INHIMILLINEN, TASA-ARVOINEN

Samankaltaiset tiedostot
Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Strategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos. Pasi Ahola /

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Kestävän kehityksen strategia

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Alueellisten työryhmien tuloksia

Kaupunginvaltuusto

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Inkoo

Kaupunkilähtöistä kaupunkipolitiikkaa

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Tavoiteohjelma Tohmajärvi 2020

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Tätä me vaadimme. Haluamme jokainen tehdä omat valintamme VAALITEESI #1

Lapin Perussuomalaisten Kuntavaaliohjelma 2017

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

KESKUSTANUORTEN 18 TEESIÄ UNELMIEN MAAKUNTAAN

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

HELSINGIN YLEISKAAVA

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere. Pormestariohjelma vuosille

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Pertunmaan kunnan strategia

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

# KAIKILLE HYVÄ IISALMI

16/16 TOISEN ASTEEN KOULUTUS VETURINA TULEVAISUUDEN KUNNASSA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Ohjausta kehittämään

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

Kunnan odotukset elinvoiman luomiseksi. Markku Lappalainen

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö I Aija Töytäri, opetus- ja kulttuuriministeriö

Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

#ammattiosaaminen2023

Suomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen

Kohti sivistyskuntaa kunta edistää taiteen perusopetuksen saatavuutta

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja

#ammattiosaaminen2023

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.

Leikkien liikkumaan Eino Havas, johtaja

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

KUNTASTRATEGIA

Transkriptio:

INHIMILLINEN, TASA-ARVOINEN SDP UUSIMAA EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2019

1 ELINVOIMAINEN UUSIMAA SDP:n tavoitteena on edistää nopeaa ja kokonaisvaltaista siirtymistä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen. Uudenmaan väkiluku kasvaa tasaiseen tahtiin, Uusimaa on Suomen väkirikkainta aluetta. Väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta. Väkimäärän lisääntyminen vaikuttaa sekä asumiseen, liikenteeseen, työssäkäyntiin että palveluiden saatavuuteen. Infran kehittämisen on oltava suunnitelmallista ja siihen on varattava riittävästi rahaa. Uusimaa tarvitsee tähän valtion tukea. Elinkeinopolitiikan lähtökohtana on uuden kasvun luominen ja osaamispohjan vahvistaminen. Hyvinvointia rakennetaan teollisuuden, palveluiden ja luovien liiketoimintamallien avulla. Järkevä kaavoitus palvelee sekä asukkaita että yrityksiä. Kaavoituksella voidaan hallitusti estää alueiden eriarvoistumis- ja eriytymiskehitystä. Arkkitehtuuripoliittisten tavoitteiden määrittelyllä tuetaan toimivan, viihtyisän ja turvallisen rakennetun ympäristön suunnittelua. Maankäyttö ja rakennuslain uudistuksessa varmistetaan vastaavasti kaupunkien ja kuntien mahdollisuudet vastata ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin. Suomen on otettava aktiivinen rooli EU:ssa noudattamalla 2016 yhdessä sovittuja energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteita. Uudenmaan on oltava suunnannäyttäjä ilmastonmuutoksen torjunnassa, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja merien saastumisen pysäyttämisessä. Tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035. Kansainvälisyys on arkea Uudellamaalla, kansainvälistä kokemusta ei tarvitse lähteä hakemaan ulkomaille. Uudenmaan kaupungeissa on vahva monikulttuurisuus ja arkielämässä puhutaan useita kieliä. Kotoutumisessa tärkeää ovat kieli- ja ammattitaito sekä suomalaisen yhteiskunnan tuntemus. Myös alueen yritykset, yliopistot ja oppilaitokset omaavat kansainvälisiä suhteita. Me olemme osa Eurooppaa ja SDP:n on näytettävä, kuinka vahva eurooppalaisuus otetaan osaksi agendaamme.

ELINVOIMAINEN UUSIMAA TAVOITTEEMME kohtuuhintaisen asuntotuotannon elvyttäminen valtion tuella lähidemokratian kasvattaminen siirtämällä päätösvalta lähelle kansalaista, mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin Itämeren sekä muiden vesialueiden suojeleminen Keskuspuiston sekä Uudenmaan kansallispuistojen säilyttäminen henkireikänä kansalaisten virkistyskäyttöön luonnonvarojen käytön rajaaminen

2 KESTÄVÄN KASVUN LIIKENNEPOLITIIKKA SDP on valmis panostamaan raideliikenteeseen. Kaupungistuminen edellyttää toimivaa liikennepolitiikkaa ja joukkoliikennettä. Uudenmaan liikennejärjestelmän toimivuus on koko maan elinkeinoelämän kannalta ratkaisevan tärkeää. Uudellamaalla sijaitsee merkittäviä satamia, Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoasema ja kolmannes koko maan työpaikoista. Uudenmaan sisäinen pendelöinti, varsinkin työpaikkaliikenteessä, on kasvussa. Yksityisautoilun rinnalla on kehitettävä sujuvaa julkista liikennettä tasapuolisesti eri puolilla Uuttamaata. Lisäraiteiden ja uusien väylien lisäksi julkisen liikenteen toimintavarmuutta on lisättävä. Helsingistä pääsee pois vain Uudenmaan läpi kulkien ja liikennevirrat ovat kasvussa. Raskas läpikulkuliikenne kuluttaa tiestöä ja raideliikenteen raidemäärät eivät ole riittävät Uudenmaan kokoiselle alueelle. Liikenneverkostoa on kehitettävä yhteistyössä valtion kanssa kokonaisuutena ja yhteistoiminnassa muiden puolueiden kanssa. Perusväylänpito on rahoitettava suoraan valtion budjettirahoituksesta, vaikkakin muihin rahoitusmuotoihin on suhtauduttava avoimesti tapauskohtaisesti.

KESTÄVÄN KASVUN LIIKENNEPOLITIIKKA TAVOITTEEMME joukkoliikenteen käytön kasvattaminen ja kehittäminen esteettömän liikkumisen turvaaminen julkisessa liikenteessä julkisen liikenteen pysähdyspaikkojen määrän kasvattaminen riittävälle tasolle liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen raideliikenneyhteyksien parantaminen ja raideliikennehankkeiden priorisointi

3 REILU TYÖELÄMÄ SDP:n tavoitteena on työelämä, jossa jokainen voi kehittää osaamistaan ja luottaa toimeentuloonsa. Uusien työpaikkojen synty ja olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen mahdollistaa lisääntyvän väkimäärän toimeentulon. Nollatuntisopimusten kieltäminen ja vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiinnuttaminen lailla säätäen tukee työntekijän mahdollisuutta tulla palkalla toimeen. Tärkeä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn keino on riittävän toimeentulon takaavien työpaikkojen luominen. Toimentulon lisäksi tarvitaan laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut sekä perusturva työttömyyden ja opiskelun aikana. Kaupungeilla ja kunnilla on suuri vastuu työllisyyden hoidosta luomalla itse uusia työpaikkoja tai mahdollistamalla uusien työpaikkojen synnyn.

REILU TYÖELÄMÄ TAVOITTEEMME tasa-arvoisesta palkkakehityksestä huolehtiminen ja toimeentulon takaaminen riittävällä palkalla nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen pienyrittäjien mahdollisuuksien turvaaminen työllistäjinä sekä yrittäjinä nollatuntisopimusten kieltäminen

4 KOULUTUSPOLKU SDP: haluaa nostaa kaikkien suomalaisten osaamistasoa ja parantaa koulutuksen tasa-arvoa. Turvallinen ja oppimista tukeva sekä osaamista kehittävä koulutuspolku alkaa maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Koulutuspolku jatkuu maksuttomaan toisen asteen koulutukseen ja lopulta oppimisen kautta korkeakoulutukseen. Lisäksi erilaisten oppijoiden mahdollisuudet kehittää osaamistaan on turvattava erilaisin tukimuodoin. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia on kehitettävä ja niiden on oltava tasavertaisia kaikille. Lapsen luonnollisessa kehityksessä leikki ja oppimisen ilo muodostavat hyvän kasvualustan lapsuudesta nuoruuteen. Aikuisten ammattilaisten oikein mitoitettu läsnäolo varhaiskasvatuksessa turvaa jokapäiväisen taitojen oppimisen turvallisen kokoisissa ryhmissä. Päiväkotien ja erilaisten päivähoitomuotojen on oltava saavutettavissa tasapuolisesti koko Uudenmaan alueella. Ensisijaista on laadukas kunnallinen varhaiskasvatus, jota täydentävät erilaisten voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja pedagogisten suuntausten ylläpitämät yksityiset päiväkodit. Perusopetuksessa tarjotaan erilaisia oppimisympäristöjä lasten ja nuorten kehitysasteen mukaisesti. Tasavertainen mahdollisuus oppimiseen on turvattava oikein mitoitetuilla ryhmäkoilla sekä moniammatillisella yhteistyöllä niin opettajien kuin perheidenkin kanssa. Taataan opetukseen turvalliset ja sisäilmaltaan puhtaat tilat. Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden yhteistyötä on tiivistettävä ja opiskelijoille on taattava riittävä lähiopetus sekä tasokas opetus. Ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja tutkintojen suorittamiseen on kasvava tarve, kun ammattien muuttuminen ja ammatista toiseen siirtyminen vaatii uudenlaista osaamista. Koulutuksen järjestäjille on turvattava riittävät rahoituspohjat. Uudellamaalla on useita ammattikorkeakouluja sekä Aalto-yliopisto. Yliopisto sijaitsee Otaniemessä, jonne on muodostunut maailmanluokan innovaatioympäristö, osaamisen keskittymä eli ns. T3-alue, jossa yhdistyvät tiede, talous ja taide. Kehittämiseen ja tutkimukseen sekä tieteen tekemiseen on lisättävä resursseja.

KOULUTUSPOLKU TAVOITTEEMME subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen maksuttoman päivähoidon mahdollistaminen pientuloisille päiväkotien ja sotepalveluiden tuottajien sujuvasta yhteistyöstä huolehtiminen aidosti maksuttoman ammatillisen ja lukiokoulutuksen mahdollistaminen toisen asteen riittävien aloituspaikkojen lisääminen julkisten rakennusten rakentamisen laadun nostaminen

5 PIDETÄÄN JOKAISESTA HUOLTA SDP haluaa rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisen on hyvä elää. Hallituksen sote-palveluiden uudistamiseen tähtäävän hankkeen tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden vastuu kunnilta maakunnille. SDP:n vastaus sosiaaliturvan ongelmiin on Yleisturva. Sosiaaliturvamalli, joka takaa ihmisten toimeentulon ja tarvittavat palvelut. Yleisturvassa suuri osa nykyisistä sosiaalietuuksista on yhtenäistetty yhteen kolmiportaiseen tukimuotoon. Yksilöllisten tarpeiden mukaisten palveluiden tarjoaminen on yhteiskunnan vastuulla. Palveluita tarvitaan koko elämänkaaressa ja tarpeet muuttuvat elämän eri vaiheissa. Eliniänodote nousee tasaisesti vaikuttaen ikäihmisten määrän kasvuun ja tarvitsemme lisää ikäihmisten hyvinvoinnista huolehtivia työntekijöitä. Työntekijöitä tarvitaan lisäksi auttamaan lapsiperheitä ja huolehtimaan vajaakuntoisista. Syrjäytymisen ehkäisy on otettava vakavasti kohdentamalla riittävät resurssit kuntien työn tukemiseen. Kaupunkien ja kuntien on huomioitava palveluiden laatu kilpailutuksen kriteerinä ja palveluiden laatua on seurattava. Pohdittaessa erilaisten vaihtoehtojen tarjoamista, on hoitajamitoitusten oltava tarpeita vastaavia ja kotihoitoon on taattava riittävät resurssit. Uusien alueiden rakentamisen yhteydessä on huomioitava lähipäiväkotien, koulujen ja palvelutalojen rakentaminen sekä taattava lähipalvelut kaikille ikäryhmille.

PIDETÄÄN JOKAISESTA HUOLTA TAVOITTEEMME peruspalveluiden vahvistaminen oikea hoito ja palvelu sekä niiden edellyttämän osaamisen tuominen oikeaan aikaan lähelle asiakasta lastensuojelun resurssointi ja ammattimaisuuden takaaminen nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ikäihmisten hyvinvoinnista huolehtivien työntekijöiden määrän lisääminen kaikkien saavutettavissa olevien liikunta- ja harrastuspalveluiden saatavuuden parantaminen