Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen
Merimetso Kuva: Riku Lumiaro
Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria Pesimäkannan vahvistuminen alkoi Hollannista 1970-luvun lopulla Syynä pesäpaikkojen rauhoittaminen ja haitallisimpien tuholaismyrkkyjen kieltäminen Suojelutilanne parani huomattavasti 1980-luvulla EU:n laajenemisen myötä Lintudirektiivi edellytti sinensis-alalajin rauhoittamista, poistettiin I liitteestä 1997 Itämeren rehevöityminen särkikalojen lisääntyminen Merimetsolla ei ole perinteistä riista-arvoa
Merimetsopopulaatiot maakohtaisesti Itämeren alueella vuosina 2001 ja 2005-2008 44 000 12 600 4 000 12 600 300 35 300 8 500 3 700 23 050 25 800
Merimetson pesimäkannan kehitys Suomessa 1996-2008 (SYKE) 14000 12000 pesiviä pareja 10000 8000 6000 4000 Perämeri Merenkurkku Selkämeri Saaristomeri Suomenlahti 2000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kasvu perustuu pääosin (yli 50 %) immigraatioon yli 1000 yksilöä/vuosi. Huomaa väliaikainen kasvun taantuminen 2003. Lähde: SYKE
Merimetson pesimäpaikat Suomessa vuonna 2008 40 yhdyskuntaa 59 luotoa 66 ha Parimäärästä 75 % suojelualueilla Lähde: SYKE Karttapohja: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/08
Merimetson pesimäaikaisen kalaravinnon jakauma painon mukaan Suomenlahdella ja Saaristomeren itäosassa vuosina 2002-2008 (n=153,021 kg) 2 % 2 % 2 % 2 % 3 % 4 % 18 % 46 % Särki Kivinilkka Ahven Kuha Pasuri/Lahna Silakka/Kilohaili Kiiski Säyne Muut lajit 21 %
Kuva: Petteri Lehikoinen Kuva: Markku Mikkola-Roos
Ajankohtaista Hallitusohjelman vaatimukset Ahvenanmaan ampumisluvat Merimetso esillä EU:ssa Lintudirektiivin avaaminen Yleiseurooppalainen toimenpideohjelma Kansallinen lainsäädäntö
Valkoposkihanhi Kuva: Jukka Haapala
Pesimähistoria Itämerellä Venäjällä pesivät valkoposkihanhet alkoivat käyttämään Itämeren suuria saaria kevätmuuton aikaisina levähdysalueina 1910-luvulla Ensimmäinen pesintä Gotlannissa 1971 ja Virossa 1981 (Leito 1987, Larsson ym. 1988) Pesivät linnut olivat alkuperältään todennäköisesti Pohjois- Venäjän kantaa (Larsson ym. 1988) Pesimäkannan kasvu oli aluksi hidasta, mutta myöhemmin räjähdysmäistä
Pesimähistoria Suomessa Ensimmäinen luonnollinen pesintä Suomessa todettiin Inkoon saaristossa v. 1985 Turussa ja Helsingissä pesintä alkoi 1980-luvun lopussa. Molemmissa paikoissa pesijät olivat alkuperältään tarhattuja lintuja (Tukholman ja Helsingin eläintarhat) Myöhemmin kannankasvu on ollut eksponentiaalista ja nykyinen levinneisyys kattaa rannikkoalueen Venäjän rajalta Selkämeren pohjoisosiin Sisämaa pesintöjä on todettu Lahden Vesijärvellä, Päijänteellä, Iitissä, Etelä-Karjalassa ja Oulujärvelläa Vuonna 2008 Suomen kannan kooksi arvioitiin yli 2000 paria
Pääkaupunkiseudun pesivät valkoposkihanhet 1989-2008 Lähde: Matti Luostarinen 2008 1200 1000 889 1034 Pareja 800 600 400 200 0 687 569 464 371 227 1 2 0 8 10 10 11 26 45 70 117 170 84 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007
Pääkaupunkiseudun syyskanta 1988-2008 Lähde: SYKE 2008 9000 Yksilöitä 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1 5 24 22 32 33 70 115 205 330 480 670 15001580 900 2400 3875 4947 4533 5852 7700 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008
Pesivien valkoposkien syyskanta Laskettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2008 BirdLifen, SYKEn ja HY yhteistyönä Kokonaismäärä 11 600 yksilöä
Valkoposkihanhien esiintyminen Suomessa syyskuun alussa 2008 Lähde: BirdLife Suomi
Populaatioiden kasvuvauhti Vuodesta 1960 lähtien Pohjois-Venäjän kanta on kasvanut keskimäärin 7 % vuodessa (Madsen ym. 1999) Itämeren kanta on kasvanut vuodesta 1971 lähtien keskimäärin 41 % vuodessa (Madsen ym. 1999) Suomen kanta on kasvanut vuodesta 1988 lähtien kesimäärin 45 % vuodessa (Hario 2004)
Valkoposkihanhen menestyksen syyt Valkoposkihanhien poikastuottoa Itämerellä on selvästi parempi kuin arktisilla alueilla pesivien lintujen. Pesimiskausi on pitempi ja täydelliset tuhovuodet puuttuvat Ravintotilanne syksyllä ja talvella on parantunut ihmistoiminnan takia. Laidunnus, niitto ja ruohonleikkuu tuottavat ravinnepitoista ruohoa myöhään syksyyn ja talveen Kuolleisuus on alentunut metsästyspaineen vähenemisen myötä. Valkoposkihanhi on rahoitettu EU:n alueella
Tulevaisuus Itämerellä Kannankasvu tulee jatkumaan Itämerellä. Suomen, Manner-Ruotsin ja Saksan kannat ovat edelleen voimakkaassa kasvussa Vielä ei pystytä ennustamaan kuinka suureksi Itämeren kanta kasvaa Pääkaupunkiseudun kanta kasvaa nopeasti vielä muutamia vuosia Mahdollinen kasvuvauhtia hidastava tekijä voi olla poikasaikaisten laidunten riittävyys
Kuva: Markku Mikkola-Roos