Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 06 367 5211, faksi/fax 06 367 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2006 Diaarinumero LSU 2005 Y 1186 (131) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Kangasaho Heikki Ahontie 43 62880 Sääksvesi ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Vimpelin kunnan Sääksjärven kylässä tilalla Kangasaho RN:o 6:102. Tilalla on nykyisin 52 lypsylehmää, 26 hiehoa ja 37 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään enintään 71 lypsylehmää, 10 hiehoa ja 37 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Eläinmäärää lisätään eläinsuojan sisäisillä järjestelyillä; uusia eläinsuojarakennuksia ei rakenneta eikä olemassa olevaa eläinsuojaa laajenneta. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 15.12.2005. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja.
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka kokonaiseläinmäärä eläinyksikkökertoimien perusteella vastaa vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Eläinsuojan toiminnalla on Vimpelin kunnan ympäristölautakunnan 27.5.2002 myöntämä ympäristölupa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Eläinsuoja sijaitsee Vimpelin kunnan Sääksjärven kylässä kaavoittamattomalla maatalousvaltaisella haja asutusalueella. Eläinsuojan lähiympäristö on enimmäkseen aukeaa peltomaisemaa. Eläinsuoja sijaitsee maastollisesti ympäröivää aluetta korkeammalla. Tilan läpi kulkee Ahontie, jonka varrella on asutusta. Lähin asuinkiinteistö, hakijan vanhempien, sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Seuraavaksi lähin sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä ja sitä seuraava noin 90 metrin etäisyydellä. Noin reilun 200 metrin säteellä sijaitsee kahdeksan muuta asuinkiinteistöä tai vapaa ajanasuntoa. Eläinsuoja sijoittuu Porasjoen yläosan (48.006) valuma alueelle. Lähin vesistö, Vääpekki, virtaa noin 230 metrin etäisyydellä. Eläinsuoja tai lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue, Sääksjärven I luokan pohjavesialue (10 934 02), sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Hakijalla on noin 3,5 hehtaaria peltoa kyseisellä pohjavesialueella. Hakemuksen mukaan pelloille ei levitetä lantaa. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilalla on nykyisin 52 lypsylehmää, 26 hiehoa ja 37 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään enintään 71 lypsylehmää, 10 hiehoa ja 37 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Eläinsuoja on rakennettu vuonna 2002. Lypsylehmiä sekä hiehoja laidunnetaan tai jaloitellaan eläinsuojaa ympäröivillä pelloilla noin kolme kuukautta vuodesta. Laidunnusalueen pinta ala on noin 1,5 2 hehtaaria. Eläinten juotto on järjestetty erillisellä juottopaikalla. Laitumella on myös kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään noin 10 vuorokautta kesässä. Tilalla valmistetaan 160 tonnia vuodessa esikuivattua säilörehua. Eläinsuojan yhteydessä, sen lounaispuolelle on rakennettu kolme laakasäiliötä. Rehu varastoidaan muovin alla ja varastoinnin aikana kertyvät puristenesteet johdetaan 3,5 m³ kokoiseen tiiviiseen umpikaivoon. Eläinsuojan lannankäsittely toimii lietelantamenetelmällä. Tilalla on nykyisin kaksi vuonna 2002 rakennettua peltikatteella katettua lietesäiliötä. Lietesäiliöiden tilavuus on yhteensä 2 800 m³. Lanta poistetaan eläinsuojasta raapalla syvempään keräyskuiluun, joka on tilavuudeltaan noin 20 m³. Lanta johdetaan kuilusta vapaalla pudotuksella edelleen lietesäiliöön. Lietesäiliöiden välillä on pumppu, jolla toista säiliötä täytetään. Uusia lietesäiliöitä ei rakenneta.
Eläinsuojan jätevedet, johdetaan lietesäiliöihin. Rehun varastoinnin puristenesteet johdetaan tiiviiseen 3,5 m³ kokoiseen umpisäiliöön. Lietelanta, jäte ja pesuvedet sekä puristeneste käytetään peltolannoitteena. Toiminnanharjoittajalla on käytössä yhteensä 70,54 hehtaaria peltoa, josta omaa 34,26 hehtaaria ja vuokrapeltoa 36,28 hehtaaria. Lannasta 30% levitetään viikoilla 23 25, 40% viikoilla 27 28 ja 30% viikoilla 40 41. Tilalla on 1 800 litran kokoinen polttoainesäiliö, jotka on varustettu lukituksella sekä lapon estolaitteella. Lisäksi muita öljytuotteita, noin 400 litraa, säilytetään tilan konehallissa erillisissä tiiviissä tynnyreissä. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, muovit, metalliromu ja ongelmajätteet kuten jäteöljyt, loisteputket ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilan liikenne on normaalia eläinten, rehun ja lannan kuljetukseen liittyvää liikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan lietelanta, pesu ja jätevedet sekä puristeneste varastoidaan tiiviissä riittävän kokoisissa säiliöissä. Kaikki säiliöt on katettu peltikatteella ja ne täytetään alta päin. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta alaa. Pohjavesialueelle sijoittuville peltolohkoille ei levitetä lietelantaa, pesu tai jätevesiä taikka puristenesteitä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 23.1 21.2.2006. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 b sekä Vimpelin kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Patruunantie 15. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa sekä Vimpelin kunnantoimiston teknisellä osastolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vimpelin kunnan kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Toiminnanharjoittajan tilalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 17.1.2006. Tarkastusmuistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lausunnot Vimpelin ympäristölautakunta on 3.2.2006 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että vs. ympäristösihteeri on 26.1.2006 käynyt paikan päällä tutustumassa alueen ympäristöön. Koska muutoksia rakenteisiin tai piha alueeseen ei tule ja lantalat on katettu, lähiasutukselle ei voi katsoa eläinpaikkojen muuttamisesta aiheutuvan kohtuutonta haittaa. Ympäristölautakunnalla ei ole lupahakemukseen huomautettavaa. Vimpelin kunnanhallitus on 14.2.2006 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että yhtyy ympäristölautakunnan lausuntoon ja ilmoittaa siten, ettei sillä ole lupahakemukseen huomautettavaa. 3
4 Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Kangasaho Heikille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Vimpelin kunnan Sääksjärven kylään tilalle Kangasaho RN:o 6:102. Ympäristölupa myönnetään lupamääräyksissä ilmenevin edellytyksin. Lupamääräykset 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa saa pitää enintään 71 lypsylehmää, 10 hiehoa ja 37 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. 2. Eläinsuojan pohjarakenteet ja lietelannan, jätevesien sekä säilörehun varastointi Eläinsuojan pohjarakenteet, lietteen sekä pesu ja jätevesien johtamiseen tarkoitetut rakennelmat tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista. Lietelanta sekä pesu ja jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliössä. Lietelannan 12 kuukauden varastointitilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2 040 m 3. Pesu ja jätevedet huomioiden tulee varastointitilavuutta olla vähintään 2 200 m 3. Lietesäiliöt tulee tyhjentää vuosittain. Lietelannan kuormausalusta tulee olla kovapohjainen. Rehun varastointiin tarkoitetut laakasiilot tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista. Rehun puristenesteet tulee johtaa vesitiiviistä materiaalista rakennettuun umpisäiliöön. 3. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen hyödyntäminen Lanta, toiminnassa muodostuvat jätevedet ja puristeneste tulee hyödyntää peltolannoitteena. Sitä voidaan luovuttaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannan levitykseen tarkoitettua pinta alaa tulee jatkuvasti olla käytössä vähintään 54 hehtaaria. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tiestöjen varsilla asuville asukkaille ja muille tiestöjen käyttäjille. Lannan kuormaus, kuljetus ja levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa.
Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Luokitellulle pohjavesialueelle ei tule levittää lantaa, jätevesiä tai puristenestettä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan muodostamalle välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee olla katettuna peltikatteella hakemuksen mukaisesti ja ne tulee täyttää alta päin. Pumppukaivo tulee kattaa betonikannella. Lietesäiliöiden ja laakasiilojen käytössä tulee olla huolellinen. Laakasiilot tulee rehun varastoinnin aikana kattaa esimerkiksi muovipeitteellä. Eläinsuojan, lietesäiliöiden ja laakasiilojen ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Laitumelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee säännöllisesti poistaa. 5. Jätteiden varastointi ja niiden käsittely Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä polttoaineiden varastointi tulee järjestää siten, ettei varastointi aiheuta epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Kuolleet eläimet tulee varastoida erillisessä siihen tarkoitukseen soveltuvassa paikassa. Mikäli kyseisiä jätteitä varastoidaan pidempiaikaisesti (kesäaikana yli kaksi vuorokautta) tulee varastointipaikka varustaa jäähdytyslaitteistolla. Lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuollossa tulee muutoinkin noudattaa mitä kunnan jätehuoltomääräyksissä on määrätty. 5
Polttoainesäiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja tiiviillä alustalla. Toimenpiteet tulee tehdä 31.12.2006 mennessä. Öljyvuotoihin tulee varautua varaamalla riittävästi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa imeytysmateriaalia säiliön läheisyyteen. 6. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Lietesäiliöiden ja niiden katteiden sekä öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa, laitteistoissa, katteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, tulee ne välittömästi korjata. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä kuolleiden eläinten määrät (t/a) ja niiden toimituspaikat sekä lannan levitysmäärät (t/ha) ja alueet. Kirjanpito ja voimassa olevat peltojen vuokrasopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 7. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Nykyisissä tuotantorakennuksissa tapahtuvan eläinsuojatoiminnan luvan myöntämisedellytyksiä on tarkasteltu ympäristönsuojelulain nojalla viimeksi vuonna 2002. Tuolloin luvan myöntämisedellytykset täyttyivät muun muassa kattamalla lietesäiliöt ja sijoittamalla ne naapureiden näkökulmasta olosuhteiltaan edullisimpaan paikkaan. Länsi Suomen ympäristökeskus on toiminnan muutosta koskevassa ympäristölupaharkinnassa ottanut huomioon, että eläinsuoja sijaitsee alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittamisen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lisäksi lupaharkinnassa on huomioitu, että toiminta ei sanottavasti laajene nykyiseen verrattuna eläinmäärän lisääntyessä kolmella eläimellä. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Muutoksen myötä eläinsuojan lannan määrä lisääntyy noin 200 m 3 /vuosi. Uusia lantaloita ei ole ollut tarpeen esittää rakennettavaksi nykyisten varastotilojen riittäessä. 6
Edellä mainitut seikat huomioiden Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksen mukainen eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Lupa myönnetään hakemuksessa esitetylle eläinmäärälle, mikä eläinsuojaan muutostöiden jälkeen enimmillään sopii. (määräys 1) Lietelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000). Eläinsuojan pohjarakenteet, lietelannan ja jätevesien johtamiseen tarkoitetut rakenteet, lantalat, laakasiilot ja puristenesteen varastointiin tarkoitettu umpikaivo tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista (MMM RMO C4) nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lietesäiliöiden ja umpikaivon vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuden säilyminen. Tyhjennysten yhteydessä voidaan tarvittaessa tarkastaa rakenteiden kunto. Kovapohjaisella kuormausalustalla estetään maaperän liettyminen. (määräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen välttämiseksi ja nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000). Peltoalavaatimus on 1,5 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa ja yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden (YM ohje 30.9.1998). (määräys 3) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lantaa ei saa levittää tulvauhan tai pintavirtailun alaisille alueille eikä pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen varsille lannoittamattomat kaistat estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (määräys 3) Kattamalla lietesäiliöt vähennetään ilmaan kohdistuvaa ammoniakkikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Muokkaamalla tai multaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen vähennetään typpihävikkiä. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätehuolto tulee hoitaa kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. (määräys 5) 7
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen asianmukainen varastointi on tarpeen siitä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen, kuten haju ja kärpäshaitan, estämiseksi. (määräys 5) Tarkkailemalla lietesäiliöitä ja niiden katteita, öljysäiliötä ja jätehuoltotiloja säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 6) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 7) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn kirjanpidon vuotta 2016 koskevat tiedot. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 19, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 8
6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Vimpelin kunnanhallitus Vimpelin tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Vimpelin kunnan virallisella ilmoitustaululla. 9
10 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Anne Polso LIITTEET Valitusosoitus Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.