Maatalousyhtymä Timo ja Juha Heikkilä ja Arto Heikkilän perikunta Timo Heikkilä, Liukolantie 334, 21290 Rusko Y-tunnukset: 0589673-1 ja 0992322-3

Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2011/3 Dnro ESAVI/596/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2011 ASIA Maatalousyhtymä Timo ja Juha Heikkilän ja Arto Heikkilän perikunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee 1800 emakon ja 96 lihasian sikalan laajentamista 4300 emakon ja 1400 lihasian sikalaksi Ruskon kunnassa. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Timo ja Juha Heikkilä ja Arto Heikkilän perikunta Timo Heikkilä, Liukolantie 334, 21290 Rusko Y-tunnukset: 0589673-1 ja 0992322-3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikalan sijoituspaikka sijaitsee Ruskon kunnan Hujalan kylässä kiinteistöllä Heikkilä RN:o 1:67 Hujalantien ja Vehmaantien välissä olevalla metsäalueella osoitteessa Hujalantie 279, 21290 Rusko. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 16.8.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 250 emakolle, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi Käyntiosoite 1.4.2011 alkaen Ratapihantie 9

2 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a) Valvontaviranomaisena toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Lounais-Suomen ympäristökeskus on 28.5.2004 myöntänyt ympäristöluvan 899 emakon sikalalle. Vaasan hallinto-oikeus on 16.1.2006 antamallaan päätöksellä pitänyt ympäristökeskuksen päätöksen muutoin voimassa, mutta muuttanut lupamääräyksiä 8 ja 11. Ruskon kunnan terveyslautakunta on 3.6.1992 myöntänyt sijoituspaikkaluvan nykyiselle lihasikalalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty luettelo lannan vastaanottajista (18 kpl) ja lannan levitykseen käytettävistä sopimuspeltoaloista. Sopimukset koskevat noin 1385 hehtaarin peltoalaa Ruskon, Maskun, Liedon, Auran, Pöytyän, Euran ja Marttilan kunnissa sekä Kaarinan, Loimaan, Paimion, Turun, Länsi-Turunmaan ja Naantalin kaupungeissa. Kaavoitus Hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee Ruskon kunnan osayleiskaavaalueella, missä kaavamerkintänä on M eli maa- ja metsätalousalue sekä EO eli maa-ainestenottoalue. Ruskon kunnanhallitus on 7.4.2008 tehnyt suunnittelutarveratkaisun ko. alueelle. Suunnitteluterveratkaisu on saanut lainvoiman korkeimmasta hallinto-oikeudesta 13.1.2009. Ruskon kaavoitus- ja rakennuslautakunta on 15.1.2009 myöntänyt rakennusluvan sikalalle ja kahdelle lietesäiliölle. Lupa on saanut lainvoiman korkeimmasta hallinto-oikeudesta 12.7.2010. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Raisionjoen-Ruskonjoen vesistöalueella (82.047). Sijoituspaikka ja lannan levitykseen käytettävät peltoalat eivät sijaitse tärkeällä eivätkä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Raisionjoki-Ruskonjoki on Raison-Naantalin vesilaitoksen raakavesilähde. Sikalan sijaintipaikasta on matkaa Ruskonjokeen laskevaan valtaojaan noin 650 metriä ja Ruskonjokeen noin 1,3 kilometriä. Sikalan sijaintipaikan kaakkoispuolella noin 1,5 kilometrin päässä sijaitsee Antintalon I luokan pohjavesialue, jossa on Ruskon kunnan vesilaitoksen pohjavedenottamo. Uudet sikalarakennukset (2 kpl) rakennetaan Hujalantien ja Vehmaantien välissä olevalle metsäalueelle olemassa olevan sikalarakennuksen luoteispuolelle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 450 500 metrin

päässä sikalan koillispuolella ja 790 metrin päässä itäpuolella. Hujalan kylän taajama sijaitsee sikalasta noin 800 metriä kaakkoon ja Ruskon kunnan keskusta noin 1,7 kilometriä sikalasta itään. Maskun kunnan asemakaavoittama Kajamon asuinalue sijaitsee luoteessa noin 1,2 kilometrin etäisyydellä. 3 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan porsastuotantoa harjoittavan sikalan laajentamiselle. Olemassa olevassa sikalassa on paikkoja 1800 emakolle. Sikalaa laajennetaan 4300 emakon ja 1400 lihasian sikalaksi. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 105000 porsasta ja 480 tonnia sianlihaa. Laajennuksen jälkeen sikalassa on 3546 joutilasemakkopaikkaa ja 916 porsituskarsinaa. Emakot viedään porsituskarsinoihin viikkoa ennen porsimista. Viikossa porsimisia on keskimäärin 194 kpl ja tuotanto noin 2000 kpl kahdeksan kilon painoisia porsaita. Porsitusosastot ovat tyhjiä pesun ja kuivauksen vuoksi kaksi vuorokautta joka viides viikko. Sikalassa on 160 vieroituskarsinaa, joihin mahtuu noin 1600 vieroitettua porsasta. Pääosa porsaista myydään pois tilalta. Osa jää siitosporsaiksi, joista noin 60 % kasvatetaan ensikoiksi. Siitossikapaikkojen lukumäärä on 384. Vajaa puolet ensikoista myydään välitykseen. Loppukasvatuskarsinoita on 128, joissa on tilat 1152 lihasialle. Edellä esitetyissä paikkamäärissä on mukana sairaskarsinat. Sikalan lattiapintojen muotoilussa ja ritiläalueiden toteutuksessa pyritään hajuhaittojen minimointiin optimoimalla lantaa haihduttava pinta-ala, lantakuilut ja ritiläalueet mahdollisimman pieniksi. Sikala tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä (imulannanpoisto). Lietelanta varastoidaan olemassa olevissa lietesäiliöissä, joiden yhteenlaskettu tilavuus lietekuiluineen on noin 9430 m 3 sekä sikalan yhteyteen rakennettavissa kahdessa betonisessa lietesäiliössä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on noin 4200 m 3. Lisäksi rakennettavaan sikalaan tulee jäähdytysputkilla varustettuja lietekuiluja noin 3730 m 3. Lietesäiliöt katetaan kelluvalla kevytkatteella ja säiliöt täytetään alakautta lukuun ottamatta sikalan alla sijaitsevia säiliöitä ja kuiva-aineen saostussäiliötä. Lietesäiliöiden betoniset kuormauspaikat ovat kokoojakaivoilla varustettuja. Lisäksi toiminnanharjoittaja on tehnyt sopimuksen lietelannan (3000 m 3 ) luovuttamisesta vuoden 2012 alusta. Toista sikalan yhteyteen rakennettavaa 2100 m 3 säiliötä käytetään saostussäiliönä, joka tyhjennetään kerran vuodessa ja josta saostettu liete levitetään kauempana sikalasta sijaitseville pelloille, jolloin fosforia ei kerry sikalan lähipelloille. Toinen rakennettava säiliö on jälkisaostussäiliö, josta liete ajetaan pellolle.

Sikalan pesuvedet (arvion mukaan noin 1000 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöön. Olemassa olevan sikalan sosiaalitilojen pesuvedet johdetaan saostuskaivojen kautta maasuodattimeen. WC-vedet johdetaan lietesäiliöön. Sikalan laajennusosan sosiaalitilojen pesu- ja WC-vedet johdetaan erilliseen 5-8 m 3 umpisäiliöön. Sikalarakennuksissa on automaattiohjattu koneellinen ilmanvaihto, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä. Sikalan ilmastointi on järjestetty siten, että yli 90 % poistoilmasta kulkee lämmönvaihtimien kautta. Sikalan tuloilman ohjaus on optimoitu siten, että pienellä ilmastoinnin määrällä saadaan hyvänlaatuinen ilma eläimille. Tuloilma ohjataan suoraan emakkojen etupuolelle tarkasti niin, ettei lannan pintaan aiheudu virtauksia. Kesäaikana tuloilmaa esijäähdytetään. Sikalassa on käytössä tietokoneohjattu liemiruokkija. Liemiruokinta vähentää pölyä sikalassa ja ilmanvaihdon kautta ulkona. Eläinten rehuun lisätyllä fytaasi -entsyymillä vähennetään lannan peltolevityksen yhteydessä tapahtuvia fosforipäästöjä. Lisätyillä aminohapoilla vähennetään sikalan ammoniakkipäästöjä ja typpipäästöjä lannan levityksen yhteydessä. Sikalasta tuleva lanta (noin 21030 m 3 lietelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (6 ha) ja sopimuspelloille (1379 ha) multaavalla laitteella (noin 50 %) tai letkulevittimellä keväällä, kesällä ja syksyllä. Heikkilän Tilan lannanlevityssuunnitelma Hakemusasiakirjoihin on liitetty lannanlevityssuunnitelma, jonka tavoitteiksi on esitetty, että lannan ravinteet hyödynnetään käyttämällä lanta kasvien ravinteena ja että levitysalueiden asukkaiden hajuhaitat minimoidaan. Lannanlevityssopimuksia on yhteensä 1385 hehtaaria, joista Ruskolla on 671 hehtaaria. Pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaaminen Pohjavesialueilla noudatetaan voimassaolevia säännöksiä. Tällä hetkellä lantaa ei levitetä pohjavesialueille. Vesistöjen rantaan jätetään säännösten mukainen suojavyöhyke. Pääosin noudatetaan nitraattidirektiivin suositusta 10 metrin suojakaistasta. Talousvesikaivojen lähelle jätetään maalajista riippuen 30-100 metrin suojavyöhyke. Savimailla riittää ohjeiden mukaan 30 metrin suojavyöhyke. Talousvesikaivot merkitään levityskarttoihin ja tiedotetaan levityksen tekijöille. Levitysmenetelmät, -ajankohdat ja naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämistoimenpiteet Tavoitteena on tehdä koko levitys BAT-tekniikan mukaisella multaimella ja letkulevittimellä. Käytettävissä on 15 m 3 vaunu 12/16 metrin letkulevittimel- 4

lä ja 6 metrin kiekkovannas multaimella sekä 16,5 m 3 vaunu 12 metrin letkulevittimellä. Lantaa ei levitetä Ruskolla heinäkuussa eikä sunnuntaisin. Lantaa levitetään korkeintaan viitenä lauantaina vuodessa. Ruskolla Hujalan kylässä lantaa levitetään keväällä 15.4. 31.5. yhteensä enintään 100 tuntia ja syksyllä 1.8. 15.11. yhteensä enintään 100 tuntia. Lyhyellä levitysajalla on tavoitteena minimoida hajuhaitat naapureille. Hujalan kylässä lantaa levitetään yhteensä alle 2 %:a vuoden tunneista. Tavoitteena Ruskolla Hujalan kylässä on levittää lantaa lyhyt aika tehokkaasti, jotta hajuhaitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Tähän päästään esim. levittämällä mahdollisuuksien mukaan samalla pellolla/alueella yhtä aikaa nopeasti kahdella letkulevitysvaunulla ja multaamalla/kyntämällä lanta mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Tehokasta lyhyttä levitysaikaa edistää myös lannan varastointi peltojen vieressä kahdessa paikassa; 2004 sikalan alla metsässä ja tilan talouskeskuksessa 1992 rakennetuissa säiliöissä. Lanta pumpataan maanalaista putkea pitkin sikalalta varastosäiliöihin, näin vältetään ylimääräinen liikenne pienillä kyläteillä. Muualla kuin Ruskon Hujalan kylässä olevilla lannanlevitysalueilla tehdään pääosin oraslevitystä kesäkuussa, näin ravinteet saadaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla kasvien käyttöön ja päästöt vesistöihin minimoituvat. Tilalla on ½-osuus kuorma-autoon, jolla pääosa pitkän matkan tieliikenteestä hoidetaan. Tavoitteena on täydellinen lannan levitys- ja kuljetustauko heinäkuun kesälomakuukautena. Lannanlevityksen etukäteistiedottaminen Kevät- ja syyslevityskauden alkaessa julkaistaan levityksestä ilmoitus jokaiseen Ruskon kunnan alueen talouteen jaettavassa Ruskolainen lehdessä, jonka levikki on 1500 kpl. Lannan ravinteiden asianmukainen kestävän kehityksen mukainen kierrätys kasvien ravinteiksi tapahtuu ulkona pelloilla sään vaihteluiden armoilla, tämän vuoksi voidaan tähän suunnitelmaan joutua tekemään muutoksia. Energian ja veden käyttö Sikalassa on 8000 litran polttoainesäiliö ja traktoria varten on 5000 litran suuruinen polttoöljysäiliö. Säiliöt on varustettu suoja-altailla, katoksilla, lukituksilla ja ylitäytönestimillä. Lisäksi on noin 200 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään lukitussa varastossa. 5

Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan pääosin omasta kaivosta ja osin kunnan vesijohtoverkosta. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavilla toiminnan osa-alueilla käytettävät tekniset ratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: - paikan valinta - ruokinnan optimointi - ilmastointi - lantaa haihduttavan pinta-alan pienentäminen - lietekuiluihin asennetaan jäähdytysputket - lietesäiliöiden kattaminen - lannan levitys pääosin multaimella ja letkulevittimellä - raatojen käsittely. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa katetuissa lannan varastointitiloissa. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon, jossa liete jäähdytetään lietekuiluissa. Lietesäiliöt täytetään altapäin ja katetaan kevytkatteella. Toiminnanharjoittajan mukaan haju ja ammoniakkipäästö eläintä kohden pienenevät, kun lannanjäähdytysteho on kaksinkertaistettu olemassa olevassa sikalassa ja sama suurempi teho tulee myös laajennukseen. Laajennuksen lannanjäähdytykselle varataan kehitysaikaa vuoteen 2014 asti. Lisäksi ruokinta on optimoitu lisätyillä aminohapoilla vähävalkuaiseksi, jolla vähennetään sikalan ammoniakkipäästöjä. Rehuun lisätään fytaasi -entsyymiä, joka parantaa fosforin sulavuutta ja laskee merkittävästi lannan fosforipitoisuutta. Liemiruokinta vähentää sikalan pölypitoisuutta ja pölypäästöt laskevat merkittävästi. Pääosa lannasta levitetään multaamalla ja loput letkulevittimellä. Osa lannasta pumpataan maanalaista putkea pitkin tilan talouskeskuksen säiliöihin. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Tilalla käy porsas-, teuras- ja rehuautot kaksi kertaa viikossa. Kuljetusreitti on Ridannummen metsätien kautta Hujalantielle. Lietelannan kuljetuksesta muodostuu 200 suoraan pellolle vietävää traktorikuormaa vuodessa. Lisäksi lietelannan kuljetuksesta aiheutuu 200 kuorma-autokuormaa ja 500 traktorikuormaa, joiden kuljetusreitti on Ridannummen metsätien kautta Hujalantielle.

7 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tilalla kuolleet eläimet (arvio noin 66 tonnia vuodessa) varastoidaan tilalla lukitussa jäähdytyksellä varustetussa kontissa ja toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen keräyspisteeseen. Muiden jätteiden osalta tehdään sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutuksia ympäristöön on arvioitu YVA -selostuksessa. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi päästö- eikä vaikutustarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Sikalalle on tehty palotarkastajan hyväksymä palo- ja pelastussuunnitelma. Sähkökatkokseen on varauduttu aggregaatilla. Lisäksi tilalla on käytössä ympäristökeskuksen hyväksymä lannanlevityssuunnitelma. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ ANNETUSSA LAISSA TARKOITETTU ARVIOINTISELOSTUS Heikkilän Tilan sikalatoiminnan keskittämis- ja laajennushankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto 27.10.2006 Dnro LOS-2005-R-23-53 ovat asiakirjojen liitteenä. Lausunnossa todetaan mm., että arviointimenettelyn tavoitteena on ollut selvittää ja kuvata keskitetyn ja laajennetun sikalatoiminnan ympäristövaikutukset. Hankkeen tarkoitus, tarve ja tavoitteet ilmenevät selkeästi arviointiselostuksesta. Sikalatoiminnan sijainti, maankäyttötarve, suunnitellut rakennukset ja kulkuyhteydet on kuvattu riittävän täsmällisesti. Hankekuvaukseen on sisällytetty pääosin ne toiminnot, joita sikalatoimintojen keskittäminen ja laajentaminen edellyttää toteutuakseen. Vaihtoehdot perustuvat tuotantomääriin ja ne ovat laajuudeltaan erilaisia. Hankekuvaus painottuu lähitulevaisuudessa toteutettavaksi suunniteltuun vaihtoehtoon VE2. Hankkeessa lietteenkäsittely on suunniteltu toteutettavan peltolevityksenä. Lietteenkäsittelyn mahdolliset muut vaihtoehdot on käyty läpi ja arvioitu niiden vaikutuksia yleisellä tasolla. Laajimman vaihtoehdon osalta tarkastelu jää tehokkaan ja teknisesti korkeatasoisen lannankäsittelyn osalta vajaaksi, koska sitä koskevat tarkemmat suunnitelmat puuttuvat. Vaikutusarvioinnissa ovat keskeisiä erityisesti hajun leviäminen sekä sikalarakennuksista että lietteen käsittelystä, hankkeen yhdyskuntarakenteellinen vaikutus ja hankkeen toteuttamista edeltävä maa-ainesten otto sekä

liikenne. Tarkastelu on suurelta osin perusteellista ja riittävän yksityiskohtaista. Hajuvaikutuksia on arvioitu hajumallinnuksen, asukaskyselyjen ja kirjallisuustiedon perusteella. Mallinnusta varten hajupäästöt on mitattu olemassa olevien sikaloiden poistohormeista sekä talouskeskuksen lietealtaista sikalayksikön kokonaishajupäästön määrittämiseksi olfaktometrisellä menetelmällä. Hajumallinnuksen tulokset on jokaisen sikalatoiminnan vaihtoehdon osalta esitetty eri vuodenaikoina. Mallilla on pyritty hakemaan pysyvää tilannetta hajun esiintymisessä. Mallinnus ei sisällä häiriötilanteita. Lietteen levityksen perustuminen pelkästään letkulevittimen käyttöön ei edusta selkeästi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa taikka ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Lähellä asutusta tapahtuvassa lietteen levityksessä rinnakkaisten menetelmien, esimerkiksi sijoittavan lietevaunun käyttö taikka muokkaus heti levityksen jälkeen ovat ympäristön kannalta haitattomampia ja perusteltuja vaihtoehtoja. Hankkeen ammoniakkipäästön määrä on arvioitu ja ammoniakin vaikutusta luontoon selvitetty arviointiohjelmasta annetun lausunnon edellyttämällä tavalla. Laajimman vaihtoehdon ammoniakkipäästö on huomattava ja sen rajoittamistarve on otettava huomioon ympäristölupaa käsiteltäessä. Yhdyskuntarakenteen kannalta hanke on Turun seudulla ongelmallinen. Varsinais-Suomen kuntien tihenevä asutusrakenne ja asukkaiden näkemykset viihtyisästä elinympäristöstä muodostuvat hankalasti yhteen sovitettaviksi lietteen levitykseen käytettävien maa-alueiden riittävyyden kanssa. Maa-ainesten ottoa koskeva selvitys on niukka. Maa-ainesten otto hankkeessa edellyttää asianmukaista ja riittävää melun ja pölyn vaikutusten selvittämistä. Louhinnan vaikutusta koskeva selvitys tulee tarkentaa viimeistään maa-ainesten ottamissuunnitelman laatimisen ja lupahakemuksen yhteydessä. Hankkeen aiheuttamaa liikennemäärää ja sen vaikutuksia on selvitetty riittävästi lähialuetta koskien. Lietteen kuljetuksen osalta alueellinen laajuus ilmenee levityspeltojen sijaintikuntien määrittelystä. Hankkeeseen sisältyviä riskejä ja ympäristöonnettomuuksia on käsitelty. Suunnitelma onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisesta tulee esittää ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Arviointiselostuksessa on esitetty toimenpiteitä haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Toimenpiteinä on esitetty mm. ruokinnan optimointia, poistoilman käsittelyä, kaasupesuria, lietteen levittämisajankohtaa ja -tekniikkaa, lietteen käsittelyä ennen peltolevitystä ja lietekuljetusten vähentämistä mm. Vahdon suuntaan rakennettavalla lietteen pumppausputkella. Haittojen ehkäisykeinot ovat toimivia. Ympäristölupahakemuksessa tulee selkeästi esittää tuotantorakennuksissa ja lietteen levityk- 8

sessä toteutettavat todelliset toimenpiteet, joilla hajuhaittoja ja ammoniakkipäästöjä vähennetään. Hankkeen vaikutusten seuranta tulee esittää ympäristölupahakemuksen yhteydessä ja siihen tulee sisällyttää myös hankkeen toteuttamisen seuranta haittojen ehkäisytoimineen sekä suunnitelma seurantatietojen raportoinnista. Arviointiselostus on laadittu lain mukaisesti ja yhteysviranomaisen lausuntoa on hyvin noudatettu. Arviointiselostus on hyvä, havainnollinen ja informatiivinen tietopaketti ja antaa käsityksen hankkeen vaikutuksista kokonaisuudessaan, vaikka selvityksissä ja vaikutusten tarkastelussa on jonkin verran puutteita. Arvioinnissa esille tulleet puutteet tulee korjata tehtävillä lisäselvityksillä lupamenettelyn yhteydessä. 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 28.10. 29.11.2010 Ruskon kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Turun Tienoo-lehdessä 28.10.2010. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ruskon kunnanvirastossa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 22.10.2010 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Sikalan suunniteltuun sijoituspaikkaan on käyty tutustumassa 3.3.2011. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Ruskon kunnanhallitukselta, Ruskon kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1) Ruskon kunnanhallitus (8.12.2010) esittää lausuntonaan, että Ruskon kunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä, mutta edellyttää, että lupamääräyksissä otetaan huomioon seuraavat seikat: Toiminnasta syntyy mahdollisia ravinnepäästöjä sekä ilmaan tulevia päästöjä. Suurimmat riskit päästöjen syntyyn ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojan ilmanvaihto, lannan varastointi ja levitys. Varsinkin toiminnan aiheuttamien hajuhaittojen ehkäisemistoimet ovat keskeisiä. Laajentuvan toiminnan kehittämisen tulee jatkossakin perustua parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteisiin (BEP).

10 Ympäristöluvassa tulee antaa määräykset, joiden tulee olla pitkälti samansisältöiset kuin samalla kiinteistöllä olevan eläinsuojan, 28.5.2004 Lounais- Suomen ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä (Dnro LOS-2003-Y-1347-131) on mukaan lukien Vaasan hallinto-oikeuden 16.1.2006 päätöksellä (Dnro 01369/04/5111) muutetut lannan levitystä koskevat määräykset. Lisäksi lannanlevitysajankohdissa ja -menetelmissä tulee noudattaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lannan levityssuunnitelmaa koskevassa päätöksessä (11.4.2006 Dnro LOS-2003-Y-1347-131) hyväksyttyä menettelyä. Hujalantien varressa sijaitseva vuonna 1970 rakennettu lihasikala tulee poistaa käytöstä viimeistään kahden vuoden kuluttua kiinteistölle Heikkilä 1:67 rakennettavan laajennusosan käyttöönotosta. Laajennusosan lannanjäähdytys tulee ottaa käyttöön viimeistään vuonna 2014 hajuhaittojen vähentämiseksi. Toiminnassa syntyvän muun kuin eläinperäisen jätteen käsittelyssä on noudatettava Ruskon kunnan jätehuoltomääräyksiä. Eri jätelajit on pidettävä erillään toisistaan ja toimitettava niille tarkoitetuille vastaanotto- tai käsittelypaikoille. Vuosiraportti sekä ilmoitukset häiriö-, vahinko- ja muista poikkeuksellisista tilanteista tulee toimittaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi Ruskon kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle. 2) Raision kaupunki, Terveysvalvontajaosto (Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomainen 21.12.2010) esittää lausuntonaan, että terveysvalvontajaosto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Hakemuksessa esitetty toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa tai - asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa. Lupamääräyksissä tulee kuitenkin ottaa huomioon mm. seuraavaa: Lanta on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle, ympäristölle eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Laajentuvan toiminnan kehittämisen tulee jatkossakin perustua parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteisiin (BEP). Lannan levitysalueen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikaivojen sijaintitiedot tulee selvittää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Hujalantien varressa sijaitseva vuonna 1970 rakennettu lihasikala tulee poistaa käytöstä viimeistään kahden vuoden kuluttua kiinteistölle Heikkilä 1:67 rakennettavan laajennusosan käyttöönotosta.

11 Laajennusosan lannanjäähdytys tulee ottaa käyttöön viimeistään vuonna 2014 hajuhaittojen vähentämiseksi. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, joka on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan väliaikaisesti asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja säilytys toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä muutakaan vaaraa tai haittaa. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa pinta- tai pohjavedelle. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 3) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (13.12.2010) esittää lausuntonaan, että sikala rakennetaan metsäalueelle käytössä olevan sikalan taakse poispäin peltoaukealta. Sikalarakennukset eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Sikala sijaitsee Varsinais- Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 Paimionjoen- Aurajoen osa-alueella. Sikala sijaitsee Raisionjoen-Ruskonjoen valumaalueella. Raisionjoen-Ruskonjoen tila on luokiteltu välttäväksi ravinnetietojen ja asiantuntija-arvion perusteella. Hakemuksen yhteydessä esitetyt lannanlevitykseen käytettävät pellot (1385 ha) sijaitsevat Varsinais- Suomessa Vakka-Suomen osa-alueella (Hirvijoen ekologinen tila on tyydyttävä), Paimionjoen-Aurajoen osa-alueella (Paimionjoen ja Aurajoen ekologinen tila on välttävä) ja Saaristomeren osa-alueella sekä Satakunnassa Eurajoen-Lapinjoen osa-alueella (Eurajoen ekologinen tila on tyydyttävä). Lantaa levitetään 13 kunnan alueelle. TEHO-hankkeen julkaisussa 4/2010 on esitetty kuntakohtaiset karjanlannan typpi- ja fosforimäärät. Kotieläintalouden keskittymäalueilla peltojen fosforitila on yleensä korkea tai arveluttavan korkea. Tästä syystä vesiensuojelun kannalta keskeisintä on rajoittaa lannoitusta korkean ja arveluttavan korkean fosforiluvun pelloilla. Tarkempaa kannanottoa karjasuojan vaikutuksista vesistöalueen tilaan tai tuotannon laajentamisen edellytyksiä ei voida antaa ilman tietoja lannan levitykseen käytettävien peltojen viljavuustilasta. Kyseessä on ympäristövaikutuksiltaan merkittävä hanke. Karjasuojan ja lannan levitykseen käytettävien peltojen vaikutusalueella vesistöjen tila vaihtelee välttävästä tyydyttävään, joten lannan levitykseen käytettävien peltojen tarkempi arviointi on perusteltua. Hakijalta tulisikin pyytää ajantasaiset tiedot lannanlevityspeltojen viljavuustutkimuksista, joista selviää ainakin peltojen viljavuusluokka fosforin osalta. Tietojen pohjalta pystytään arvioimaan peltojen kuormitusriski ja mahdollinen lannan muun hyötykäytön tai lisäpeltoalan tarve.

Karjanlannan syyslevitystä on syytä rajoittaa vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Lisäksi lannan levityksessä kaikissa kohteissa on otettava huomioon, että lietelannan levittäminen pohjavesialueille tai vedenottamoiden välittömään läheisyyteen ei ole pohjaveden laadun vaarantumisen takia sallittua. Poikkeustapauksissa lietelannan levittäminen pohjavesialueen reuna-alueille voidaan sallia, jos maaperä- ja pohjavesiselvityksin on osoitettu pohjavedentason päällä olevan riittävän paksun, tiiviin savikerroksen (vähintään 3 metriä) eikä vaaraa pintavalunnan kulkeutumisesta pohjavesimuodostumaan ole. Sekä liete- että kuivalannan levittäminen on kiellettyä pohjaveden muodostumisalueella. Muistutukset ja mielipiteet 4) AA (29.11.2010) vaatii muistutuksessaan mm., että lupaviranomainen ottaa huomioon seuraavat asiat tehdessään lupapäätöstä: Hankkeen koon tulee rajoittua YVA -menettelyn vaihtoehdon VE2 mukaiseen eläinmäärään. Hakija on tähän mennessä joka vaiheessa luvannut, että hän toteuttaa hankkeen sen mukaisena. VE2 eläinmääräksi on ilmoitettu 2000 emakkoa ja 1000 lihasikaa ja näiden tuottamaksi lietemääräksi noin 16000 m 3. Nyt hakemuksen mukaisen sikamäärän tuottamaksi lietemääräksi hakija ilmoittaa noin 19600 m 3, joka on lähes 25 % suurempi kuin minkä mukaisesti hanketta on puollettu mm. suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Lähes neljänneksen suurempi lietemäärä aiheuttaa lisääntyvää liikennettä Hujalan kylän teille, koska kaikki lisääntyvä lieteosuus tultaisiin kuljettamaan maanteitse muille levityspelloille. Laajennus ja olemassa olevat yksiköt sijaitsevat erittäin lähellä pysyvää asutusta. Nämä muodostavat sikalaverkoston Hujalan kylän ympärille. Sikalan laajennus on erittäin huomattava ja aiheuttaa kohtuutonta hajuhaittaa lähialueille. Sikalan laajennus sijaitsee Ruskon keskustan lähellä ja vallitsevat tuulet kuljettavat sikalan hajut Ruskon keskustaan. Sikalalaajennuksen ja Ruskon keskustan välissä on lähinnä avointa peltoaukeaa. Lietesäiliöt ja sikalarakennuksen ilmanvaihto aiheuttavat kohtuutonta ja pysyvää haittaa naapureille. Lupaehdoissa tulee edellyttää hajuhaittojen vähentämistä. Ympäristölupahakemuksessa esitetty väite, että nykyiset yksiköt eivät aiheuta hajuhaittaa, on väärä. Hankkeen lupavaihetta käynnistäessään hakija on luvannut, että tämän vaiheen toteutuessa jää vanha lihasikala pois käytöstä. Tämä lupaus on yhtenä suunnittelutarveratkaisun päätöksen ehtona. Nyt hakija esittää, että lihasikala on käytössä vielä kaksi vuotta uuden sikalan käyttöönotosta. Lisäksi hakemukseen on sisällytetty lihasikalan alla oleva lietesäiliö luvan edellyttämään säiliötilavuuteen. Vanhan lihasikalan käyttö sikatalouteen tulee estää lupapäätöksessä sekä velvoittaa hakija laajennuksen yhteydessä rakentamaan tai hankkimaan lietesäiliöitä niin paljon, että ne kattavat koko lietetilavuustarpeen laskematta mukaan vanhan lihasikalan lietesäiliötila- 12

vuutta. Lietesäiliöitä ei saa sijoittaa hajalleen, koska tällöin hajuhaitat kasvavat. Hakemuksessa on esitetty sopimukset lietteen vastaanottamisesta. Sopimuksissa tulisi olla vastaanottajan antama vakuutus siitä, että ilmoitettu peltoala on "vapaana" vastaanottamaan tästä hankkeesta syntyvän lietteen. Lietelannan vastaanottajan tulee antaa selvitys myös kaikista muista kyseisiä peltoalueita koskevista lietelannan tai muun vastaavan aineen levityksistä. 5) BB (29.11.2010) on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin edellä esitetty muistutus. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutusten johdosta. 6) Timo Heikkilä (18.1.2011) toteaa vastineessaan mm., että lantamäärän aiheuttama kuljetusrasitus on kohtuullinen, koska yksityiseltä metsätieltä on suora liittymä Rusko-Masku valtiontielle. Liikenne on käsitelty YVA:ssa myös huomattavasti suurempien vaihtoehtojen osalta. Merkittävä osa lantaa myös pumpataan maanalaisesti ohittaen Hujalan kylän, jossa muistutuksen tekijät asuvat. Alueelle ei muodostu sikalaverkostoa vaan päinvastoin kolmessa paikassa ollut toiminta keskitetään yhteen paikkaan. Hujalan kylän ympärillä toimii nykyään kaksi erillistä sikalaa, ei kolmea. Vuonna 2003 palaneen sikalan paikalla ei ole aloitettu uutta toimintaa. Ympäristölupahakemuksen väite, ettei nykyinen toiminta aiheuta hajuhaittaa, koskee vuonna 2004 valmistunutta emakkosikalaa. Vuonna 1970 valmistunut lihasikala ei ole varustettu samalla BAT -tekniikalla ja sen käyttö on tarkoitus lopettaa. Muistutus on aiheellinen siltä osin, että vanhan lihasikalan käyttöaikaa voidaan rajata tarkemmin, esim. käyttöaikaa on 2 vuotta siitä, kun uusi laajennus on kokonaisuudessa hyväksytty käyttöönotettavaksi. Näin saadaan selkeä lupamääräys. Vanha lihasikala tarvitaan korkeintaan 2 vuotta, jotta uuden sikalan eläimet voidaan kasvattaa. Uuden sikalan omat kasvatustilat ensikoille riittävät normaalitoiminnassa, kun vuosittain vaihtuu noin puolet emakoista, ne eivät riitä alussa, kun alle vuodessa tarvitaan 100 % uusia eläimiä. Lannanvastaanottosopimukset ovat normaalikäytännön mukaiset, osassa on jopa sitovasti sovittu joka vuosi vastaanotettava minimimäärä. Sitova minimimäärä ja vuosittain vastaanotettava lietemäärä eivät ole sama asia. Sopimuksissa on vain vapaana oleva peltopinta-ala. 13

Lannanlevityksen osalta luvanhakija pysyy pyynnössä saada levittää kerran vuodessa lantaa vain multaamalla Vaasan hallinto-oikeuden normaalin lannanlevityksen kieltämällä pellolla. Kunnan kanta lihasikalan käytöstä poistamisesta viimeistään kahden vuoden kuluttua uuden sikalan käyttöönotosta voidaan laittaa lupaehdoksi tarkennuksella kokonaan käyttöönotosta. Uusi sikala tullaan ottamaan käyttöön vaiheittain 6-18 kk aikana. Lannan levitystä pelloille säädellään lannoitelaissa, nitraattiasetuksessa, maatalouden ympäristötuen ehdoissa jne. Asian säätämistä sikalan ympäristölupaehdoissa ei voida pitää normaalina toimintana, se johtaa turhan raskaaseen byrokratiaan luvanhakijalle ja myös valvontaviranomaisille. Peltojen lannoitustarkastuksia suoritetaan jo nyt nykyisten säädöksien pohjalta ja niissä tarkastetaan ravinteiden käytön oikeat määrät viljavuustutkimuksien mukaisesti. Lantaa ei levitetä pohjavesialueille. Timo Heikkilä on täydentänyt vastinettaan (4.3.2011) seuraavasti: 1. VANHAN LIHASIKALAN LOPETUS AIKATAULU Kunnan kanta lihasikalan käytöstä poistamisesta viimeistään kahden vuoden kuluttua uuden sikalan käyttöönotosta voidaan laittaa lupaehdoksi tarkennuksella kokonaan käyttöönotosta. Uusi sikala tullaan ottamaan käyttöön vaiheittain 6-18kk aikana. Uuden sikalan aloitettua kokonaan toimintansa, on emakoiden vaihtuvuus vielä 6-12kk ajan normaalia suurempaa, ennen kuin karjan tilanne tasapainottuu. Tämän vuoksi tarvitaan vanhaa lihasikalaa vielä lyhyen aikaa uusien ensikoiden kasvatukseen yhtä aikaa uuden emakkosikalan toiminnan kanssa. Uuden emakkosikalan täyttyminen on epämääräinen käsite, selvempi aikaraja on sikalan viimeisen alueen käyttöönotto tarkastus, jolloin tehdään viranomaisen tarkastus. Tästä tarkastuksesta kestää vielä noin 6-12kk ennen kuin sikala on täynnä. Eläintautivaraan vuoksi eläimiä ei voida ostaa nopeasti monesta paikasta vaan pääosa eläimistä kasvatetaan itse. Vanhan lihasikalan lopettamista ei tulisi sitoa uuden ympäristöluvan myöntämispäivään tai lainvoimaisuus päivään, koska vanhaa sikalaa ei voida lopettaa jos uutta sikalaa ei jostain syystä rakenneta ollenkaan. Syy voi olla vaikka vuosia kestävä valituskierre. 2. ALOITUSLUVAN VAKUUS Luvanhakijan käsitys riittävästä vakuudesta on 10.000 euroa, jolla voidaan organisoida toiminnan lopettaminen ja lannan levittäminen. Käytettävissähän on lisäksi eläinten myyntitulo. 14

15 3. LANNAN LEVITYS Lannan levitystä säätelevät lannoitelaki, nitraattidirektiivi ja ympäristötukiehdot, joita kaikkia luvanhakija on valmis noudattamaan. Maatalouden ympäristötukiohjelman uusimmat sitoumusehdot ovat 2010 vuodelta. Niiden mukaan: Karjanlannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden käyttö Jos lohkon fosforilannoitteena käytetään pelkästään kotieläinten tuottamaa lantaa, sitä on sallittua vuosittain käyttää taulukon 4 luvuista poiketen 15 kg fosforia vastaava määrä hehtaarille kaikissa viljavuusluokissa paitsi viljavuusluokassa arveluttavan korkea. Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2010 kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ja toimittanut vahvistamansa ohjeen alueellisille ympäristökeskuksille ja ympäristölupavirastoille käytettäväksi lupa-, valvonta- ja muissa hallinnollisissa asioissa. Muuten erittäin korkeatasoisen ohjeen sivulla 59 on toisen kappaleen lopussa epätarkka ilmaisu: Toiminnanharjoittajan tulee lannoittamisessa ottaa huomioon, että lantaa ei saa levittää ympäristötukiehtojen mukaan fosforiluvultaan korkeille pelloille. Tämä epätarkkuus on johtanut tiukempiin ympäristölupiin kuin lainsäädäntö tai maatalouden ympäristötukiehdot ovat, kun lupaehdoissa on kielletty lannanlevitys myös korkean fosforiluvun pelloille. Ohjeen s. 11 Ohjeessa esitetyistä suosituksista tulee lupa- tai valvontamääräyksinä sitovia, kun ne tapauskohtaisesti perustellaan ympäristönsuojelulain, jätelain tai niiden nojalla annettujen asetusten nojalla. Ohjeen s. 19 Toiminnanharjoittajan on ympäristölupahakemuksessaan esitettävä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassaan (YSA 9 ). Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, mutta määräyksissä ei saa kuitenkaan velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa (YSL 43 ). Luvanhakijan käsityksen mukaan luvanhakijan erityisessä tilanteessa on parasta käyttökelpoista tekniikkaa panostaa lannan levityksen toteuttamiseen ja tekniikkaan enemmän mikäli voi levittää lantaa myös korkean fosforiluvun pelloille. Luvanhakijan erityisen tilanteen luo suuri eläinmäärä jolloin luvanhakijalla on taloudellisia mahdollisuuksia ja omaehtoista halua panostaa lannan levityksen ympäristöystävälliseen suorittamiseen. Luvanhakija toivoo ympäristötuen mukaisia lupaehtoja, eli lantaa ei saisi levittää fosforiluvultaan arveluttavan korkeille pelloille. Lainsäädännön mukaan näillekin pelloille saa levittää lantaa, eli lupaehdot olisivat voimassa

olevaa lainsäädäntöä tiukemmat. Luvanhakija toivoo, ettei vielä tiukempia lupaehtoja asetettaisi. Luvanhakija on valmis vastineeksi toteuttamaan muita toimenpiteitä joilla saadaan oleellinen vaikutus ravinnepäästöön, tässä tapauksessa fosforin pintavaluntaan. - syyslevitys minimoidaan ja mullataan heti tai levitetään multaimella. - kaikesta lannasta yli puolet levitetään multaimella tai mullataan heti levityksen jälkeen. Pintavalunnalle suurin riski on syksyllä maanpintaan levitettävä lanta, jota ei mullata heti. Luvanhakija on panostanut Suomessa ainutlaatuisiin järjestelmiin lannanlevityksessä. Pääosa lannasta pumpataan sikalasta 1,2 km pitkää maanalaista putkea pitkin tilakeskukseen, josta se levitetään pelloille tai ajetaan kuorma-autolla vastaanottajille. Luvanhakija on kehittänyt myös vuonna 2010 ainoana Suomessa pumppaamalla suoraan pellolle vetoletkulevityksen yhdistettynä multaimeen. 16 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Maatalousyhtymä Timo ja Juha Heikkilälle ja Arto Heikkilän perikunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 1800 emakon ja 96 lihasian sikalan laajentamiseen 4300 emakon ja 1400 lihasian sikalaksi Ruskon kunnan Hujalan kylässä kiinteistöllä Heikkilä RN:o 1:67 sekä luvan varastoida lietelantaa Liukolantie 334:ssä ja lihasikalan alla sijaitsevissa olemassa olevissa lietesäiliöissä. Ympäristölupa ei koske muita mahdollisesti rakennettavia etälietesäiliötä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Sikalan toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 21030 m 3 lietelantalatilavuutta. Kattamaton lietesäiliö tulee aidata verkolla, jonka silmäkoko on enintään 100 mm.

Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointiajan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta) mukaisella tavalla varastoitavaksi ja hyödynnettäväksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Kiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteissa. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. Hajuhaittojen torjunnassa on toteutettava luvan hakijan esittämät toimenpiteet, kuten jäähdytysputket lietekuiluihin, ruokinnan optimointi ja lietesäiliöiden kattaminen kevytkatteella. 3. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet lukuun ottamatta sikalan alla sijaitsevia kiinteällä katteella katettuja säiliöitä. Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella ja pitää katettuina työteknisten syiden edellyttämiä ajankohtia lukuun ottamatta. Lietesäiliöt tulee suunnitella ja rakentaa siten, että ne voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lantavarastojen valmistumisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Etälietesäiliön rakentamista varten tulee hankkia lietesäiliön sijoituskunnasta asianmukainen rakentamisen lupa. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 4. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Sikalakiinteistölle tapahtuva liikenne on järjestettävä siten, ettei Vehmaantien varrella sijaitsevien kiinteistöjen asukkaille aiheudu kohtuutonta haittaa. 17

5. Sikalan sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti tai ne on johdettava vesitiiviiseen umpisäiliöön. WC:n jätevesiä ei saa johtaa lietelantasäiliöön. Olemassa olevan sikalan sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä em. asetuksen mukaisesti tai ne on johdettava erilliseen umpisäiliöön 31.12.2011 mennessä. Lannan hyödyntäminen 6. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 1184 hehtaaria. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen vähentää vastaavasti levitysalatarvetta. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Ennen sikalan laajennuksen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa toiminnanharjoittajan tulee esittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kirjallinen selvitys lannan levitykseen käytettävissä olevista peltolohkoista ja niiden viljavuustutkimuksista. Lanta on levitettävä hakemusasiakirjassa esitetyn lannanlevityssuunnitelman mukaisesti. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa esittää tarkennuksia lannanlevityssuunnitelmaan. Lannanlevityspeltoja koskevista muutoksista ja uusista lannanlevityssopimuksista on myöhemmin vuosittain 28.2. mennessä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ruskon kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 7. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lietelannan siirtäminen lietesäiliöiden välillä tulee toteuttaa ensi sijassa säiliöiden välille rakennetun siirtoputkijärjestelmän avulla. Siirtokuljetuksia lietesäiliöstä toiseen voidaan tarvittaessa suorittaa arkipäivinä maanantaista perjantaihin, ei kuitenkaan arkipyhinä. Lietelannan levitystä pelloille sekä siihen liittyvää lietelannan sekoitusta saa suorittaa arkipäivinä maanantaista perjantaihin, ei kuitenkaan arki- 18

Jätteet pyhinä, sekä tarvittaessa lisäksi vuosittain enintään viitenä arkilauantaina. 8. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Jokien rannoilla ja jokiin laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Lantaa saa levittää Hakapelto -nimisen pellon eteläosaan, omakotikiinteistön RN:o 1:50 pohjoisen rajalinjan ja sen ajatellun jatkeen eteläpuolelle kerran vuodessa keväällä multaavalla tai sijoittavalla levityslaitteella edellyttäen, että pellon fosforiluokka ei ole korkea eikä arveluttavan korkea. 10. Kuolleet eläimet on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli kuolleita eläimiä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi järjestettävä kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Lisäksi on noudatettava Ruskon kunnan jätehuoltomääräyksiä. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 19

20 Raportointi 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaisille (Varsinais-Suomen ELY -keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista sekä niiden ravinnetasoista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot jätelajeista ja -määristä sekä niiden toimituspaikoista - Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) ilmoitettavat tiedot sikalan ammoniakkipäästöistä sekä niiden laskentaperusteet ja arvio luotettavuudesta - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän epäilee sikojen kuolleen tai sairastuneen vakavaan eläintautiin. 16. Hujalantien varressa sijaitsevassa lihasikalassa saa kasvattaa siitossikoja ja ensikoita nykyistä lupaa vastaavan määrän (750 lihasikaa) siten, että haetun laajennuksen mukainen kokonaiseläinmäärä ei ylity. Lihasikala tulee poistaa käytöstä viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun rakennettavan laajennusosan viimeisen alueen käyttöönottotarkastus on suoritettu, kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Käyttöönottotarkastuksesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Mikäli emakkosikalan laajennusta ei toteuteta lainkaan, lihasikalan toiminta voi jatkua sille myönnetyn luvan mukaisesti. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.

18. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 21 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2 4 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin.