Ajankohtaista rahoitushauista, Euroopan alueellisen yhteistyön n ohjelmat. 2013, Interreg IVC, Pohjoinen Periferia 2007-2013



Samankaltaiset tiedostot
Uuden ohjelmakauden tarjoamat. kehityskäytävien rahoittamiseen. Kehityskäytäväseminaari. Harry Ekestam

Itämeren INTERREG IV B ohjelma ja INTERREG IV C ohjelma Kohti toimivampaa hankeyhteistyötä tilaisuus , Lahti

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

POHJOINEN PERIFERIA OHJELMA Kansallinen kontaktipiste Lapin liitto Paula Mikkola Puh

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman ( ) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille

Interreg Itämeren alue

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Uudenmaan liitto Tuula Heino

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Central Baltic ohjelma

Työ- ja elinkeinoministeriön vastinrahoitus Itämeren ohjelman hankkeille

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman 5. ja 6.

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen?

EU:n rajayhteistyöohjelmien rahoitusmahdollisuudet

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Interreg Itämeren alueen ohjelma

Kansainvälinen Pohjois Savo

Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja ENI CBC ohjelmat

Interreg ohjelmat painopisteitä ja kokemuksia Eero Vilhu, Kainuun liitto / Ninetta Chaniotou, Kainuun Etu Oy

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön vastinrahoitus Interreg IV C hankkeille

Suosituimmat kohdemaat

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Lisätietoja:

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Pohjoinen periferia ja Arktis (NPA) ohjelma

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

Central Baltic ohjelma

INTERREG EUROPE. Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

895 M ,26%*

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo

ProAgria. Opportunities For Success

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat (ENI CBC) Työ ja elinkeinoministeriö

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

muutos *) %-yks. % 2017*)

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training)

muutos *) %-yks. % 2016

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

*) %-yks. % 2018*)

KARELIA ENPI CBC OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA Sisko Kaarto

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU MENNESSÄ

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Kevät Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Centrum Balticum -keskus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Transkriptio:

Ajankohtaista rahoitushauista, Euroopan alueellisen yhteistyön n ohjelmat Itämeri 2007-,, Interreg IVC, Pohjoinen Periferia 2007-

EAY = Euroopan alueellinen yhteistyö Euroopan alueellinen yhteistyö, Interreg IV Rakennerahastojen kolmas tavoite; perustuu aiempaan Interreg yhteisöaloitteeseen, mutta koskee vain sisärajayhteistyötä Nyt oma tavoiteohjelmansa, jolla tuetaan rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä EU:ssa Rahoitetaan EAKR:sta, 8.7 mrd euroa eli 2,5 % kauden 2007- koko rakennerahastorahoituksesta (osa siirretty ENPIin) Pohjois-Karjala (ja Itä-Suomi) mukana seuraavissa ohjelmissa: Pohjoinen Periferia 2007-, Itämeri 2007-, Interreg IVC Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajat ylittävän yhteistyön osio (ENPI CBC) Uusi väline, tukee rajat ylittävää yhteistyötä Euroopan (itäisillä) ulkorajoilla Rahoitus tulee ulkosuhdannebudjetista ja EAKR:stä Suomi mukana kolmessa ohjelmassa (Kolartic, Karjala, Kaakkois-Suomi-Venäjä) Ohjelman toteuttaminen voi alkaa komission ja Venäjän allekirjoitettua ns. rahoitussopimukset (allekirjoitetaan todennäköisesti 18.11.) Ohjelmien haku voitaneen avata vuoden 2010 helmikuussa www.kareliaenpi.eu

EAY ohjelmien erityspiirteitä EAY perustuu ohjelmaan osallistuvien maiden/alueiden väliseen yhteistyöhön, sekä ohjelma- ja hanketasolla Kullakin ohjelmalla oma, ohjelmalle yhteinen hallintoviranomainen; hankepäätökset tehdään yhteisissä komiteoissa Useissa ohjelmissa sovittu yhteisistä tukikelpoisuussäännöistä, mutta myös kansallisia sääntöjä on noudatettava tiukin pätee Ensimmäisen tason valvontaa (ulkopuolinen tilintarkastus) varten kukin maa perustanut oman järjestelmänsä Suomessa hajautettu, monissa maissa keskitetty Hankkeisiin on haettavissa kansallista vastinrahoitusta todellinen oma omarahoitus % on pieni TEM on ohjelmien kansallinen vastuuviranomainen Hakijoina voivat toimia kansalliset, alueelliset ja paikalliset julkisyhteisöt, (esimerkiksi aluehallintoviranomaiset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoyhtiöt ja muut voittoa tavoittelemattomat organisaatiot. Yksityiset (kaupalliset) organisaatiot voivat osallistua omalla rahoituksellaan liitännäispartnereina.

INTERREG IVC Edeltäjä Interreg III C ohjelma Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Hankkeilla pyritään vaihtamaan kokemuksia, yhteisesti kehitettyjä lähestymistapoja ja välineitä, jotka osaltaan voisivat parantaa aluepoliittisten kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta ja tukea talouden uudistamista. Ohjelma tukee myös unionin kasvu- ja työpaikkastrategian toteuttamista Ohjelma on myös väline EU:n Alueet talouden muutosten edistäjinä -aloitteen (Regions for Economic Change Initiative) toteuttamisessa. Aloitetta toteutetaan muodostamalla ylikansallisia kokemustenvaihtoverkostoja 30 teeman alle, jotka tukevat alueellisen kilpailukyvyn parantamista.

INTERREG IVC Ohjelma-alue: koko EU (EU27 + Norja ja Sveitsi). Tukiprosentti hankkeille: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Luxembourg, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska: enintään 75 % Bulgaria, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro: enintään 85 % Norjan EAKR-vastaava rahoitus: enintään 50 % Suomessa TEM myöntää kansallista vastinrahoitusta jopa 70 % omarahoitusosuudesta (25 %), haettava ennen hankkeen jättämistä Huom! Alueellinen joustavuus: enintään 10 % ohjelman EAKRrahoituksesta voidaan käyttää EU:n ulkopuolella toteutettaviin toimiin, esim. IPA-maista tulevien hanke-kumppaneiden tukemiseen, kun toimista on hyötyä yhteisön alueille ( 10 %:n sääntö )

INTERREG IVC kumppaneita vähintään kolmesta maasta. Vähintään kahden kumppanin tulee olla EU-maasta ja osallistua hankkeeseen myös rahoituksellisesti ohjelma-alueen (EU27 + Norja ja Sveitsi) ulkopuolisten kumppaneiden mukaan ottaminen mahdollista tietyin edellytyksin Tyypillisessä IV C hankkeessa on kumppaneita n. 6-10 maasta

INTERREG IVC Ohjelmassa kaksi temaattista toimintalinjaa 1 Innovaatio ja tietoyhteiskunta Innovaatiot, tutkimus ja kehittäminen; yrittäjyys ja pienyritykset; tietoyhteiskunta; työllisyys, osaamispääoma ja koulutus. 2 Ympäristö ja riskien ehkäiseminen luonnon- ja teknologiariskit; vesistöjen hoito/suojelu; jätehuolto; biodiversiteetti ja luonnonympäristön säilyttäminen; energia ja kestävä liikenne; kulttuuriperintö ja maisemointi.

INTERREG IVC, hanketyypit 1 Alueiden aloitteesta toteutettavat hankkeet (Regional Initiative Projects): alue- ja paikallistason toimijat käynnistävät hankkeita, joilla pyritään tietojenvaihtoon jollakin tietyllä toimintaalueella. Tavoitteena on identifioida parhaita käytäntöjä (best practices) ja kehittää uusia täytäntöönpanon välineitä ja lähestymistapoja 2 Kapitalisointi ml. Fast Track -hankkeet: hankkeilla pyritään toteuttamaan esimerkiksi alueiden aloitteesta toteutetuissa hankkeissa identifioituja parhaita käytäntöjä myös kansallisissa konvergenssi- ja kilpailukykyohjelmissa sekä muissa alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelmissa

INTERREG IVC Kolmas hakukierros avataan lähiaikoina, haettavissa vain kapitalisaatiohankkeet Pyritään toteuttamaan esimerkiksi alueiden aloitteesta toteutetuissa Interreg IVC -hankkeissa identifioituja parhaita käytäntöjä myös kansallisissa konvergenssi- ja kilpailukykyohjelmissa sekä muissa alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelmissa. Olennaista näissä hankkeissa on parhaiden käytäntöjen olemassaolo, kytkennät viranomaistahoihin (ohjelmien hallintoviranomaiset) sekä selkeän toimintasuunnitelman luominen. Haku kohdennetaan erityisesti kansallisten konvergenssi- ja kilpailukykyohjelmien viranomaistahoille. Hankkeissa oltava mukana rahoittajaviranomaisia vähintään partnereina Neljäs hakukierros alueiden aloitteet hanketyypistä myöhemmin vuonna 2010, temaattinen, muita rajoituksia? Huom! Kokonaan uudet hakuaineistot tulossa molempiin! 13.11.2009 Kansallinen Interreg IVC info TEM 9.-10.12.2009 Interreg IV C Kapitalisaatio konferenssi, Göteborg Ohjelmasihteeristö Ranskassa Lillessä, ohjelman kieli englanti www,interreg4c.eu

INTERREG IVC Pohjois-Karjalassa käynnissä yksi Interreg IVC hanke, Neebor, www.neebor.eu (ensimmäinen hakukierros) Päätöstä odottaa (tammikuusta 2009) 6 Interreg IVC hanketta, joista 2 on pohjoiskarjalainen vetäjä, 4:ssä partnereita Päätökset tehdään 6.11.2009 Hakemuksia toisella hakukierroksella 481, hyväksyttäväksi esitetty 63, suomalaisia mukana 17 hankkeessa Hyväksymisprosentti tulisi olemaan 13 %, 27% hyväksyttäväksi esitetyistä hankkeista mukana suomalaisia jossain roolissa

Pohjoinen Periferia 2007-1. Innovaatioiden ja kilpailukyvyn edistäminen syrjäisillä ja perifeerisillä alueilla 60 % rahoituksesta Parantaa pk-yritysten kilpailukykyä lisäämällä ja kehittämällä innovaatio- ja verkostoitumiskapasiteettia Parantaa saavutettavuutta, meriliikenteen turvallisuutta ja pelastuskapasiteettia hätätilanteiden ja luonnonkatastrofien varalle 2. Luonnon ja yhteisön voimavarojen kestävä kehitys 40 % rahoituksesta Ympäristöön liittyvät toimenpiteet, jotka vahvistavat synergioita ympäristön suojelun ja alueiden kasvun välillä Kaupunki-maaseutu yhteistyö esim. palvelutuotannon kehittämiseksi; yhteistyö kolmannen sektorin kanssa; kulttuuri- ja luontoperinteen vaalimista edistävä, kestävä liiketoiminta

Pohjoinen Periferia 2007-

Pohjoinen Periferia 2007- Ohjelman asettamia haasteita Kun rahoitus tulee aluekehitysrahastosta, hankkeiden lopputuloksena tulee syntyä konkreettisia tuotteita tai palveluita. Ohjelmasta tuetaan tutkimustiedon soveltamista käytäntöön, mutta ei perustutkimusta. (Kehittämishankkeet, ei tutkimus) Lopputuotteen tulee hyödyttää koko ohjelma-aluetta.

Pohjoinen Periferia 2007- Ohjelman toteutus hanketoiminnassa: Ylikansallisuus ja lisäarvo Rahoituskelpoisuus: kolme neljästä kriteeristä täyttyy: 1) yhteinen kehitystoiminta 2) yhteistoteutus 3) yhteinen toteuttava henkilökunta 4) yhteisrahoitus Triple Helix konsepti: 3-kanta kehitystyö, jossa mukana yritysmaailma, korkeakoulu ja yhteiskuntakehittäjä Lisäarvoa saadaan yhteisestä tekemisestä, jonka tuloksena esim. syntyy uusi tuote tai palvelu, jolla on ylikansallista alueellista merkitystä Tiedonsiirto, innovaatiot ja organisaatiotason oppiminen Strategiset hankkeet auttaa ohjelman tavoitteiden toteutumisessa

Pohjoinen Periferia 2007- Projektikategoriat 1. Valmisteluhankkeet: Tarkoituksena tuottaa korkeatasoisia pääprojektihakemuksia, mobilisoida tasapainoisia kumppanuuksia ja helpottaa yhteisten projektisuunnitelmien tekemistä. Minimivaatimuksena vähintään 2 partneria, jotka tulevat 2 eri maasta ja projekti-idea, joka on ohjelma-asiakirjan mukainen sekä tarvittava kansallinen vastinrahoitus myönnettynä. 2. Pääprojektit Tarkoituksena toteuttaa hankeidea, joka on ohjelman tavoitteiden ja toimintalinjojen mukainen. Minimivaatimuksena vähintään 3 osallistuvaa partneria, jotka tulevat 3 eri maasta, joista yksi tulee EU jäsenmaasta sekä tarvittava kansallinen vastinrahoitus myönnettynä. Strategiset hankkeet: koko ohjelma-alueen kannalta merkittävä teema

Pohjoinen Periferia 2007- Projektien rahoitus: Projektikoko: päähanke: min. 250.000, max.1,5 meuro (3 meuro) Valmisteluhanke: max. 30.000 EU tuki 60% EI jäsenmaiden toimijat 50% Kansalliset vastinrahoituslähteet sovitaan EU:n ja kunkin jäsenvaltion kanssa erikseen Suomessa kansallinen vastinrahoitus: TEM, YM, OPM TEM myöntää max. 70% kansallisesta vastinrahoituksesta (40%), jolloin omarahoitustarve 12% Omarahoituksen oltava julkista rahaa, mutta ei muuta EU-rahaa. Rahoitus voi tulla mm. kunnilta, maakuntaliitoilta yms. Riihikuiva omarahoitus on hallinnollisesti helpointa

Pohjoinen Periferia 2007- Partnerikelpoisuus Enintään 10 varsinaista partneria Kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset Alueelliset ja paikalliset kehittämisorganisaatiot Yleishyödylliset organisaatiot kuten kauppakamarit Julkisluonteiset (semi-public/public-like) organisaatiot 3. sektoriin kuuluvat vapaaehtoistyötä tekevät organisaatiot Muut relevantit julkisluonteiset organisaatiot, jotka osallistuvat ohjelma-alueen kehittämiseen Yritykset voivat osallistua liitännäispartnereina ( ei generoi EU-rahoitusta) Toimijat pääsääntöisesti ohjelma-alueelta 10% ja 20 % sääntö: Maantieteellinen jousto sallitaan hyvin perustein: 10 % rajoittuvat Venäjän tai Kanadan alueet; 20 % ohjelma-alueen ulkopuoliset EUtai Norjan alueet Pohjoismainen, Atlanttinen tai Irlantilais-skotlantilainen klusteri tarvitsee aina myös ulkopuolisen kumppanin

Pohjoinen Periferia 2007- Temaattinen valmisteluhankkeiden haku avoinna: In Priority 1, in the Objective To promote competitiveness by increasing and developing the capacity for innovation and networking in rural and peripheral areas the two themes: i) exchange of best practise and establishment of cooperation networks between R&D institution and SMEs to increase the capacity for innovation, facilitate the design of innovation systems and strengthen competitiveness ii) cooperation and exchange of best practice between SMEs on how to address and reach markets with existing and new products In Priority 1, in the Objective To facilitate development through the use of advanced information and communication technologies and transportation in the programme area the four themes: i) increased use of ICT to overcome distance iii) developing innovative product and service solutions for developing and maintaining transport infrastructure with regard to roads, railways, airports and ports under harsh climatic conditions iv) development of transport schemes that benefit rural communities, such as new maritime routes v) maritime safety in relation to remote areas with arctic, harsh conditions.

Pohjoinen Periferia 2007- In Priority 2, in the Objective To improve sustainable development in peripheral regions by strengthening urban-rural relations and enhancing regional heritage the three theme: i) urban-rural partnerships for new service solutions iii) private, public and voluntary sectors cooperation and networks to develop new and innovative service solutions for remote and peripheral regions iv) promotion of natural and cultural heritage that supports the development of sustainable industries

Pohjoinen Periferia 2007- Pohjoiskarjalaisia vetämässä/mukana seuraavissa hankkeissa: Solutions for competitive pellet production in medium size enterprises PELLETime Connected Mobile Communities in the Northern Periphery, CMC@NP Rural Transport Solutions RTS Northern Environment Education Development (NEED) Developing Scots Pine Assessing sustainability of forest based activities in rural areas of the Northern Periphery- Northern ToSIA Micro Waste to Energy Business: micro energy to rural enterprise MicrE Solutions for Micro-generation to allow Energy Saving Technology - Smallest Older People for Older People O4O

Pohjoinen Periferia 2007- Valmisteluhankkeissa jatkuva haku, teemat voivat päivittyä Päähankkeiden seuraava hakukierros avautuu tammikuussa 2010 ja päättyy maaliskuussa 2010 Hankeklinikka 18.11.2009 Kööpenhaminassa Todennäköisesti temaattinen hakukierros Jos v. 2011 järjestetään hakukierrosta, se tulee olemaan rajattu Ohjelmasihteeristö Kööpenhaminassa, ohjelman kieli englanti www.northernperiphery.eu

Itämeri 2007-

Itämeri 2007- Ohjelman strateginen päätavoite: Vahvistaa kehitystä kohti kestävää, kilpailukykyistä ja territoriaalisesti integroitua Itämeren aluetta yhdistämällä potentiaaleja yli rajojen Maantieteellinen fokus itä-länsi integraation vahvistaminen (uudet jäsenmaat, Venäjä, Valkovenäjä). HUOM! Vain Valkovenäjä tällä hetkellä mukana! pohjois-etelä yhteistyö (Barentsin alue) kaupungit ja kaupunki-maaseutu vuorovaikutus

Itämeri 2007- Venäjän ja Valkovenäjän osallistuminen ns. ENPI-komponentin avulla Itämeren ohjelma on ainoa alueellisen yhteistyön ohjelma jota rahoitetaan sekä koheesiopolitiikan välineestä (EAKR) että ulkosuhdepolitiikan välineestä (ENPI) Ohjelma on käytännössä Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelma, johon sisältyy ENPI-komponentti venäläisten ja valkovenäläisten hankekumppaneiden rahoittamista varten ENPI-komponentti on integroitu ohjelman yleisiin toimintalinjoihin (ei erillistä ENPItoimintalinjaa); ohjelmassa avataan mahdollisuus ENPI:n mukaisille, kooltaan, kumppanuudeltaan ja sisällöltään (normaalihankkeista) poikkeaville hankkeille; hankehallinnoinnissa otetaan ENPI-varojen osalta huomioon ENPI-säädöstön vaatimukset Ohjelman hyväksymisen jälkeen Komissio ja Venäjä/Valkovenäjä allekirjoittavat rahoitussopimuksen; varalla EAKR:n 10 %:n sääntö (ks. jäljempänä) Tällä hetkellä vain Valkovenäjä voi osallistua hankkeisiin ENPI osarahoituksella Ohjelma-alueen Venäjän toimijat voivat osallistua 10% säännöllä tai liitännäispartnereina (budjetitta)

Itämeri 2007- Toimintalinja 1: Innovaatiotoiminnan edistäminen Itämeren alueella tuetaan innovaatioiden lähteitä edistetään teknologian siirtoa ja tiedon levittämistä koko Itämeren alueella vahvistetaan uuden tiedon synnyttämiseen ja omaksumiseen tarvittavaa sosiaalista kapasiteettia Toimintalinja 2: Itämeren alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus edistetään saavutettavuutta ja kestävää sosioekonomista kasvua vahvistavia liikenne-, kuljetus- ja tietoliikennetoimia tuetaan toimia, jotka vahvistavat olemassa olevien ylikansallisten kehityskäytävien sisäistä integroitumista ja kannustavat uusien kehityskäytävien luomiseen (erityisesti rajoittuvien alueiden sosioekonomisen potentiaalin hyödyntämiseksi)

Itämeri 2007- Toimintalinja 3: Itämeri yhteisenä resurssina tuetaan merialueiden taloudellista hoitoa ja meren rikkauksien kestävää käyttöä tuetaan ilmaston ja/tai demografisten muutosten haasteet huomioon ottavaa vesivarojen hoitoa tuetaan meri- ja rannikkoalueiden integroitua kehittämistä Toimintalinja 4: Vetovoimaisten ja kilpailukykyisten kaupunkien ja alueiden edistäminen vahvistetaan metropolialueita, kaupunkeja ja kaupunkialueita taloudellisen kasvun moottoreina tuetaan strategisin toimin Itämeren alueen integroitua kehitystä sekä sosioekonomista ja alueellista koheesiota vahvistetaan alueiden ja kaupunkien kehittämisen sosiaalisia edellytyksiä ja vaikutuksia EU-maiden ja Venäjän/Valkovenäjän välillä

46 Transnational co-operation projects Priority 1. Fostering innovations 16 projects 11 projects To make the Baltic Sea region an attractive place to invest, work and live in Priority 3. Baltic Sea as a common resource 6 projects 13 projects Priority 2. External and internal accessibility Priority 4. Attractive and competitive cities and regions

Itämeri 2007- Osarahoitusosuus (hankkeille) EAKR: vanhat jäsenmaat (DE, DK, FI, SE): enintään 75 %, uudet jäsenmaat (EE, LT, LV, PL): enintään 85 % Norjan EAKR-vastaava rahoitus: enintään 50 % ENPI: enintään 90 % (koskee vain Valkovenäjää) Kumppanuusvaatimus Vähintään kolme tuensaajaa (kumppania) kolmesta eri ohjelma-alueen maasta, joista vähintään kahden tulee olla EU:n jäsenmaasta tai Norjasta Alueellinen joustavuus enintään 20 % ohjelman EAKR-rahoituksesta voidaan käyttää hankkeisiin, joihin kuuluu EUkumppaneita ohjelma-alueen ulkopuolelta, esim. Saksasta, Hollannista tai UK:sta ( 20 %:n sääntö ) enintään 10 % ohjelman EAKR-rahoituksesta voidaan käyttää EU:n ja Norjan ulkopuolella toteutettaviin toimiin, esim. Venäjän ja Valkovenäjän ohjelmaan kuuluvilla alueilla, kun toimista on hyötyä yhteisön alueille ( 10 %:n sääntö ) molemmissa tapauksissa edellytetään seurantakomitean ja hallintoviranomaisen vahvistusta Strategiset hankkeet Määrätyt kriteerit (priorisoitu sisältö, laaja toteuttamis/vaikutusalue, investointifokus, kansallinen tuki) täyttävät hankkeet voidaan hankkeiden valintavaiheessa määritellä strategisiksi hankkeiksi (tavoitteena identifioida 2-3 strategista hanketta / toimintalinja)

Itämeri 2007- Ohjelman tuki hakijoille Projekti-idealomakkeet (PIF) ja projekti-ideatietokanta (ohjelman kotisivulla) Partnerinhakutilaisuudet (PSF) Valmistelukustannusten korvaaminen jälkikäteen (ei erillistä siemenrahamenettelyä) Päähakijaseminaarit ml. projektikohtaiset konsultaatiot Temaattiset seminaarit Lisäksi: Sihteeristön neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse Informaatiota kotisivuilla (mm. manuaali) Kansalliset neuvoa-antavat työryhmät ja muut kansalliset tiedotus/neuvontapanostukset Ohjelmakonferenssit

Itämeri 2007- Suomalaisten kumppaneiden osalta EU:n (EAKR:n) osuus hankebudjetista/tukikelpoisista kustannuksista on (enintään) 75 % Loppuosa budjetista (25 %) on kansallista vastinrahaa, joka voi olla kumppanin omaa rahoitusta (osittain myös luontoissuorituksia) tai muilta kansallisilta rahoittajilta (esim. valtio, kunnat) saatua rahaa; yksityinen rahoitus ei kelpaa EAKR:n vastinrahaksi Valtio on varannut noin 5,4milj. euroa vastinrahaa Itämeren ohjelmaa varten; raha on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) momentille, mutta sitä käyttävät myös OPM ja YM Valtion vastinrahaa haetaan kunkin hakukierroksen yhteydessä erikseen ilmoitettuun määräaikaan (n. 3 viikkoa ennen hakukierroksen sulkemista) mennessä TEM päivittää kutakin hakukierrosta varten vastinrahan hakuohjeen, joka julkaistaan samoihin aikoihin kun hakukierros avataan; ohje koskee soveltuvin osin myös OPM:tä ja YM:tä

Itämeri 2007- TEM myöntää pääsääntöisesti enintään 70 % tarvittavasta vastinrahasta (loppuosa kumppanin on katettava omista varoista tai luontoissuorituksin tai muilta rahoittajilta saadulla rahoituksella) Noin viikkoa ennen hakukierroksen sulkemista em. ministeriöt tekevät päätöksensä rahoitussitoumusten antamisesta hakijoille Mikäli seurantakomitea hyväksyy hankkeen, ao. ministeriö tekee varsinaisen rahoituspäätöksen TEM voi maksaa osan vastinrahoituksesta ennakkona Mikäli seurantakomitea hylkää hakemuksen, ministeriön antama rahoitussitoumus raukeaa ja raha (myöntämisvaltuus) palautuu käytettäväksi seuraavalla hakukierroksella

What do we expect from future projects? principle of transnationality respected integrated territorial approach to distinguish from sector initiatives preparation of investments of transnational relevance emphasis on pre-investment character and pilot investments development of transferable results better visible than in the present programme

Itämeri 2007- Pohjois-Karjalassa käynnissä yksi ensimmäisellä hakukierroksella hyväksytty hanke: Bioenergy Promotion (www.bioenergypromotion.net) Toimintalinjat 1,2 ja 3 rahoitusta haettavissa Toimintalinja 4 lähes täynnä (todennäköisesti ei tule auki) Haku avautunee 4.1.2010, päättynee 22.3.2010 (tämänhetkinen tieto) Hakukierrokselle tulee uudet aineistot, huom! Myös ohjelma-asiakirjaa on päivitetty Lead Applicant Seminars 2.-3.12.2009 Riika, 13.-14.1.2010 Malmö 9.12.2009 Barents hankkeiden workshop Oulu Ohjelmakonferenssi 30.10-1.12.2010 Jyväskylässä Ohjelman tiedotustilaisuus Helsingissä joulukuussa 2009 Tulossa tod.näk. hakukierros v. 2011, haettavissa vain 2-vuotisia hankkeita Ohjelmasihteeristö Rostockissa, ohjelman virallinen kieli englanti http://eu.baltic.net