HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET JOHDANTO Tapio 2/01 1
Johdanto Miksi uudet suositukset? Suositusten tavoite Mitä uutta? Metsien kestävä hoito ja käyttö Metsien hoidossa ja käytössä huomioon otettavaa JOHDANTO Tapio 2/01 2
Miksi uudet suositukset? Edelliset suositukset 1994 Luonnonhoidon seurannan tulokset Uudet metsä- ja luonnonsuojelulait, sertifiointi Uutta tutkimustietoa Kansallinen metsäohjelma 2010 (KMO) JOHDANTO Tapio 2/01 3
Miksi uudet suositukset? KMO:n visio: Kestävää hyvinvointia monimuotoisista metsistä milj. m 3 80 70 60 50 40 30 Raakapuun teollinen käyttö ml. tuontipuu 20 10 0 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 1999 Lähde: METLA JOHDANTO Tapio 2/01 4
Miksi uudet suositukset? Uhanalaisten lajien määrä elinympäristöittäin 600 564 KMO:n visio: Kestävää hyvinvointia 500 400 421 Yhteensä 1505 lajia Metsät Suot Vedet monimuotoisista metsistä 300 200 100 67 103 162 125 63 Rannat Kalliot Tunturipaljat Kultuuriympäristöt 0 Lähde: Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä JOHDANTO Tapio 2/01 5
Miksi uudet suositukset? On huolehdittava lisääntyvän puunkäytön turvaavasta puuntuotannosta ja ja metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä tasapainoisena kokonaisuutena. Huomisen metsät luodaan hyvällä metsänhoidolla. JOHDANTO Tapio 2/01 6
Miksi uudet suositukset? Laaja valmistelu Kehittämis- ja vaikuttavuuskysely, 1998 Metsänhoidon linjaukset seminaari, 5/1999 Käyttäjä- ja sidosryhmien edustajat projektissa Kehittämisehdotuksia pyydetty eri tahoilta, 5/2000 Asiantuntijaseminaari, 5/2000 Metsäkeskusten lausunnot, 9/2000 Tapion johtokuntakäsittely JOHDANTO Tapio 2/01 7
Miksi uudet suositukset? Talousmetsien kestävän hoidon ja käytön periaatteet 2000-luvun alussa 1. Tyydytetään erilaisia tarpeita. 2. Puuntuotantomahdollisuuksia hyödynnetään paremmin. 3. Biologinen monimuotoisuus säilytetään. 4. Jäljitellään metsien luontaista kehityskulkua. 5. Toimenpiteet toteutetaan metsiköittäin. JOHDANTO Tapio 2/01 8
Suositusten tavoite Hyvän metsänhoidon tavoitteena on taloudellisesti kannattavan puuntuotannon rinnalla metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja metsien muiden käyttömuotojen huomioon ottaminen. JOHDANTO Tapio 2/01 9
Suositusten tavoite Tavoitteellinen toiminta Päätöksenteon apuväline Metsänomistaja ratkaisee eri painotukset Selkeät tavoitteet Eri vaihtoehdot ja niiden seuraukset Suunnittelu ja toteutus - onnistunut lopputulos Seuranta ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet JOHDANTO Tapio 2/01 10
Mitä uutta? Metsätalouden toimintaympäristön muutokset Kaikki talousmetsät Laaja valmistelu Painotukset ja tavoitteellinen toiminta Rakenteellisia muutoksia, asioiden selkeyttäminen Yksityiskohtaisuus, perustelut JOHDANTO Tapio 2/01 11
Mitä uutta? Uusia asioita ovat: Metsätalouden kestävyyden kuvaus Ennakkosuunnittelu, metsän käytön rajoitukset Arvokkaat elinympäristöt, rantametsät, taajamametsät, kesähakkuut, ennallistaminen Toimenpidetason muutoksia metsänuudistaminen taimikonhoito harvennushakkuut kunnostusojitus metsämaan ravinteisuuden hoito JOHDANTO Tapio 2/01 12
Metsien kestävä hoito ja käyttö Pitkä historia Kestävä kehitys: tulevat sukupolvet Nykyään laaja käsite Yleiseurooppalaiset kriteerit ja indikaattorit Käytännön tason periaatteet JOHDANTO Tapio 2/01 13
Metsien kestävä hoito ja käyttö Taloudellinen kestävyys Yksityismetsätalouden nettotulos MK/HA 700 600 500 400 300 200 100 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Lähde: Tapio ja Metla Uusiutumiskyky, elinvoimaisuus, yksityis- ja kansantalouden hyödyt Puunmyyntitulot Määrällisesti ja laadullisesti korkea puuntuotos Metsänhoidon investointien onnistuminen Metsätalouden vuotuinen nettotulos JOHDANTO Tapio 2/01 14
Metsien kestävä hoito ja käyttö Ekologinen kestävyys Metsien uhanalaisten lajien määrä elinympäristöittäin 350 300 250 200 150 100 185 315 Kangasmetsät Lehtometsät Harjumetsät Metsäpaloalueet Metsät yleensä Suot yhteensä 67 Eliölajit ja niiden elinympäristöt suotuisa suojelutaso elinympäristöt, oltava tarjolla jatkuvasti sopivia Lajien tunnistaminen vaikeaa Metsäsuunnitelman käyttö 50 21 29 14 0 Lähde: Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä JOHDANTO Tapio 2/01 15
Metsien kestävä hoito ja käyttö Ekologinen kestävyys Jatkuvuus, koko kiertoaika Keskittäminen Käytännössä Arvokkaat elinympäristöt Säästö- ja lahopuu Lehtipuu, erityisesti haapa Kulotus Vesiensuojelu Soiden ennallistaminen JOHDANTO Tapio 2/01 16
Metsien kestävä hoito ja käyttö Sosiaalinen kestävyys Metsiin liittyvien hyvinvointitarpeiden oikeudenmukainen huomioon ottaminen Moniarvoisuus Monikäyttö, harrastukset Metsänhoitotyöt työllistävät Kansalaisten ja yhteisöjen osallistuminen Kulttuuri JOHDANTO Tapio 2/01 17
Metsien hoidossa ja käytössä huomioon otettavaa Puuntuotoskyvyn hyödyntäminen Kasvupaikkakohtaisuus Puuston käsittely metsiköittäin Metsän käytön rajoitukset Arvokkaat elinympäristöt - menettely kohteissa JOHDANTO Tapio 2/01 18
Metsien hoidossa ja käytössä huomioon otettavaa Rantametsät vesiensuojelu, luonto ja maisema suojavyöhyke jätetään aina Metsämaiseman hoito maiseman muodot rajauksessa vaikutetaan näkymiin kulttuurimaisema Taajamametsien hoito, kaavoitus JOHDANTO Tapio 2/01 19
Metsän uudistaminen Tausta Tavoitteet Avainkysymykset METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 20
Uudistamistuloksen parantaminen Kestävyys Hakkuita lisää 5 10 milj. m 3 /v Edellyttää hyvää metsänhoitoa Jos nykytaso jatkuu, -> - 2 6 milj. m 3 /v Avohakkuualueet, joilla ei ole tehty uudistamistoimenpiteitä Osuus aukeasta alasta, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 2-4 vuotta hakkuusta yli 4 vuotta hakkuusta 22.5 35.1 37.1 0 1996 1997 1998 Lähde: Metla/Timo Saksa METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 21
Uudistamisen tavoite 100 90 80 70 60 50 40 % Uudistamisen onnistuminen, VMI 9, varttuneet taimikot, hyvä ja tyydyttävä tulos Viljely Luontainen Tavoiteltava taimikko kuusi, mänty, koivu Nopeus ja varmuus toimenpiteet välittömästi hakkuun jälkeen onnistumiseen johtavat menetelmät Lähde: Metla/VMI tulokset METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 22
Tavoiteltava taimikko Kasvupaikalle sopiva, taloudellisesti käyttökelpoinen puulaji Tasaisesti jakaantuneena, vähintään Keh.lk Mänty Kuusi Raudus Hies Haapa T1 T2 2 000 4 000 2 000 1 800 1 800 1 600 2 000 1 000 (1 200) 2 000 1 800 1 600 2 000 2 000 1 600 METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 23
Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 24
Ajankohta Ensisijaisesti järeys, toissijaisesti ikä Harvennettu järeytyy Erikoispuun kasvatus, maisema, virkistys-käyttö yms. syistä voidaan jatkaa Soilla kasvu ja järeys Uudistamiskypsyyden määrittäminen Keskilpm. cm Ikä, v Mänty Tuore kangas 29 31 80 90 Kuivahko kangas 27 29 90 100 Kuiva kangas 25 27 110 120 Kuusi Lehtom. kangas 28 30 80 90 Tuore kangas 26 28 90 100 Rauduskoivu Lh-kangas 28 30 60 70 Tuore kangas 26 28 70 80 Hieskoivu Lh- ja tuore kangas 25 27 60 70 METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 25
Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 26
Alueen rajaus Luontaiset rajat Maisematekijät Säästöpuuryhmät 5 kpl/ha, 10 20 puun ryhmiin Suojavyöhykkeet vesistöt, pienvedet, avosuot Monimuotoisuudelle arvokkaat kohteet METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 27
Alueen rajaus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 28
Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 29
Pääpuulajin valinta Kasvupaikalla parhaiten menestyvä taloudellisesti arvokas puulaji 100 80 Eri puulajien arvo, % Tukkiosuus Taloud. tulos Kuusi, mänty, rauduskoivu Hies vain turve- ja hienojakoisilla mailla Haapa ja hybridihaapa, pellot ja lehdot Muita luontaisesti syntyneitä aukkoihin Lievä lehtipuusekoitus Koivutukin laatu Alikasvokset 60 40 20 0 Kuusi Mänty Raudus Hies Lähde: Metla/Hynynen ja kantohintatilasto METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 30
Pääpuulajin valinta Kuusialikasvoksen elpyminen Pituuskasvu alkaa nopeutua 4 5 vuoden kuluttua Suuri koko/ikä ja nopea kasvu ennustavat hyvää elpymistä Pituus, m 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Viljelytaimikko Vapautusreaktio 14 v Täysin elpynyt alikasvos Vapauttamaton alikasvos 5 10 15 20 25 Ikä, vuotta METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 31
Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 32
Uudistamismenetelmä Menetelmän valinta Kasvupaikan mukaan Luontainen vain, jos riittävät edellytykset Maalaji ratkaisee muokkauksen Tavoitteena kokonaiskustannuksiltaan edullinen ketju METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 33
Uudistamismenetelmän valinta kivennäismailla Maalaji Karkea Keskikarkea Hieno Kuiva kangas Kasvupaikkatyyppi Kuivahko kangas Tuore kangas Lehtom. kangas Mänty Luont./kylvö Muokkaamaton Kuusi Istutus Äestys, laikutus Koivu Mätästys METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 34
Maanmuokkaus Kasvupaikalle soveltuva menetelmä äestys laikutus laikkumätästys, ojitusmätästys (säätöauraus, Pohjois-Suomi) Minimoidaan haitat, vesistöt, monimuotoisuus ja maisema Kulotus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 35
Maanmuokkaus Muokkauksen hyödyt Säästää tukkimiehentäin tuhoilta Vähentää myyrätuhoja Vesiensuojelu tärkeää Lähde: Metla/Kinnunen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 36
Uudistamismenetelmä Hakkuut pähkinänkuoressa Hakkuu ennen hyvää siemenvuotta Raivaus - taimettumista haittaava puusto ei pienialaisia riista- ja monimuotoisuuskohteita Vältetään lintujen pesimäaikaa Hakkuutähteiden korjaaminen tuoreista hakkuutähteistä jätetään 1/3 säästö- ja lahopuut jätetään Kantokäsittely METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 37
Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 38
Kuusen uudistaminen Kuusi suositellaan uudistettavaksi istuttamalla Maanmuokkauksessa ensisijaisesti kohoumia muodostavia menetelmiä 1 800 tainta/ha Lähde: Metsä, UPM-Kymmene tiedotuslehti 5/2000 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Taimien kuolleisuus kuusen istutuksessa, % Äestys Laikutus Laikkumätästys Ojitusmätästys METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 39
Kuusen uudistaminen Luontaisesti vain, jos taimiainesta on jo runsaasti olemassa Luontaisen uudistamisen edellytyksiä voidaan yrittää parantaa väljennyshakkuulla (jää 300 500 runkoa/ha) METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 40
Männyn uudistaminen Luontaisesti vain kuivahkoilla kankailla läpäisevillä mailla ja vastaavilla soilla hyvät siemenvuodet Kylvö, jos luontainen epävarmaa kylvötiheys vähintään 4000 kohtaa /ha Istutus tuoreilla ja hienojakoisilla kuivahkoilla kankailla sekä varpu- ja puolukkaturvekankailla METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 41
Koivun uudistaminen Rauduskoivu istuttamalla lehtomaisille kankaille joilla vesitalous on kunnossa kesäistutus pienillä taimilla Kylvöä ja luontaista voidaan yrittää tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla edellyttää hyvää muokkausta ei sovi hienojakoisille routiville maille Hieskoivu tuoretta kangasta vastaaville turvemaille, jos kuusi ei mahdollinen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 42
Muut puulajit Haapa ja hybridihaapa lehtomaisille kankaille kasvatuksen tavoite ratkaisee menetelmän Visakoivu ja muut erikoispuut, tosi harrastajille tammi, jalavat, lehmus vaativat nuorena tungosvaiheen saarni ja tervaleppä arkoja hallalle lehtikuusi rinnastetaan kotimaisiin puulajeihin Muut erikoispuut yksittäisinä metsänreunoilla METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 43
Uudistamisen varmistaminen Taimikon tarkastus Pintakasvillisuuden torjunta Perkaus 2 v METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 44
Tuhojen torjunta Tukkimiehentäi Juurikääpä Hirvieläimet Myyrät Muut tuhon aiheuttajat METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 45
Uudistamisen avainkysymykset Ajankohta Alueen rajaus Pääpuulajin valinta Uudistamismenetelmä viljely/luontainen maanmuokkaus puulajeittaiset painotukset ja tuloksen varmistaminen Monimuotoisuus METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 46
Monimuotoisuus Laho- ja säästöpuut Lehtipuut Lehdot Elinympäristöt Liekit = palanut puu = kulotus Vesien suojelu METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 47
Metsän uudistaminen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 48
Maanmuokkaus Muokkauksen hyödyt Taimia, kpl /ha Muokkauksen vaikutus taimettumiseen Edistää luonnontaimien syntymistä Parantaa maan lämpötilaa, kosteusolosuhteita, kasvien ravinteiden saantia ja siten taimien alkukehitystä Lähde: Metla/Valtanen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 49
Maanmuokkaus Muokkauksen hyödyt Vähentää muun kasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua Vähentää viljelytaimien kuolleisuutta Helpottaa viljelytyötä Lähde: Metla/Valtanen METSÄNUUDISTAMINEN Tapio 2/01 50
Taimikonhoito Tausta Tavoitteet Avainkysymykset TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 51
Tausta Taimikonhoitoala* 1 000 ha, 1990 1999 300 250 200 150 100 50 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 * Sis. nuoren metsän kunnostuksen Valtio Teollisuus Yksityiset Lähde: Metla Kemera-rahoitteinen nuoren metsän hoito 1997 75 000 ha 2000 136 000 ha Tavoite 145 000 ha TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 52
Tiheyden ja puulajisuhteiden säätely kasvatettava puusto menestyy ensiharvennus kannattaa Optimi puuston määrän, kasvunopeuden ja laadun välillä yksi taimikonhoitokerta tiheys hoitaa laatua Taimikonhoito = perkaus ja harvennus Tavoitteet VT-männikkö Tulot ensiharvennuksessa, mk/ha 10000 8000 6000 4000 2000 0-2000 Hoitamaton (12 m) (14 m) - Hoidettu Hakkuutulot Korjuukustannukset Nettotulot Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 53
Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 54
Reikäperkaus Metsänuudistaminen taimikon varhaishoito Tavoitteena yksi taimikonhoitokerta Reikäperkaus Taimikonhoito Tapio 2/01 55
Reikäperkaus Poistetaan pienestä taimikosta kasvatettavien puiden kehitystä haittaava vesakko (etäisyys < 0,5 1 metriä taimesta). Koivun kantovesat männyn taimikossa Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 56
Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 57
Mäntyvaltaiset taimikot Ajankohta Harvennus Valtapituus kpl/ha Etelä-Suomi 5 8 m 2 000 1 800 Pohjois-Suomi 3 6 m 2 500 1 800 Laatukasvatuksessa ja hirvituhoriskialueilla a. harvennus 3 000 tai b. harvennus kahdessa vaiheessa 6 000 10 000 2 000 Kylvötuppaaseen vain yksi taimi TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 58
Ajankohta - Mäntyvaltaiset taimikot Kiertoajan tulot ja kustannukset VT-männikössä 1 000 mk/ha Hoidettu Hoitamaton 120 100 80 60 40 20 0 tulot kustannukset tulot kustannukset Taimikonhoito Ensiharvennus Toinen harvennus Päätehakkuu Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 59
Ajankohta - Kuusivaltaiset taimikot Harvennus Valtapituus kpl/ha Etelä-Suomi 4 5 m 1 800 Pohjois-Suomi 2 5 m 2 000 1 800 Tiheä verhopuusto poistetaan kahdessa vaiheessa. Osa verhopuista voidaan kasvattaa kuitupuiksi ja parhaat rauduskoivuverhopuut tukkipuiksi. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 60
Ajankohta Kuusivaltaiset taimikot Puuntuotosta lisäävät rauduskoivusekoitus (< 25 %) sekä ylispuina kasvatettavat raudus- ja hieskoivut m³/ha 700 600 500 400 300 200 100 Kokonaistuotos Kuitupuu Tukkipuu 0 ku 100% ku 75% + ko 25% Lähde: Metla TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 61
Koivuvaltaiset taimikot HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET Ajankohta Harvennus, raudus Valtapituus kpl/ha Etelä-Suomi 5 8 m 1 600 Pohjois-Suomi 3 7 m 2 000 1 600 Harvennus, hies Etelä- Suomi 5 8 m 2 000 Pohjois-Suomi 3 7 m 2 500 2 000 Erittäin tiheät, luontaisesti syntyneet koivikot 2 vaiheessa, ensimmäinen 2 3 m 4 000 TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 62
Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 63
Mäntyvaltaiset taimikot Tuhojen ehkäisy Kaarnakuoriaiset Läpimitaltaan yli 5 cm puun hakkuu kesällä Punalatikka Kasvatus tiheänä, typen lisäys Kuusivaltaiset taimikot Halla Suojaava verhopuusto Koivuvaltaiset taimikot Hirvieläimet Harvennus lievemmin, jätetään muitakin puulajeja tai harvennus myöhemmin TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 64
Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 65
Viivästynyt taimikonhoito Nuoren metsän hoito on Kemera-työmuoto - taimikonhoito, nuoren kasvatusmetsän harvennus sekä pystykarsinta Riukuuntunut nuori kasvatusmetsä kuntoon ennen varsinaista ensiharvennusta 8 12 m puusto tiheyteen 1 100 1 600 kpl/ha hoidetussa ensiharvennus myöhemmin, ainespuuta runsaasti ja korjuu halvempaa puu helpommin markkinoille. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 66
Viivästynyt taimikonhoito Energiapuun korjuu, kun myyntikelpoisen ainespuun määrä alhainen runkoluku korkea poistettavien puiden elävän latvuksen osuus pieni. Korjuuta ja haketusta tuetaan valtion varoin energiapuu voi alentaa epäsuorasti metsänhoitokustannuksia. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 67
Avainkysymykset Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 68
Luonnonhoito Taimikonhoidossa luodaan eri puulajien esiintymiseen perustuvat edellytykset monimuotoisuuden huomioon ottamiselle jatkuvuus Säästetään monimuotoisuudelle tärkeät puut vähäinen lehtipuusekoitus puumaiset katajat lahopuu. TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 69
Taimikonhoito Reikäperkaus Ajankohta Tuhot Viivästynyt taimikonhoito nuoren metsän hoito energiapuun korjuu Luonnonhoito TAIMIKONHOITO Tapio 2/01 70
Kasvatushakkuut Tausta Tavoitteet Avainkysymykset KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 71
Kasvatushakkuut Tausta Vuosina 1990 1999 keskimäärin 254 000 ha/v hakkuupinta-alasta 60 % markkinapuusta 25 30 % VMI 8 mukaan kasvatushakkuiden tarve lähes kaksinkertainen ensiharvennusten tarve yli kaksinkertainen KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 72
Tavoitteet Kasvutilan, valon, veden ja ravinteiden saannin säätely Puuston elinvoimaisuus Monimuotoisuuden hoito Kasvun ohjaaminen Käyttöpuun määrä ja tulot Laatu, järeys, kiertoaika KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 73
Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 74
Ajoitus Ennen kuin puiden latvukset supistuvat liikaa Elävä latvus vähintään mänty 40 % koivu 50 % kuusi 60 % m³/ha 140 120 100 80 60 40 20 0 5 10 15 20 25 Lähde:Hynynen 1998 KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 75
Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 76
Ensiharvennus Taimikonhoito!! Taloudellinen hyödyntäminen alkaa Tilaa tulevaisuuden arvopuille Turvataan tuottavuus KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 77
Ensiharvennus Kun valtapituus on 13 15 metriä Taimikkona hoidetun metsikön keskiläpimitta on silloin 13 16 cm 150 100 50 Suhteellinen hakkuukustannus, 11 cm = 100 d 1,3 m cm 9 10 11 12 13 KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 78
Ensiharvennus Perusta luodaan taimikonhoidossa Tiheys taimi- Männikkö (VT) Kuusikko (MT) konhoidon Valtapituus, metriä jälkeen kpl/ha Suositus Takaraja Suositus Takaraja 1 500 14 16 17 18 15 17 19 20 2 000 12 14 15 16 13 15 17 18 2 500 12 13 13 15 12 14 15 16 Rauduskoivikko (OMT) Hieskoivikko (turvemaa) 1 200 16 18 18 19 1 600 14 16 17 18 2 000 13 15 15 16 14 16 16 17 2 400 12 14 14 15 3 000 12 14 14 15 KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 79
Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 80
Puuvalinta Suositaan kasvupaikalla parhaiten menestyviä, taloudellisesti arvokkaimpia puulajeja kuusi valintatilanteessa? Karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta lievä lehtipuusekoitus KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 81
Kaksijaksoisen metsän kasvatus m 3 200 150 100 50 Harventamaton Harvennettu Harventamaton Harvennettu Koivun kasvu Kuusen kasvutappio 0-50 -100 Lehto ku 21v/ko 18 v MT ku 26/ko 48 v Metla: MTA 763 KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 82
Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 83
Harvennusmallit 24 Puulajeittain Kasvupaikoittain Pohjapinta-ala, m²/ha 20 16 12 8 Puusto suositellaan harvennettavaksi Kasvamaan jäävä puusto harvennuksen jälkeen keskimäärin 4 10 12 14 16 18 20 22 24 Valtapituus, m KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 84
Harvennusmallien soveltaminen 28 Tuoreen kankaan männiköt (khl 02 ja 03) Etelä-Suomi /1997-99 korjuujäljen tarkastus (n=85) Pohjapinta-ala, m²/ha 24 20 16 12 Mitatut ppa Suosituksen yläraja Suosituksen alaraja MMM:n päätös 14.3.1997 (Mitatut ppa) 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 Valtapituus, m KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 85
Runkolukumuunnokset Pohjapinta-alatavoite muunnetaan runkolukutavoitteeksi liitetaulukon 8a avulla Muunnos edellyttää keskiläpimitan selvittämistä KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 86
Pohjapinta-alasta runkoluvuksi Pohja- Keskiläpimitta, pohjapinta-alalla painotettu, cm pinta- 10 11 12 13 14 15 16 ala Keskiläpimitta, aritmeettinen, cm m² 8,6 9,6 10,8 11,8 12,8 13,8 14,8 5 867 706 568 467 399 340 6 1 032 839 676 555 475 404 352 7 1 194 973 783 643 550 468 407 8 1 3561 104 889 731 625 532 462 9 1 517 1 235 995 817 699 595 518 10 1 678 1 366 1 100 903 772 658 572 KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 87
Puulaji HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET Runkolukusuositukset Pieniläpimittaiset (<13 cm) ensiharvennusmetsiköt, Etelä-Suomi Kasvupaikkatyyppi Valtapituus alle 12 m yli 12 m Tavoiterunkoluku ensiharvennuksen jälkeen, kpl/ha Mänty Tuore kangas 1 400 1 200 Kuivahko kangas 1 300 1 200 Kuiva kangas 1 100 800 Kuusi Lehtomainen kangas 1 300 1 100 Tuore kangas 1 300 1 100 Rauduskoivu Lehtomainen kangas 1 100 700 Tuore kangas 1 100 700 Hieskoivu Lehtomainen kangas tai vastaava 1 400 1 100 Tuore kangas 1 400 1 100 Jos harvennus välttämätön < 10 m pituudessa, korotetaan lukuja 100-200 kpl/ha KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 88
Runkolukumuunnokset Koneellinen hakkuu Pohja- Keskiläpimitta, pohjapinta-alalla painotettu, cm pinta- 14 16 18 20 22 24 26 28 ala Keskiläpimitta, aritmeettinen, cm m²/ha 12,8 14,8 16,9 19,1 21,1 23,2 25,3 27,3 Runkoja 11 metrin puoliympyrällä, kpl 8 12 9 7 10 15 11 8 7 5 12 17 13 10 8 7 6 14 20 15 11 9 8 6 5 16 23 17 13 10 9 7 6 5 18 26 19 15 12 10 8 7 6 20 28 21 16 13 11 9 8 7 22 31 23 18 14 12 10 8 7 24 34 25 19 15 13 11 9 8 26 36 27 21 16 14 12 10 9 28 29 22 18 15 12 11 9 29 23 18 15 13 11 10 30 24 19 16 13 11 10 KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 89
Ppa-harvennusmallista johdettu runkolukusuositus Työpisteestä ajouran keskeltä mitattu säteeltään 11-metrinen puoliympyrä 35 Runkoja työpisteessä kpl 30 25 20 15 10 5 Kuusi, lehtomainen Kuusi, tuore Mänty, tuore Mänty, kuivahko Mänty, kuiva 0 10 12 14 16 18 20 22 24 Valtapituus m KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 90
Avainkysymykset Ajoitus Ensiharvennukset Puuvalinta Harvennusmallien soveltaminen Tuhot ja niiden torjunta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 91
Tuhot ja niiden torjunta Kasvatushakkuut Tuhosienet Hyönteiset Korjuuvauriot jäävä puusto maaperä KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 92
Juurikääpä Kuusen tyvilaho, männyn tyvitervastauti Leviäminen kesähakkuiden kantopinnat juurenniskavauriot juuriyhteydet Säilyy kannoissa 30 40 vuotta KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 93
Juurikäävän torjunta Riskialueet Kaakkois-Suomi Kantokäsittely touko-lokakuun loppu erityisesti riskialueen terveissä kuusikoissa turvemailla ei tarpeen metsitetyt kuusipellot erityisen alttiita Torjunta vähentää juurikäävän lisääntymistä kohteilla, joilla sitä jo esiintyy. KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 94
Tavoitteet Puiden kasvutilan, valon, veden ja ravinteiden saannin säätely Puuston elinvoimaisuus Monimuotoisuuden hoito Kasvun ohjaaminen Käyttöpuun määrä ja tulot Laatu, järeys, kiertoaika KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 95
Kasvatushakkuut Uutta/muuttunutta Havainnollistaminen, kuvat ym. Uudistuskypsien metsien harvennuksien hillintä Väljennyshakkuu Taimikonhoidon tärkeyden korostus Koivuylispuusto, kuusialikasvos ja sekametsä Juurikäävän torjunta, kartta Suometsien harvennukset Erikoispuulajien hoito Kasvatushakkuiden määritelmät Ensiharvennuksen ajankohta Harvennusmallit, merkintätapa Liitteen 8a, pieniläpimittaisten (< 13 cm) metsiköiden tavoiterunkoluvut 8b ja 8c aputaulukot runkolukumuunnoksia varten Harvennusraja Puuntuotos <-> kannattava harvennus KASVATUSHAKKUUT Tapio 2/01 96
Kunnostusojitus ja suometsien hoito Tausta Tavoitteet Avainkysymykset KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 97
Tausta Puustosta soilla 20 % Kasvusta 23 % Hakkuukertymästä 14 % -> 20 % Nuorien kasvatusmetsien osuus yli 50 % Ojitettu 4,7 milj. ha KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 98
Tavoite Kasvun ylläpito Kunnostus 20 30 vuoden välein 110 000 hehtaaria/vuosi Kokonaisvaltainen suunnittelu, neuvonta ja toteutus KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 99
Kohteet Avainkysymykset Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 100
Kohteet Puusto Kuvastaa kasvupaikan puuntuotoskykyä Pitää vesitaloutta tasapainossa Vaikuttaa kunnostusojituksen ajankohtaan Ensisijalla runsaspuustoiset alueet harvennuksen jälkeen KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 101
Kohteet Kasvupaikka Lämpösumma > 750 d.d. Taimikot - Alle 860 d.d.:n alueella vähintään puolukkaturvekangas II :n tasoa (VSR) - Etelä-Suomessa vähintään varputurvekangas I:n ravinteisuustasoa (IR,TR) KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 102
Kohteet Avainkysymykset Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 103
Kokonaissuunnittelu Hakkuut ja hoitotyöt kalliita Kulkuolot huonot Käyntikerrat vähenevät Työkokonaisuudet suurenevat Kustannustehokkuus paranee Metsänomistajien palvelu paranee KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 104
Avainkysymykset Kohteet Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 105
Suometsien hoidon erityispiirteet Hieskoivu Harvennusten voimakkuus Alikasvokset Ravinneasiat Uudistaminen KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 106
Uudistamismenetelmän valinta turvemailla Kuivatusaste Ojikko-muuttuma Turvekangas 4-5 Ravinteisuustaso 1-3 Mänty Kuusi Koivu Luontainen Istutus/kylvö Muokkaamaton Laikutus Mätästys KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 107
Avainkysymykset Kohteet Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 108
Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Ojaeroosio vähäiseksi Kiintoaineen vähentäminen ennen vesistöä Sovelletaan eri menetelmiä Vesiensuojelusuunnitelma KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 109
Avainkysymykset Kohteet Kokonaissuunnittelu Suometsien hoidon erityispiirteet Vesiensuojelu Luonnonhoito KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 110
Luonnonhoito Pienialaiset korpinotkot kunnostamatta Tärkeät elinympäristöt (metsälaki, luonnonsuojelulaki) Toiminta suojelualueiden läheisyydessä Ennallistaminen/uhanalaiset suotyypit KUNNOSTUSOJITUS Tapio 2/01 111
Metsämaan ravinteisuuden hoito Kasvatuslannoitus Lannoituksen kannattavuus Terveyslannoitus Vesiensuojelu lannoituksessa Kokopuun ja energiapuun korjuu RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 112
Kasvatuslannoitus Tavoitteena puuntuotannon lisääminen Parhaat kohteet: keskinkertainen viljavuus keski-ikäinen puusto Puusto kunnossa ja soilla myös kuivatus kunnossa Pääravinteiden lisäystä RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 113
Lannoituksen kannattavuus Suomensalpietari, 8 vuotta 30 Sisäinen korko, % 25 20 15 10 5 0 35 45 55 65 75 85 Puuston ikä, v. Mänty, kuivahko kangas Mänty, tuore kangas Kuusi, tuore kangas Kuusi, lehtomainen RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 114
Terveyslannoitus Korjataan maan ravinneoloja Elvytetään puustoa Turvemaat, ilmansaastealueet, kaskialueet Oireet näkyy puustossa, analyysit Kali, fosfori ja boori RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 115
Vesiensuojelu lannoituksessa Levitys sulaan maahan Suojavyöhykkeet Tasaisuuden ja tarkkuuden seuraaminen Suositeltuja lannoitteita ja määriä Pohjavesialueet RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 116
Kokopuun ja energiapuun korjuu Oksien ja neulasten mukana 2 4-kertainen ravinnemäärä Kuivat/tuoreet hakkuutähteet Kolmasosa tuoreista hakkuutähteistä jätetään Ei kokopuukorjuuta karuilta kasvupaikoilta tai kasvuhäiriöalueilta RAVINTEISUUDEN HOITO Tapio 2/01 117