IDSATIHD. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 10/1976 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA KEVÄÄLLÄ 1976. Raimo Savolainen JOHDANTO



Samankaltaiset tiedostot
8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko

MDSATIHD SELOSTE 1/1976. Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin VÄLIVARASTOKULJETUS PUUTAVARAN MAATALOUSTRAKTORILLA.

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

TALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

N:o 526 LIITE B OSA II LUOKKIEN 1-9 VAARALLISTEN AINEIDEN KULEJTUKSIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET, JOTKA TÄYDENTÄVÄT TAI KORJAAVAT OSAN I MÄÄRÄYKSIÄ

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to , palautettava viim. ti MyCourses-palautuslaatikkoon

KATSAUS 11/1968 T A L V E L L A PUUTAVARA - AUTOT

PUUTAVARA-AUTOT TALVELLA 1974

Aluejaossa Lappi tarkoittaa Lapin lääniä, Oulu osapuilleen Oulun lääniä ja Itä-, Keski- ja Länsi-Suomi vastaavien puuyhtymien toiminta-alueita.

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme


VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

Voimassa: Toistaiseksi

Resurssitehokas autokuljetus. Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM Antti Korpilahti

Tarjousten avauspöytäkirja

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302


OKSAVAN VOIMALAITOSKANAVAN SILTOJEN KÄYTTÖTARVESELVITYKSEN YHTEENVETO. Tiedotustilaisuus Haapajärven lukion Kansankynttilä-sali

YLEISKUVAUS. Paalivaunu

Viitasaaren biokaasulaitos

Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot

METSITEHON TIEDOITUKSI.l METSITEBO REPORT

HCT-tyyppiyhdistelmät

Polttoöljyn käyttö traktorissa

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus

N:o 302 LIITE B KULJETUSVÄLINEITÄ JA KULJETUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Raidemateriaalikuljetuksissa käytetään VR Transpoint:n omistamia tavaravaunuja tai VR Track:n omistamia tavara- tai erikoisvaunuja.

Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa

Määräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista

Vastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS

Kuorma-auto ja nosturi (Hiab 2,3 tn Palfinder) Traktori Kramer Allrad Kaivinkone Yanmar Mini-excavator Vi038U... 4

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUSMÄÄRÄN MITTAUS

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari Rovaniemi Antti Korpilahti

VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT

Käytännön kokemuksia jättirekoista

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Puutavarayhdistelmien akselimassat ja kuormatilan koko. Metsätehon tuloskalvosarja 9/2015 Olli-Pekka Näsärö Antti Korpilahti

Määräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista

N:o 736. LUOKKA 5.2. ORGAANISET PEROKSIDIT Yleistä (Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan) Kuljetustapa

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

OSATEHO ... '... 4 Tutkimustulokset. 5 Kustannukset. 6 Päätelmät. Opastinailta 8 B HELSINKI 52 Puhelin SELOSTE 5/1976

Mercedes - Benz Vito, pakettiauto Kuormatilan tilavuus 5 m3 Kantavuus 830 kg

KATSAUS METSATEHON PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA / /1968

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

IDSATIHD. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutavaran niputuksen ja veteenpudotuksen ajanmenekki eri olosuhteissa.

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

Rengastyypin ja ilmanpaineen merkitys maantiivistymisen ehkäisyssä

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0204/194. Tarkistus

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Kuormausvaraston ia tien laadun vaikutus tukki_en ia paperipuun autokulietuksessa

Oksapaalien autokuljetus

Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä.

Liikeyhtymä M&R Ruokolainen Ky

Ryhmähanke. vuonna Heikki Alanne

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

OSA II Eri kuljetusluokat. Luokka 2. Kaasut

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

METSÄTEHO REPORT. Manual Loading of Birch Pulpwood. Small- Sized Softwood onto Truck. and Unloading in Bundles

2 m:n paperipuiden ia paperipuurankoien

N:o 736. LUOKKA 4.1. HELPOSTI SYTTYVÄT KIINTEÄT AINEET Yleistä (Vain osan I yleismääräyksiä sovelletaan)

Tässä artikkelissa luodaan katsaus viimeaikaisiin

Ajoneuvoyhdistelmien

Suurten ajoneuvoyhdistelmien käyttökokeilu Lapissa Puulle kyytiä euroja ja luontoa säästäen Euroopan suurimmalla rekalla

Yhteystiedot: Kymenlaaksonkatu 2 A KOTKA FINLAND Y-tunnus: Ajotilaukset / yhteydenotot:

Energiapuun mittaus. Pertti Hourunranta Työtehoseura ry Espoo

Ammattipätevyys Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

HYÖTYAJONEUVOT

LUKU 1 VAUNUJEN JA LIIKKUVAN KALUSTON KUORMAAMISEEN JA KUORMIEN KIINNITTÄMISEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET. 1. Yleistä

Puutavaran kaukokuljetus siirtoautolla

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Kohde 1. Ruokakuljetukset, Jämsä ja Jämsänkoski

PERUSKOULUSTA PITKÄLLE

Energiapuun mittaus ja kosteus

N:o I OSA. Ajoneuvoluokat, joita vaatimus. koskee. uudelle ajoneuvotyypille. - M, N, O M 1 -luokka: M 1 -luokka:

Asennus- ja käyttöohje. Vetoaisa ZEA 0,75-1

Ritilän A kuormitustaulukko

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

MECHRON Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto

Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä.

Muutoksia ajokortteihin Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

a saus MITSÄTIHDN VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ 11 VALMET 870 CN:n TUTKIMINEN 4/1973

IDSATIHO PUUTAVARAN PURKAMINEN AUT'OSTA RAUTATIEVAUNUUN, JÄÄLLE JA VETEEN TIIVISTELMÄ... 2

Mark Summary. Taitaja Skill Number 104 Skill Kuljetuslogistiikka. Competitor Name

Multimodaalinen elintarvikekuljetus

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/ MONIT OIMIKONEm'

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL H Loponen

KULJETUSSOPIMUSEHDOT 2006

Transkriptio:

IDSATIHD Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-400 SELOSTE 0/97 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA METSÄHAKKEEN MAANTIEKULJETUS KEVÄÄLLÄ 97 Raimo Savolainen JOHDANTO Metsäteho keräsi huhtikuussa 97 tilastoa jäsenyritystensä suorittamista sahanhakkeen, sahanpurun ja metsähakkeen maantiekuljetuksista. Koska metsäteollisuusyritykset useimmiten ostavat hakkeen tehtaalle toimitettuna, ei kaikkien toimittajien, joihin kuuluu muun muassa suuri joukko piensahoja, suorittamia kuljetuksia ole saatu tilastoiduksi. Tilasto käsittää kuitenkin pääosan mainittujen raaka-aineiden maantiekuljetuksista maassamme. AJONEUVOJEN TYYPPI Tilastoon saatiin tietoja kaikkiaan 7:stä ajoneuvosta (asetelma ). Pääosa, 84 %, ajoneuvoista oli liikennöitsijöiden ja loput teollisuusyritysten eli kuljetuksenantajien omistamia. Yleisin ajoneuvotyyppi oli 3-akselinen -akselisella täysperävaunulla varustettu, jonka

osuus koko kaluston määrästä oli 59 kaluston osuus oli kaikkiaan 4 %. %. Täysperävaunulla varustetun Myös perävaunuttornia 3-akselisia ja käytettiin verraten runsaasti, osuus 3 %. Muiden tyyppien ja traktoreiden käyttö oli melko vähäistä. Asetelma Ajoneuvojen tyyppi Ajoneuvon omistaja Kuljetuksen- Liikennöitsijä antaja Ajoneuvon tyyppi Ajoneuvoja, kpl Yhteensä, kpl % Maatalous- tai teollisuustraktori 3 -akselinen perävaunut on 7 4 8 -akselinen Ja -akselinen puoliperävaunu -akselinen Ja -akselinen puoliperävaunu 3-akselinen perävaunuton 3 9 3 3-akselinen Ja -akselinen täysperävaunu 9 75 59 5 07 7 3-akselinen ja 3-akselinen täysperävaunu Yhteensä 0 YHDISTELMÄN KANTAVUUS JA KUORMATILAN TILAVUUS Eri ajoneuvotyyppien kantavuudet ja kuormatilan tilavuudet käyvät ilmi asetelmasta. Tämän kuten seuraavienkin asetelmien luvuissa ovat mu- kana sekä liikennöitsijöiden että kuljetuksenantajien ajoneuvot. Ylei - simmän ajoneuvoyhdistelmän, 3-aks elisen n ja - akselisen täysperävaunun, keskimääräinen kantavuus oli 4 37 kg ja kuormatilan tilavuus 74m3. Mukaan oli tällöin laskettu kaikki uusilla sallituilla painoil- la ajavat yhdistelmät. hojen Muutamat täysperävaunut ajoivat vielä van- akselipainojen mukaisilla kuormilla, minkä vuoksi kaikkien - akselisella täysperävaunulla varustettujen yhdistelmien keskimääräinen kantavuus oli 3 800 kg. Kuormatilan tilavuus näytti useimmissa yhdis-

3 telmissä olevan alimitoitettu kantavuuteen verrattuna. Todennäköisesti se johtuu siitå, että kuormatilat on pääosin rakennettu entisten akselipainojen aikana eikä niitä ole ennätetty uusia nykyisiä kantavuuksia vastaaviksi. Haketta ja sahanpurua ajavat ajoneuvot olivat lähes poikkeuksetta kipillä varustetut. Asetelma Yhdistelmän kantavuus ja kuormatilan tilavuus Ajoneuvon tyyppi Maatalous- tai teollisuustraktori -akselinen perävaunuton autc -akselinen ja -akselinen puoliperävaunu -akselinen Ja -akselinen puoliperävaunu 3-akselinen perävaunuton 3-akselinen auyo Ja -akselinen täysperävaunux 3-akselinen Ja 3- akselinen täysperävaunu Kantavuus, kg 4 400 7 0 5 000 0 377 4 37 3 775 Kuormatilan 3 tilavuus, m 7 3 37 74 8 x)käsittää vain uusilla akselipainoilla ajavat yhdistelmät KUORMAUSTAPA Eri ajoneuvotyyppien kuormaustavat on esitetty asetelmassa 3 ja er tavaralajien kuormaustapa tärkeimpien ajoneuvotyyppien osalta asetelmassa 4. Koko kaluston osalta näytti yleisin kuormaustapa olevan S- losta pudotus, jonka osuus oli 5 %. Neljännes ajoneuvoista taas kuormattiin etukuormaajalla. Metsähakkeen kuljetuksessa n kuormaus tapahtui yksinomaan puhaltimella.

4 Asetelma 3 Eri ajoneuvotyyppien kuormaustapa Ajoneuvon tyyppi Kuljetin SekaSiilosta Puhal- Etukuorja vaihpudotus lin lainen maaja tolava Yhteensä % ajoneuvoista Maatalous- tai teollisuustraktori 50 -akselinen perävaunuton o 30 50 0 -akselinen ja -akselinen puoli- perävaunu -akselinen ja -akselinen puoli- perävaunu 3-akselinen perävaunuton Bo 0 0 3-akselinen ja -akselinen täysperävaunu 4 33 3-akselinen ja 3-akselinen täysperävaunu 33 7 7 Kaikki ajoneuvot 5 7 5 Asetelma 4 5 3 0 33 9 Eri tavaralajien kuormaustapa perävaunuttomaan 3-akseliseen on ja täysperävaunuon Sahanhake Metsäbake Sahanpuru % ista Kuormaustapa 3-akselinen perävaunuton Siilosta pudotus Puhallin Etukuormaaja 7 87 3 33 Muut tavat Yhteensä Täysperävaunu Siilosta pudotus Puhallin Etukuormaaja Muut tavat Yhteensä 3 55 40 57 5 7

5 KUORMAUSAIKA Tilaston vastaajilta kysyttiin myös ajoneuvojen kuormausaikaa 5 mln :n tarkkuudella. Se ei siten perustu aikatutkimuksiin, vaan vastaajien havaintoihin. Kuormausajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka vii- pyy kuormauspaikalla. Asetelmassa 5 on esitetty keskimääräinen kuor- mausaika kahden tärkeimmän ajoneuvotyypin osalta. Sahanhakkeen ja sa- hanpurun kuormausajat eivät sanottavasti eronneet toisistaan. Etu- kuormaajalla kuormaus näytti nopeammalta kuin suoraan siilosta pudotus. Metsähakkeen kuormaus hakkurin puhaltimella osoittautui selvästi hitaimmaksi kuormaustavaksi. Asetelma 5 Eri tavaralajien keskimääräinen kuormausaika Sahanhake Kuormaustapa Metsähake Sahanpuru min/kuorma 3- akselinen perävaunuton Siilosta pudotus 5 Puhallin 3 Etukuormaaja Siilosta pudotus 5 3 3-akselinen ja - akselinen täysperävaunu 38 40 Puhallin 98 Etukuormaaja 3 37 PURKAMISTAPA JA KESKIMÄÄRÄINEN PURKAMISAIKA Lähes kaikki ajoneuvot purettiin kippaamalla, sillä van käsin lapioimalla tai muulla tavoin. %purettiin Yleisimpien ajoneuvotyyppien osalta kippaamalla purkaminen oli yksinomainen purkamistapa. Eri ta- varalajien keskimääräinen purkamisaika on esitetty kahden yleisimmän ajoneuvotyypin osalta asetelmassa. Tässäkään tapauksessa ajat eivät perustu aikatutkimukseen, vaan vastaajien havaintoihin. Purkamiseen on katsottu kuuluvan se aika, jonka viipyy purkamispaikalla eri työvaiheita suorittamassa. misaikaan. Siten esimerkiksi mittaus sisältyy purka- Perävaunuttoman n purkamisessa sahanpurun purkamisai- ka on lyhyempi kuin sahanhakkeen purkamisaika, mutta täysperävaunun purkamisessa tilanne on päinvastainen.

, Asetelma Ajoneuvotyyppi 3-akselinen perävaunuton 3-akselinen Ja -akselinen täysperävaunu Eri tavaralajien keskimääräinen purkamisaika purettaessa kippaamalla Sahanhake 0 Metsähake minikuorma 9 5 Sahanpuru 5 AJONEUVOJEN VUOTUINEN TYÖAIKA, KUORMIEN LUKUMÄÄRÄ JA KESKIAJOMATKA Asetelmassa 7 esitetyt ajoneuvojen työaikaa, kuormien lukumäärää ja keskiajomatkaa koskevat tiedot ovat tietenkin lähinnä suuntaa antavia, koska vastaajilla ei ole useinkaan ollut käytettävissä tarkkoja kirjanpitotietoja. Ajoneuvojen vuotuinen työaika näyttää pitenevän raskaimpiin tyyppeihin siirryttäessä, mikä johtuu siitä, että täysperävaunujen keskimääräinen ajomatka on noin kolminkertainen ja samalla vuotuinen kuormalukumäärä tavallisesti jonkin verran suurempi kuin kevyempien ajoneuvotyyppien. Asetelma 7 Ajoneuvon tyyppi - akseinen perävaunuton Ajoneuvojen vuotuinen työaika, kuormalukumäärä ja keskiajomatka -akselinen Ja -akselinen puoliperävaunu 3-akselinen perävaunut on 3-akselinen Ja -akselinen täysperävaunu 3-akselinen Ja 3-akseinen täysperävaunu Työaika, Kuormaluku- Keskiajoh/v määrä, kpl/v matka, km 080 4 3 30 55 50 l 30 39 43 508 35 3 o4o 54

7 Vuotuisen kuormalukumäärän rlppuvuus keskiajomatkasta käy ilmi kuvasta. Perävaunuttoman 3-akselisen n osalta kuormaluku laski jyrkästi ajomatkan kasvaessa 0:stä 80 km:iin, mutta täysperävaunun kohdalla kuormalukumäärän selvää alenemista ei ollut havaittavissa ajomatkan pidentyessä AJONEUVOJEN MIEHITYS JA P ALUURAHTI Kaikki liikennöitsijöiden omistamat ajoneuvot ajoivat ilman apumiestä. Tämä on varsin ymmärrettävää kuormaus- ja purkamistavat huomioon ottaen. Myös kuljetuksenantajien muut ajoneuvot olivat ilman apumiestä, mutta joissakin -akselisissa perävaunuttornissa issa oli apumies. Tämäkin todennäköisesti johtuu siitä, että näitä ja käytetään tavallisesti muissa kuljetuksissa. Paluurahtikuljetuksia eivät kuljetuksenantajien t suorittaneet. Liikennöitsijöiden ista oli 7 %:lle täysperävaunueutoista järjestetty paluurahtia. '

... 000 Boo ~- ~ -~ \ ; ':'" 0. : l! ~ 0. : 0 : 0 : \ ' : i.. e e r ~ :' ;.......... : ' -~ -- --:--- - i 3-akselin~n peiräva~nutoril autp ~... : : ~ 0 '. ~ oo 4oo r- p. ~ 00 r-i en -e ~ oj...... r-i ~ 4oo 00 0 0 30 50 j 70 Kuva. ' 90 30 50 0 Keskiajomatka, km 70 90 0 30 50 Vuotuisen kuormalukumäärän riippuvuus ajomatkasta 0>