KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Samankaltaiset tiedostot
KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen


TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Avoimet luontohavainnot

LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

Esim. Pulssi-muuttujan frekvenssijakauma, aineisto luentomoniste liite 4

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

SAS -kartat Taloustohtori -verkkopalveluissa

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Marjahavaintojen tallennus Marjahavainnot.fi järjestelmään

Tehtävät 1/11. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin)

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Riistalaskennat ja riistantutkimus

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2019

PAIKKATIEDON MAHDOLLISUUDET MAATILOJEN BIOENERGIAPOTENTIAALIN KARTOITUKSESSA JA KÄYTÖN EDISTÄMISESSÄ: CASE POHJOIS- POHJANMAA

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Ponnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

Rahoitustarkastuksen standardi 4.3i Operatiivisen riskin vakavaraisuusvaatimus LIITE 2

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA AINEISTO...

Vesilinnut vuonna 2012

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2017 TULOSPALVELUN OHJEET LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Saavutettavuustarkastelut

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2018

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

11. laskuharjoituskierros, vko 15, ratkaisut

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

Ravinnoksi sopivia yrttejä

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Tilastoja yleisurheillen

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Ruotsalon kyläasutuksen rakentamispaineselvitys

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Kokoelmakilpailu Lomakeohje, Laji.fi-sarja 1. Rekisteröityminen

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Opettajan arviointinäkymä

Diagrammeja ja tunnuslukuja luokkani oppilaista

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

E-luvun laskentaan tarvittava

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Ensihoitopalvelun valtakunnallinen palvelutasopäätösdata tammi-kesäkuu 2018

Eläkettä saavien lasten Lesken ja entisen Lasten kerroin

Tampereen vetokoiraseura ry:n vuoden parhaat koirat

VÄESTÖKARTTOJA PAIKKATIETOIKKUNASSA. Matias Järvinen 2019

Hannu mies LTK 180 Johanna nainen HuTK 168 Laura nainen LuTK 173 Jere mies NA 173 Riitta nainen LTK 164

1. TILASTOLLINEN HAHMONTUNNISTUS

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Tilastomenetelmien lopputyö

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Liite 1 b. Oripään (14.) tarjousalueet kartalla

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

KUKSAOHJEITA SAVUILLE

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen rakentamispaineselvitys - Öja ja Knivsund - - Vitsari -

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen. rakentamispaineselvitys. Öja ja Knivsund. Vitsari. Kvikant

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Keskusten elinvoimaluvut 2018

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin

Liikenteen muutos Länsiväylällä (Kt51) Länsimetron valmistumisen myötä

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

Suomen Urheiluliitto Kilpailuvaliokunta. Kalevan kisat. SM-kisojen tulosrajat ulkoratakaudella Vahvistettu SUL:n kilpailuvaliokunnassa 25.2.

Transkriptio:

KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 13.6.2018) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (32 1.5%) 15-19 (29 1.4%) 10-14 (118 5.6%) 5-9 (102 4.8%) 3-4 (160 7.6%) 2 (488 23.2%) 1 (1124 53.4%) Kuva 1. Kasviatlas 2017: kattavasti tutkittujen neliökilometriruutujen lukumäärä neliöpeninkulmittain. Sulkeissa olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden niistä 2105 neliöpeninkulmasta, joilta on ainakin yksi kattava neliökilometriruuturuutu.

1000-1550 4 0.1% 500-999 208 5.4% 450-499 122 3.2% 400-449 184 4.8% 350-399 249 6.5% 300-349 319 8.3% 250-299 609 15.8% 200-249 819 21.2% 150-199 698 18.1% 100-149 352 9.1% 50-99 117 3.0% 1-49 127 3.3% X 0 51 1.3% Kuva 2. Kasviatlas 2017: 10 km x 10 km ruutujen lajimäärä. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista 3859 ruudusta.

400-432 6 0.2% 350-399 13 0.3% 300-349 10 0.3% 250-299 16 0.4% 200-249 28 0.7% 150-199 71 1.8% 100-149 372 9.6% 75-99 349 9.0% 50-74 510 13.2% 25-49 944 24.5% 10-24 882 22.9% 5-9 277 7.2% 1-4 193 5.0% 0 188 4.9% Kuva 3. Kasviatlas 2017: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä on laskettu ainakin 20%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Jokainen laskennan perusteella näin yleinen laji on tavattu 183 neliöpeninkulmalta (rastilla merkityt ruudut). - Esimerkki: 13 neliöpeninkulmalta (0,3% kaikista) puuttuu 350-399 sellaista lajia, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ao. ruudun keskustan neliökilometrillä on laskettu vähintään 20%.

100 62 1.6% 90-99 74 1.9% 80-89 37 1.0% 70-79 35 0.9% 60-69 38 1.0% 50-59 105 2.7% 40-49 250 6.5% 30-39 374 9.7% 20-29 550 14.3% 10-19 951 24.6% 5-9 644 16.7% 1-5 460 11.9%.2 -.99 91 2.4% 0 188 4.9% Kuva 4. Kasviatlas 2017: puuttuvien lajien osuus kaikista niistä lajeista, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustassa laskettu ainakin 20%. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden prosentteina. Mitä korkeampi prosenttiluku, sen suurempi osuus frekvenssilaskennan perusteella näin yleisistä lajeista on ruudulta havaitsematta. Esimerkki: 74 neliöpeninkulmalta (1,9% kaikista ruuduista) puuttuu havainto 90-99% niistä lajeista, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ao. ruudun keskustan neliökilometrillä on laskettu vähintään 20%.

270-278 18 0.5% 240-269 150 3.9% 210-239 341 8.8% 180-209 646 16.7% 150-179 664 17.2% 120-149 1090 28.2% 90-120 747 19.4% 60-89 201 5.2% 55-59 2 0.1% Kuva 5. Kasviatlas 2017: neliöpeninkulmien keskikohdan neliökilometrin odotettu lajilukumäärä. Laskettu summaamalla kaikkien lajien frekvenssit yhteen. Luokkarajojen (rajat 30 lajin välein) perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden prosentteina.

220-278 389 10.1% 192-219 401 10.4% 180-191 365 9.5% 162-179 392 10.2% 147-161 378 9.8% 138-146 391 10.1% 128-137 369 9.6% 113-127 401 10.4% 98-112 398 10.3% 55-97 375 9.7% Kuva 6. Kasviatlas 2017: neliöpeninkulmien keskikohdan neliökilometrin odotettu lajilukumäärä. Sama kuin kuva 5, mutta tässä symbolit valittu niin, että kussakin luokassa on likimain yhtä paljon ruutuja (tasainen frekvenssijakauma).

1000-1550 4 0.1% - 999 34 0.9% 600-699 63 1.6% 550-599 50 1.3% 500-549 92 2.4% 450-499 173 4.5% 400-449 267 6.9% 350-399 340 8.8% 300-349 590 15.3% 250-299 937 24.3% 200-249 19.7% 150-199 429 11.1% 111-149 127 3.3% Kuva 7. Kasviatlas 2017: Neliöpeninkulmalta tavattujen lajien ja sen keskustan neliökilometrille ennustettujen yleisten lajien (frekvenssi väh. 20%) yhteismäärä. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Esimerkki: 350 neliöpeninkulmaruudulla on i) tavattu tai ii) ruudulla keskustan neliökilometrillä on laskennallisesti arvioitu yleiseksi yhteensä 350-399 lajia. - Vertaa kuvaan 2, jossa vain todellisiin havaintoihin perustuvat neliöpeninkulmien lajiluvut.

100 554 14.4% 90-99 1769 45.8% 80-89 624 16.2% 70-79 309 8.0% 60-69 160 4.1% 50-59 132 3.4% 40-49 73 1.9% 30-39 36 0.9% 20-29 18 0.5% 10-19 32 0.8% 1-9 70 1.8% 0 82 2.1% Kuva 8. Kasviatlas 2017: sadan koko maassa yleisimmän lajin lukumäärä neliöpeninkulmittain. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Yleisimmillä lajeila tässä tarkoitetaan niitä, joilta vuoden 2017 kartastossa on havainto useimmilta ruuduilla (2812-3659 ruudulta). Viisi yleisintä Juniperus communis (3659 ruutua), Avenella flexuosa (3653), Vaccinium vitis-idaea (3648), Vaccinium myrtillus (3639) ja Chamaenerion angustifolium (3635).

Havaintoja / Records 25000-59386 21 0.5% 10000-24999 99 2.6% 5000-9999 121 3.1% 2500-4999 292 7.6% 1000-2499 1027 26.6% 500-999 1169 30.3% 400-499 301 7.8% 300-399 281 7.3% 200-299 180 4.7% 100-199 159 4.1% 1-99 162 4.2% 0 47 1.2% Kuva 9. Kasviatlas 2017: havaintojen määrä neliöpeninkulmittain. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista. Esimerkki: 301 neliöpeninkulmalta (7,8 % kaikista 3859 ruudusta) on tietokantaan tallennettu 400-499 havaintoa.

600-1026 29 0.8% 500-599 63 1.6% 450-499 52 1.3% 400-449 92 2.4% 350-399 155 4.0% 300-349 208 5.4% 250-299 413 10.7% 200-249 645 16.7% 150-199 839 21.7% 100-149 763 19.8% 50-99 297 7.7% 1-49 154 4.0% 0 149 3.9% Kuva 10. Kasviatlas 2017: 10 x 10 km:n ruutujen lajimäärä; havainnot vuosilta 1985-2017. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista. Vertaa kuvaan 2.

70-76 2 0.05% 60-69 3 0.08% 50-59 7 0.18% 40-49 24 0.62% 30-39 64 1.66% 20-29 56 1.45% 15-19 42 1.09% 10-14 42 1.09% 5-9 156 4.04% 2-4 286 7.41% 1 247 6.40% 0 2930 75.9% Kuva 11. Kasviatlas 2017: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 90%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 2930 ruudulta (75.9%) ruudulta on tieto kaikista tähän niistä kasveista, joiden frekvenssi ainakin 90%.

100-119 7 0.2% 90-99 5 0.1% 80-89 4 0.1% 70-79 7 0.2% 60-69 5 0.1% 50-59 42 1.1% 40-49 63 1.6% 30-39 53 1.3% 20-29 68 1.8% 10-19 188 4.9% 5-9 273 7.1% 2-4 367 9.5% 1 307 8.0% 0 2468 64.0% Kuva 12. Kasviatlas 2017: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 80%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 2468 ruudulta (64.0% kaikista) on tieto kaikista niistä kasveista, joiden frekvenssiksi laskettu ainakin 80%.

200-242 12 0.3% 150-199 23 0.6% 120-149 20 0.5% 100-119 19 0.5% 80-99 79 2.0% 60-79 112 2.9% 50-59 75 1.9% 40-49 127 3.3% 30-39 197 5.1% 20-29 281 7.3% 10-19 464 12.0% 5-9 482 12.5% 1-4 1032 26.7% - 936 24.3% Kuva 13. Kasviatlas 2017: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 50%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 936 ruudulta (24.3% kaikista) on tieto kaikista niistä kasveista, joiden frekvenssiksi on laskettu ainakin 50%.

1000-3947 63 0.1% 500-999 0.8% 200-499 4 8.0% 100-199 9212 10.3% 50-99 8766 9.8% 25-49 6285 7.0% 10-24 17381 19.5% 6-9 10788 12.1% 2-5 14 18.7% 1 12139 13.6% Kuva 14. Kastikka-tietokannan havaintojen määrä neliökilometriä kohti 11.6.2018. Esimerkki tulkinnasta: 4:ltä eri neliökilometrin ruudulta on tietokannassa 200-499 havaintoa. Havaintoja kaikkiaan 89087 eri neliökilometriltä, josta 4 on 8.0%.

200-228 7 0.2% 100-199 63 1.6% 50-99 146 3.8% 20-49 369 9.6% 15-19 224 5.8% 10-14 397 10.3% 5-9 1064 27.6% 3-4 923 23.9% 1-2 630 16.3% <1 36 0.9% Kuva 15. Kasviatlas 2017: frekvenssilaskennassa käytetyt ruutukohtaiset painotusarvot. Mitä pienempi arvo, sen suurempi vaikutus yksittäisellä neliökilometrin lajilistalla on atlaksen frekvenssikartttoihin.

0.23-248.69 5.55-30.22 0.47-15.54 7.58-10.44 6.00-7.58 4.88-6.00 4.03-4.88 3.23-4.02 2.34-3.23 0.04-2.34 Kuva 16. Kasviatlas 2017: frekvenssilaskennassa käytetyt ruutukohtaiset painotusarvo, tasainen frekvenssijakauma (kussakin luokassa likimain sama määrä ruutuja). Mitä pienempi arvo, sen suurempi vaikutus yksittäisellä neliökilometrin lajilistalla on atlaksen frekvenssikartttoihin.