6.5.2019 SÄÄNTÖKIRJA Lääkinnällinen kuntoutus Apuvälinepalveluiden palvelusetelit
1 Sisällys 1 Palvelusetelin sääntökirjan tarkoitus... 2 2 Määritelmät... 2 3 Palveluseteliprosessi... 3 4 Palvelutuottajaa koskevat yleiset ehdot ja velvoitteet... 5 5 Asiakkaan asema palvelusetelijärjestelmässä... 7 6 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän rooli ja vastuu... 8 7 Sääntökirjan muuttaminen... 9 8 Apuvälinepalvelun palvelusetelit... 9 8.1. Yleiset periaatteet... 9 8.2. Peruukkipalvelu... 10 8.2.1. Yleiset periaatteet... 10 8.2.2. Palvelun sisältö ja myöntäminen... 12 8.2.3. Palvelusetelien arvot... 13 8.2.4. Palveluntuottajalle asetetut vaatimukset... 14 8.2.5. Palveluntuottajalta vaaditut liitteet... 15
2 1 Palvelusetelin sääntökirjan tarkoitus Tässä sääntökirjassa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä asettaa laissa sosiaalija terveydenhuollon palvelusetelistä (palvelusetelilaki, 569/2009) säädetyt edellytykset palveluntuottajaksi hyväksymiselle. Lisäksi sääntökirjan tarkoituksena on määrittää palvelusetelijärjestelmäprosessissa noudatettavat käytännöt. Tämä palvelusetelisääntökirja on voimassa 1.6.2019 alkaen toistaiseksi. Hakeutuessaan palveluseteliyrittäjäksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään palveluntuottajan tulee sitoutua noudattamaan sääntökirjaa. Palvelusetelilain 4.4 :n mukaan kunnan/kuntayhtymän tulee peruuttaa palvelujen tuottajan hyväksyminen ja poistaa palvelujen tuottaja luettelosta, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palvelujen tuottaja pyytää hyväksymisen peruuttamista. Mikäli palveluntuottaja ei täytä tai noudata palvelusetelilaissa säädettyjä tai sääntökirjassa määritettyjä edellytyksiä, palveluntuottaja voidaan poistaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelituottajien rekisteristä. Rekisteristä poistamisen jälkeen palveluntuottaja ei voi toimia Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelituottajana. 2 Määritelmät Määritelmät tässä sääntökirjassa: Palvelusetelillä tarkoitetaan palvelun järjestämisvastuussa olevan kunnan/kuntayhtymän palveluun oikeutetulle kunnan/kuntayhtymän asukkaalle myöntämää sitoumusta, jonka mukaan se korvaa palveluntuottajan antaman palvelun kunnan/kuntayhtymän ennalta määräämään arvoon saakka. Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan tuottaman palvelun hinnasta, jota kunnan/kuntayhtymän myöntämän palvelusetelin arvo
3 (subventio) ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi. Palveluntuottaja laskuttaa asiakkaalta omavastuuosuuden. Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo määräytyy kunnan/kuntayhtymän määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen palvelusetelilaissa säädetyllä tavalla. Tasasuuruisella palvelusetelillä tarkoitetaan palveluseteliä, jonka arvo on kaikille asiakkaille yhtä suuri riippumatta asiakkaan tuloista. Asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolle myönnetään palvelut järjestettäväksi palvelusetelillä. Asiakkaan ja potilaan asemaa määrittävät laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja asemasta (812/200) ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Asiakkaan ja palvelusetelituottajan välistä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja periaatteet (palvelusetelilaki 6.2 ). PSOP-järjestelmä tarkoittaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän käytössä olevaa sähköistä ostopalvelu- ja palvelusetelijärjestelmää. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hyväksymien palveluseteliyrittäjien tulee sitoutua käyttämään PSOPjärjestelmää. 3 Palveluseteliprosessi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on määritellyt palveluntuottajaksi hyväksymisen edellytykset sähköiseen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään (PSOP). Palvelusetelien arvot päättää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelituottajaksi hakeudutaan sähköisen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) kautta (https://parastapalvelua.fi ). Palveluntuottajan tulee kirjata yrityksen tiedot järjestel-
4 mään ja toimittaa vaaditut liitteet sähköiseen järjestelmään. Hakeminen palvelun tuottajaksi on mahdollista ympäri vuoden. PSOP-järjestelmään tulee ilmoittaa palveluhinnasto. Mahdolliset hinnanmuutokset tulee ilmoittaa PSOP-järjestelmän kautta kerran vuodessa 1.1. 28.2. välisenä aikana niin, että hinnanmuutos tulee voimaan 1.6. lähtien. Palveluntuottaja saa sähköisestä palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmästä huomioilmoituksen sähköpostiin, kun palveluntuottaja on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tekee päätöksen palveluntuottajaksi hyväksymisestä yhden (1) kuukauden kuluessa, jos sähköisessä hakemuksessa on kaikki vaadittavat tiedot ja liitteet. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ei sitoudu osoittamaan palveluseteliä käyttäviä asiakkaita palveluntuottajalle. Palvelusetelipäätöksen saanut asiakas valitsee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ylläpitämästä palveluntuottajien rekisteristä palvelusetelituottajan. Palveluntuottajaportaali löytyy osoitteesta http://www.parastapalvelua.fi. Asiakas voi vertailla palveluntuottajia palveluntuottajaportaalissa tai sähköiseen PSOP-järjestelmään kirjautuen. Asiakas tai hänen valtuuttamansa puolesta asioija voi kirjautua PSOPjärjestelmään Vetuma-tunnistautumisella pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai varmennekorttia käyttäen. Asiakas, hänen omaisensa tai laillinen edustajansa ottaa yhteyttä palveluntuottajaan. Asiakkaan suostumuksella Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän palvelusetelin myöntänyt viranhaltija voi tehdä palveluvarauksen PSOP-järjestelmän kautta asiakkaan valitsemalle palveluntuottajalle. Palveluntuottaja ja asiakas solmivat keskenään sopimuksen, jossa sovitaan palveluntuottajan ja asiakkaan vastuista ja velvollisuuksista. Palveluntuottaja voi tarjota asiakkaalle vain sellaista palvelua, joka on määritelty palvelusetelissä. Mikäli palveluntuottaja tuottaa muuta palvelua kuin palvelusetelissä on määritelty, asiakas maksaa nämä kustannukset kokonaan. Palveluseteli on henkilökohtainen eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. Asiakas voi halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa palvelusetelipäätöksen voimassaoloaikana.
5 Palveluntuottajan palvelusetelipalveluja koskeva laskutus Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymältä tapahtuu sähköisen palvelusetelijärjestelmän avulla. Palveluntuottaja kirjaa PSOP-järjestelmään tuottamansa palvelut. Edellisen kuukauden palvelutapahtumien kirjaukset tulee olla kirjattuna PSOP-järjestelmään kuukauden 2. päivän loppuun mennessä. Kirjatuista palveluista muodostetaan kerran kuukaudessa tilitysaineisto, jonka perusteella laskutus tapahtuu. Palveluntuottaja ei lähetä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle erillistä laskua. Palveluntuottaja laskuttaa mahdollisen omavastuuosuuden asiakkaalta. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä korvaa enintään asiakkaan päätöksessä ilmoitetun setelimäärän päätöksen mukaiselta ajanjaksolta. Palveluntuottaja saa halutessaan järjestelmästä omaa kirjanpitoaan varten palveluiden laskutukseen liittyvät tilitystiedot. Tätä varten palveluntuottajan tulee ilmoittaa sähköpostiosoitteensa laskutustiedoissa ja laittaa rasti (x) Haluan maksuaineiston pdf-kuvan sähköpostiini -kohtaan. 4 Palvelutuottajaa koskevat yleiset ehdot ja velvoitteet Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä toimii palvelun järjestäjänä ja hyväksyy palvelusetelituottajat. Palvelusetelilain 5 :n mukaan palvelusetelituottajaksi voidaan hyväksyä vain palvelujen tuottaja, - joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin; - joka täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset; - jonka tuottamat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta; - jolla on potilasvahinkolain (585/1986) mukainen vakuutus tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä.
6 Palveluntuottajan tulee täyttää tilaajan selvitysvelvollisuutta koskevan lain (tilaajavastuulaki, 1233/2006) mukaiset vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluntuottajan tulee toimittaa seuraavat selvitykset: - selvitys, onko yritys merkitty ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin - kaupparekisteriote - selvitys siitä, ettei yrityksellä ole verovelkaa taikka viranomaisen antama selvitys verovelan määrästä - todistukset työntekijöiden eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty - selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. - selvitys työterveyshuollon järjestämisestä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä selvittää edellä kuvattujen edellytysten täyttämisen PSOP-järjestelmään toimitettavien liitteiden avulla. Vaaditut liitteet tulee liittää niille varattuihin kohtiin PSOP-järjestelmässä. Lisätietoja vaadituista liitteistä on tämän sääntökirjan lopussa. Palveluntuottajalla tulee olla voimassa olevan lainsäädännön edellyttämät laadunhallinnan ja potilas-/asiakasturvallisuuden varmistamisen järjestelmät. Päijät-Hämeen kuntayhtymä määrittää lisäksi tässä sääntökirjassa asiakasryhmäkohtaiset palveluntuottajaksi hyväksymisen edellytykset (luvusta 8 eteenpäin). Nämä edellytykset liittyvät keskeisesti kunkin asiakasryhmän palvelutarpeisiin. Palveluntuottajan vastuulla on huolehtia siitä, että palveluntuottajan tiedot PSOPjärjestelmässä ovat ajantasaisia. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että palveluja annettaessa ja asiakas-/potilastietojen kirjaamisessa, asiakirjojen käsittelyssä, säilytyksessä, hävittämisessä ja luovuttamisessa sekä toiminnassa muutenkin noudatetaan salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietosuojasta, tietoturvasta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta annettuja voimassa olevia säädöksiä.
7 5 Asiakkaan asema palvelusetelijärjestelmässä Kunta/kuntayhtymä voi tarjota palveluseteliä palvelun hankkimiseksi asiakkaalle, joka täyttää palvelun myöntämisedellytykset. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan/kuntayhtymän tulee ohjata hänet muilla tavoin järjestettyjen palvelujen piiriin. Asiakasta/potilasta voi avustaa palvelusetelin käytössä hänen laillinen edustajansa, lähiomainen tai muu läheinen henkilö (laki potilaan asemasta oikeuksista 785/1992 6 ), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 9 ). Asiakas voi antaa läheiselleen valtuuden katsoa tietojaan PSOP-järjestelmästä täyttämällä puolesta asioinnin valtakirjan ja toimittamalla sen palvelusetelin myöntäneelle viranhaltijalle. Kun asiakas ottaa käyttöönsä palvelusetelin, asiakas valitsee palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien rekisteristä. Asiakkaan tulee antaa saamansa palveluseteli tai ilmoittaa siinä oleva numerosarja palveluntuottajalle. Asiakas tai edellä mainittu asiakkaan edustaja tekee valitun palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelusta. Tätä sopimussuhdetta koskevat sopimuksen sisällön mukaan määräytyvät kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet. Asiakkaan ja palveluntuottajan välistä sopimusta koskevan erimielisyyden saattamisesta kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi säädetään kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007). Asiakas on oikeutettu käyttämään palveluseteliä vain Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hyväksymän palveluntuottajan tuottamien ja tämän sääntökirjan tarkoittamien palvelujen maksamiseen. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, hänen tulee ilmoittaa tyytymättömyydestään palveluntuottajalle. Palveluseteliä käyttävällä asiakkaalla on oikeus potilaslain ja asiakaslain mukaisiin oikeussuojakeinoihin. Potilaslain 10.1 : mukaan terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta
8 vastaavalle johtajalle. Sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle (sosiaalihuollon asiakaslaki 23.1 ). Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus tehdä kantelu aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asiakkaalla on mahdollisuus antaa palautetta käyttämistään palveluista PSOPjärjestelmän kautta. Palveluntuottajan on vastattava palautteeseen joko välittömästi tai viimeistään kahden viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen PSOPjärjestelmän kautta. 6 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän rooli ja vastuu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä toimii palvelujen järjestäjänä. Yhtymä hyväksyy palveluntuottajiksi ne yritykset, jotka täyttävät palvelusetelilaissa säädetyt edellytykset ja yhtymän asettamat muut vaatimukset ja ehdot. Palvelutuottajarekisteri on nähtävissä PSOP:ssa (palvelusetelilain 4. 3 :ssa tarkoitettu luettelo). Kunnan/kuntayhtymän tulee peruuttaa palveluntuottajan hyväksyminen ja poistaa palveluntuottaja luettelosta, jos laissa ja tässä sääntökirjassa hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palveluntuottaja pyytää peruuttamaan hyväksymisensä (palvelusetelilaki 4.4 ). Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tulee selvittää asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palveluntuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä asiakasmaksu, joka määräytyy vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan. (palvelusetelilaki 6.3. ). Kunnan/kuntayhtymän tulee antaa asiakkaalle tieto, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia hänen suostumuksestaan riippumatta. Kunnan on myös varattava asiakkaalle tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin sekä antaa asiaa koskeva selvitys tarvittaessa. (palvelusetelilaki 6.4 ). Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää sitoo laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999) säädetty salassapitovelvoite. Salassa pidettäviä
9 ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- ja ammattisalaisuudesta (julkisuuslaki 24.1 20-kohta). Kunta on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitettu rekisterinpitäjä. 7 Sääntökirjan muuttaminen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymällä on oikeus tehdä muutoksia tämän sääntökirjan ohjeisiin ja ehtoihin. Muutoksista ilmoitetaan palvelutuottajille välittömästi kirjallisesti muutosta koskevan päätöksen jälkeen. Mikäli palveluntuottaja ei halua sitoutua muuttuneeseen sääntökirjaan, tulee palveluntuottajan ilmoittaa siitä kirjallisesti Päijät- Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa muutosilmoituksen lähettämisestä. Mikäli palveluntuottaja ei toimita Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle edellä mainittua ilmoitusta, palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan muuttuneita ehtoja muutosilmoituksessa mainitusta päivästä lukien, mutta kuitenkin aikaisintaan kuusikymmentä (60) päivää muutosilmoituksen toimittamisesta. 8 Apuvälinepalvelun palvelusetelit 8.1. Yleiset periaatteet Terveydenhuoltolain (1326 / 2010) 29 mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvät apuvälinepalvelut. Apuvälinepalvelut ovat osa hoidon- ja kuntoutuksen kokonaisuutta ja niiden tulee aina perustua yksilölliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan (asiakassuunnitelmaan). Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on korjata lääkinnällisin perustein todetun sairauden tai vamman aiheuttamaa toimintakyvyn ongelmaa niin, että asiakas selviytyy päivittäisistä toimistaan. Apuvälinepalvelut tulee järjestää joustavasti ja saumattomasti siten, että apuvälinepalveluita tarvitsevat asiakkaat saavat palvelut tasapuolisesti asuinkunnasta riippumatta oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja
10 elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset. Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, että sillä voi hankkia asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. Asiakas saa kuitenkin halutessaan hankkia palvelusetelin arvoa kalliimman apuvälineen, jolloin hänen tulee itse maksaa valitsemansa apuvälineen hinnan ja palvelusetelin arvon välinen hinnanero. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 24.7.2009/569) 8.2. Peruukkipalvelu 8.2.1. Yleiset periaatteet Sääntökirjassa olevat vaatimukset, joissa viitataan yksityisestä terveydenhuollosta annettuun lakiin (152/1990), koskevat palveluntuottajia, jotka tuottavat lain 2 :n määritelmän tarkoittamia terveydenhuollon palveluja. Peruukkipalvelua ei katsota lain tarkoittamaksi terveydenhuollon palveluksi. Peruukki hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä asiakkaalle, jolla on laaja-alaista hiustenlähtöä sairaudesta tai hoidoista johtuen joko tilapäisesti tai pysyvästi. Hiuslisäke voidaan hankkia esimerkiksi ihonsiirrealueen peittämiseen. Peruukin hankinta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä voi tulla kyseeseen myös sukupuoltaan korjaavalle transsukupuoliselle asiakkaalle, jolla on laaja-alaista hiusten lähtöä ja/tai kaljuuntumista. Ikääntymiseen liittyvän kaljuuntumisen vuoksi peruukkeja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Peruukin hankinnan perustana on aina yksilöllinen tarvearvio. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä käytettävän peruukin tarve arvioidaan terveydenhuollossa huomioiden yleiset linjaukset apuvälineiden valtakunnallisissa luovutusperusteissa. Pääsääntöisesti hankitaan keinokuituperuukki, mutta tapauskohtaisesti voidaan hankkia aitohiusperuukki tai erityisvalmisteinen mittatilausperuukki. Mittatilausperuukkiin voidaan päätyä esim. poikkeuksellisen päänympärysmitan tai muodon tai muun yksi-
11 löllisen syyn vuoksi. Tarvearvio palveluvalikoimasta poikkeava peruukin hankintaan tehdään ko. erikoisalalla (esim. ihotaudit). On syytä huomioida, että peruukeissa käytettävä pohjamateriaali on usein sama, vaikka kyseessä olisi aitohiusperuukki. Yksilölliseen tarpeen arviointiin perustuen asiakkaalle hankitaan pääsääntöisesti yksi peruukki / vuosi. Yksilöllisestä tarpeesta esim. työolosuhteista (maatalous-, puu-, metalli- ja autoa-alan työ ym.) tai muusta hyvin perustellusta syystä johtuvan peruukin kulumisen vuoksi voidaan luovuttaa tarvittaessa enemmän kuin yksi peruukki/vuosi. Peruukin korjaus ja huoltaminen korvataan lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tavanomaisessa käytössä keinokuituperuukin käyttöikä on noin vuosi. Pesuvalmisteet, hiusharjat tai peruukin leikkaus omalla kampaajalla eivät kuulu lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kaikkien peruukkien (myös valmisperuukkien) tulee olla muokattavissa niin, että peruukki pysyy hyvin paikallaan. Sopivuus ja tuotetakuu tulee olla vähintään kolme (3) kuukautta. Takuuaika alkaa tuotteen luovutuksesta asiakkaalle. Peruukin tulee soveltua käyttötarkoitukseensa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Peruukeissa ei saa käyttää allergiaa aiheuttavia materiaaleja ja peruukin pohjamateriaalin tulee soveltua herkälle iholle. Palveluntuottajan tulee huolehtia, että luovutettavat apuvälineet ovat CE-merkittyjä ja ne täyttävät allergiattomuus- ja myrkyttömyysvaatimukset. Jos kyseessä on terveydenhuollon laite tai tarvike, tulee apuvälineen täyttää lääkintälaitedirektiivin 93/42/ETY vaatimukset. Tuotteiden mukana on toimitettava kaikki sellaiset todistukset, luvat ja toimittajien hankittavaksi kuuluvat asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteiden käyttöä varten. Valmisperuukkien tulee olla CE- merkittyjä. Asiakkaalle annetaan sekä suulliset että kirjalliset ohjeet peruukin käytöstä ja sen hoito-ohjeista suomen kielellä. Kirjalliset ohjeet on pyydettäessä annettava ruotsin kielellä. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan ruotsinkielisen ohjeistuksen tarpeesta ottaessaan ensimmäistä kertaa yhteyttä valittuun palveluntoimittajaan. Asiakkaan on päästävä apuvälinearvioon kymmenen (10) työpäivän kuluessa yhteydenotosta. Palveluseteli on pääsääntöisesti voimassa vuoden myöntämispäivästä.
12 8.2.2. Palvelun sisältö ja myöntäminen Peruukkipalveluun kuuluu asiakkaan tarpeen mukainen (palvelusetelissä ilmoitetun luokituksen mukainen) peruukki, joka on valittu yhdessä asiakkaan kanssa. Lisäksi palveluun kuuluu peruukin sovitus, käytön ohjaus ja tarvittaessa peruukin pohjan muokkaus oikean kokoiseksi (myös vakiomalleissa) sekä muotoilu. Palveluntuottaja vastaa peruukin sopivuudesta asiakkaalle. Palvelusetelin arvolla tarkoitetaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän maksamaa osuutta peruukin ja peruukkipalvelun hinnasta. Peruukkipalvelussa on käytössä neljä erilaista palveluseteliä: A. Peruukki, vakiomalli: soveltuu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi käyttäjälle, joka tarvitsee sitä tilapäisen hiustenlähdön vuoksi. Malleja tulee olla useita ja niitä tulee olla toimitiloissa sovitettavissa. Valikoimassa tulee olla useita koko-, väri- ja pituusvaihtoehtoja sekä hiuslisäkemalleja. B. Peruukki, erityistarve: soveltuu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi käyttäjälle, jolla on erityistarve esimerkiksi ihon ärtyneisyydestä tai kipuherkkyydestä johtuen. Malleja tulee olla useita ja niitä tulee olla toimitiloissa sovitettavissa. Valikoimassa tulee olla useita koko-, väri- ja pituusvaihtoehtoja. Pohjamateriaalin tulee olla sileä, siinä ei saa olla päänahkaa painavia kohoumia. Myös erityistarpeita vaativat hiuslisäkkeet. C. Peruukki, vaativa eritystarve soveltuu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi käyttäjälle, joka tarvitsee sitä pysyvän hiustenlähdön vuoksi. Malleja tulee olla useita ja niitä tulee olla toimitiloissa sovitettavissa. Valikoimassa tulee olla useita koko-, väri- ja pituusvaihtoehtoja. Peruukin tulee soveltua käyttäjälle, jolla on erityistarpeita esimerkiksi ihosairaudesta johtuen (pohjamateriaalin tulee olla sileä, eikä siinä saa olla arkaa päänahkaa painavia kohoumia) poikkeuksellisesta päänympäryskoosta tai pään mallista johtuen, (peruukin tulee olla muotoiltavissa pään muodon mukaan) tai peruukki valmistetaan mittatilaustyönä aitohiuksista erityistarpeista johtuen.
13 D. Peruukki, yksilöllinen Palveluntuottajalla tulee olla valmius erityisvalmisteisten peruukkien toimittamiseen. Peruukki valmistetaan aitohiuksista mittatilaustyönä. Yksilöllisen peruukin myöntämisestä harkitaan käyttäjälle, jonka erityistarpeet ovat poikkeuksellisen haastavat ja perustuvat oman lääketieteelliseen erikoisalan arviointiin. Peruukkitarpeen arvioista, potilas voi olla puhelimitse yhteydessä kuntoutusohjaajaan 044 719 5647. Kuntoutusohjaus on keskitetty Päijät-Hämeen kaikkien kuntien osalta. 8.2.3. Palvelusetelien arvot Peruukki vakiomalli alin hinta 185 Peruukki vakiomalli keskihinta 225 Peruukki vakiomalli ylin hinta 250 Peruukki erityistarve alin hinta 310 Peruukki erityistarve keskihinta 370 Peruukki erityistarve ylin hinta 500 Peruukki vaativa erityistarve alin hinta 620 Peruukki vaativa erityistarve keskihinta 740 Peruukki vaativa erityistarve hinta 990 Peruukki, yksilöllinen alin hinta 1240 Peruukki, yksilöllinen keskihinta 1360 Peruukki, yksilöllinen ylin hinta 1490 Hinnaston hinnat sisältävät alv 24%.
14 8.2.4. Palveluntuottajalle asetetut vaatimukset Palveluntuottajan toimitiloissa on voitava liikkua esteettömästi. Vastaanotto- ja yleisötilat tulee olla toiminnan kannalta riittävän väljät ja asiakkaan kannalta turvalliset. Toimitilojen on jatkuvasti täytettävä turvallisuusmääräykset niin, että yksikössä huolehditaan asiakkaiden turvallisuudesta lain ja viranomaisten määräysten mukaisesti. Palveluntuottajan toimitiloilla on pelastuslaissa (379/2011) tarkoitettu pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys. Peruukkien arviointiin ja sovituksiin liittyvästä asiakaspalvelusta huolehtivalla henkilöllä tulee olla hiusalan perustutkinto, parturi-kampaajan ammattitutkinto tai muu peruukkialaan perehdyttävä koulutus sekä vähintään yhden (1) vuoden työkokemus peruukkipalvelusta, jolla tarkoitetaan peruukin arviointia, mittausta, sovitusta, muutosten tekemistä, muotoilua sekä käytönopastusta asiakkaalle. Henkilön voi korvata saman pätevyyden omaava kollega vain loman, sairastumisen tai koulutusajan vuoksi. Palveluntuottaja huolehtii henkilöstönsä ammattitaidon ylläpidosta ja täydennyskoulutuksesta. Palveluntuottajalta edellytetään vapaamuotoista kuvausta peruukkipalvelussa käytettävistä välineistä sekä siihen liittyvistä hygieniakäytänteistä. Hygieniakäytänteillä tarkoitetaan tässä sääntökirjassa käsihygieniaa ja ihonhoitoa, palvelussa käytettävien tekstiilien ja välineiden (esim. pyyhkeet, kammat, sakset) puhdistamista ja desinfiointia. Kirjallinen selvitys liitetään hakemuksen Hygieniakäytännön kuvaus - kohtaan. Palveluntuottajalla on mahdollisuus käyttää alihankkijoita, jolloin palvelusetelihakemuksen tekijä vastaa alihankinnasta kuten omasta toiminnastaan. Palvelusetelihakemuksessa on esitettävä selvitys (Y-tunnus) tuottajan käyttämistä alihankkijoista. Palveluntuottajan tulee informoida Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää asiakkaiden tekemistä reklamaatioista ja korvausvaatimuksista, reklamaatioihin johtaneista syistä ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Näistä palveluntuottajan tulee välittömästi ilmoittaa kirjallisesti osoitteeseen: Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Apuvälinekeskus / Tulosyksikköpäällikkö Keskussairaalankatu 7 15850 Lahti
15 Palveluntuottajan tulee raportoida Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää palvelusetelillä tuotettua hoitoa koskevista julkisoikeudellisista valituksista, kanteluista ja hoitovahinkoilmoituksista samoin kuin kaikkia edellä mainittuja koskevista ratkaisuista. 8.2.5. Palveluntuottajalta vaaditut liitteet Alla on listaus Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän palveluntuottajalta vaadittavista liitteistä. Liitteet tulee nimetä listan mukaisilla nimillä ja liittää PSOP-järjestelmään niille varattuihin paikkoihin. Jos yritys kuuluu Tilaajavastuun Luotettava Kumppaniohjelmaan, haetaan yrityskohtaiset tilaajavastuulain mukaiset liitteet Tilaajavastuun järjestelmästä automaattisesti. Mikäli toimipaikkoja on useita, liitetään jokaisen toimipaikan kohdalle kyseistä toimipaikkaa koskeva asiakirja. Verohallinnon verotodistus, josta selviää arvonlisävero-, työnantaja- ja ennakkoperintärekisteriin merkitseminen sekä verojen maksaminen tai verovelkatodistus ja selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Kaupparekisteriote. Todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai muista keskeisistä työehdoista (jos yritys on työnantajarekisterissä). Selvitys työterveyshuollon järjestämisestä (jos yritys on työantajarekisterissä). Vakuutusyhtiön todistus tapaturmavakuutuksen voimassaolosta ja vakuutusmaksujen maksamisesta. Vakuutusyhtiön todistus vastuuvakuutuksen voimassaolosta ja vakuutusmaksujen maksamisesta. Palvelukuvaus (kuvaus toiminnasta, tiloista ja välineistä) Hygieniakäytännön kuvaus Asiakaspalvelusta huolehtivan henkilöstön nimet, koulutus ja työkokemus Selvitys henkilötietolain 32 edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisesta tähän liitetään allekirjoitettu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Palvelutuotannon tietoturvallisuussitoumus osoitteesta:
16 https://www.phhyky.fi/assets/files/2017/05/palvelutuotannon_tietoturvallisuussitou mus_hyky_versio_29082017.pdf
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti puh. 03 819 11, faksi/arkisto 03 819 2308, faksi/hallinto 03 819 4669 kirjaamo@phsotey.fi, etunimi.sukunimi@phsotey.fi www.phsotey.fi 17