta sekä tutustuu toimintaan ja selvittää osaamisen vahvistamisen tarpeita psykososiaalisen tuen näkökulmasta. Kehittämistyöhön kuuluu sen tarkastelu, millaisella osaamisella psykososiaalinen tuki Ohjaamoissa voisi olla tarjolla. Kehittämiskoordinaattori on mukana myös asiakasja päivystystyössä sekä ryhmätoiminnassa. 5.2 Ohjaamon toimintatapa Ohjaamo on avoinna maanantaista torstaihin kello 13.00-16.00 (tieto päivitetty 1/2019). Perjantaipäivisin ja muiden arkipäivien aamupäivinä Ohjaamossa voi asioida ajanvarauksella. Tulevaisuudessa remontin jälkeen Ohjaamossa on tarkoitus olla tarjolla myös olohuonemaista matalan kynnyksen toimintaa ja oleskelutilaa. Ohjaamossa on paljon työ- ja elinkeinotoimiston resurssia, ja TEtoimistovetoisuus näkyykin Ohjaamon toiminnassa ja arjen pyörittämisessä. Avoimien ovien aikana on aina TE-toimiston asiantuntijoita Ohjaamo-työssä. Ohjaamo-hankkeen työntekijät vastaavat erityisesti suunnittelutyöstä ja vetävät ryhmiä. Asiakastyössä vastuu on erityisesti TE-asiantuntijoilla. Tapahtumat toteutetaan useimmiten TE-toimiston ja kaupungin työntekijäresurssilla. Haastattelun osallistujat kertoivat, että kaikki Ohjaamoon jalkautuvina tulevat toimijat eivät paljon näy Ohjaamon arjessa. Koska suurin osa asiakastyöstä on TE-toimiston työntekijöiden varassa, on ollut tarve kehittää henkilöstön osaamista esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmien kohtaamiseen. TE-asiantuntijoille Ohjaamossa työskenteleminen vaatii jonkun verran oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä, sillä Ohjaamossa työ ei ole samantyyppistä vain työllisyysasioihin keskittyvää työtä, johon, johon on TE-toimistossa totuttu. Kuva 5. Ohjaamo Tampereen tiloja 9
Etsivät nuorisotyöntekijät ovat jalkautuvana resurssina Ohjaamossa. Tampereella toimii erilaisia etsiviä nuorisotyöntekijöitä; esim. kolmannen sektorin toimijoiden vastuulla ovat alueen koulupudokas-asiat. Myös etsivän nuorisotyön kanssa käydään keskusteluja Ohjaamon toimijoiden eri rooleista jatkossa. Tavoitteena on saada etsivät nuorisotyöntekijät jatkossakin mukaan yhteistyöhön, kun Ohjaamoon saadaan olohuonemaista matalan kynnyksen toimintaa. Ohjaamo-toiminnalle ei ole vielä asetettu tiukkoja määrällisiä tavoitteita, mutta laadullisesti palvelun kehittymistä on seurattu. Kesällä 2018 Ohjaamossa kävi 7-20 asiakasta päivässä. Tällöin uutta Ohjaamoa ei ollut vielä markkinoitu. Kuva 6. TESSU- ja URAA-projektien työntekijöitä tutustumassa Ohjaamon tiloihin. Ohjaamon asiakastyö on pyörinyt koko ajan muutoksista huolimatta. Asioiden organisoituminen olisi sujunut ehkä paremmin, jos Ohjaamo olisi ollut aluksi suljettuna. Epävarmuudesta ja tilanteen muutoksista on yritetty ydintiimissä keskustella paljon. Koko tiimille on järjestetty työnohjausta syksyksi kolmen viikon välein. Siinä vahvistetaan tiimiytymistä, jolloin prosessien ja yhteisen työn kehittämistä voisi tehdä enemmän TESSU-valmennuksessa. Ohjaamo-hankkeen päättymisen jälkeen hanketoimijat eivät jää kunnan palveluksessa Ohjaamoon. TE-toimiston asiantuntijat, koordinaattori sekä psykologi (yhteensä 8 henkilöä) toimivat Ohjaamossa vuoden 2021 loppuun. Sovittavana on vielä, keitä muita kaupungin työntekijöitä ja hyvinvointipuolen työntekijöitä Ohjaamossa on jatkossa. Onni-hankkeen työntekijä on mukana 2019 loppuun, mutta tämä työntekijä ei toimi kokoaikaisesti asiakastyössä. Haastattelussa käytiin keskustelua myös psykososiaalisen tuen tarpeista, joihin kehitetään toimintamalleja Onni-hankkeen avulla. Ohjaamo tunnetaan nyt paremmin, asiakasmäärät lisääntyvät ja moninaiset tilanteetkin lisääntyvät sen myötä. On tarkasteltava myös sitä, kuinka Ohjaamomainen työnteon tapa sekä osaaminen ja resurssit voidaan saada sovitettua yhteen. Työntekijöillä voi olla riittämättömyyden ja voimattomuuden tunnetta, jos ei ole keinoja toimia ja ottaa puheeksi asioita, tai ei vaan tiedetä, mitä asiakkaan asioiden kanssa olisi tehtävä. On hyvä löytää toimintamalleja ja prosesseja myös niihin tilanteisiin, kun kohdataan asioita, joita ei pystytä heti ratkaisemaan. Yhtenä tehtävänä kehittämistyössä on varmistaa Ohjaamossa osaamisten hyödyntäminen oikeassa paikassa. 10
TE-toimiston työntekijöiden kohdalla taas on käyty keskustelua velvoittavuudesta ja vapaaehtoisuudesta. Esimerkkinä kerrottiin tilanne, jossa nuori nostaa esille asioita, joista TE-toimiston viranomaisella olisi velvollisuus tehdä selvityspyyntö heti, kun asiakas on asian kertonut viranomaiselle. Tämä on kuitenkin ristiriidassa Ohjaamon vapaaehtoisen ja vapaamuotoisen toimintatavan kanssa. Tällaisiin tilanteisiin on pyydetty ohjeistusta työ- ja elinkeinoministeriöstä, mutta saadut ohjeet ovat olleet ympäripyöreitä. Jos asiakkaan vastaanottaisi ensimmäisessä kohtaamisessa joku muu Ohjaamon TE-työntekijä, esimerkiksi nuorisotyöntekijä, ei tällaisia kysymyksiä välttämättä heräisi niin paljon. Nyt on kuitenkin mietittävä, kuinka eri tilanteissa toimitaan huomioiden niin Ohjaamon kuin TE-hallinnon näkökulmat ja velvollisuudet. Kuva 7. Ohjaamo Tampereen työntekijöitä sekä TESSU-projektipäällikkö Auli Sesay Ohjaamon aulatiloissa. Keväällä 2018 Ohjaamossa on selvitetty palvelutarpeita (Unelmien Ohjaamo) ja käytetty tietoja pohjaksi Ohjaamon verkoston muodostamiseen. Palveluita toivotaan tarjottavan tarvelähtöisesti, eikä yhteistyökumppaneillakaan ole innostusta tulla Ohjaamoon vain varmuuden vuoksi päivystämään ja pitämään palvelua yllä. Uraohjauksen toteuttamisesta kerrottiin, että yksi suunnittelija on taustaltaan kokenut uraohjauksen asiantuntija, ja sitä osaamista hän haluaisi jakaa myös Ohjaamossa. Uraohjauksen tarjoaminen koetaan tärkeäksi Ohjaamossa ja sitä osaamista halutaan myös vahvistaa. TESSU- ja URAA-projektien työntekijät kannustivat Ohjaamoa pohtimaan, mitä uraohjaus Ohjaamossa kenellekin tarkoittaa sekä määrittelemään Ohjaamossa tarvittavia osaamisia. 11
Monikulttuuriset ohjaustilanteet Haastattelussa nostettiin esille, että Ohjaamossa käy viikottain muita kuin suomenkielisiä asiakkaita, ja määrä on lisääntymässä. Ohjaamon yhdelle asiantuntijalle on suunnattu enemmän maahanmuuttaja-asiakkaiden asioita, mutta nyt on ehkä syytä laajentaa sitä muillekin työntekijöille. Tapaukset ovat Ohjaamo-toimijoiden mukaan melko haastavia, ja haasteet ovat usein viestinnällisiä. Hankaluuksia on voinut syntyä esimerkiksi siitä, että maahanmuuttajan on vaikea ymmärtää suomalaista järjestelmää talousasioihin liittyen. Jotkut asiakkaat käyvät Ohjaamossa toistuvasti hoitamassa tämän tyyppisiä asioita. Ohjaajan tuleekin huolehtia, että ohjeet tulevat ymmärretyksi. Lomakkeissa ja ohjeistuksissa on kieliristiriitoja, ja asiakkaat tarvitsevat tukea asioiden hoitamiseen. Skype-yhteys Kelaan on erityisen hyvä näissä tilanteissa. Kuva 8: Ohjaamo Tampere 12
5.3 Yhteistyökumppanit Ohjaamon ydintiimi kokoontuu viikkopalavereihin, ja kehittämistyötä on tehty yhdessä. Laajemmalla verkostolla kokoonnutaan 4-5 kertaa vuodessa. Keväällä 2018 kokoonnuttiin useammin yhteisen vision laatimisen merkeissä. Yhteistä kehittelyä on ollut tosin paljon yhteisestä kehittämisajasta on mennyt tila-asioiden järjestelyyn, sisäilmaongelmien käsittelyyn. Työssä on osittain lähdetty uudelleen alusta, kun on siirrytty uuteen paikkaan. Kaikkien toimijoiden ja työntekijöiden rooleista käydään nyt keskustelua, kun hanke on loppumassa ja toiminta on vakiinnutettava. Keskustelut pohjautuvat havaittuihin palvelutarpeisiin. Kunnan työllisyyskokeilusta on siirtymässä yksi OMA-valmentaja Ohjaamoon, mikä vahvistaa kunnan roolia Ohjaamossa. Toimijat suhtautuvat tulevaisuuteen myönteisesti, sillä nuorten ohjaukseen panostaminen nähdään yhteiskunnassa tällä hetkellä tärkeänä ja siihen on toivottavasti hyvin resursseja tulevaisuudessakin. Keskustelua yhteistyöstä verkoston kanssa sekä Ohjaamoon tarvittavista palveluista on käyty Unelmien Ohjaamo -hahmotuksen pohjalta. Osa yhteistyökumppaneista toivoo voivansa olla mukana tarpeen mukaan, eikä välttämättä ole innostusta tulla varmuuden vuoksi päivystämään ja pitämään yllä palvelua. Verkostossa kuitenkin on aktiivisuutta ja halua tulla mukaan yhteistyöhön. Jotkut toimijat ovat hyvin halukkaita osallistumaan ja tulemaan esittelemään asioita palavereihin. Kuva 9. Ohjaamon käytettävissä on useita ohjaustiloja ja työhuoneita. 13
6. Tarvittava valmennustuki Ohjaamon edustajat toivoivat, että aluksi valmennetaan Ohjaamon ydintiimiä, ja laajemman verkoston kanssa yhteistyötä voisi kehittää lisää talvella tai keväällä 2019. Ohjaamon työntekijät nostivat esille kehittämisen kohteita, joita valmennuksessa voisi huomioida: Neuvonta ja ohjaus, riittävä ohjausosaaminen (Monialainen Ohjaamotyö työvälineen teemoista). Kohtaaminen, myös monikulttuuriset kohtaamiset. Toivotaan, että kaikkien työntekijöiden lähtötaso olisi samanlainen ja puhuttaisiin Ohjaamon yhteisistä asioista samalla tavalla. On huomattu eroja käsitteissä, ohjausymmärryksessä sekä työkulttuureissa. Ohjaamon kivijalka, mikä on Ohjaamo ja yhteinen tavoitteemme. Tähän liittyen Ohjaamon osaamiset ja asiakasprosessit. Tähän palataan usein arjen työssä. Moniammatillisuus-teemaa yhteisesti isommalle verkostolle. Toisten osaamiseen ja työhön tutustuminen: Ohjaamon ydintiimin toimijat eivät välttämättä tunne kaikkea jalkautuvien työntekijöiden työtä. Tarvittaisiin mahdollisesti työskentelyä, jossa tutustutaan työntekijöihin ja yhteistyökumppaneiden rooleihin sekä kehitetään vuoropuhelua. Ennakkoluulot eri asiantuntijoiden työtä kohtaan, esimerkiksi tutustuminen TE-toimiston työhön ja sen taustoihin. Suunnitelmallisuus verkostoon tutustumisessa ja sen hyödyntämisessä. Perustietoa terveysasioista, jotta epävarmuus niissä asioissa vähenisi. Yhdessä olisi hyvä käydä keskustelua siitä, mikä on Ohjaamo-työssä riittävä taso. Halutaan saada hallinnan tunnetta työn paineeseen. Yhteistä keskustelua Ohjaamon kohderyhmistä ja omasta toimintamallista. Keskustelua valtakunnallisista linjauksista ja mistä asioista voisi joustaa paikallisesti. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös monialaisen yhteisen työn erilaisista muodoista. Ohjaamossa voitaisiin tehdä enemmän esimerkiksi työparityötä. Ohjaustilanteisiin voisi ottaa mukaan toisenkin Ohjaamon ohjaajan, ja tästä voisi olla apua myös haastaviin tilanteisiin. Työparityöskentelyä voisi seurata suunnitelmallisuus työpari- ja tiimityössä. Ohjaamon työntekijät totesivat, että on helpompaa tehdä yhteistyötä niiden kollegoiden kanssa, joiden kanssa vietetään Ohjaamossa enemmän aikaa yhdessä ja jotka ovat saman alan asiantuntijoita. Yhdessä tehtävä työ voisi kuitenkin olla hyödyllistä yhdessä oppimisenkin kannalta. Eri organisaatioiden ja ammattien toimintatapojen ymmärtämiseksi pitäisi tehdä työtä. Esimerkkinä mainittiin tilanne, jossa sosiaalityöntekijälle ajan varaamiseen sijaan ohjaaja voisi mennä yhdessä asiakkaan kanssa suoraan sosiaalityöntekijän puheille Ohjaamossa. Valtakunnallisten projektien edustajat kertoivat tarvekartoitushaastattelun osallistujille myös, että Ohjaamon toiminnan on todettu kaikkialla olevan jatkuvassa muutoksessa ja siihen joudutaan sopeutumaan. Uudenlaisia haasteita tuottaa Ohjaamon monialaisuus, jossa on sovitettava yhteen eri organisaatioiden työntekijöiden työtä määrittävät ohjeistukset. Ohjaamossa pyritään kuitenkin luomaan uutta kulttuuria ja löytämään uudenlaisia ratkaisuja toiminnassa. 14
7. Yhteistyöstä sopiminen Haastattelun osallistujille esiteltiin TESSU-projektin valmennusten taustaa ja toimintatapaa. TESSU-valmennusprosessi vie eteenpäin Ohjaamon parempaa yhteistyöosaamista. Ydinajatuksena on aina tukea Ohjaamojen monialaista työntekijätiimiä siinä, että Ohjaamossa tapahtuvasta yhteistyöstä ja rinnakkain työskentelystä alkaa syntyä aidosti yhteistä työtä. Valmennuksessa TESSU-valmentajien roolina ohjata työskentelyä, kun Ohjaamon tiimi itse tekee yhteistä kehittämistyötä ja tehtäviä. TESSU-projekti edellyttää Ohjaamon työntekijöiltä sitoutumista yhteiseen prosessiin, koska silloin valmennus tuottaa tulosta ja vie eteenpäin Ohjaamon aitoa monialaista yhteistyötä. Valmennusprosessin kestoksi suositellaan vähintään 3 valmennuspäivää sekä niitä täydentäviä välitehtäviä. OSMO-projektista kerrottiin, että se tuottaa sekä valmennusta että koulutusta, ja nostettiin esille koulutusten pääteemoja. OSMO-valmennukset voivat olla yksittäisiä valmennuskertoja tai prosessimaisia kokonaisuuksia ja niitä voidaan toteuttaa myös yhdessä TESSUn kanssa. Projekti on tuottanut Ohjaamoille suunnatun materiaalipaketin verkkoon ja projektin verkko-oppimisympäristössä voi suorittaa 3 opintopisteen koulutuksen. URAA!-hanke kehittää uraohjauksen osaamista Ohjaamoissa. Projektissa tuotetaan koulutuksia, mahdollisesti jopa opintopisteytettynä. Uraohjauksella tarkoitetaan Ohjaamossa tehtävää pidemmän tähtäimen ohjausta ja siinä Ohjaamon eri asiantuntijoiden osaamisen hyödyntämistä. Projektin koulutuksella vahvistetaan Ohjaamon ohjausosaamista, ja keskiössä on asiakkaan omien urasuunnittelutaitojen vahvistaminen Ohjaamon tuella. Asiakkaan kohtaamisen asiat ovat yhteisiä kaikkien edellä mainittujen projektien valmennuksille. Kerrottiin lisäksi, että TESSU- ja URAA-projekteissa voidaan toteuttaa myös havainnointia, jossa tullaan seuraamaan Ohjaamon arjen toimintaa ja keskustelemaan työntekijöiden kanssa. Havainnointi on osa valmennusprosessia ja se edellyttääkin, että sitä ennen on toteutettu jo jonkin verran valmennusta Ohjaamossa. Keskustelussa muodostettiin seuraava alustava suunnitelma valmennuksen sisällöistä: 1. TESSU- ja OSMO-valmennukset 3 krt, sisältää mm. Ohjaamon kivijalka, yhteinen ajattelu, yhteiset käsitteet, verkosto. - Ohjaamon asiakasprosessin tarkastelua 2 valmennuskerralla, jonka yhteydessä tarkastelussa myös monikulttuurisen kohtaamisen asioita (OSMO-projekti). 2. URAA-koulutus 1-2 krt, ohjaustaitoja uraohjaukselliseen suuntaan Alustavasti sovittiin seuraavat valmennuspäivät: 21.9. klo 9-12 26.10. klo 9-12 9.11. klo 9-12 30.11. klo 9-12, URAA-koulutuksen 1. kerta, toinen kerta sovittu myöhemmin. Valmennuksiin voisi käyttää Ohjaamon omia kehittämisaamupäiviä, jotka ovat yleensä perjantaisin. Osallistujamäärä valmennuksessa tulisi olemaan noin 15 henkeä. Käytiin alustavaa keskustelua Ohjaamon valmennuksesta vastaavista valmentajista: 15
TESSU-projekti: Mervi Pasanen, Pirjo Hänninen, Kati Pakkala, URAA-projekti: Seija Mäkinen, Marko Kallionpää, OSMO-projekti: mahdollisesti Tiina Ikonen. Nämä sisällöt ja aikataulu ovat voineet muuttua tämän raportin laatimisen jälkeen. Haastattelussa sovittiin, että valmentajat tekevät suunnitelman valmennuskokonaisuudesta ja toimittavat sen ehdotuksena Ohjaamolle. 8. Lähteet Nuorten talo Ohjaamo, Tampereen kaupungin verkkosivu / Nuorten palvelut: https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/nuorten-palvelut/nuorten-talo.html TESSU-valmennuksen tarvekartoitushaastattelu Tampereen Ohjaamossa 10.8.2018 16