Terhi Tamminen, Avaava I Sivu 3 IPR-haasteet pienen yrityksen näkökulmasta

NEWS IPR UPDATE NUMBER 1-2015 Terhi Tamminen, Avaava I Sivu 3 IPR-haasteet pienen yrityksen näkökulmasta Matti Ylitalo, Medrian ja Luowia I Sivu 4-5 Mallisuojaus patentoinnin tarkistuslistalle! Juha Myllyoja I Sivu 6-7 Graafiset käyttöliittymät & mallisuojaus

PÄÄKIRJOITUS Kolmas teollinen vallankumous IPR-oikeudet ja lainsäädäntö yrittävät pysyä mukana n Teollisoikeudet ja tekijänoikeudet ovat jo pitkään seuranneet tekniikan kehitystä jonkinlaisella viiveellä. Tietokoneiden yleistyttyä 1980-luvulla mietittiin pitkään, mikä olisi sopiva suojamuoto tietokoneohjelmille. Asiaa pohdittiin useidenkin työryhmien voimin, ja lopulta päädyttiin tekijänoikeuteen, joskin patentoiminen on ollut mukana rinnakkaisena suojamuotona jo pitkään. Useamman kuin yhden suojamuodon käyttäminen keksinnölle tai tuotteelle ei siis ole uusi asia. Teknisesti monimutkaiset esineet ovat tuoneet lisää haasteita kaupallisten intressien suojaamiselle. Samaan tuotteeseen voidaan hakea tavaramerkkejä, malleja ja patenttisuojaa myös tietokoneohjelmien käyttö osana tuotetta on lisääntynyt huomattavasti. Esimerkkinä voi mainita niinkin arkipäiväiset asiat kuin kodinkoneet tai hissien ohjausjärjestelmät. Nykyaikaisessa perheautossa voi olla jopa 40 erillistä tietokonetta ohjaamassa auton eri toimintoja. Tällaisissa esineissä on useita erilaisia teknologioita ja ominaisuuksia, joiden suojaamiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Tuotteen tai siihen liittyvän näytön ulkonäkö, visuaalinen ilme, muotoilu, tekniset ratkaisut ja innovaatiot voivat kaikki tulla suojatuksi yhdellä tai useammalla tavalla. Teollinen internet on yksi tämän päivän kuumista otsikoista. Erilaisten ohjainten ja diagnostiikkayksiköiden kytkeminen IP-osoitteella internetiin tulee muuttamaan toimintatapoja esimerkiksi tarjoamalla etähuoltopalveluita tai koneiden tuotto- ja diagnostiikkatietoja. Kaikki tämä on taloudellisesti merkittävää toimintaa, ja sen kehittäjät haluavat myös suojata merkittävimmät tekniset ratkaisut. 3D-printtaus on puolestaan mullistamassa valmistustekniikan, mutta se tuo myös uusia haasteita IPR-oikeuksien parissa työskenteleville. Monimutkaisten tai teknisesti hankalasti valmistettavissa olevien osien tuotanto tulee helpommaksi. Esineen tai tuotteen ominaisuudet voidaan siirtää helposti mantereelta toiselle 3D-kuvailutiedoston mukana printattavaksi siellä, missä kyseistä osaa tarvitaan, jolloin myös varaosien valmistus ja toimituslogistiikka tulevat muuttumaan merkittävästi. Toisaalta tämä herättää myös uusia oikeudellisia kysymyksiä. Minkälainen oikeus esineen oikeudenhaltijalla on kuvailutiedostoon, tai kenellä on oikeus tulostaa ja käyttää näin luotuja esineitä? Nykyisin lääketiede käyttää 3D-tulostusta esimerkiksi potilaskohtaisesti räätälöityjen proteesien valmistamiseen, ja lentokoneteollisuus valmistaa suihkumoottorin osia 3D-tulostamalla. Käyttömuodot tulevat varmasti laajenemaan huomattavasti myös muille tekniikan alueille sitä mukaa kun järjestelmät yleistyvät ja 3D-tulostukseen käytettävien laitteistojen hinnat laskevat. Kaikkien näiden uusien ilmiöiden keskellä on hyvä pitää myös perinteiset sopimusasiat mielessä niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä. Täysin vedenpitävää sopimusta ei ole olemassa, mutta lyhyelläkin sopimuksella asiat saadaan osapuolten välillä huomattavasti selkeämmiksi. Perinteisten IPR-kivijalkojen lisäksi alalla on hengästyttävän paljon uutta pohdittavaa; asiat tuntuvat monimutkaistuvan entisestään. Julkisuudessa on puhuttu jopa siitä, että meneillään olisi kolmas teollinen vallankumous. Teollinen internet, kompleksiset tuotteet, 3D-tulostus, robotit ja virtuaalimaailma tulevat pitämään IPR-asiantuntijat kiireisinä myös tulevina vuosina. Jyrki Nikula Yksikönjohtaja, IPR Legal & Tavaramerkit JULKAISIJA: KOLSTER OY AB, Iso Roobertinkatu 23, 00120 Helsinki, kolster@kolster.fi, www.kolster.fi. VASTAAVA TOIMITTAJA: Anne Suutala, anne.suutala@kolster.fi. SISÄLTÖSUUNNITTELU: Marjut Honkasalo, Toni Korelin, Jyrki Nikula, Solveig Nylund, Antti Peltonen, Tapio Äkräs, Marianna Sorsa. GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: WIN WIN BRANDING. KANSIKUVA: Avaava, Porvoon Taidetehtaan opasteet. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Kolster Oy Ab, Puh. 020 137 0500, Sähköposti: petra.henriksson@kolster.fi 2

ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Sopimukset ja niukat resurssit ovat pienen yrityksen isoin IPR-haaste TEKSTI: Terhi Tamminen, markkinointi & tuotekehitys, Avaava Avaava on rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja viestinnän saavutettavuuteen erikoistunut konsultointi ja markkinointiyksikkö Karanttia Oy Perusturva -nimisessä yrityksessä. Pienessä yrityksessä on mietittävä tarkkaan, mitkä ovat tärkeitä suojattavia asioita liiketoiminnassa, ja mihin niukat resurssit kannattaa laittaa. n Muotoilu on tärkeä osa Avaavan toimintaa. Avaava pyrkii jatkuvasti sekä jäljittämään että tuottamaan muotoilullisesti kiinnostavia tuotteita, menetelmiä ja palveluja ympäristön esteettömyyteen ja viestinnän saavutettavuuteen. Olemme alusta saakka tiedostaneet hyvien sopimusten merkityksen niin muotoiluprosessissa kuin muissa yhteistyökumppanuuksissakin. Hyvä sopimus kiteyttää toisaalta yhteiset pelisäännöt, mutta yhtäällä varmistaa, että asiat tulevat yrityksen kannalta kannattavasti toteutetuiksi. Olemme laatineet erilaisia muotoilusopimuksia, joissa tärkeää on sopia hyvinkin tarkkaan se, mitkä oikeudet tuotekehityksen päättyessä jäävät yrityksen omaisuudeksi ja millä käyttöoikeuslaajuudella. Kunnioitamme muotoilijoiden tekijänoikeutta, mutta samalla meille on tärkeää, että pienten resurssien takia saamme mahdollisimman kattavat käyttöoikeudet tilaamaamme suunnitteluun, jotta jatkotyö on mahdollisimman joustavaa sekä taloudellista. Tuotteiden mallisuojausten suhteen pohdimme jatkuvasti, mikä on meille taloudellisesti järkevää, ja mihin panoksia kannattaa laittaa. Muotoilualalla on vallalla ajatus, että esimerkiksi huonekaluja on turha suojata, kun niitä on niin helppo kiertää ja kopioida kuitenkin. Ymmärrämme kuitenkin sen, että kun johonkin suunnitteluun käyttää paljon aikaa sekä rahaa, ja mitä ainutlaatuisempi tuotos on kyseessä, sitä tärkeämpää on määritellä, mitkä asiat on järkevä suojata. Koska emme itse ole sopimusteknisiä osaajia, olemme alusta saakka käyttäneet ammattilakimiehiä sopimusten laatimisessa niin monikansallisten valmistajien jälleenmyyntisopimusten osalta kuin muotoilijoidenkin kanssa. Sen olemme oppineet, että mitä perusteellisemmin sopimus on tehty, sitä vähemmän siihen tarvitsee jälkikäteen enää palata. Kaikille saavutettavaa viestintää ja opasteita kaikille aisteille. Avaavan kehittämä KOHOSIGN -opastejärjestelmä on designtuote, jonka on suunnitellut Hahmo Design Oy. IPR-lakimies Juha Myllyoja: Muotoiluun panostetut eurot tuottavat n Muotoilu ja immateriaalioikeudet kannattaa nähdä investointina yrityksen arvonnousuun. Tutkimukset osoittavat, että muotoiluun ja sen suojaamiseen panostetut eurot tuovat takaisin panostuksia enemmän. Tanskan hallituksen tekemä selvitys osoitti selvästi, että muotoilu antaa kilpailuetua kaikenkokoisille yrityksille. Muotoilua te- hokkaasti hyödyntävät yritykset olivat selvästi kannattavampia kuin yritykset, jotka eivät suojaa innovaatioitaan. Tämä näkyi myös yritysten osakkeiden kurssikehityksessä. Muotoilutietoiset yritykset onnistuivat myös viemään tuotteitaan ulkomaille muita yrityksiä paremmin (viennin osuus liikevaihdosta keskimäärin 34 %, muilla keskimäärin 18 %). Muotoilun hyödyntäminen olennaisena osana yrityksen liiketoimintastrategiaa on nähtävissä yrityksen pitkän aikavälin menestyksenä. Standard & Poors in kymmenen vuoden seuranta Yhdysvaltain osakemarkkinoilla osoitti muotoilutietoisten yritysten kurssikehityksen lyövän muiden yritysten S&P-indeksin 228 prosentilla. 3

MALLIT & PATENTIT JA HYÖDYLLISYYSMALLIT Patenttiasiantuntijan vinkki: Mallisuojaus mukaan patentointiprosessin tarkistuslistalle! TEKSTI: Anne Suutala I anne.suutala@kolster.fi Teknisissä kohteissa mallisuoja voi olla tehokas tapa täydentää patentin tai hyödyllisyysmallin suoja-alaa tai toisin päin. Käytännön esimerkit osoittavat, että suojausta on hyvä tarkastella perinteisen ajatusmallin ulkopuolelta. CASE MEDRIAN OY & HELPie n Eurooppapatenttiasiamies Matti Ylitalo kertoo usein pohtineensa, miten helposti myös IPR-asioiden hoidosta tulee rutiinia, jossa pitäydytään tutuissa uomissa. Yritys, joka on tottunut jättämään patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksia, jättää niitä automaattisesti uusista innovaatioista miettimättä esimerkiksi mallisuojan mahdollisuuksia. Tai jos merkittävä innovaatio on tuotteen ulkomuodossa ja päähuomio designissa, ei välttämättä tule mieleen tutkia samalla ratkaisun teknistä uutuutta, joka voisi olla suojattavissa myös hyödyllisyysmallilla, ellei patentilla. - Uudet innovaatiot ovat harvoin joko pelkästään teknisiä tai muotoilullisia asioita. Sen vuoksi pitäisi aina harkita erilaisia suojauskombinaatioita bisneslähtöisesti. Mistä ominaisuuksista liikevaihto ja kilpailuetu syntyvät? Miten pidät kilpailijat mahdollisimman pitkään loitolla? Tätä tietoa yrityksissä varmasti on, mutta se ei aina välity IPR-suunnitelmiksi asti tai tule yrityksen ulkopuolisen patenttiasiamiehen tietoon, Matti harmittelee. Tuotekehitys, design ja markkinointi ovat usein eri henkilöiden vastuualueilla. Tilaisuuksia ei välttämättä tarjoudu luonnostaan yhteiseen ajatusten vaihtoon IPR-näkökulmasta. Sen vuoksi Matti ehdottaakin, että mallisuojauksen arviointi otettaisiin kaikissa patenttihakemuksia jättävissä yrityksissä aktiivisesti mukaan patentointiprosessiin, tarkistuslistalle. Usein tuotteen ulkomuoto menee limittäin teknisen ratkaisun ja toiminnallisuuden kanssa. Mallisuoja on siitä kätevä suojamuoto, että sen saadakseen tuotteen ei tarvitse olla keksinnöllinen eikä erityisen taiteellinenkaan; riittää että se on omintakeinen. Kynnys sen ha- kemiselle ja saamiselle on matala ja kustannukset varsin edulliset esimerkiksi Euroopan-laajuisesta suojasta. - Jos muotoiluun on ensin käytetty satoja työtunteja, voi sanoa, että mallisuojan tehopainosuhde on suuri! Suhteellisen pienellä investoinnilla saa suojattua innovaatioita, joihin on panostettu todella paljon työtä. Jos muotoilulla on mitään merkitystä liiketoimintaan ja kuka uskaltaa väittää, että ei olisi? mallisuojaa kannattaa harkita vakiokuviona, Matti kannustaa. Älykkäistä mallien ja patenttien tai hyödyllisyysmallien kombinaatioista löytyy hyviä esimerkkejä Kolsterin asiakasyrityksistä. Case Medrian Oy & HELPie Medrian Oy on kehittänyt HELPietuotteen hammashoitotyön apuvälineeksi. Kyseessä on kertakäyttöinen tuote, jossa on kolme toiminnallisuutta yhdessä tuotteessa: kielenpidin, syljenimu ja purutuki. Tuote helpottaa hammaslääkärin tai suuhygienistin työtä, ja potilaskin voi rentoutua, kun kappale pitää suun auki ja kielen ja syljenerityksen kurissa. HELPie-tuotteelle on haettu sekä mallisuojaa että patenttia. Poikkeuksellista oli se, että design oli jo valmiina, kun suojausta alettiin miettiä. Usein patentoivissa kohteissa on ensin tietty toiminnallisuus ja tekninen ratkaisu, ja lopullinen design kaupalliselle tuotteelle muotoutuu myöhemmin. HELPie on designtuote, jonka tehokas ulkonäkö on insinöörinkin silmissä myyntivaltti. Muotoilu tuo tuotteeseen tiettyä toiminnallisuutta mutta sisältää myös teknisiä ratkaisuja, joissa muotoilu limittyy tekniseen toteutukseen. Tuotteelle haettiin ensin mallisuojan kautta täsmäsuoja suoraa kopiointia vastaan. Sen jälkeen tehtiin ennakkouutuustutkimus, jossa selvisi, että tuotteessa on mukana keksinnöllisyyttä, jota voidaan suojata patentilla laajemminkin. - HELPien suojauksen kiertäminen on tehty erittäin hankalaksi patentin avulla, Matti sanoo. - Jos tuotteelle olisi haettu vain mallisuoja, olisi kilpailija voinut saada aikaan saman toiminnallisuuden hiukan erilaisella muotoilulla. Mallisuoja yksinään ei ehkä saisi pidettyä kilpailijoita pitkään loitolla. Mutta mallisuoja antaa patenttia pidemmän suoja-ajan, ja se on hyvin tärkeä myös brändin kannalta tietty design kietoutuu tuotteeseen, ja kokonaisuus on suojattu. 4

Case Luowia Collection Oy Luowia Collection Oy on kehittänyt teknisiltä ratkaisuiltaan ja muotoilultaan suojatun Luowia Collection -jätekeräysjärjestelmän. Jätesäiliöissä ulkonäkö on merkittävä tekijä erityisesti taloyhtiöiden tai kuntien ostopäätöksissä. Jätteenkeräystä tekevälle yhtiölle puolestaan keräyssäiliöiden toiminnallisuudella on iso merkitys. Patenttiasiamiehen näkökulmasta Luowia on osannut hyödyntää tuotteissaan tehokkaasti erityisesti mallisuojan ja hyödyllisyysmallin yhdistelmää. - Mallisuojalla on tuotu kautta rantain suojaa myös teknisiin ratkaisuihin. Kilpailijat joutuvat menemään epämielekkääseen, teknisesti huonompaan ratkaisuun, Matti sanoo. Järjestelmässä lieriön muotoinen maanalainen osa on lujuusteknisesti optimoitu kestämään maan ja pohjaveden painetta. Kolmeen sivuun jakautuva verhoilu ja kansiratkaisu ovat maisemallisesti miellyttäviä. Jätekeräysastioiden huolto on helppoa ja kustannustehokasta, sillä verhoiluelementit ovat irrotettavissa ja vaihdettavissa. Verhoiluelementtien väliin jää tilaa merkinnöille ja käyttöohjeille. - Mallisuojan ja hyödyllisyysmallin kombinaatiolla on saatu laaja suoja tekniselle ratkaisulle 10 vuodeksi, ja täsmäsuoja ulkomuodolle 25 vuodeksi nopeasti ja edullisesti, Matti kertoo. Matin mukaan hyödyllisyysmallin mitätöinti on lisäksi käytännössä jopa hankalampaa kuin patentin. - Hyödyllisyysmallin alempi kriteeristö tuo sen piirteen, että se pysyy myös patenttia helpommin pystyssä. Hyödyllisyysmallin ja mallisuojan yhdistelmä voikin olla todella fiksu ja pienelle yritykselle tehokas suojaus, Matti sanoo. Hyödyllisyysmallin heikkoutena voi pitää sitä, että sen uutuutta ei tutkita, ellei tutkimusta erikseen pyydä. Tällöin ei välttämättä saada tietoa siitä, olisiko suojaus pitävä, jos sitä jouduttaisiin puolustamaan, tai olisiko laajempi kansainvälinen suojaus mahdollinen. - Mielestäni kuitenkin hyödyllisyysmalli on turhan ylenkatsottu suojamuoto. Sillä on sama pelotevaikutus kuin patentilla; se antaa toimintarauhaa markkinoilla. Jos kilpailija on tulossa samoille markkinoille, hyödyllisyysmallista saa nopeasti työkalun kilpailijaa vastaan; silloin on millä vääntää, Matti sanoo. Harkitse omintakeisten varaosien mallisuojausta Matti kertoo myös pohtineensa viime aikoina sekä patenttiasiamieskollegoiden että asiakasyritysten edustajien kanssa mahdollisuuksia suojata omintakeisia varaosia mallisuojalla. Varaosia kopioidaan tunnetusti paljon; tietyistä varaosista jopa 80 % saattaa olla kopioita. Mitä isommasta tai kalliimmasta laitteesta on kyse, sitä pitempi on yleensä myös tuotteen elinkaari varaosien kautta. Tuotteen elinkaaressa varaosakauppa voi olla isoin osa rahavirrasta, joten se kannattaa pitää omissa käsissä. - Ainakin tietyt omintakeiset ja keskeiset varaosat kannattaisi suojata mallisuojalla suoraa kopiointia vastaan. Vaikka mallisuoja ei välttämättä osoittautuisikaan validiksi, jos sitä lähdettäisiin testaamaan oikeudessa, jo mallisuojan olemassaolo aivan samalla tavalla kuin patentinkin olemassaolo mitä todennäköisimmin hidastaa ja jarruttaa kilpailijan tuloa markkinoille. Mallisuojalla on selvä pelotevaikutus joka tapauksessa. CASE LUOWIA COLLECTION OY 5

MALLIOIKEUDET Graafiset käyttöliittymät mallisuojauksen nouseva sovellusalue TEKSTI: Juha Myllyoja I juha.myllyoja@kolster.fi On yleisesti tunnettua, että mallioikeuden kohteena voi olla tuotteen tai sen osan ulkomuoto. Lähtökohtaisesti suojan kohteena onkin yleensä konkreettinen tuote. Viime vuosina kasvava trendi on ollut erilaisten graafisten käyttöliittymien ja ikonien suojaaminen mallisuojalla, sillä käyttöliittymäelementit ovat oivallinen keino erottautua kilpailijoista. n Mallisuojan kasvavaa suosiota käyttöliittymissä selittää luonnollisesti valtava erilaisten älylaitteiden esiinmarssi matkapuhelimista ja tableteista aina erilaisiin säätölaitteisiin, ohjauspaneeleihin ja älytelevisioihin. Valmistajat haluavat erottautua muista, ja uudet oivallukset käyttöliittymän ulkoasussa ovat olennainen osa tuotteiden suojausta perinteisen laitteen muodon lisäksi. Graafinen käyttöliittymä (Graphical User Interface, GUI) tarkoittaa tekstiin, kuviin ja muihin käyttöliittymäelementteihin perustuvaa tapaa käyttää tietokonetta tai muuta älylaitetta. Se koostuu erilaisista elementeistä kuten ikkunoista, kuvakkeista, valikoista, osoittimista ja valintanapeista. Näitä elementtejä kutsutaan nimikkeellä WIMP, jonka kirjaimet tulevat englanninkielen sanoista Windows, Icons, Menus and Pointing devices. Laitteet häviävät, käyttöliittymäelementit porskuttavat Usein toimivaksi osoittautuva käyttöliittymä erilaisine elementteineen säilyy ajallisesti kauemmin kuin laitteet, joissa se kulloinkin on. Ajatellaanpa vaikka Windows-käyttöjärjestelmän monia graafisia elementtejä tai Applen vastaavia. Laitteiden erilaisten mallien tai jopa käyttöjärjestelmien uudistuessa käyttöliittymän graafinen ulkoasu pidetään usein kuitenkin samanlaisena. Uusiin laitteisiin on helppo siirtyä tutun ja turvallisen käyttöliittymän avulla. Onko käyttöliittymien globaali suojaus mahdollista? 6 Vaikka lainsäädäntö eri maissa on myös malliasioissa harmonisoitunut vauhdilla, ollaan vielä kaukana tavaramerkkipuolella vallitsevasta tilanteesta. Eri maiden lainsäädäntöjen harmonisoinnin tavoitteena on ollut sekä kannustaa suunnittelijoita uuteen muotoiluun että tukea myös yleistä investointihalukkuutta teollisoikeuksiin. Markkinoiden globalisoituessa on mallioikeuden samoin kuin muiden immateriaalioikeuksien merkitys korostunut. Vaikka mallisuoja suojamuotona tunnetaan nykyään jo hyvin laajalti maailmalla, on muun muassa graafisia käyttöliittymiä koskevien suojausten kattavuudessa ollut toivomisen varaa. Ongelmana on lisäksi ollut useita käytännöllisiä seikkoja, jotka liittyvät mallisuojauksien yhteydessä hyväksyttäviin kuviin. Kansainvälisen suojan tarpeesta johtuen on solmittu useita immateriaalioikeuksia koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Mallialalla merkittävät virstanpylväät ovat olleet EU:n mallioikeusjärjestelmä ja Haagin sopimuksen mukainen kansainvälinen mallien rekisteröintijärjestelmä. Suomessa Haagin sopimuksen Geneven asiakirja astui voimaan 1.5.2011. Myöhemmin myös EU on liittynyt tähän järjestelmään. Oikeuksien haltijoille on tärkeää, että suojan kohde saa suojaa tärkeimmillä markkina-alueilla. Graafisten käyttöliittymien suojaus mallilla on jo mahdollista kaikissa merkittävissä teollisuusmaissa sekä lukuisissa muissakin maissa, vaikka kansallista vaihtelua käytännöissä vielä esiintyy. Keskeisimmät markkina-alueet ovat Yhdysvalloissa, Euroopassa, Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Euroopassa vallitsee yhteisymmärrys EU-alue on toiminut edelläkävijänä graafisten käyttöliittymien ja ikonien mallisuojauksessa. Euroopassa vallitseekin yhteisömallijärjestelmän suojissa varsin pitkälle menevä yhteisymmärrys graafisen käyttöliittymän mallisuojaamisen tavoista. Euroopassa voi hakea useita malleja samalla hakemuksella, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vaihtuvia näyttönäkymävariaatioita

voi hakea suuriakin määriä yhdellä hakemuksella. Aikaisemmin mallien oikeudellista suojaa koskevat säännökset poikkesivat toisistaan huomattavasti jopa Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa. Näiden erojen katsottiin kuitenkin vääristävän kilpailua ja vaikuttavan sitä kautta sisämarkkinoiden toimintaan. Euroopan yhteisöjen komissio antoi alustavan ehdotuksensa yhtenäisestä mallioikeusjärjestelmästä Euroopan yhteisössä jo vuonna 1991. Yhteisömalliasetus sisältää säännökset sekä rekisteröidyn että rekisteröimättömän mallin suojasta. Yhteisömalliasetus tuli voimaan 6.3.2002. Perinteiset kansalliset mallisuojajärjestelmät säilyivät uuden järjestelmän rinnalla. Käytännössä kuitenkin yhteisömalliasetus merkitsi melkeinpä kuolinkellojen soittoa ainakin Suomen kansalliselle mallirekisterille. Asetuksen 3. artiklassa määritellään, millainen malli voi olla, ja se mahdollistaa graafisten käyttöliittymien kaikkien elementtien suojaamisen yhteisömallilla. Käytännössä yhteisömalleja rekisteröivä virasto OHIM on myös hyvin joustava sen suhteen, millaisilla kuvilla suojaa voidaan hakea. Kuvat kannattaa kuitenkin valita huolellisesti, jotta jatkohakemukset niiden avulla ovat mahdollisimman ongelmattomia. Kiina uusin tulokas mallisuojauksessa Kiinassa graafisten käyttöliittymäkomponenttien suojaus tuli mahdolliseksi 1.5.2014 lukien. Pääperiaate on, että käyttöliittymäkuvat pitää esittää tuotteen osana. Kiinan patenttivirasto on julkaissut asiasta lähes 40-sivuisen yksityiskohtaisen ohjeen, jossa selvitetään, millaiset kuvat ovat sallittuja haettaessa mallisuojaa graafisille käyttöliittymille. Designmaa Japani dynaamisesti mukana Myös Japanissa graafisten käyttöliittymien mallisuojaus on mahdollista. Vuodesta 2011 lähtien siellä on ollut mahdollista hakea enemmän kuin yksi malli samalla hakemuksella. Tämä mahdollistaa myös dynaamisten näyttönäkymien kuvaamisen. Ohjeistukset siitä, millaisia kuvien 7 pitää olla, ovat myös Japanissa aasialaiseen tapaan hyvin tarkkoja. USA on käyttöliittymäelementtien veteraani Yhdysvalloissa graafisten käyttöliittymäkuvien suojaus on ollut mahdollista jo 1980-luvulta lähtien. Vuonna 2006 tuli dynaamisten näyttönäkymien suojaaminen mahdolliseksi. Malleja käytetään myös yhä enemmän patenttien veroisena aseena liiketoiminnassa. Kuuluisassa Applen ja Samsungin välisessä IPR-sodassa mallioikeudella suojatut näyttönäkymät olivat erittäin merkittävässä roolissa.

NEWS IPR UPDATE NUMBER 1-2015 A6V0 AJANKOHTAISTA Toni Korelin nimitetty myynti- ja asiakkuusjohtajaksi Kolsterin johtoryhmä on 19.3.2015 nimittänyt patenttiasiamies, DI Toni Korelinin myynti- ja asiakkuusjohtajaksi. Kuva Sami Perttilä - Nykypäivän taloustilanteessa IPR-asiantuntijapalveluiden laatu, ratkaisukeskeisyys ja asiakkaiden liiketoiminnan ja kilpailutilanteen entistä syvempi tuntemus korostuvat entisestään. Otan tehtävän vastaan sillä asenteella, että pyrimme jatkuvasti parantamaan asiakaskokemusta näillä alueilla. Ovi Kolsterille on aina auki!, Korelin sanoo. USA ja Japani liittyivät mallien kansainväliseen rekisteröintijärjestelmään USA ja Japani ovat liittyneet mallien kansainväliseen rekisteröintijärjestelmään eli Haagin sopimukseen. Sopimus astuu voimaan 13.5.2015. Liittymisen myötä mallien kansainvälisen rekisteröintijärjestelmän merkitys kasvaa huomattavasti. Järjestelmä mahdollistaa mallioikeussuojan hakemisen yhdellä hakemuksella yhteensä 64 maassa tai maantieteellisellä alueella. EPO linjasi kasveihin liittyvää patentointia Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan päätökset tapauksissa Tomatoes II (G 0002/12) ja Broccoli II (G 0002/13) selkiyttävät yli vuosikymmenen jatkunutta epäselvää kasveihin liittyvää patentointikäytäntöä Euroopassa. Vaikka valmistusmenetelmä olisikin oleellisesti biologinen prosessi, ja siten Euroopan patenttisopimuksen mukaan ei patentoivissa, itse tuote voi kuitenkin olla patentoivissa. Patentointi Suomessa laskussa, Euroopassa kasvua Suomeen jätettyjen patentti- ja hyödyllisyysmallihakemusten määrät olivat viime vuonna laskussa (-11 % ja -6 %). Sen sijaan Euroopan patenttivirastoon jätettiin viime vuonna ennätysmäärä hakemuksia, yhteensä 3,1 % edellisvuotta enemmän. Suomalaiset patenttihakemukset vähentyivät (-9,3 %), mutta Suomi oli siitä huolimatta Euroopan toiseksi innovatiivisin maa väkilukuun suhteutettuna. Nokia ja Kone olivat suomalaisyrityksistä innovatiivisimpia. Samsung johtaa Euroopan patenttitilastoja, ja ensimmäistä kertaa kärkiviisikkoon nousi kiinalainen yritys Huawei. MIP 2015: IP firm rankings Kolster jatkaa ykkösryhmässä Managing Intellectual Property -lehti on jo yli 20 vuoden ajan toteuttanut IPR-alan kattavimman ja tunnetuimman haastattelututkimuksen. Alalla toimivista asiantuntijayrityksistä Kolster on jälleen arvioitu vuoden 2015 tutkimuksessa ykköstasolle ( Tier 1 ) sekä patentti- että tavaramerkkiosaamisellaan. Kolster pilotoi EPOn uutta online-järjestelmää Kolsterilla eurooppapatentti- ja PCT-hakemuksista vastaava Eeva Mänty oli kutsuttu Euroopan patenttiviraston EPO Online Services User Day -tapahtumaan maaliskuussa kertomaan CMS (Case Management System) -työkalun käyttäjäkokemuksista. Kolster on alan pioneeri online filing -järjestelmien käyttöönotossa ja niiden kehittämisessä yhteistyössä virastojen kanssa jo vuodesta 2001, jolloin sähköinen asiointi Euroopan patenttiviraston kanssa tuli mahdolliseksi.