POHJATUTKIMUKSET JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Raasakan voimalaitoksen kalatie Raasakan voimalan silta 9110 Ii
SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET... 3 1.1 Toimeksianto ja tutkimuskohde... 3 1.2 Tehdyt tutkimukset... 3 1.3 Tutkimusalueen maasto- ja ympäristöolosuhteet... 3 1.4 Pohjasuhteet... 4 1.5 Maaperän pilaantuneisuus... 4 2. SUUNNITTELUOHJEET... 4 2.1 Kalatien korkeusasema... 4 2.2 Kantavien rakenteiden perustaminen... 4 2.3 Geotekninen kantavuus Eurokoodin mukaisesti... 5 2.4 Routasuojaus... 5 2.5 Putkijohdot... 5 2.6 Pintakuivatus... 5 3. POHJARAKENNUSTYÖN SUORITUSOHJEET... 6 3.1 Yleistä... 6 3.2 Kaivu- ja täyttötyöt... 6 3.3 Kaivot ja kanaalit... 6 3.4 Salaojat... 7 3.5 Pihan liikennealueet ja muut rakenteet... 7 3.6 Laadun valvonta... 7 Liitteet: pohjatutkimuskartta pohjatutkimusleikkaukset PL 0+0 6+40 rakeisuuskäyrät
POHJATUTKIMUKSET JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 Toimeksianto ja tutkimuskohde Toimeksiannosta on Maveplan Oy tehnyt pohjatutkimukset ja perustamistapalausunnon betonirakenteisen kalatien rakennushanketta varten. Pohjatutkimukset tehtiin syksyllä 2017. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää perustusolosuhteet rakennussuunnittelua, perustussuunnittelua ja rakentamista varten. Noudatetaan KSE2013 konsulttisopimusehtoja. 1.2 Tehdyt tutkimukset Maastotutkimukset teki Maveplan Oy:stä Ari Haataja ja Tuomo Sarajärvi. Porakonekairaukset teki Mitta Oy. Tutkimuksina kohteessa on tehty: painokairauksia 16 eri pisteessä porakonekairauksia 4 eri pisteessä rakennuspaikan pintavaaitus maanäytteiden otto Tutkimuspisteiden sijainnit ja korot on esitetty liitteenä olevassa pohjatutkimuskartassa. Kairauspisteiltä otettiin häiriintyneitä maanäytteitä. Näytteiden rakeisuudet ja niiden vesipitoisuudet mitattiin laboratoriossa. Rakeisuuskäyrät liitteenä. Tutkitulle alueelle ei tämän tutkimuksen yhteydessä asennettu pohjavesiputkia. Tutkimushetken pohjavedenpinta oletetaan kalatien alueella olevan vähintään patopenkereen taustakuivatuksen tasolla. Kalatien yläosalla taustakuivatus on suunnitelmien mukaan asennettu tasolle N2000+15,48, jolloin kuivatustaso on noin 1,6 m suunniteltua rakennetta alempana. Kalatien keskiosalla, Virkkulantien alareunalla, taustakuivatus on suunnitelmien mukaan asennettu tasolle N2000+11,53, jolloin kuivatustaso on noin 5,5 m suunniteltua rakennetta alempana. Kalatien alaosalla pohjavedenpinnan oletetaan olevan lähellä alakanavan vesipintaa. 1.3 Tutkimusalueen maasto- ja ympäristöolosuhteet Tutkittu alue voimalaitos-/patoaluetta. Alueella sijaitsee useita ilmajohtoja. Alueen maanpinta laskee kalatien yläosan patopenkereen tasosta N2000+24,4 kalatien alaosalle alakanavan reunalle tasolle N2000+0,0. Alakanavan pohja on noin tasolla N2000-10.
1.4 Pohjasuhteet Maakerrosjako on tutkitulla kalatien alueella seuraava: - pintakerroksena on osalla aluetta ohut humuskerros. - humuskerroksen alapuolella on tiiveydeltään vaihtelevaa hiekkamoreenia kalliopintaan saakka. Osalla aluetta moreeni on pintaosiltaan täyttömaita ja tiiveydeltään löyhässä tilassa. Kalatien rakentamistason alapuolisilla tasoilla moreeni on keskitiivistä tai tiivistä. - kalatien alaosalla tehtyjen porakairausten alueella kalliopinnan taso vaihteli välillä N2000-3,42-6,63. 1.5 Maaperän pilaantuneisuus Tutkitulla alueella ei tietojemme mukaan ole tehty pilaantuneisuusselvitystä. Pilaantumistutkimuksia ei tehty mutta silmämääräisten havaintojen perusteella alueella ei havaittu mitään pilaantumiseen viittaavaa. 2. SUUNNITTELUOHJEET Tämän suunnitteluohjeen lisäksi huomioidaan Iin kunnan rakentamista koskevat ohjeet ja määräykset. Kohteen geotekninen luokka on GL2 ja seuraamusluokka CC2. 2.1 Kalatien korkeusasema Suunnitelmassa käytetty korkojärjestelmä on N2000+. Suunnitellulla kalatien tasolla perustamisolosuhteet ovat hyvät ja kalatie voidaan toteuttaa suunnitellulle tasolle. 2.2 Kantavien rakenteiden perustaminen Kalatien rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksin perusmaan keskitiiviin/tiiviin hiekkamoreenin päälle tehtävän vähintään 0,4 m paksun murskearinakerroksen ja 0,1 m paksun XPS eristelevyn varaisesti (katso kappale 3; pohjarakennustyön suoritusohjeet). Kalatien ala-allas rakennetaan kallion päälle ja se ankkuroidaan kallioon kiinni.
2.3 Geotekninen kantavuus Eurokoodin mukaisesti Kalatie rakennetaan jatkuva betonisena rakenteena maanvaraisesti ala-altaasta paalulle PL3+48 asti ja jatkuen paalulta PL3+76 ylös asti. Paaluvälillä PL3+48 3+76, kalatie rakennetaan jatkuva betonisena rakenteena maanvaraisesti perustettavien pilarianturoiden ja pilarien varaan. Kalatien altaiden leveys on noin 2,8 m. Esitetyllä tavalla perustettaessa maaperän geotekninen kantavuus Rd on murtorajatilassa: - jatkuvalla 2,8 m leveällä anturaosalla (kalatien pohja) ja vähintään 0,4 m perustamissyvyydellä 300 kn/m 2-2,4*2,4 m 2 pilarianturalla ja 0,5 m perustamissyvyydellä 280 kn/m 2. Kalatie alittaa Virkkulantien noin paalulla PL4+50 sekä yläaltaan maapadon noin paalulla PL6+10. Suunnitellut alitusrakenteet rakennetaan olevien maapenkereiden sisäpuoliselle osalle, jolloin rakenteista pohjamaalle mahdollisesti tulevat lisäkuormat ovat pieniä. Perusmaan ollessa leikkauspintojen alapuolella keskitiivistä ja tiivistä hiekkamoreenia, ei merkittäviä painumia tapahdu ja erillistä painumatarkastelua ei tarvita. Kantavuuslaskelmissa perustusten kuormitusresultantti on oletettu keskeiseksi ja pystysuoraksi. Perusmaan kantavuus riippuu perustusten muodosta ja perustamissyvyydestä. Laskennallisia kantavuuksia voidaan käyttää vain perustamistasojen ja perustusten muodon ollessa esimerkin mukaisia. Lopulliset perusmaan kantavuudet ja perustusten mitoitus tarkennetaan tarvittaessa rakennus-/rakennesuunnittelun edetessä rakenteiden mukaisesti tapauskohtaisesti. 2.4 Routasuojaus Alueen pohjamaan peruskerrokset ovat routivia. Routimisille alttiit rakenteet routaeristetään. 2.5 Putkijohdot Putkijohdot tulee pyrkiä sijoittamaan liikennealueiden ulkopuolelle. Vesijohto- ja viemäriliittymät suunnitellaan paikallisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Jätevesiviemäreiden ja muiden putkijohtojen alkutäyttö tehdään putken toimittajan ohjeen mukaan. 2.6 Pintakuivatus Alueen pintavedet johdetaan sopivin kallistuksin sadevesikaivoihin ja / tai avo-ojiin kaupungin rakentamistapaohjeiden mukaisesti.
3. POHJARAKENNUSTYÖN SUORITUSOHJEET 3.1 Yleistä Tämän kohdekohtaisen työohjeen ja suunnitelmien lisäksi maarakennustöissä noudatetaan ohjetta Talonrakennuksen maatyöt MaaRYL 2010 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. 3.2 Kaivu- ja täyttötyöt Rakennuspaikalta kaivetaan ensin pois kaikki humusmaat, kannot, juuret ja suuret kivet. Pohja leikataan vähintään tasoon anturan alapinta -0,5 m. Leikkauksen on kaivun pohjalla ulotuttava perustuksen reunan ulkopuolelle vähintään anturan alapinnan ja kaivun pohjan välinen etäisyys +0,5 metriä ja siitä kaltevuudessa 1:1 maanpintaan saakka. Ennen täyttötöihin ryhtymistä rakennuspohjalla on pidettävä pohjakatselmus. Kairausten perusteella todetut perusmaan kerrokset edustavat vain kairauspisteiden aluetta. Kaivutöiden yhteydessä tulee rakennustyön valvojan seurata työtä ja todeta ettei merkittäviä muutoksia maalajissa tai sen tiiveydessä tapahdu kairauspisteiden välisellä alueella. Jos silmämääräisesti merkittäviä muutoksia tapahtuu, on ennen täyttöjen tekemistä otettava yhteyttä suunnittelijoihin. Perusmaan päälle laitetaan suodatinkangas, käyttöluokka N3. Perustusten alustäytöt anturan alapintaan saakka rakennetaan kerroksittain tiivistäen puhtaasta ja kantavasta murskeesta #0/64 mm. Tiivistettävien täyttöjen on ulotettava täytön pohjalla vähintään etäisyydelle täytekerroksen paksuus +0,5 metri perustuksen reunan ulkopuolelle. Perustamistasossa tiivistetyn täytteen on ulotuttava vähintään 1,4 metrin etäisyydelle perustuksen reunasta. Jos työ ajoittuu pakkaskauteen, täytöt on rakennettava kuivasta maa-aineksesta, jonka vesipitoisuus on. 3 %. Pakkaskaudella rakennettaessa on perusmaan ja täyttöjen jäätyminen estettävä koko rakentamisen ajan. Rakennuksen vierustäytöt tehdään suunnitelmien mukaisesti routimattomasta hiekasta, sorasta tai murskeesta. 3.3 Kaivot ja kanaalit Kaivojen tasauskerros tehdään murskeella # 0/16 ja ympärystäyttö murskeella # 0/16 tai routimattomalla hiekalla. Tasauskerroksen paksuus 200 mm ja ympärystäyttö kaivon ympärille 500 mm. Lopputäyttö tehdään kaivannon viereisen rakenteen täyttömateriaalilla. Putkikanaalien tasauskerros tehdään murskeella # 0/16 ja ympärystäyttö murskeella # 0/16 tai routimattomalla hiekalla. Tasauskerroksen paksuus 150 mm ja alkutäyttö ulotetaan vähintään
300 mm ylimmän putken laen yläpuolelle. Lopputäyttö tehdään kanaalin viereisen rakenteen täyttömateriaalilla. Kaapelikanaalien tasauskerros ja alkutäyttö tehdään hiekalla. Tasauskerroksen paksuus on 200 mm, alkutäyttö vähintään 200 mm ylimmän putken tai kaapelin suojakourun yläpuolelle. Lopputäyttö tehdään kanaalin viereisen rakenteen täyttömateriaalilla. 3.4 Salaojat Salaojituskerros putkien sivuille tehdään sepelistä # 6...8/16, noin 50 mm. Sepeli ympäröidään kuitukankaalla. Lopputäyttö tehdään rakenteen edellyttämällä täyttömateriaalilla. 3.5 Pihan liikennealueet ja muut rakenteet Maanpinnat muotoillaan kalatien reuna-alueilla siten että pintaveden valuvat rakenteesta poispäin. Rummut yms. perustetaan vähintään 0,3 m paksun murske- / sora-arinan avulla pohjamaan varaan. Rumpujen kohdille yms. paikkoihin, missä voi esiintyä epätasaista routanousua, tehdään routimattomasta hiekasta siirtymäkiilat kaltevuuteen 1:5. 3.6 Laadun valvonta Täytöt tehdään kerroksittain käyttäen sellaisia tiivistyskoneita, kerrospaksuuksia ja tiivistyskertoja, että rakenteelle vaadittu tiiviys saavutetaan. Vaaditun tiiviysasteen varmistamiseksi tehdään tarvittavat levykuormitus tai loadman kokeet MaaRYL:n ohjeiden mukaisesti. Kalatien alapuolisilla alustäytöillä pienin sallittu tiiviysaste 95 % ja pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo E1 50 MN/m 2. Pilariperustusten alapuolisilla alustäytöillä pienin sallittu tiiviysaste 97 % ja pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo E1 60 MN/m 2 Oulussa 26.2.2018 RI Ilkka Räihä