Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 1 (10) 113 Oikaisuvaatimus poikkeamispäätöksestä (Laajasalo, Kutteritie 19b) HEL 2016-000367 T 10 04 01 Päätös Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset Poikkeamispäätöksen sisältö päätti hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, joka koskee virastopäällikön 15.2.2016 tekemää päätöstä (13 ) hyväksyä ********** poikkeamishakemuksen, joka koskee asemakaavaa nro 8280 Helsingin 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49115 tontilla nro 22. Maankäyttö- rakennuslain (MRL) 187 :n mukaan viranhaltijan päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi oikaisuvaatimuksella. Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samoin perustein kuin asianosaisen valitusoikeus. Oikaisuvaatimuksen on tehnyt poikkeamispäätöksen hakijoiden naapurit, joilla on MRL 193.1 :n nojalla oikeus tehdä oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on MRL 187 :n mukaan tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Poikkeamispäätös on annettu MRL 198 :n mukaisesti julkipanon jälkeen 22.2.2016. Oikaisuvaatimus on jätetty 1.3.2016 määräajan sisällä. ********** ovat hakeneet poikkeamista uuden kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakentamiseen tontille 49115/22. Poikkeamista on haettu asemakaavassa osoitetun tehokkuusluvun e=0,20 nostamiseksi e=0,25:teen. Hakemus on perusteltu tontin tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella käytöllä sekä maankäytön tehostumisen edistämisellä. Rakennusoikeuden lisäys mahdollistaisi tarvittavien asuintilojen toteuttamisen hakijan kuusihenkiselle perheelle. Kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö on myöntänyt haetun poikkeamisen. Poikkeaminen on myönnetty seuraavilla ehdoilla: uudisrakennusten, varastojen ja autosuojien sijoittelussa sekä pihaalueiden järjestelyssä noudatetaan hakemuksen liitteenä olevan 8.1.2016 päivätyn asemapiirroksen periaatteita, muilta osin noudatetaan asemakaavan nro 8280 merkintöjä ja määräyksiä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 2 (10) Oikaisuvaatimuksen keskeinen sisältö Oikaisuvaatimuksen hylkääminen Perustelut Päätöksen perusteluissa on muun ohella todettu, että tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä, uudisrakentaminen täydentää alueen rakennuskantaa ja sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Lähialueille on annettu vastaavia poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen. Virastopäällikön 15.2.2016 tekemä poikkeamispäätös vaaditaan kumottavaksi virheellisesti tehtyjen perustelujen johdosta. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksen hyväksymisen erityisenä syynä esitetty tontin tarkoituksenmukainen käyttö ei toteudu tehokkuuslukua nostamalla eikä vastaavien poikkeamisten myöntäminen alueella ole peruste poikkeamisen hyväksymiselle. Lisäksi oikaisuvaatimuksen laatijoiden mukaan suunniteltu rakennus tuhoaa kolmen jo rakennetun asuinrakennuksen päänäkymät ja aiheuttaa merkittävää varjostumista piha-alueille. Suunniteltu rakennus on korotettu luonnollisesta korostaan noin metrin ja sen rakennuskorkeus ylittää kaksikerroksisen rakennuksen rakennuskorkeuden 7 metriä. Alueelle, jolla tontti 49115/22 (rakennuspaikka) sijaitsee, on vahvistettu 14.6.1982 asemakaava nro 8280. Rakennuspaikka on asemakaavassa osoitettu erillisten, enintään kaksiasuintoisten pientalokorttelialueelle (AO1) 49115. Tehokkuusluvuksi korttelialueelle on osoitettu e=0,20. Korttelia 49115 ympäröivät muut korttelialueet ovat pääasiallisesti myös osoitettu merkinnällä AO1 ja tonttitehokkuudeksi e=0,20. Asemakaavassa tontin rajat on esitetty ohjeellisina. Asemakaavassa rakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on määrätty 6 metriksi, jos rajanpuoleisessa seinässä on asuinhuoneiden pääikkunoita, muussa tapauksessa 4 m tai naapurin suostumuksella 2 m. Tontin rajan osalla, jolla viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajasta on kuitenkin 2 m. 2- kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7 m ja 1-kerroksisen 5 m. Rakennuspaikan tehokkuusluvun nosto luvulla e=0,05 merkitsee nyt puheena olevalla rakennuspaikalla 41,5 k-m2:n rakennusoikeuden lisäystä. Hakija on ilmoittanut hakemuksessaan rakentavansa talon kuusihenkiselle perheelleen. Hakemuksessa esitetyn alustavan suunnitelman mukaisessa asuinrakennuksessa olisi kerrosalaa yhtä asukasta kohden n. 34 k-m2.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 3 (10) Tarkasteltaessa asumisväljyyttä huoneistoalaan verrattuna Helsingissä keskimääräinen asumisväljyys on 33,9 h-m2 (Tilastokeskus 2014). Koko maassa keskimääräinen asumisväljyys on 39,9 h-m2 (Tilastokeskus 2014). On huomioitava, että kerrosalaan lasketaan yleensä kunkin kerroksen pinta-ala aina ulkoseinien ulkopintaan asti. Mikäli ulkoseinän paksuus on yli 250 mm, ylimenevää osaa ei katsota laskettavan kerrosalaan. Huoneistoala on huoneen seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala ja on siten kerrosalaa alhaisempi. Rakennusoikeuden ylitys on nyt puheena olevalla tontilla tarkoituksenmukaista, koska se mahdollistaa suuremman asumisväljyyden, kuin nykyinen asemakaava ja näin parantaa asuinoloja. Asumisväljyys jää silti vielä hieman alle Helsingin keskimääräisen asumisväljyyden. Hakijat ovat osoittaneet alustavissa suunnitelmissaan, että rakennusoikeuden lisäys voidaan toteuttaa siten, että rakennus muilta osin täyttää asemakaavan määräykset. Tämä on asetettu myös ehdoksi poikkeamiselle. Rakennus sijoittuu rakennuspaikalle siten, että mm. vähimmäisetäisyyksistä ei jouduta poikkeamaan eikä myöskään asemakaavan mahdollistamasta seitsemän metrin enimmäiskorkeudesta. Oikaisuvaatimuksessa esitetty väite, että tonttitehokkuudesta poikkeaminen tuhoaa jo rakennetun asuinrakennuksen päänäkymät ja aiheuttaa merkittävää varjostumista piha-alueelle on perusteeton, sillä hakijan tarkoituksena ei ole rakentaa 7 metriä korkeampaa rakennusta eikä poikkeamispäätös myöskään sitä mahdollista. Poikkeamispäätöksen tekemiseen liittyy tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Poikkeamispäätöksen tarkoituksenmukaisuusharkinnan käyttämistä ohjaavat hallinnon yleiset periaatteet, kuten tarkoitussidonnaisuuden periaate, yhdenvertaisen kohtelun periaate jne. Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa, että tosiseikoiltaan samanlaisia tapauksia kohdellaan tasavertaisesti, ellei erilaiseen kohteluun ole asemakaavan ja poikkeamisen lain mukaiset edellytykset huomioon ottaen maankäytöllisiä perusteita. Myöhempien poikkeamisten edellytykset tutkitaan tapauskohtaisesti ja samanlaisia vähäisiä tapauksia kohdellaan mainituin edellytyksin yhdenvertaisesti. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi puheena olevalla alueella, on poikkeamispäätöksen harkinnassa otettu huomioon alueen vastaavat hankkeet. Hevossalmen alueella, jolla rakennuspaikka sijaitsee, on tonttitehokkuudesta poikettu myös muiden tontinomistajien eduksi. Nyt kysymyksessä oleva poikkeaminen ei estä muiden tontinomistajien myöhempiä vastaavia rakentamismahdollisuuksia. Edellä todettu ja valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevät muut seikat huomioon ottaen, kaupunkisuunnittelulautakunnan näkemyksen mukaan poikkeamisen ei ole katsottava aiheuttavan poikkeamispäätök-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 4 (10) Päätöksen antopäivä sessä asetetuin ehdoin maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n tarkoittamalla tavalla haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle tai vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, eikä johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Oikaisuvaatimus tulee hylätä. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkipäivänä 6.4.2016, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Irene Varila, lakimies, puhelin: 310 37451 irene.varila(a)hel.fi Juho Palviainen, suunnittelija, puhelin: 310 37101 juho.palviainen(a)hel.fi Liitteet 1 Kiinteistöyhtymä Ruoritie 4, oikaisuvaatimus Muutoksenhaku Hallintovalitus, poikkeaminen, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Otteet Ote Oikaisuvaatimuksen tekijät Poikkeamispäätöksen hakijat Otteen liitteet Hallintovalitus, poikkeaminen, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Irene Varila, lakimies, puhelin: 310 37451 irene.varila(a)hel.fi Juho Palviainen, suunnittelija, puhelin: 310 37101 juho.palviainen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 5 (10) Liitteet Muutoksenhaku Otteet 1 Kiinteistöyhtymä Ruoritie 4, oikaisuvaatimus Hallintovalitus, poikkeaminen, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Ote Oikaisuvaatimuksen tekijät Poikkeamispäätöksen hakijat Otteen liitteet Hallintovalitus, poikkeaminen, oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös Tiedoksi Rakennusvalvonta/Saransalmi Päätöshistoria Kaupunkisuunnitteluvirasto Virastopäällikkö 15.02.2016 13 HEL 2016-000367 T 10 04 01 Rakvv 49 0036-16-S, Ksv:n hankenumero 5049_13 Päätös Virastopäällikkö päätti hyväksyä ********** asemakaavaa nro 8280 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemus koskee tontin tehokkuusluvun nostamista luvusta e=0,20 lukuun e=0,25. Rakennusoikeus ylittyy nykytilanteesta 41 k-m2. Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla: uudisrakennusten, varastojen ja autosuojien sijoittelussa sekä pihaalueiden järjestelyssä noudatetaan hakemuksen liitteenä olevan 8.1.2016 päivätyn asemapiirroksen periaatteita, muilta osin noudatetaan asemakaavan nro 8280 merkintöjä ja määräyksiä. Hakija ********** (jättöpäivämäärä 12.1.2016)
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 6 (10) Rakennuspaikka Hakemus Säännökset, joista poiketaan Lähtötiedot 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49115 tontti 22. Uuden kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakentaminen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta siten, että rakennusoikeus ylittyy. Tonttitehokkuutta haetaan nostettavaksi tehokkuusluvusta e=0,20 lukuun e=0,25. Tontin rakennusoikeus ylittyisi asemakaavasta 41 k-m2 (25 %). Hakijan tarkoituksena on purkaa vanha leikkimökki ja rakentaa tontille uusi asuinrakennus. Suunnitelman mukainen rakennusoikeus tontilla olisi 205 k-m2 nykyisen 164 k-m2 sijaan, joka on kokonaan käyttämättä. Hakija perustelee hakemustaan tontin tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella käytöllä sekä maankäytön tehostumisen edistämisellä. Rakennusoikeuden lisäys mahdollistaisi tarvittavien asuintilojen toteuttamisen hakijan kuusihenkiselle perheelle. Hakijan mukaan alueelle on myönnetty vastaavia rakennusoikeuden lisäyksiä. Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n 1 momenttia. Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 14.6.1982 vahvistettu asemakaava nro 8280. Asemakaavan mukaan tontti on erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO1). Tontin tehokkuuslukema on e=0,20, joka vastaa 164 m2 asuntokerrosalaa (tontin pinta-ala on 820 m2). Rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on kaksi. AO1-merkintä osoittaa, että tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia enintään 20 m2 / asunto sekä muuta asunnon ulkopuolista, asumista palvelevaa tilaa kuten varasto-, huoltoja askartelutilaa enintään 15 m2 / asunto sekä kasvihuoneita enintään 20 m2 / asunto. Edellä mainittuja tiloja saa kuitenkin olla AO1-korttelialueella enintään 40 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Enintään 30 % tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen katokset mukaan luettuna. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikki- tai oleskelualueena, kulkuteinä eikä vaadittuun määrään autopaikkoja, on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisessa puistomaisessa kunnossa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 7 (10) Osallisten kuuleminen Rakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 6 m, jos rajanpuoleisessa seinässä on asuinhuoneiden pääikkunoita, muussa tapauksessa 4 m tai naapurin suostumuksella 2 m. Tontin rajan osalla, jolla viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajasta on kuitenkin 2 m. 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7 m ja 1-kerroksisen 5 m. Tontin autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap / 80 m2 kerrosalaa. Nykytilanteessa tontti on rakentamaton. Hankkeen yhteydessä tontilta puretaan vanha leikkimökki. on 24.1.2012 ( 26) linjannut, että pientalotonttien rakennusoikeutta voidaan lisätä tehokkuuslukua e=0,05 vastaava määrä poikkeamismenettelyllä. Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (19.1.2016). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle. Muistutuksia saatiin kirjallisesti 1 kpl ja suullisesti 1 kpl. Muistuttaja Mu1 vastustaa 25.1.2016 puhelimitse annetussa suullisessa muistutuksessaan tehokkuusluvun nostoa ja haluaa, että tontin rakentaminen toteutettaisiin asemakaavan mukaisesti tehokkuusluvun e=0,20 mukaan. Hän ei vastusta rakentamista sinänsä. Muistuttaja osoittaa huolensa siitä, että hänen asuinrakennuksen pääikkunat osoittavat suoraan suunniteltuun uudisrakennukseen päin. Hän esittää toiveensa siitä, ettei tulevan asuinrakennuksen ikkunoita sijoitettaisi kohti hänen asuinrakennustaan yksityisyyden säilyttämiseksi. Muistuttaja Mu2:n mielestä suuremman asuinrakennuksen rakentaminen ei ole perusteltu syy korottaa rakennustehokkuutta lukuun e=0,25 ja hakemus tulisi hylätä. Muistuttajan mielestä tehokkuusluvun nostaminen täyttää alueen niin, että sen luonnonvaraisuus vaarantuu ja asumismukavuus kärsii naapuruston osalta kun uudisrakennus peittäisi kolmen asuintalon päänäkymän muuttaen sen massiiviseksi seinäksi. Muistuttajan mielestä poikkeustapauksissa, joissa kaavoittaja on poikennut alueella tehokkuusluvusta e=0,20 liittyvät pääsääntöisesti usean asunnon kiinteistöön, joissa perusteena ovat olleet riittämättömät tilat saada rakennettua järkevää asuinhuoneistoa. Muistuttajan
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 8 (10) mielestä tässä tapauksessa kyseessä ei ole tämän suuntainen tarve korottaa voimassa olevaa rakennusoikeutta. Muistuttaja esittää, että ottaen huomioon asemakaavan määräykset rakennuksien korkeudesta ja etäisyyksistä muihin rakennuksiin ja tontin rajoihin päätöksessä tulisi huomioida tontin tasaisuus sekä muiden jo olemassa olevien rakennusten korkeudet. Muistuttajan mielestä ei ole kaupunkisuunnittelun tavoitteiden mukaista rakentaa jo lähes valmiin alueen keskelle ylikorkeaa rakennusta muuttamaan vallitsevaa maisemaa. Muistuttajan mielestä kaava sallii maanalaisten kerrosten rakentamisen, mikäli rakennusneliöiden lisätilantarve on olemassa. Muistuttaja esittää, että mikäli kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo että alueelle tulee myöntää kaavasta poikkeavia tehokkuuslukuja sillä perusteella, että voidaan rakentaa suurempia rakennuksia, tulee kaavaa muuttaa tätä vastaavaksi. Tällöin kaikki alueella asuvat ja sinne muuttoa tai rakentamista aikovat ovat tasavertaisessa asemassa. Yhteinen vastine saapuneisiin muistutuksiin Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä mm. Helsinkiä koskevan lain kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta (kokeilulaki) nojalla kaupungilla on laaja poikkeamisvalta asemakaavamääräyksistä. Kokeilulain tavoitteeksi on kirjattu mm. asuntorakentamisen edistäminen kasvukeskuksissa ja asuntotuotannon kustannustehokkuuden lisääminen. Laajasalossa on alueita, joiden tonttitehokkuus on suhteellisen alhainen. Olemassa oleva infrastruktuuri ja tuleva Laajasalon kasvu puoltaa täydennysrakentamista, mitä on myös jo tapahtunut. Nykyisillä asuinalueilla lisärakentaminen on tärkeimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehitykseen, ja kaupunki pyrkii aktiivisesti luomaan sille edellytyksiä. Poikkeamista asemakaavamääräyksestä on haettu rakennusoikeuden ylityksen osalta. Niitä kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi aina tapauskohtaisesti. Laki mahdollistaa poikkeamisen hakemisen tasapuolisesti kaikille maanomistajille. Asuntojen lisäys Laajasalossa ja Hevossalmen alueella on tarkoituksenmukaista. Kutteritien etuna ovat hyvät kulkuyhteydet Laajasalon ja Herttoniemen keskusten palveluihin, mikä osaltaan puoltaa alueen rakentamisen tehostamista. Poikkeaminen edellyttää erityisiä syitä. Hakija on perustellut poikkeamista tontin tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella käytöllä sekä maankäytön tehostumisella. Hakemuksessa ei ole esitetty tehokkuusluvun nostoa perustellen asiaa vain suuremman asuinkiinteistön rakentamisella. Hakemuksessa esitetyt perustelut ovat asianmukaiset. Asemakaavan mukaan rakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 6 metriä, jos rajanpuoleisessa seinässä on asuinhuoneen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 9 (10) Päätöksen perustelut Sovelletut oikeusohjeet pääikkunoita, muussa tapauksessa 4 metriä tai naapurin suostumuksella 2 metriä. Asemakaavan mukaan 2-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 7 m ja 1-kerroksisen 5 m. Viitesuunnitelman perusteella on edellytyksiä, että rakentaminen tapahtuisi tontilla voimassa olevan asemakaavan rajoja koskevia etäisyysvaatimuksia noudattaen ja että alueen yleisilme säilyy. Naapuritontin kannalta kohtuuttomana ei voida pitää rakennuksen paikkaa, joka on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Rakennuksen minimietäisyys 6 metriä tontin rajoista on tavanomaista väljempi verrattuna Helsingin pientaloalueiden asemakaavoihin. Tarkasteltaessa etäisyyksiä olemassa oleviin rakennuksiin viitesuunnitelman mukaisessa sijoittelussa asuinrakennus jäisi vähintään 6 metrin päähän tontin rajoista, noin 16 20 metrin päähän muistuttajien rakennuksista sekä maan pinnanmuodot huomioon ottaen enintään n. 2,5 metriä korkeammalle verrattuna lähitonttien asuinrakennuksiin. Näitä etäisyyksiä voidaan pitää riittävinä paloturvallisuuden ja varjostumisen kannalta sekä kohtuullisena näkymäetäisyyksien kannalta. Viitesuunnitelmassa ei ole esitetty tarkempia suunnitelmia rakennuksen ulkomuodosta, kerrosalan sijoittumisesta eri kerroksiin tai kellariin tai ikkunoiden sijoittumisesta suhteessa naapurikiinteistöihin. Niiltä osin suunnitteluratkaisut tarkentuvat rakennuslupavaiheessa. Rakennuslupahakemuksen liitteenä olevat pääpiirustukset julkisivuja kuvaavine suunnitelmineen ovat rakennusvalvonnan ja naapurien arvioitavissa ennen luvan myöntämistä. Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Alustavissa suunnitelmissa esitetty uudisrakentaminen täydentää alueen rakennuskantaa ja sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Lähialueille on annettu vastaavia poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen. Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö. Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 1 mom, 145, 171, 172, 173, 174
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 10 (10) Maksu Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta 3 Kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 6 kohta 19a 23.4.2013, 140 Rakennusvalvontataksa 2016, 8 1000 euroa Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen oikaisuvaatimusaika päättyy 14 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista. Liitteenä on ohje lainvoimaisuustodistuksen hakemisesta Helsingin kaupungin kirjaamosta. Kuulutusteksti kirjaamoon Lisätiedot Juho Palviainen, suunnittelija, puhelin: 310 37101 juho.palviainen(a)hel.fi