PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Kokkola/Karleby Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 10.9.2009 LSU-2008-Y-713 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee turkistarhan nykyistä toimintaa Kauhavan kaupungin Alahärmän Heikkilän kylässä. Talvitien turkistarha Oy Yhteyshenkilö: Jussi Talvitie Ekolantie 116 62350 EKOLA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarha sijaitsee Kauhavan kaupungin Alahärmän Heikkilän kylässä tiloilla Filppu RN:o 2:106 ja Talvitie RN:o 2:155. Turkistarhalla pidetään 1 200 siitosnaaraskettua 15 varjotalossa, joiden yhteispituus on noin 1 280 metriä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille tai 50 siitosnaarasketulle. Asia on tullut vireille toiminnanharjoittajan 27.2.2001 ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkityn ilmoituksen perusteella. Toiminnanharjoittajaa on kuultu ympäristöluvan tarpeen arvioimisesta 20.2. 24.3.2003 välisenä aikana. Toiminnanharjoittaja on antanut 28.3.2004 asiassa selityksen. Länsi-Suomen ympäristökeskus on päätöksellään 13.10.2008 velvoittanut toiminnanharjoittajaa ympäristöluvan hakemiseen. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään turkistarhan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 000 siitosnaarasminkille tai 600 siitosnaarasketulle.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 22.12.2008. Hakemusta on täydennetty 28.4.2009 ja 14.8.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turkistarhalle on 31.3.1987 Härmäin kansanterveystyön kuntainliitto myöntänyt 1 200 kettusiitoseläimen sijoituspaikkaluvan. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Kauhavan kaupungin Alahärmän Heikkilän kylässä noin 11 kilometrin etäisyydellä Alahärmän keskustaajamasta luoteeseen. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 840 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Turkistarhan ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista. Tarha-alueen pinta-ala on noin 1,5 hehtaaria. Tarha-alueen maaperä on silttimoreenia. Gunnarskangan B:n pohjavesialueen raja sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä tarha-alueesta itään. Tarhan läheisyydessä ei ole tiedossa olevia talousvesikaivoja. Tarha sijaitsee Lapuanjoen valuma-alueella. Tarhan länsi- ja eteläpuolella on Filpunoja, joka laskee pohjavesialueen läpi Lapuanjokeen. Lähimpään vesistöön, Lapuanjokeen, on etäisyyttä noin 1,0 kilometriä. Tarhan käyttövesi hankitaan Ekolan vesiosuuskunnalta. Turkistarhan huoltorakennus, joka käsittää sosiaali- ja huoltotilat sekä osan nahoittamotiloista (siemennys ja nylkeminen), sijaitsee tarhan viereisellä kiinteistöllä aivan turkistarha-alueen välittömässä läheisyydessä. TURKISTARHAN TOIMINTA Varjotalorakenteet Kaikki varjotalot ovat maanvaraisia. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Varjotaloissa on räystäskourut, joista vesi ohjataan putkia pitkin hiekkasuodattimen kautta ympärysojaan. Tarhalla on käytössä ympärivuotinen nippajuotto. Tarha-alueen kuivatus ja valumavesien käsittely Tarha-alue on ympärysojitettu ja kuivattu salaojituksella. Tarha-alueelta tulevat valumavedet johdetaan varjotalojen väleissä olevia salaojia pitkin tarhan länsinurkassa sijaitsevaan pumppukaivoon ja sieltä edelleen noin 96 m 2 :n hiekkasuodattimeen. Suodattimen hiekat vaihdetaan tarvittaessa. Hakija on ilmoittanut, että piirioja on kevään sulamisvesiä ja syksyn runsaimpia sateita lukuun ottamatta kuiva. Lannan, jätteiden ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Yksikön laskennallisesti tuottama lanta haetulle eläinmäärälle on noin 600 m 3. Hakija on ilmoittanut, että lanta poistetaan kettuhäkkien alta kerran vuodessa kasvatuskauden jälkeen, jolloin se ei jää kevään sulamisvesien huuhtomaksi mikäli lunta on kertynyt lanta-alustaan. Lantaa toimitetaan tarhaajan Björkholmassa sijaitsevassa uuden tarha-alueen 240 m 2 kokoiseen lantalaan varastoitavaksi, josta Talvitien turkistarha Oy:n käytössä on 140 m 2 (280 m 3 ). Lantaa toimitetaan myös kompostointilaitokseen (Kromavex Oy Ab) käsiteltäväksi. Lantaa hyödynne-

3 tään omilla pelloilla lannoitteena tai sitä toimitetaan kompostointilaitokseen (Kromavex Oy Ab). Lantaa toimitetaan myös suoraan lanta-alustoilta kompostointilaitokselle varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. Hakijalla on käytettävissään 92 hehtaaria omaa peltoa, johon sisältyy myös uuden tarha-alueen lannanlevityspeltoalat. Tarhaaja on osakkaana Oy Kromavex Ab:n kompostointilaitoksessa. Kompostointilaitoksen kanssa laadittu sopimus kattaa 600 m 3 vastaavan lantamäärän vuodessa. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Virtsaa imeytetään kuivikkeisiin ja kuivikkeena käytetään turvetta noin 150 200 m 3 vuodessa. Kuivikekerroksen paksuus on noin 10 cm. Kuivikkeita levitetään heti lannanpoiston jälkeen ja lisätään kasvatuskauden aikana tarvittaessa. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat ketun ruhot ja rasvat sekä kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet. Nahoitetut ruhot ja rasvat viedään tarhaajan uudelle tarha-alueelle, josta ne toimitetaan käsittelylaitokseen (E-P:n Minkinrehu Oy). Itsestään kuolleet eläimet välivarastoidaan turkistarhalla ja toimitetaan käsittelylaitokseen (E-P:n Minkinrehu Oy). Kaikki tarhalla muodostuvat muut jätteet ja ongelmajätteet toimitetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti niille osoitettuihin paikkoihin. Hakija on ilmoittanut, että rehunjakolaitteiden pesuvesiä ei juuri muodostu, koska siiloa ei tarvitse pestä kuin harvoin, kun siilon pohjalle kaadetaan vettä ennen ruoan laittamista sinne. Mahdolliset pesuvedet johdetaan sakokaivoon ja edelleen lannoitteeksi omille pelloille. Huolto-/sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kahteen tiiviiseen umpikaivoon. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistarhan liikenne muodostuu pääosin rehun kuljetuksista; kasvatuskauden aikana kerran päivässä ja muuna aikana kolme kertaa viikossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhaustoiminnan ympäristökuormitus muodostuu pääasiassa ravinnepäästöistä vesiin ja maaperään sekä hajupäästöistä ilmaan. Toiminnasta muodostuu lisäksi jätettä. Toiminnasta saattaa aiheutua myös kärpäshaittaa ja haittaeläinten, kuten lokkilintujen ja rottien lisääntymistä tai viihtymistä alueella tai lähiympäristössä. Hakija on ilmoittanut, että tarha tulee jatkossa olemaan lähinnä kasvatustarha ja siitoseläimet pidetään hakijan uudella tarha-alueella. Vuoden 2010 jälkeen tarhan tuotantomäärä putoaa 1/3 osalla johtuen häkkikoon suurennusvaatimuksen voimaantulosta. Tarha-alueen varjotalot on varustettu korotetuilla lanta-alustoilla. Lisäksi alue on kuivatettu salaojituksella. Tarha-alueen valumavedet johdetaan hiekkasuodatukseen. Lanta poistetaan kasvatuskauden jälkeen ja toimitetaan tarhaajan uudella tarha-alueella sijaitsevaan lantalaan varastoitavaksi tai Oy Kromavex Ab:n kompostointilaitokseen varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. Virtsan ja ammoniakin sitomiseksi kuivikkeena käytetään turvetta. Kompostoitunutta lantaa ei levitetä pohjavesialueella sijaitseville pelloille.

4 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kauhavan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 7.5. 5.6.2009 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kauhavan kaupungintekniikkakeskuksessa. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta suoritettiin tarkastuskäynti 4.6.2009. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty päätösasiakirjoihin ja tarkastusta koskevat tiedot on viety ympäristöhallinnon vahti-tietojärjestelmään. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Kauhavan kaupungin ympäristölautakunta ja kaupunginhallitus ovat 13.5.2009 ja 4.6.2009 ympäristökeskukseen saapuneissa lausunnoissa todenneet muun muassa, että ympäristösihteeri puoltaa ympäristöluvan hyväksymistä hakemuksessa esitetyn mukaisena ja tarvittavin lupamääräyksin. Perusteluna luvan puollolle ympäristösihteeri esittää seuraavaa, että tarha-alueen lähistöllä ei ole asutusta niin lähellä, että siitä koituisi haju- tai terveyshaittaa. Länsi-Suomen ympäristökeskukselta saadun Karkauskankaan viimeisimmän pohjavesialuekartan mukaan tarha-alue sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella ja tarha-alueen valumavedet kerätään, hiekkasuodatetaan ja ohjataan poispäin pohjavesialueesta. Hakemuksen perusteella turkistarhan toiminta täyttää nk. vanhoille turkistarhoille asetetut ympäristönsuojeluvaatimukset. Nykyisestä toiminnasta ei ole tullut valituksia tai huomautuksia ympäristönsuojeluviranomaisille. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä on 13.8.2009 saapuneessa lausunnossa todennut muun muassa, että on todennäköistä, että suojaamattomien rakenteiden vuoksi ravinteita ja lika-aineita pääsee imeytymään ja huuhtoutumaan pinta- ja pohjavesiin. Ympäristölupapäätöksessä tulee antaa riittävät määräykset pohjaveden ja maaperän suojelemiselle. Pohjaveden ja maaperän pilaantumisvaara tulee poistaa suojauksin. Lähtökohta on, että päästöjä maaperään ei saa tulla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä toteaa myös, että suojauksin tulee estää lannan ja virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Myöskään mahdollisen huoltorakennuksen jätevesiä ei saa päästää imeytymään maaperään. Lannan, virtsan ja jätevesien varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Lantalan rakenteiden tulee olla tiiviit. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä on todennut lausunnossaan myös, että mikäli suojauksien rakentamiseen annetaan siirtymäaikaa, tulee Filpunojaan johdettavista vesistä ottaa näyte syksyllä 2009 ja keväällä 2010. Analyysitulosten perusteella katsotaan, onko mahdollisena siirtymäaikana syytä tehostaa vesien käsittelyä vuoden 2010 aikana. Tehtävät veden

5 laadun määritykset ovat vähintään: lämpötila, happi (mg/l ja kyll. %), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä toteaa, että mahdollisena siirtymäaikana tulee tihentää lannanpoistoa ja lisätä turpeen käyttöä. Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut muun muassa, että pohjaveden laadun tarkkailulla voidaan havainnoida maaperään mahdollisesti pääsevät haitta-aineet. Ympäristöluvassa tulee hakija velvoittaa asentamaan pohjaveden havaintoputki liitekartassa esitettyyn paikkaan tai sen läheisyyteen. Toiminnanharjoittajan tulee seurata vesinäyttein pohjaveden laatua säännöllisesti mahdollisten vuotojen varalta. Pohjavesinäytteenottoon sertifioidun tai hyvän pohjavesinäytteenottokokemuksen omaavan näytteenottajan tulee ottaa pohjavesinäytteet vuosittain kesäkuussa. Näytteenoton yhteydessä tulee havainnoida myös pohjaveden pinnan taso. Pohjavesiryhmä toteaa myös, että pohjaveden muovisen havaintoputken tulee olla sisäläpimitaltaan vähintään 52 mm, jotta näytteenotto onnistuu. Havaintoputki tulee asentaa riittävän syvälle pohjaveteen, jotta näytteenotto onnistuu myös kuivempana ajanjaksona. Havaintoputkesta tulee tehdä niin sanottu putkikortti, josta ilmenevät putken ominaisuudet (muun muassa sijainti, pituus, siivilät, materiaali). Pohjavesiputki tulee vaaita N60-tasoon. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä on myös todennut, että tehtävät veden laadun määritykset ovat vähintään: lämpötila, happi (mg/l ja kyll. %), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Määritysmenetelmien tulee olla akkreditoituja tai menetelmien luotettavuus tulee osoittaa muulla tavalla. Näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan muuttaa tarvittaessa perustellusta syystä. Ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä on todennut muun muassa, että tarkkailutulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain sähköisesti. Määritystulosten lisäksi tulee tarkkailuraportista ilmetä näytteenottopäivämäärä, näytteenottaja, näytteenottotapa (putken tyhjentäminen, pumppaustapa yms.), määrityksen tehnyt laboratorio, käytetyt menetelmät sekä niiden mittausepävarmuudet ja akkreditointi. Lisäksi Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä on todennut, että mikäli toimintaa alueella ei jatketa, tulee toiminnanharjoittajan tehdä suunnitelma tarha-alueen kunnostamisesta turkistarhauksen loppuessa. Suunnitelman tulee sisältää selvitys aikatauluineen varjotalojen purkamisesta ja alueen saneerauksesta sekä myöhemmästä käyttötarkoituksesta. Toiminnan lopettaminen käsittää alueen varjotalojen purkamisen sekä maanpinnan kuorimisen varjotalojen alta riittävän syvältä. Suunnitelmaan tulee sisällyttää myös alueella mahdollisesti sijaitsevien muiden toimintojen kuten nahoittamon, huoltorakennusten ja varastojen myöhempi käyttö tai purkamisaikataulu. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelmassa pohjaveden laadun tarkkailu. Hakijan kuuleminen ja vastine Lausuntojen johdosta hakijalle annettiin 9.6.2009 ja 17.8.2009 kirjeillä mahdollisuus antaa vastine 9.7.2009 ja 31.8.2009 mennessä. Hakija ei jättänyt lausunnoista vastineita. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Talvitien turkistarha Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle Kauhavan kaupungin Alahärmän Heikki-

6 län kylässä tiloilla Filppu RN:o 2:106 ja Talvitie RN:o 2:155 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksesta poiketen kaikki tarha-alueen varjotalot tulee varustaa tiivisalusratkaisuin (tiivisaluskalvo, salaojaputket ja umpisäiliöt) viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee lähettää 28.2.2010 mennessä suunnitelma tiivisalusratkaisuista Länsi-Suomen ympäristökeskukseen. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kauhavan kaupungin ympäristölautakunnan, kaupunginhallituksen ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmän antamat lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä 2, 3, 4, 5, 9, 10 ja 13. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä ja varjotalometrit Turkistarhassa saa pitää enintään 1 200 siitosnaaraskettua pentuineen vuoden 2010 loppuun saakka kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään 6 131 kettua. Vuodesta 2011 lähtien turkistarhalla saa pitää enintään 494 siitosnaaraskettua kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään 3 953. Eläimet tulee sijoittaa 15 tavanomaisin häkein varustettuun varjotaloon, joiden yhteispituus saa olla enintään 1 280 metriä. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa tarhalta muualle kasvatettaviksi ja siitoseläimiksi myydyistä eläimistä lupamääräyksessä 10. edellytetyllä tavalla. 2. Varjotalojen rakenne ja virtsan varastointi Kaikki tarha-alueen varjotalot tulee olla rakennettu maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alustoilla, salaojilla ja umpikaivoilla. Kaikkien tarha-alueen varjotalojen tiivisalusratkaisut (tiivisaluskalvo, salaojaputket ja umpisäiliöt) tulee olla rakennettuna vuoden 2015 loppuun mennessä. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunan ulkopuolelle. Varjotalojen räystäskouruihin kerääntyvät puhtaat sadevedet tulee johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalojen ympärivuotista nippajuottojärjestelmää tulee ylläpitää ja huoltaa säännöllisesti. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida vesitiiviissä umpisäiliössä, joka tulee varustaa kannella sadevesien pääsyn estämiseksi säiliöön. Virtsa tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi tai käyttää lannoitteena omilla pelloilla. 3. Lannan poisto sekä varastointi Lanta tulee poistaa varjotalojen alta ketuilta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Varjotalojen lannanpoistoajankohdat tulee ajoittua sekä keväälle että syksylle. Lannanpoisto tulee tehdä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Varjotalojen lantaalustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja vähintään kerran myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 10 cm.

7 Lanta tulee toimittaa varastoitavaksi hakijan uuden tarha-alueen lantalaan, josta Talvitien turkistarha Oy:n käytössä on 140 m 2 eli noin 280 m 3, tai Oy Kromavex Ab:n kompostointilaitokselle varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. Lantala tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lantalan pohja ja reunat tulee olla sellaisia, että valumat ympäristöön voidaan estää. 4. Lannan ja virtsan hyödyntäminen Lanta tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti joko lannoitteeksi omille pelloille tai kompostointilaitokseen (Kromavex Oy Ab) varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. Hakijan tulee pitää kirjaa lannan ja virtsan vuosittaisesta hyödyntämisestä määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. Lannan hyödyntämisessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lisäksi tulee ottaa huomioon viljeltävän kasvin ravinnetarve, lannan ja virtsan typpi- sekä fosforipitoisuudet. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että myös lannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levittämistä koskevista määräyksistä. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että levityspeltojen läheisyydessä asuville ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannan levittämistä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoaluilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää nestemäisiä orgaanisia lannoitteita. Kuivalannan levitys on sallittua peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee varustaa tiiviillä betonialustalla. Rehunjakolaitteiden, rehusiilojen ja sosiaali- /huoltotilojen jätevedet tulee johtaa tiiviiseen umpikaivoon, josta ne toimitetaan ympäristöluvalliseen vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi. 6. Jätteiden varastointi ja käsittely Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekiste-

8 röitynyt ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja rasvainen nahkontapuru sekä nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet ja pilaantuneet rehuerät tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleille eläimille tulee turkistarhalla varata asianmukainen kylmäsäilytystila, kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin. Rasvainen kaavintapuru tulee toimittaa luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi tai se tulee kompostoida omassa lantalassa. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa tai tiiviissä katetussa siirtolavassa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhot tulee noutaa turkistarhalta vähintään 2-3 kertaa viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kolme kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viikko sen jälkeen, kun nahkonta turkistarhalla on päättynyt, viimeistään kuitenkin helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. 7. Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille eivät saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. Toiminnanharjoittajan tulee estää haittaeläinten pääsy käsiksi rehuun kaikissa tilanteissa. 8. Pohjaveden tarkkailu Toiminnanharjoittajan tulee asentaa pohjaveden havaintoputki liitekartassa esitettyyn paikkaan tai sen läheisyyteen viimeistään 31.5.2010. Pohjaveden muovisen havaintoputken tulee olla sisäläpimitaltaan vähintään 52 mm ja se tulee asentaa riittävän syvälle pohjaveteen, jotta näytteenotto onnistuu myös kuivempana ajanjaksona. Havaintoputkesta tulee tehdä niin sanottu putkikortti, josta ilmenevät putken ominaisuudet (muun muassa sijainti, pituus, siivilät, materiaali). Pohjavesiputki tulee vaaita N60-tasoon. Pohjavesinäytteet tulee ottaa vuosittain kesäkuussa. Pohjavedestä tulee määrittää lämpötila, happi (mg/l ja kyll. %), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Näytteenoton yhteydessä tulee havainnoida myös pohjavedenpinnan taso. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saanut. Määritysmenetelmien tulee olla akkreditoituja tai menetelmien luotettavuus tulee osoittaa muulla tavalla. Näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan muuttaa tarvittaessa perustellusta syystä. Määritystulosten lisäksi tulee tarkkailuraportista ilmetä näytteenottopäivämäärä, näytteenottaja, näytteenottotapa (putken tyhjentäminen, pumppaustapa yms.), määrityksen tehnyt laboratorio, käytetyt menetelmät sekä niiden mittausepävarmuudet ja akkreditointi.

9 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Filpunojaan johdettavista vesistä tulee ottaa näyte syksyllä 2009 ja keväällä 2010. Filpunojaan johdettavista vesistä tulee määrittää lämpötila, happi (mg/l ja kyll. %), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja Escherichia coli. Toimintaa, kuten muun muassa tiivisalustojen, juottolaitteiston sekä ruhoalustan kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot seuraavista: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä (kpl) siitoseläimiksi ja muualle kasvatettaviksi myytyjen eläinten määrä, luovutusajankohta ja tiedot eläinten toimituspaikoista (myyntisopimukset tms.) lantamäärä, lannan poistoajankohta ja toimituspaikat (m 3 /t) mahdolliset lannan levityspinta-alat ja toimituspaikat virtsan ravinneanalyysin tulokset mikäli virtsaa ei toimiteta luvan omaavaan laitokseen (Lanta-alustoilta umpisäiliöön kertyvästä virtsasta tulee vähintään kerran viidessä vuodessa analysoida kokonaisfosfori (kok-p), liukoinen fosfori (liuk-p), kokonaistyppi (kok-n) ja liukoinen typpi (liuk-n). Ensimmäiset näytteet tulee ottaa ja analysoida ennen kuin virtsaa levitetään ensimmäisen kerran pellolle lannoitteeksi.) umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat virtsamäärä ja toimituspaikat (m 3 /t) turkiseläinruhojen (kpl), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t) ja toimituspaikat itsestään kuolleiden eläinten määrät (kpl) ja toimituspaikat muiden jätteiden määrät ja toimituspaikat Filpunojan tarkkailutulokset vuosina 2009 ja 2010 pohjaveden tarkkailutulokset sekä tarkkailuraportti poikkeukselliset tilanteet Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen mahdollisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä (tyvielma). 10. Muut määräykset Tarha-alue tulee hakemuksen mukaisesti peruskuivattaa salaojittamalla, ympärysojittaa ja aidata tai kaikki varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi. Tarha-alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

10 11. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa varjotalojen tiivisalustojen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa ympäristökeskukselle. 12. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Toiminnan lopettaminen vaatii YSL 90 jälkeiset velvoitteet. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää, 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan enintään 1 200 siitosnaarasketulle vuoden 2010 loppuun saakka kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään 6 131 kettua, kun siitoseläinten enimmäispentumäärä on arvioitu olevan 7. Vuodesta 2011

11 lähtien turkistarhalla saa pitää enintään 494 siitosnaaraskettua pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään 3 953. Eläimet tulee sijoittaa 15 varjotaloon, joiden yhteispituus saa olla enintään 1 280 metriä. Turkistarhan on täytettävä päätöksen MMM 16/EEO/1999 mukaiset häkkien tilavaatimukset. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 840 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Gunnarskangan B:n pohjavesialueen raja sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä tarha-alueesta itään. Tarhan länsi- ja eteläpuolella on Filpunoja, joka laskee pohjavesialueen läpi Lapuanjokeen. Ympäristökeskus on antanut määräyksen, että virtsan keruu tarha-alueella tulee järjestää asettamalla tiivisaluskalvot ja salaojaputket varjotalojen alle, joista vesi johdetaan umpisäiliöihin. Ympäristökeskus katsoo, että ottaen huomioon varjotalojen ikä ja kunto sekä varjotalojen taloudellinen toteuttamiskelpoisuus, tulee kaikki nykyiset varjotalot varustaa tiivisalusratkaisuin vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällä tekniikalla toteutettuna lanta ei pääse kosketuksiin maaperään eikä virtsaa imeydy maaperään ja pohjaveteen eikä huuhtoudu ympäristöön. Luvassa on annettu tarpeellisia määräyksiä myös pilaantumisen ehkäisemisestä, erityisesti hajuhaittojen vähentämisestä. Kaikki varjotalot varustetaan nykytekniikalla ja vesitiiviillä lanta-alustoilla. Turkistarhalla käytetään runsaasti kuivikkeita, erityisesti turvetta ja lanta poistetaan säännöllisesti. Lanta toimitetaan tarhaajan uuden tarha-alueen lantalaan varastoitavaksi tai kompostointilaitokseen (Oy Kromavex Ab) varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. Haittaeläimiä torjutaan ja lokkilintuja pidetään loitolla hyvällä hoidolla ja pitämällä rehu tiiviissä siilossa. Filpunojasta ja pohjavedestä otetaan näytteitä. Analyysitulosten perusteella arvioidaan onko varjotalojen tiivisalustojen siirtymäaikana syytä tehostaa vesienkäsittelyä. Ympäristökeskus on katsonut, että tarhan toiminta ja muun muassa lannan ja virtsan varastointi ja käsittely, varjotalojen rakenteet, jätevesien varastointi ja käsittely, jätehuolto, polttonesteiden varastointi, rehun varastointi ja toiminnan tarkkailu ja raportointi on ollut järjestettävissä ja lupamääräykset asetettavissa siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Länsi- Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnan ympäristöluvan, koska toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä näiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun huomioidaan hakijan esittämät ja tässä luvassa määrätyt ympäristönsuojelutoimenpiteet ja tekniikat. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta eikä erityisesti pohjaveden pilaantumisvaaraa. Lupamääräysten perusteet Ympäristöluvan mukaisen eläinmäärän laskemisessa on huomioitu turkistarhan varjotalojen yhteispituus ja häkkikoko ja siten turkistarhassa pidettävä kokonaiseläinmäärä. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa eläinmäärän pitämisessä huomioon, mitä siitä on säädetty ympäristölupamenettelyn sääntelyn piiriin kuulumattomissa säännöksissä. Hyvän pentutuloksen omaavana vuonna toiminnanharjoittajan tulee järjestää kokonaiseläinmäärästä ylimenevälle osalle tilat toisesta tarhasta ja esittää ympäristökeskukselle tähän liittyvät myyntisopimukset tms. vuosittain. (Lupamääräys 1) Varjotalojen voimassa olevia maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräyksiä ja ohjeita noudattaen sekä käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) varmistetaan, että sadeja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta vesistöön, maaperään tai pohjaveteen. Ympäristökuormituksen

12 estämiseksi ja vähentämiseksi kaikki varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alusratkaisulla (tiivisaluskalvo, salaojaputket ja umpisäiliöt) sekä riittävän pitkillä räystäillä, lanta-alustojen riittävillä korotuksilla ja automaattijuottojärjestelmällä. Varjotalot tulee varustaa tiivisalusratkaisuin (tiivisaluskalvo, salaojaputket ja umpisäiliöt) vuoden 2015 loppuun mennessä. (Lupamääräys 2) Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida tiiviissä säiliöissä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Virtsan ravinteet tulee hyödyntää ensisijaisesti peltolannoitteena ja lannoituksen tulee tapahtua nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Lupamääräys 2) Poistettaessa lanta säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään vesistöön, pohjavesiin, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Riittävä turpeen käyttö varjotalojen lanta-alustoilla vähentää lannasta aiheutuvaa hajuhaittaa ja ympäristöön kulkeutuvaa typpikuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syys-marraskuu, jolloin lantaa muodostuu eläinmäärän vuoksi eniten. (Lupamääräys 3) Lantalan rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 600 m 3 vuodessa ja esitetty välivarastotilavuus, noin 280 m 3, voidaan katsoa riittäväksi, koska lantaa toimitetaan myös kompostointilaitokselle käsiteltäväksi ja varastoitavaksi. (Lupamääräys 3) Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt toimittavansa lantaa kompostointilaitokseen sekä hyödyntävänsä sitä pellolla lannoitteena. Hakemuksessa on esitetty 92 hehtaaria lannanlevityspeltoa, johon sisältyy myös uuden tarha-alueen lannanlevityspeltoalat. Hakijalla on lisäksi 600 m 3 koko vuotta koskevaa lantamäärää vastaava sopimus kompostointilaitoksen kanssa. Ympäristökeskus on hyväksynyt molemmat lannan hyödyntämistavat mikäli siitä pidetään kirjaa määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. Tarvittava lannan levityspeltoala hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle on yhteensä 60 hehtaaria (1 ha=20 siitosnaaraskettua). Lannan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000. Vaikka hakijalla ei olekaan hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa määräyksiä, mikäli lannan levitysalat myöhemmin muuttuvat. Lantaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää luokitetuilla pohjavesialueilla lannoitteena pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 4) Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen turkistarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Johtamalla rehunjakolaitteiden, rehusiilojen ja sosiaalitilojen jätevedet umpikaivoihin varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain perusteella velvollinen mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja, että jätteestä ei aiheudu haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle taikka ympäristölle. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että

13 maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että jätteitä kuljettavan tulee olla rekisteröitynyt ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon, jolloin voidaan varmistaa, että jätteen kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. (Lupamääräys 6) Kaikki nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja rasvaiset nahkontapurut sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee käsitellä muiden ihmisravinnnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston koskevan asetuksen (1174/2002) tai jätteenpolttoasetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. (Lupamääräys 6) Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella varastoinnilla sekä käsittelyllä hyväksytyissä laitoksissa estetään maaperän, vesistöjen ja pohjaveden pilaantuminen sekä haittaeläinten ravinnonsaanti. Lisäksi sillä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviämistä tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa tai tiiviissä siirtolavassa. Ruhoalusta tulee kattaa katteella tai muulla vastaavalla järjestelyllä sadeveden pääsyn estämiseksi. (Lupamääräys 6) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarha-alue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten mahdollisuutta ruokailla alueella. (Lupamääräys 7) Tarkkailemalla pohjaveden laatua asennetusta havaintoputkesta siitäkin huolimatta mikäli toimintaa ei alueella jatketa, saadaan tieto tarhaustoiminnan mahdollisista myöhemmistä vaikutuksista pohjaveteen. Tarkkailuvelvoitteita voidaan myöhemmin muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (Lupamääräys 8) Tarkkailemalla ja valvomalla laitteistojen kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Määräys turkistarhaustoiminnan vuosittaisesta kirjanpidosta, kuten lannan ja virtsan hyödyntämisestä ja muiden jätteiden määristä ja toimituspaikoista on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. (Lupamääräys 9) Tarha-alueen ympärysojittamisella ja toimivalla peruskuivatuksella estetään ympäristöstä virtaavien vesien pääsy alueelle. Aitaamalla koko tarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään eläinten karkailu ympäristöön. Pitämällä tarha-alue siistinä lisätään yleistä viihtyvyyttä. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos ympäristökuormitusta voidaan vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Lupamääräys 10) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Toiminnanharjoittajien on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten suunnitelmista muuttaa lannan hyödyntämistä. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 12)

14 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa 31.3.1987 Härmäin kansanterveystyön kuntainliiton myöntämän sijoituspaikkaluvan. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2015 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämät ja mahdolliset muut myöhemmin tarpeelliseksi katsotut selvitykset ja tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2014 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 16 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Ympäristöministeriön työryhmä ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)

15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 2 035 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Kyseessä olevan turkistarhan perusmaksu on 3 130 euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana pienempään työmäärään perustuen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kauhavan kaupunginhallitus Kauhavan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Kauhavan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

16 Ylitarkastaja Anne Polso Insinööri Tiia Sillanpää Liitteet Asemapiirros Pohjaveden havaintoputken sijainti - kartta Valitusosoitus --- Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.