Teemu Lehto ja Jari Jaakkola tavoittelevat kasvua ja uusia markkinoita IPR:n ja teknologiamyynnin avulla.

Transkriptio

1 NEWS IPR UPDATE NUMBER Jyrki Nikula I Sivu 3 Turvaamistoimet markkinaoikeudessa Jari Jaakkola & Teemu Lehto, asiakasnäkökulma I Sivu 4-5 QPR Software hakee kasvua innovoinnista Jukka Kantanen I Sivu 6-7 Varmista paikkasi digitaalisilla markkinoilla Teemu Lehto ja Jari Jaakkola tavoittelevat kasvua ja uusia markkinoita IPR:n ja teknologiamyynnin avulla.

2 PÄÄKIRJOITUS Jokaisella pilvellä on hopeareunus n Syksyinen synkkyys on vallannut Suomen talouden. Talouden vuosia kestänyt alamäki on heijastunut myös yritysten IPR-aktiivisuuteen. Kotimaisten patentinhakijoiden Suomen patenttivirastoon jättämien uusien patenttihakemusten määrä on romahtanut 1980-luvun alun tasolle. Hakemusmäärät ovat käytännössä puolittuneet 2000-luvun alun huippuvuosista. Vaikka osa laskusta selittyy Nokian hiipumisella sekä ulkomaisiin virastoihin suoraan jätetyillä hakemuksilla, ovat kokonaispanostukset patentointiin laskussa. Tämä on huolestuttavaa, kun tutkitusti (OHIM/EU -tutkimus 06/2015) tiedetään, että immateriaalioikeuksia omistavat yritykset menestyvät taloudellisesti selvästi paremmin kuin yritykset, jotka eivät omista IP-oikeuksia. Tutkimus osoittaa myös, että IPR-omaisuus on erityisen arvokasta aineetonta pääomaa pk-yrityksille, joissa on edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia suuriin yrityksiin verrattuna. Kyky innovoida on tuskin kadonnut. Kysymys on pikemminkin rahasta, ennen kaikkea sen puutteesta. Ulkomaiseen ja nimenomaisesti EUalueen patentointiin kustannussäästöjä tuomaan toivottu, nykyisiä järjestelmiä täydentävä yhtenäispatentti on etenemässä tasaisen varmasti kohti maalia. Sen voimaantulon edellytyksenä on, että 13 EU-maata mukaan lukien Englanti, Saksa ja Ranska ratifioi sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Unified Patent Court Agreement, UPC Agreement). Sopimuksen on nyt Portugalin ratifioinnin myötä ratifioinut kahdeksan valtiota. Suomi on valmistelemassa sopimuksen edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Lakimuutosten oletetaan ehtivän eduskuntaan vielä tämän vuoden aikana. Myös Hollannin, Italian, Liettuan ja Viron huhutaan etenevän kohti ratifiointia lähikuukausina. UPC-sopimuksen voimaantulo lienee siten ensi vuodenvaihteen jälkeen kiinni enää Englannin ja Saksan ratifioinneista. Englannin hallitus ilmoitti vastikään, että Englanti tulee ratifioimaan UPC-sopimuksen kevääseen 2016 mennessä. Yhtenäispatentin kustannustasosta on jo päästy yksimielisyyteen. Yhtenäispatentiksi rekisteröidyn patentin, jonka siis on tutkinut ja myöntänyt Euroopan patenttivirasto (EPO), vuosimaksut vastaavat EPO:n neljän suosituimman EU-patenttimaan yhteenlaskettuja vuosimaksuja. Nämä neljä maata ovat Saksa, Englanti, Ranska ja Hollanti. Varsin usein suomalainen patentinhaltija tyytyy rekisteröimään eurooppapatenttinsa vain kolmessa suosituimmassa EU-maassa, jolloin yhtenäispatentin saaminen edellyttäisi vähäistä lisäpanostusta. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, koska yhtenäispatenttiin liittyy useita, sen kansallisesti rekisteröidyistä patenteista erottavia aspekteja, jotka tilanteesta riippuen ovat joko edullisia tai haitallisia. On ilmeistä, että yhtenäispatentin tulo nykyisten patenttijärjestelmien rinnalle ei ole omiaan yksinkertaistamaan patentointia Euroopassa. Meidän tavoitteemme on auttaa asiakkaamme voittajina ulos tästä viidakosta. Onkin ilahduttavaa mainita, että kolme uutta patenttiasiamiestämme on tänä vuonna läpäissyt eurooppapatenttiasiamiestutkinnon. Lisäksi kolme muuta asiamiestämme on suorittanut eurooppalaisen patenttilitigaatiokurssin, joka antaa entistä paremmat valmiudet ratkaista patentoinnin pulmatilanteita asiakkaidemme eduksi. Vaikka syksy sateineen onkin ovella, muistakaamme, että jokaisella pilvellä on hopeareunus. Antti Peltonen toimitusjohtaja JULKAISIJA: KOLSTER OY AB, Iso Roobertinkatu 23, Helsinki, kolster@kolster.fi, VASTAAVA TOIMITTAJA: Anne Suutala, anne.suutala@kolster.fi. SISÄLTÖSUUNNITTELU: Marjut Honkasalo, Toni Korelin, Jyrki Nikula, Antti Peltonen, Tapio Äkräs, Marianna Sorsa. GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO: WIN WIN BRANDING. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Kolster Oy Ab, Puh , Sähköposti: petra.henriksson@kolster.fi 2

3 IPR LEGAL Turvaamistoimet nopea tapa puuttua loukkaavaan toimintaan TEKSTI: Jyrki Nikula I jyrki.nikula@kolster.fi Markkinaoikeus on toiminut IPR-tuomioistuimena jo kahden vuoden ajan. Kokemuksia tuomioistuimen toiminnasta ja käytännöistä on alkanut kertyä hyvää vauhtia myös turvaamistoimipäätöksistä. Turvaamistoimien hakeminen on melko harvinaista muttei mitenkään poikkeuksellista IPR-asioissa. Turvaamistoimen perusajatus on se, että jokin yllättävä oikeuden loukkaus tai vaikkapa tuotteen markkinoille tulo voi aiheuttaa hakijalle merkittävän vahingon tulevan oikeudenkäynnin aikana. Tällöin hakijalla on mahdollisuus hakea tuomioistuimelta turvaamistointa eli niin kutsuttua väliaikaiskieltoa, jotta vahingot eivät ehtisi kasvaa liian suuriksi. Mikäli hakemus hyväksytään, tuomioistuin voi esimerkiksi kieltää toista asianosaista jatkamasta loukkaavaa toimintaa. Määräys on pääsääntöisesti voimassa oikeudenkäynnin ajan, kunnes asia päätetään lopullisesti. Turvaamistoimi on lähtökohtaisesti aina poikkeuksellinen menettely, jolle tulee olla selkeät perusteet. Oikeuskäytännössä kriteereiksi ovat muodostuneet vaade-edellytys, eli hakijan on osoitettava, että hänellä on suurella todennäköisyydellä pätevä vaatimus vastapuolta kohtaan. Toinen kriteereistä on vaaraedellytys, joka tarkoittaa sitä, että hakijan on osoitettava myös oikeuden loukkauksen vaara. Kolmantena kriteerinä on haittavertailu eli intressipunninta. Tuomioistuin kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa. Vastakkain asetetaan siis hakijan vahingonvaara ja vastaajalle aiheutuva haitta. Kyseessä on summaarinen menettely, eli tuomioistuin käsittelee hakemuksen huomattavasti tavallista riita-asiaa nopeammin. Tuomioistuin ei tutki turvaamistoimiasian vaatimuksia eikä mahdollisia kiistämisperusteita yhtä yksityiskohtaisesti ja syvällisesti kuin varsinaisen loukkausoikeudenkäynnin yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakemukseen perustuvan IPR-oikeuden ja näytön sen loukkauksesta on oltava selkeitä. Mikäli IPR-oikeus on esimerkiksi väite- tai mitätöintimenettelyn kohteena tai muuten riidan alainen, mahdollisuudet turvaamistoimen myöntämiselle ovat hyvin alhaiset. Turvaamistoimen myöntäminen on Suomessa suhteellisen harvinaista. Vielä harvinaisempaa on turvaamistoimen myöntäminen vastapuolta kuulematta. Mikäli oikeudenloukkaus on tapahtumassa hyvin nopealla aikataululla, se voi aiheuttaa hakijalle merkittävän vahingon. Turvaamistoimen tarkoitus voisi vaarantua normaalissa turvaamistoimen käsittelyjärjestyksessä, joten tuomioistuimella on myös mahdollisuus myöntää turvaamistoimi vastapuolta kuulematta. Tällainen menettely on hyvin poikkeuksellista, mutta markkinaoikeus on antanut ainakin yhden tällaisen tavaramerkin loukkausta ja sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevan päätöksen. Kyseisessä tapauksessa päätös annettiin 8 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä, kun normaaliin turvaamistoimipäätökseen menee 3 yleensä muutama viikko. Suomalaisessa oikeuskäytännössä tämä on erittäin lyhyt aika. Nopea päätös osoittaa, että markkinaoikeus suhtautuu rooliinsa IPR-tuomioistuimena hyvin vakavasti. Suomalaisella elinkeinoelämällä on siis mahdollisuus turvata oikeutensa hyvinkin nopeasti, mikäli siihen ilmenee todellinen tarve. Mikäli turvaamistoimi myönnetään, on se pantava myös täytäntöön. Täytäntöönpanoa haettaessa hakijan on asetettava vakuus vahingosta, joka voi syntyä vastaajalle turvaamistoimesta. Käytännössä tämä on pankkitakaus, jonka tarkoitus on varmistaa vastaajan oikeus vahingonkorvaukseen, mikäli turvaamistoimen myöntäminen osoittautuu myöhemmin varsinaisessa riitaoikeudenkäynnissä perusteettomaksi. Pankkitakauksen määrän määrittelee ulosottomies. Turvaamistoimi on siis poikkeuksellinen, mutta tarvittaessa erittäin tehokas keino omien oikeuksien turvaamiseksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että mahdollisen turvaamistoimen tultua hyväksytyksi edessä on vielä varsinainen riita-asia, jossa käsitellään turvaamistoimen perusteena oleva oikeudenloukkaus.

4 ASIAKKAAN NÄKÖKULMA QPR Software hakee kasvua innovoinnista TEKSTI: Anne Suutala I anne.suutala@kolster.fi Hyvät keksinnöt syntyvät sattumalta? - Eivät ainakaan QPR Softwaressa. Yhtiössä on luotettu päämäärähakuiseen innovointiin sekä omaan kyvykkyyteen luoda jotakin uutta ja arvokasta. Teemu Lehto ja Jari Jaakkola tavoittelevat kasvua ja uusia markkinoita IPR:n ja teknologiamyynnin avulla. QPR Software Toimitusjohtaja Jari Jaakkola kertoo, että vuoden 2008 lopulla QPR:ssä syntyi visio ja vahva tahto uudistaa yhtiön jo hyvin vakiintunutta palvelu- ja ohjelmistotuoteportfoliota, jonka ydin on auttaa organisaatioita analysoimaan ja parantamaan omaa liiketoimintaansa. Edellinen tuotesukupolvi oli kehitetty 90-luvun alussa. QPR:ssä päätettiin toden teolla panostaa uuden ohjelmistotuotteen kehitykseen. Ideointi käynnistettiin innovaatiotyöpajassa, johon koko henkilöstö osallistui. Prosessin edetessä neljänsadan raakaidean joukosta nousi Suuri Oivallus, uuden teknologian ydin, nykyinen QPR ProcessAnalyzer -ohjelmisto. Tuote palkittiin vuonna 2012 Suomen Laatuyhdistyksen Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa pk-yritysten sarjassa. Keväällä 2015 teknologialle myönnettiin yhtiön historian ensimmäinen ohjelmistopatentti tärkeillä markkinoilla Yhdysvalloissa, kolme vuotta kestäneen patentinhakuprosessin tuloksena. Patentin ja noin viiteenkymmeneen maahan toimitetun yli sadan asiakasprojektin myötä uuden ohjelmiston keksinnöllisyys on jo laajasti tunnustettu. Myös kansainvälinen ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartner Inc. on nimennyt QPR Softwaren yhdeksi alan kärkitoimittajista raporteissaan, joissa se arvioi liiketoimintaprosessien analysointiin kehitettyjen ohjelmistojen ja ohjelmistotoimittajien kyvykkyyttä. - Meille oli hieno ja tärkeä kokemus, että QPR:n kaltainen vakiintunut ohjelmistoyritys pystyi kehittämään jotakin ainutlaatuista ja uutta. Siitä syntyi innostava henki koko yhtiöön: me pystytään, me osataan, Jaakkola kertoo. Keksintö syntyi pohdinnasta, voisivatko prosessikuvaukset syntyä automaattisesti tietokoneen kuvaamina hyödyntäen organisaatioiden tietojärjestelmistä saatavaa todellista tapahtumatietoa. - Me ollaan jo kahdenkymmenen vuoden ajan tehty softaa, jonka avulla asiakkaat kuvaavat omia prosessejaan. Aloimme pohtia, voisivatko kuvaukset syntyä muuten kuin ihmisten tekeminä tämä oli täysin uusi lähestymistapa. Oli innostavaa huomata, että se todella voi toimia, sanoo Teemu Lehto, toinen keksijöistä, joka nykyisin vastaa yhtiön liiketoiminnan kehityksestä ja IPR-toiminnasta. IPR-pohdinnat mukaan varhaisessa vaiheessa Jaakkolan mukaan IPR-suojaus tuli mukaan keskusteluihin tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa, ja suojausten aktivoituminen tapahtui hallitustasolla. IPR:ään päätettiin käyttää aikaa ja rahaa. - Halusimme saada uudelle ohjelmistolle riittävän suojan, jotta se on hyvä sijoitus myös osakkaille. Riskinhallinta ja oman liiketoiminnan varmistaminen globaaleilla markkinoilla oli myös tärkeä näkökulma, sillä pääosa liikevaihdosta syntyy tuotteiden lisensioinnista. Halusimme turvata sen, että keksintöjen arvo säilyy ja kehittyy, eivätkä kilpailijat pysty rajaamaan liiketoimintaa tai tekemään samanlaista tuotetta. - Maailman tärkeimmät markkinat ohjelmistoalalla ovat USA:ssa. Patentti avaa meille oven aivan uudenlaiseen kumppaniliiketoimintaan ja teknologian myyntiin myös isojen ohjelmistotoimittajien omille alustoille. Strategiansa mukaisesti QPR jatkaa panostuksia uusien innovaatioiden kehittämiseen ja keksintöjensä aktiivista suojauspolitiikkaa. Yhdysvalloissa on jo vireillä muitakin patenttihakemuksia, jotka liittyvät tapahtuma- ja prosessitietoa hyödyntäviin teknologioihin. - Me suhtaudumme uuden tekemiseen suojauksella ja kunnioituksella, Jaakkola painottaa. 4

5 IPR-kumppanilta tarvitaan sparrausta Pk-yrityksessä uusi merkittävä innovaatio antaa yleensä sysäyksen aiempaa aktiivisemmalle IPR-toiminnalle ja asiantuntijakumppanin etsimiselle, kun oma osaaminen ja resurssit eivät enää riitä. Näin tapahtui myös QPR:ssä. Haastattelujen pohjalta kumppaniksi valikoitui Kolster. - Meille tärkeitä kriteerejä kumppanin valinnassa olivat riittävät resurssit, käsitys prosessista ja hyvä keskusteluyhteys yhteyshenkilöidemme kanssa. Kolster oli vakuuttava myös jenkkipatentoinnissa, mikä oli meille erityisen tärkeää. Halusimme välttää virheitä ja samalla oppia itsekin, Jaakkola sanoo. QPR odottaa kumppaniltaan ennen kaikkea vaihtoehtojen selvittämistä sekä IPR-investoinnin pitkäaikaisen arvon varmistamista. Alkuvaiheessa tärkeintä on aito kiinnostus asiakkaan tilanteeseen; muuten yhteistyö ei voi olla pitkäjänteistä. - Kun alkuvaihe onnistuu, syntyy luottamus. Hyvä kumppani tekee meille näkyväksi ne vaihtoehdot, jotka tukevat liiketoimintaa, Jaakkola syventää. Jaakkola kertoo pohtineensa, että IPR-toiminta on kuin pitkän matkan juoksua. Startti on tärkeä, mutta on silti koko ajan tiedettävä, missä mennään. Kaikkea ei ole myöskään mahdollista tietää startatessa. - Täytyy olla koko ajan usko omaan tekemiseen, mutta yhtä tärkeää on säilyttää herkkyys tehdä muutoksia matkan varrella ja saada tähän sparrausta IPR-kumppanilta. Teemu Lehto kertoo puolestaan havainneensa, että heille tärkeillä kasvumarkkinoilla USA:ssa kysytään herkemmin kuin muualla, onko teknologialla patentteja. - Jos väität yritystä innovatiiviseksi ja että sinulla on hieno ohjelmistotuote, USA:ssa kysytään heti, mitä patentteja teknologialla on. Kotimaassa ollaan enemmän kiinnostuneita näkemään, mitä ohjelmistolla voi tehdä IPR:iä ei niinkään kysellä. Sekä Lehto että Jaakkola kokevat, että uuden ohjelmistotuotteen patentti on hyvä signaali myös vanhoille asiakkaille ja jo vakiintuneille ohjelmistotuotteille siitä, että yhtiössä kehitetään uutta ja patentoinnin arvoista. Sillä on iso merkitys yhtiön brändille ja tunnettuudelle. - Patentti kertoo, että olemme innovatiivinen ja hyvä toimittaja, Lehto sanoo. 5 QPR myy palveluja ja tuotteita suoraan kotimaisille loppuasiakkailleen. Ulkomailla myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Tavoitteena on saada tulevaisuudessa lisää teknologiamyyntiä merkittäville ohjelmistotoimittajille osana isompaa ratkaisua. Tässä patentilla on tärkeä tehtävä. Se turvaa oikeudet omaan kehitystyöhön pitkien neuvottelujen aikana ja avaa mahdollisuuden saada hyviä sopimuksia. - Tavoitteemme on löytää bisnesmalleja teknologiamyyntiin Suomen ulkopuolella, sillä ohjelmistobisneksessä Suomi on liian pieni markkina. Ei ole järkeä kehittää pelkästään paikallista tuotetta, Jaakkola sanoo. Ja aivan vastaavasti kuin QPR odottaa IPR-kumppanin avaavan heille näkyvyyden liiketoimintaa parhaiten tukeviin valintoihin, QPR lupaa avata näkyvyyden omien asiakkaidensa liiketoimintaan kehittämällä edelleen ohjelmistotuotteita, jotka analysoivat, mittaavat ja mallintavat yritysten prosesseja. Panostukset tuotekehitykseen ja suojaukseen eivät ole olleet turhia, sillä yhtiö on tällä hetkellä vahvasti kasvu-uralla. - Haluamme kehittyä johtavaksi brändiksi globaaleilla prosessianalyysimarkkinoilla, Jaakkola sanoo.

6 PATENTIT Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla TEKSTI: : Jukka Kantanen I jukka.kantanen@kolster.fi Tutkimusten mukaan yritykset, jotka ovat panostaneet digitaalisuuteen, ovat sekä kannattavampia että tuottavampia kuin kilpailijansa. Miten varmistat oman paikkasi markkinoilla, missä menevät suojauksen rajapinnat? Teknisten laitteiden kehitystä voidaan ennustaa teknologiatrendeillä. Tämän päivän trendeinä nähdään esineiden internet (Internet of Things, IoT), 3D-tulostus ja älykkäät koneet (Gartner Research Guide, 2015). Tästä voimme visioida, että tulevaisuudessa tuote voidaan valmistaa tulostamalla laite 3D-tulostimella, ja tällainen laite osaa toimia älykkäästi muiden verkottuneiden laitteiden kanssa sekä prosessoida suuria määriä dataa. Tulevaisuuden tuotteissa toiminnot tuotetaan pitkälti ohjelmistoilla. Ohjelmistot voidaan tehdä käytännössä missä päin maailmaa tahansa ja siirtää tietoverkon ylitse vaikkapa 3D-tulostimelle tai älypuhelimelle. Ohjelmistoa varten ei välttämättä tarvita erityistä dedikoitua laitteistoa. Laitteiden älykkyyden lisääntyessä mikä tahansa laite voi olla sopiva käytettäväksi alustana suorittamaan ohjelmistoa. Verrattuna tehtaiden siirtämiseen halvempien tuotantokustannusten maihin tai tarvittavaan logistiikkaan tehtailta loppumarkkinoille, ohjelmointityön ja tuotteiden siirto voi olla varsin ketterää. Tieto siirtyy nopeammin kuin fyysiset tuotteet. Tästä esimerkkinä ovat matkapuhelinten sovelluskaupat, joiden kautta älypuhelimille on saatavissa samat sovellukset ympäri maailmaa. Älypuhelimet myös toimivat jo nyt yleiskäyttöisinä alustoina useille sovelluksille, niissä on monia sensoreita, ja ne tuottavat dataa puhelinvalmistajille ja sovelluskehittäjille. Älypuhelimet siis mahdollistavat monia digitaalisen tulevaisuuden tuotteita ja palveluita. Uusien ominaisuuksien tuominen älypuhelimiin on helppoa ohjelmistopäivitysten avulla itse raudan pysyessä hyvin pitkälti samana. Ohjelmoijan panos on merkittävä Käytännössä siis yhä suuremman osan tulevaisuuden laitteiden toiminnoista tulevat toteuttamaan ohjelmoijat. Ohjelmoijan työn tulos on tietokoneohjelma, jonka käyttöoikeudet tavanomaisesti lisensoidaan asiakkaalle. Tämä toimintamuoto ei estä ohjelman taustalla olevan idean kopiointia. Idean kopiointia voidaan estää patentilla. Tietokoneohjelmat on patenttilaissa erikseen mainittu sellaisina asioina, joihin patenttia ei sellaisenaan saa. Patenttihakemuksia tutkittaessa kiinnitetäänkin erityistä huomiota siihen, että keksinnön ei katsottaisi olevan kohdistettu tietokoneohjelmaan. Tilanne on harmillinen ohjelmointi-insinöörin kannalta. Vaikka hänen työnsä itsessään on maalaisjärjellä ajateltuna hyvinkin teknistä, hänen työnsä tuloksia ei pidetä teknisinä eurooppalaisessa käytännössä, ja niiden patentointia arvioidaan erityisen tarkasti. USA:ssa viimeisin oikeuskäytäntö on tuonut patenttihakemusten arviointiin lisätyökaluja, joilla yritetään haarukoida keksinnöiksi kelpaavia asioita, eli pyritään hylkäämään hakemukset, jotka kohdistuvat abstraktiin ideaan tai luonnon lakiin (Alice Corp. ja USPTO:n Interim Eligibility Guidance). US-hakemusten suojapiiriä arvioitaessa on hyvä varmistaa, myös muissa kuin suoraan tietokoneohjelmiin liittyvissä patenttihakemuksissa, että vaatimusta ei voida tulkita abstraktiksi ideaksi uusimman ohjeistuksen valossa. 6

7 IoT:ssä merkittävässä osassa on sensoridatan analysointi ja hyödyntäminen. Patenttilain mukaan datan prosessointiin käytettävät algoritmit eivät ole patentoitavissa. Myös USA:ssa viimeisin ohjeistus viraston tutkijoille neuvoo, että käytettäessä matemaattista kaavaa keksinnön määrittämiseen on tehtävä lisätarkasteluja sille, onko kyseessä edes patentoitava asia. Lisätarkastelu siis käytännössä asettaa lisäehtoja, joiden pitää täyttyä, jotta keksintö katsottaisiin patentoitavaksi. Ajatellen IoT:n perusideaa suuresta määrästä dataa ja sen käsittelystä monet IoT:n toteutukset voivat näyttää ensikädessä patenteiksi kelpaamattomilta. Patenttitietokannoista voidaan kuitenkin nähdä, että termillä IoT löytyy paljon julkaisuja. IoT ja sen sovellukset koetaan tärkeiksi, niihin investoidaan, ja investointeja suojataan. Peukalosääntönä voidaan kuitenkin pitää, että IoT:hen liittyvät uudet tuotteet ja palvelut ovat suojattavissa patentilla, kun niihin liittyy jokin laite. Haettavan suojan määrityksessä pitää kuitenkin olla huolellinen. Mitä laajempaa suojaa yritetään saada, sitä herkemmin patenttihakemus karahtaa siihen, että keksintö tulkitaan asiaksi, jota ei voi patentoida, kuten abstraktiksi ideaksi, tietokoneohjelmaksi jne. Erillinen keksinnöllisyysselvitys tehostaa hakemuksen laatimista ja säästää kustannuksia Erityisesti ohjelmistoihin ja algoritmeihin liittyvien ideoiden patentoimiseksi näkisin hyvänä tapana, että ennen patenttihakemuksen laadintaa tehtäisiin keksinnöllisyysselvitys, jossa arvioidaan idean keksinnöllisyyttä suhteessa tunnettuihin laitteisiin. Selvitykseen voidaan sisällyttää tietokantahakuja, jotta selvitykseen saadaan enemmän näkökulmia idean patentoitavuuteen. Lopputuloksena saadaan ymmärrys siitä, onko idean keksinnöllisyyden perustelu mahdollista. Kunnollisen keksinnöllisyysselvityksen jälkeen hakemus voidaan kohdentaa tarkasti siihen asiaan, joka on analysoitu patentoitavaksi. Tästä on lisähyötynä, että mitään ylimääräistä tuotteesta ei tule kirjoitettua hakemukseen ja siten julkiseen tietoon. Ylipäätään hakemuksen tekeminen siis tehostuu. Näkisin siis, että erityisesti vaikeasti patentoitavilla aloilla hakemuksen tekemisessä tai valmistelevassa toiminnassa pitää olla huolellinen, jotta patenttihakemuksen lopputulos on odotettu eli patentti. Huolellisella valmistelutyöllä ja hakemuksen teolla saavutetaan kustannustehokkuutta, koska hakemuksen käsittely voidaan saada päätökseen nopeasti. Keksinnön selityksen ollessa kompakti myös käännöskuluissa säästetään. Tarve IPR:lle useissa maissa Digitaalisilla markkinoilla asiakkaat eivät välttämättä löydy samasta maasta. Kopiointi on nopeaa. Lisäksi, jos tuotetta tai koko liiketoimintaa ei ole suojattu IPR:llä, kopiointi on myös suhteellisen riskitöntä. Siksi on tärkeää saada patenttisuoja nopeasti ja maantieteellisesti laajalla alueella. Laaja patenttisuoja mahdollistaa liiketoiminnan laajentamisen lisensoinnilla, jolloin globaaleille markkinoille päästään nopeasti eikä vasta vuosien päästä, kun trendi on jo ohi ja markkina-asemat on jaettu. Termi IoT, Internet of Things, on alkanut esiintyä patenttitietokannoissa yhä useammin: vuonna 2009 termi esiintyi 16 kertaa, mutta viime vuonna jo kertaa. Lähde: Thomson Innovation. 7

8 NEWS IPR UPDATE NUMBER A6V0 AJANKOHTAISTA Eurooppa valmistautuu yhtenäispatentin ja UPC:n tuloon Eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistuminen lähestyy vääjäämättä. Uudistukseen kuuluu oleellisena osana yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC, Unified Patent Court) perustaminen. Sen tarkoituksena on ratkaista keskitetysti Euroopan patenttiviraston myöntämien patenttien riita-asiat. Toisena osana uudistusta on yhtenäispatentti (Unitary Patent). Tulevaisuudessa patentinhaltija voi valita rekisteröikö hän eurooppapatentilleen yhtenäisen suojan kattamaan UPC-sopimuksen ratifioineet EU-maat vai käyttääkö tuollakin alueella perinteistä eurooppapatenttia. Uudistuksen voimaantulo edellyttää, että vähintään 13 EU-jäsenvaltiota (10+ Saksa, Ranska ja Iso-Britannia jos ei eroa EU:sta) ratifioi UPC-sopimuksen. Toistaiseksi 8 jäsenvaltiota, mukaan lukien Ranska, on ratifioinut sopimuksen. Suomi, kuten moni muukin maa, on valmistelemassa sopimuksen ratifioinnin ja yhtenäispatentin edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Immateriaalioikeuksia omistavat yritykset menestyvät parhaiten Tuore OHIM/EU -tutkimus kertoo, että patentteja, tavaramerkkejä ja mallioikeuksia omistavat yritykset menestyvät taloudellisesti selvästi paremmin kuin yritykset, jotka eivät omista immateriaalioikeuksia. IPR-oikeuksia omistavissa yrityksissä on yleisesti 29 % suurempi liikevaihto työntekijää kohti, noin kuusi kertaa enemmän työntekijöitä ja jopa 20 % korkeampi palkkataso kuin IPR-oikeuksia omistamattomissa yrityksissä. Ero näkyy erityisesti pk-yrityksissä: ne, joilla on IPR-oikeuksia, tekevät lähes 32 % suurempaa liikevaihtoa työntekijää kohti. Kolsterilaiset kouluttautuvat UPC:n tuloon Eurooppapatenttiasiamiehemme Marjut Honkasalo, Jukka Kantanen ja Antti Plathin ovat syventäneet osaamistaan Euroopan patenttioikeudenkäynneistä, -käytännöistä ja oikeusjärjestelmistä Patent Litigation in Europe -koulutuksessa Strasbourgin yliopistossa. Eurooppapatenttiasiamies Pirta Tiiro on suorittanut koulutuksen jo aiemmin. Koulutus antaa muun muassa oikeuden toimia edustajana yhdistetyssä patenttituomioistuimessa (UPC). Toni Korelin yhtiön johtoryhmään Kolster Oy Ab:n hallitus nimitti myyntija asiakkuusjohtaja, patenttiasiamies Toni Korelinin yhtiön johtoryhmään. Zhangping Wu vahvistaa Kolsterin Kiina-osaamista Kolster China Desk sai kiinan kielen taitoisen vahvistuksen riveihinsä kesäkuussa, kun Zhangping Wu aloitti markkinointikoordinaattorina Kiina-toimintojemme tukena. Zhangping auttaa kotimaisia asiakkaitamme Kiinan markkinoilla, missä kieli, kulttuuri ja tapa toimia ovat lisähaaste. Zhangping jatkaa jo entuudestaan hyvien Kiina-suhteidemme syventämistä ja laajentamista Kolster-brändin alla. Uudet EPasiamiehemme: Antti Maaranen, Marjukka Nuppola ja Jami Wilenius Patenttiasiamiehemme Antti Maaranen, Marjukka Nuppola ja Jami Wilenius läpäisivät Euroopan patenttiviraston vaativan EQE-asiamiestutkinnon ja pätevöityivät eurooppapatenttiasiamiehiksi. Kolsterilla on nyt kaikkiaan 33 eurooppapatenttiasiamiestä, jotka voivat asioida Euroopan patenttiviraston kanssa ilman välikäsiä.