Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi Yleisesti EU-alueella Avainvaatimuksia Esimerkkien esittely (Caset 1-3) Menetelmien valinta ja tutkimuksen eteneminen Yleisiä periaatteita Miten esimerkeissä Kritiikki 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 2 1
Teknologian ennakointi yleisesti Teknologiaa pyritty ennustamaan systemaattisesti 1960- luvulta lähtien (Metsämuuronen 2003) Gordonin ja Helmerin 1963 suorittama ensimmäinen Delfitutkimus Tulevaisuuden haltuunoton menetelmää harrastettu korkean teknologian maissa kuten Japanissa, USA:ssa ja Englannissa (Metsämuuronen 2003) Suomessa erityisesti Osmo Kuusi perehtynyt aiheeseen Pyritään saamaan selville, millaista teknologiaa ja millaisia teknisiä innovaatioita tulevaisuudessa on odotettavissa. (Kuusi 1999) Soveltuu tilanteisiin, joissa ennalta halutaan selvittää tietyn alan (Metsämuuronen 2003) uusien teknologisten innovaatioiden ilmaantumista innovaatioiden teknistä toteutumismahdollisuutta sovellusten ajankohtaa vuosien tarkkuudella 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 3 Esimerkkejä kansallisen tason teknologiaennakoinneista (EU) (Eerola & Väyrynen 2002) (Mukana tutkimuksessa KTM, Tekes ja VTT) 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 4 2
Teknologian ennakoinnin avainvaatimukset (Barker & Smith 1995) Hyvän menetelmän tulee olla: joustava ja vaihtoehtoja mahdollistava johtoa R,D&E asioihin liittyvässä päätöksenteossa auttava (tieto helposti ymmärrettävässä muodossa) tehokkaasti teknologiaa ja liiketoimintaa yhdistävä kattava siten, että se käsittelee toiminnot strategiasta yksityiskohtiin sellainen, joka osoittaa teknologia-vaikutteiset toiminnot koko yrityksen laajuudelta sellainen, mikä ei ole liian riippuvainen yksittäisten gurujen mielipiteistä eikä organisaatiorakenteesta 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 5 Case1: Sensor foresight technology and market (Andersen et.al. 2004) Tutkimusosapuolet: Sensor Technology Center (STC) ja Risø National Laboratory (Tanska) Tutkimuksen kohde: Anturiteknologian tulevaisuuden kehityssuuntien selvittäminen Tutkimuksen tavoitteet: Esittää joitain skenaarioita anturiteknologian kehityksestä suhteessa teknologiaan, sovelluksiin ja markkinoihin vuosina 2000-2015 Vaikuttaa anturiteknologiaan liittyvän tutkimuksen, tuotekehityksen ja kaupallistamisen päätöksenteossa Ylläpitää ja kehittää STC:n luomia verkostoja Testata erilaisia teknologian ennakoinnin metodeita kapealla teknologia-alueella 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 6 3
Case2: Technology foresight using roadmaps (Barker & Smith 1995) Tutkimusosapuolet: British Petroleum, BP (UK) Tutkimuksen kohde: Roadmap-lähestymistavan soveltaminen yrityksen ydinliiketoiminta-alueiden R&D-strategian suunnitteluun (artikkelissa esitelty käyttöesimerkki, yrityksenä kuvitteellinen Acme Mousetraps) Tutkimuksen tavoite: Kehittää uusi lähestymistapa teknologian ennakoinnille 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 7 Case3: Innovaatioita metsästämässä media valinkauhassa (Siivonen et.al 2003) Tutkimusosapuolet: Tekes ja VTT Tietotekniikka Tutkimuksen kohde: Suomalainen mediateollisuus Tutkimuksen tavoitteet: Nostaa mediateollisuus Suomen talouden veturiksi Soveltaa ja tarvittaessa kehittää keinoja ja menetelmiä identifioimaan mediateollisuudelle uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluita Arvioida kansainvälisten teknologiaennusteiden avulla ICT-alan (erit. mediateollisuuden) tärkempiä kehitystrendejä, innovaatiotyyppejä ja teknologiapolitiikkaa globaalista näkökulmasta Edellisen pohjalta määritellä Suomen kannalta ne tärkeimmät kehitystrendit, jotka tarjoavat mahdollisuuden säilyttää nykyinen asema tietoliikennelaitteiden ja järjestelmien valmistajana ja löytää ICT-alalle uutta vahvuutta sisällön puolelta. 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 8 4
Menetelmän valinnasta ja tutkimuksen kulusta: yleisesti Ei varsinaisesti mitään tiettyä menetelmää: sopiva(t) menetelmä(t) valitaan tilanteen mukaan (Metsämuuronen 2003) Asiantuntijat ja asiantuntijapaneelit merkittävässä roolissa Riittävä tieto-taitotaso Visionäärisyys Läpimurron ajoitustaitoa- ja tietoa Delfi-tekniikka yleinen Asiantuntijat arvioivat oman alansa kannalta relevantteja uusia innovaatioita yleensä numeerisesti (esim. Kuusen (1999) määrittämä IFVR) (Metsämuuronen 2003) Uusien tekniikoiden löytyminen tapahtuu perinteisesti kuitenkin haastattelemalla Uusille läpimurroille aikahaarukka 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 9 Menetelmän valinnasta ja tutkimuksen kulusta: Case1 Teknologian kartoitus (technology mapping) Määritettiin 3 dimensiota, joiden avulla aihetta jäsennetään Teknologian skannaus/läpikäynti (technology scanning) Kirjallisuusselvitys Asiantuntijatyöpajat: 2 kansallista ja 2 kansainvälistä Internet-pohjainen, kansainvälinen Delphi-tutkimus 46 väittämää Vastaajia 24 maasta, vastausprosentti 16% Mahdollisuus vastata Internetissä (80%) tai paperikaavakkeella (20%) 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 10 5
Menetelmän valinnasta ja tutkimuksen kulusta: Case2 Menetelmäksi valittu tiekartta (roadmap) Uusi menetelmä teknologian ennakointiin Tiekartan 1. osa jakautuu karkeasti osiin: Päätavoite Aputavoitteet Menestyksen avaimet Business-teemat Teknikset vaatimukset Yrityksen strategiaan keskittyvä tiekartan 1. osa Tiekartan 2. osa keskittyi R,D&E ohjelmien tunnistamiseen, jakautui karkeasti: R&D ohjelmat Tutkimuksen ja osaamisen tukeminen Avaintaidot Ydinteknologiat Tieteen tukeminen 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 11 muutostekijät. (Siivonen et.al 2003) Tiekartta on laajennettu katsaus valitun kentän tulevaisuuteen, joka muodostetaan kollektiivisella tiedolla ja mielikuvituksella ottaen huomioon tärkeimmät kentässä vaikuttavat Menetelmän valinnasta ja tutkimuksen kulusta: Case3 Tutkittu erilaisia menetelmiä ja niiden sopivuutta mediateollisuuden tutkimiseen: Teknologian ennakointianalyysit Tutkittu lähinnä Japanilaisten 30-vuoden aikana tekemiä tutkimuksia ICT-alalta ja pohdittu niiden onnistusmista suhteessa vastaaviin muiden alojen tutkimuksiin Skenaariot Luodaan tulevaisuuteen sijoittuvia mahdollisia tarinoita/skenaarioita (yleensä useita erilaisia) Heikot signaalit Pyritään paljastamaan innovaation menestys jo ennen kuin varsinainen enemmistö sen omaksuu Media-aukot Sellaisia sisältöjen, teknologioiden, jakelukanavien, käyttötarkoitusten tai muiden muuttujien muodostamien mediateollisuuteen liittyvien kenttien alueita ja tilanteita, joita mediateollisuus ei tunnei tai ei hyödynnä 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 12 6
Kritiikki Asiantuntijat toisinaan erimielisiä innovaation ajallisesta sijoittumisesta mitä kauemmaksi tulevaisuuteen ennustus sijoittuu Asiantuntijoilla mahd. tarve pimittää tietojaan mikäli sillä on heille taloudellista merkitystä Ennusteet usein pitkällä aikavälillä pessimistisiä ja lyhyellä optimistisia Asiantuntijat saattavat sijoittaa hyödyllinen, järkevä ja taloudellisesti kannattavampi idea läheisempään tulevaisuuteen kuin vähemmän hyödyllinen, vähemmän järkevä ja taloudellisesti kannattamattomampi idea Aina ei kyetä näkemään uuden teknologian tuomia sovellusmahdollisuuksia Lisäksi Delfoi-menetelmään liittyvä kritiikki mm. (Siivonen et.al 2003) Menetelmä ei vastaa kysymykseen mitä tulisi tehdä. Yleisestä linjasta poikkeavat mielipiteet jäävät huomioimatta 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 13 Lähteet Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2. uud. p. Helsinki : International Methelp. Kuusi, O. 1999. Teknologian kehityksen heikot signaalit. FUTURA 2/1999, s. 8-15. Siivonen, T., Lindqvist, U. ja Södengård, C. 2003. Innovaatioita metsästämässä media valinkauhassa.teknologiakatsaus 139/2003, Tekes. Andersen, P.D., Holst Jørgensen, B., Lading, L. ja Rasmussen, B. 2004. Sensor foresight technology and market. Technovation 24 (2004), s. 311-320. Barker, D. ja Smith, D. 1995. Technology foresight using roadmaps. Long Range Planning, Vol. 28 No. 2, s. 21-28. Eerola, A. ja Väyrynen, E. 2002. Teknologian ennakointi- ja arviointikäytäntöjen kehittäminen eurooppalaisen kokemuksen pohjalta. VTT tiedotteita Research Notes 2174. 23.5.2005 outi.laitinen@tut.fi 14 7