Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015
Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Vesivoiman koko elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat poikkeuksellisen pienet muihin energiantuotantomuotoihin verrattuna. Päästöjä syntyy lähinnä voimalaitoksen rakennus- ja käynnistysvaiheessa. Vesivoimalla on energiajärjestelmässä myös toinen tärkeä tehtävä: se tasapainottaa muiden uusiutuvien energianlähteiden sään mukaan vaihtelevaa tuotantoa. Varsinkin tuuli- ja aurinkovoima ovat erittäin riippuvaisia säästä, jolloin vesivoimaa ja muuta säätövoimaa tarvitaan tasoittamaan energian kysynnän ja tarjonnan vaihtelua. Vesivoimaa voi myös varastoida. Kun tuuli- ja aurinkovoima yleistyvät Pohjois- Euroopassa, tarvitsemme entistä enemmän luotettavaa ja joustavaa vesivoimaa pitämään energiajärjestelmän tasapainossa, verkon teknisesti toimivana ja hinnat vakaina. Kilowatti vesivoimaa mahdollistaa 1,1 kilowattia vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa järjestelmään. Selkeistä eduistaan huolimatta vesivoimaa vastustetaan ja pidetään uhkana luonnon monimuotoisuudelle. Myös lainsäädäntö, direktiivit ja verotus kohtelevat vesivoimaa ankarammin kuin muita uusiutuvia energianlähteitä. Lainsäädäntö ja sen tulkinnat vaihtelevat suuresti maiden välillä ja jopa alueellisesti maan sisällä. Monesti sääntely keskittyy ainoastaan paikallisiin näkökohtiin, jolloin suuremmat energia- ja ilmastokysymykset jäävät kokonaan huomiotta. Vesivoiman kannattavuus onkin heikentynyt viime vuosina. Kannattavuutta ovat heikentäneet investointeja lisäävät viranomaisvaatimukset ja raskaat verot - sekä historiallisen matalat sähkön hinnat. Toisin kuin esimerkiksi tuulivoima, vesivoima ei saa yhteiskunnan tukia, mikä edelleen heikentää sen kilpailukykyä. Vesivoimaa tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Myös yhteispohjoismaisen energiajärjestelmämme luotettavuus kärsisi ilman sitä. Miten voisimme paremmin hyödyntää vesivoiman koko potentiaalin? Toivomme, että tämä energiakatsaus edistää aktiivista keskustelua paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Fortum Vesivoimaa tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Vesivoima tuottaa puolet sähköenergiastamme Vesivoima on merkittävä energianlähde EU:ssa, Norjassa ja Sveitsissä, joissa lähes 20 % sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Huomattava osa tästä tuotannosta tulee Pohjoismaista, lähinnä Norjasta ja Ruotsista. Pohjoismaissa yli puolet sähköntuotannosta perustuu uusiutuvaan ja käytännössä hiilidioksidipäästöttömään vesivoimaan. Historiallisesti vesivoima on ollut keskeinen tekijä pohjoismaisen yhteiskunnan sähköistymisessä ja teollistumisessa. Vesivoiman osuus Pohjoismaiden ja Euroopan sähköntuotannossa Sähköntuotanto Pohjoismaissa ja Baltian maissa Muu 34 % 13 % Muut uusiutuvat 53 % Vesivoima Sähköntuotanto EU:ssa, Norjassa ja Sveitsissä Muu 67 % 18 % 15 % Vesivoima Muut uusiutuvat Vesivoima EU:ssa, Norjassa ja Sveitsissä Muut maat Romania Saksa Sveitsi Itävalta Espanja Italia Norja Ruotsi Suomi Baltian maat Ranska Sähköntuotanto yhteensä 410 TWh vuonna 2014. Lähde: ENTSO-E Statistical Factsheet 2014; tiedot 2014 Sähköntuotanto yhteensä 3 185 TWh vuonna 2014. Vuonna 2014 vesivoiman tuotanto yhteensä 570 TWh, josta Pohjoismaissa ja Baltiassa tuotettiin 217 TWh. Energiajärjestelmä tarvitsee vesivoimaa tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen Pohjoismaissa jo noin 2/3 sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Ilmaston kannalta kehitys on hyvä, mutta samalla energiajärjestelmästämme on tullut entistä epävakaampi. Mitä enemmän järjestelmä perustuu vaihteleviin uusiutuviin tuotantomuotoihin, sitä enemmän tarvitaan säätövoimaa silloin kun ei tuule eikä aurinko paista. Vesivoima on yksi parhaista säätövoiman lähteistä: se on tehokasta, päästötöntä, sitä voi varastoida ja sen tuotantoa voi säätää muutamassa minuutissa. Useimmat uusiutuvan energian tuotantomuodot saavat merkittäviä tukia investointien ja käytön vauhdittamiseksi. Myös niiden tuotantokustannukset ovat varsin matalat. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoima voivat tukien ansiosta tuottaa kannattavasti sähköä jopa ajoittain negatiivisilla hinnoilla. Uusiutuvan energian lisääntyessä monien perinteisten energiantuotantomuotojen käyttö on vähentynyt, jolloin niiden kannattavuus on heikentynyt. Esimerkiksi perinteisen perusvoiman
täytyisi olla tuotannossa 5 000-8 000 tuntia vuodessa ollakseen kannattavaa. Siksi monet energiayhtiöt ovat haluttomia sitoutumaan uusiin perinteisen tuotannon investointeihin tai edes nykyisen kapasiteetin ylläpitoon. Tämä asettaa haasteen toimitusvarmuuden turvaamiselle. Isot vaihtelut energian saatavuudessa voivat lisäksi johtaa suuriin hinnan vaihteluihin. Vesivoiman käyttö yhdessä muiden uusiutuvien kanssa on kustannustehokas ja ympäristömyönteinen vaihtoehto tasapainottaa sähkön hintaa ja koko energiajärjestelmän toimintaa. Lisäksi vesivoiman tuotantokustannukset ovat edulliset eikä vesivoimasta joudu maksamaan päästömaksuja. Haasteita säätövoiman kanssa Saksassa Saksan Energiewendeä pidetään usein menestystarinana siirtymisestä perinteisestä, fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan perustuvasta energiantuotannosta uusiutuviin energianlähteisiin. Energiewenden kasvava haaste on kuitenkin toimitusvarmuuden turvaaminen, kun säästä riippuvan tuotannon määrä kasvaa. Saksassa tuuli- ja aurinkovoiman nopea kasvu ja samanaikainen ydinvoiman alasajo ovatkin yllättäen lisänneet kasvihuonekaasupäästöjä, kun hiilivoimalaitoksia on jouduttu käyttämään säätövoimana. Vesivoima hillitsee ilmastonmuutosta Ilmastonmuutos on sukupolvemme suurin haaste. Tutkijat ennustavat, että ilmasto lämpenee vähintään kaksi astetta ja todennäköisemmin huomattavasti enemmän vuosisadan loppuun mennessä, mikäli tämänhetkinen kehitys jatkuu. Energiasektori on keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä 2/3 maapallon kasvihuonekaasuista syntyy energian tuotannosta tai kulutuksesta. Energiayhtiöiden odotetaan pystyvän kannattavasti hakemaan tasapainoa ilmasto- ja ympäristökysymysten sekä energian saatavuuden ja toimintavarmuuden välillä. Vesivoima voi hillitä ilmastonmuutosta merkittävästi, sillä se on hiilidioksidipäästötöntä ja sitä voidaan joustavasti käyttää säästä riippuvien uusiutuvien energianlähteiden säätövoimana. Vesivoima on tehokkaampaa perus- ja säätövoimaa kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuva tuotanto. Vesivoiman ympäristövaikutukset ovat paikallisia. Vesivoiman tuotanto ja veden sääntely lisäävät vedenpinnan vaihtelua ja muuttavat sen rytmiä. Padot ja voimalaitosten käyttö voivat myös vaikuttaa kalojen vaellukseen, muuttaa paikallisesti kasviston ja eläimistön olosuhteita sekä vaikuttaa vesistön vapaa-ajan käyttöön. Kun uusia vesivoimalaitoksia rakennetaan tai vanhoja uudistetaan, laitoksen ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan jo suunnitteluvaiheessa. Energiayhtiöt Suomessa ja Ruotsissa osallistuvat myös aktiivisesti tutkimukseen ja kehitykseen, jonka tavoitteena on vähentää vesivoiman paikallisia ympäristövaikutuksia. Yhtiöt osallistuvat myös jokivarsien vapaaehtoiseen ympäristönhoitoon ja virkistyskäytön edistämiseen yhteistyössä paikallisten asukkaiden, kuntien ja ympäristöviranomaisten kanssa.
Vesivoima tasapainottaa uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiajärjestelmää Vesivoima tasapainoittaa uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiajärjestelmää Vaihteleva tuotanto Säädettävä tuotanto Perusvoima Aurinkovoima Bio Aaltovoima Joustava vesivoima Tuulivoima Geoterminen Ratkaisuja vesivoiman tehokkaampaan hyödyntämiseen Vesivoimaa pitäisi voida hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Olemassa olevan vesivoimatuotannon kilpailukyky voidaan turvata modernisoimalla nykyisiä laitoksia ja lisäämällä niiden tuotannon joustavuutta patoaltailla. Vesistöihin, joissa on jo ennestään vesivoimaa, pitäisi voida rakentaa uusia vesivoimalaitoksia. Lisäksi tulisi harkita vesivoimalaitosten rakentamista joihinkin vesistöihin, joissa niitä ei vielä ole. Erilaiset tulkinnat ympäristölainsäädännöstä, pitkät lupaprosessit ja raskas verotus kuitenkin hankaloittavat vesivoiman täyden potentiaalin hyödyntämistä. ILMASTONMUUTOS HUOMIOITAVA YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Vesivoimayhtiöt Pohjoismaissa tiedostavat, että ympäristövaikutuksia pitää lieventää myös paikallisesti. Tärkeää onkin löytää riittävä tasapaino paikallisen luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden ja ilmastonmuutoksen hillinnän välille. Alueellista, kansallista ja EU-tason ympäristölainsäädäntöä, -asetuksia ja oikeuskäytäntöjä on yhtenäistettävä ja niiden tulisi perustua samoihin tavoitteisiin kuin kansallinen ja EU-tasoinen ilmasto- ja energiapolitiikka. Nykyisin kansallinen ympäristölainsäädäntö suosii usein paikallisia ympäristönäkökohtia laajempien ilmasto- ja energiakysymysten tai globaalin ympäristöpolitiikan kustannuksella. Siksi esimerkiksi EU:n vesipuitedirektiivin (Water Framework directive) tulevassa päivittämisessä on riittävällä tavalla huomioitava energiapoliittinen näkökulma ja vaikutukset ilmastonmuutoksen torjuntaan. VESIVOIMAN VEROTUS HEIKENTÄÄ KILPAILUKYKYÄ Vesivoiman verotus Suomessa on muita energiantuotantomuotoja merkittävästi korkeampi. Tämä heikentää vesivoiman kilpailuasemaa. Korkeat verot ja historiallisen
matalat sähkön spot-hinnat tekevät investoinnit uusin voimalaitoksiin ja nykyisten voimalaitosten kunnostukset käytännössä kannattamattomiksi. Suomessa vesivoimalaitosten kiinteistövero lasketaan kiinteistön teknisen arvon perusteella, ja se voi vaihdella 0,8 % ja 2,85 % välillä. Hallitus on esittänyt voimalaitosten kiinteistöveron nostamista 3,1 %:iin vuodesta 2016 alkaen. Suomessa kiinteistövero kuuluu kunnallisverotuksen piiriin ja on lähes aina asetettu enimmäismäärään, mikä tuo korkeammat tulot kunnalle. Verotuksen pitäisi olla linjassa, ei ristiriidassa, asetettujen energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. LUPAPROSESSEJA VAUHDITETTAVA Vesivoiman paikallisten ympäristövaikutusten lieventämiseen liittyvien velvoitteiden ja vaatimusten tulee olla realistisia ja linjassa ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kanssa. Energiantuotannon, luonnon monimuotoisuuden suojelemisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen välille on löydettävissä tasapaino. Vesivoiman ympäristölupaprosessit kestävät useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Energiajärjestelmä tarvitsee kuitenkin nopeasti joustavaa säätövoimaa uusiutuvan energian tuotannon kasvaessa. Prosesseja pitää yksinkertaistaa ja valitusoikeus rajoittaa niille, joihin toimet vaikuttavat. Esimerkiksi Luonnon monimuotoisuuden suojelemisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen välille on löydettävissä tasapaino. Kemijoki Oy:n Sierilän voimalaitoshankkeen lupaprosessi on kestänyt jo yli 9 vuotta, vaikka uutta voimalaitosta suunnitellaan aiemmin rakennettuun vesistöön. Pitkät lupaprosessit ja epävarmuus hankkeen toteutumisesta eivät kannusta voimantuottajia käynnistämään uusia vesivoiman investointihankkeita. KALAKANTOJEN ELINOLOSUHTEIDEN PARANTAMINEN SUUNNITELTAVA TAPAUSKOHTAISESTI Vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen on tärkeää, ja niiden luontaisia lisääntymismahdollisuuksia tulee edistää. Asiaan ei kuitenkaan ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista koskevat hankkeet on suunniteltava tapauskohtaisesti. Kalakantojen hoito kehittyy jatkuvasti ja viime vuosien tutkimusten mukaan rakennetuissa joissa tarvitaan useampien tukitoimien yhdistelmiä. Kalakysymys koskee voimayhtiöiden ja vapaaajan kalastajien lisäksi muita toimijoita, kuten paikallisyhteisöjä ja ammattikalastajia. Parhaissa tapauksissa ratkaisut löydetäänkin yhdessä vesivoimayhtiön, alueen muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena on kaikille osapuolille hyväksyttävä ratkaisu, jossa vesivoiman säädettävyyttä voidaan parantaa ja samalla vähentää ympäristöön liittyviä paikallisia vaikutuksia. Fortumilla on lakisääteinen velvollisuus vähentää voimalaitosten kalataloudelle aiheuttamia haittoja laajoilla kalaistutuksilla. Tämän lisäksi yhtiö on yhteistyössä vesistön kuntien ja viranomaisten kanssa kunnostanut kalojen lisääntymisalueita ja elinympäristöjä. Vaelluskalojen elinkierron tukeminen saattaa edellyttää myös muun muassa nousevien kalojen ylisiirtoja voimalaitosten ohi sivujokiin ja jokeen leimautuvan poikastuotantokannan vahvistamista tuki-istutuksin.
Näin vesivoiman tulevaisuus voidaan turvata Vesivoimalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sähköjärjestelmän toimivuuden turvaamisessa. Tämän katsauksen tavoitteena on käynnistää keskustelu siitä, kuinka parhaiten voidaan parantaa olemassa olevan vesivoimatuotannon joustavuutta ja tehokkuutta - ja mahdollisesti jopa rakentaa uutta vesivoimaa. Vesivoimaan liittyvässä lainsäädännössä ja poliittisissa toimenpiteissä on aina otettava huomioon paitsi paikalliset ympäristövaikutukset, mukaan lukien tulvantorjunta, myös ilmastonmuutoksen hillitseminen ja vesivoiman rooli nykyisessä ja tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Tarvitsemme yhtenevät ympäristö-, ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ohjaamaan ympäristölainsäädäntöä, asetuksia ja oikeuskäytäntöjä niin EU-tasolla, kansallisesti kuin paikallisestikin. Vesivoima on saatava verojen ja tukien osalta samanarvoiseen asemaan muiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen kanssa. Ympäristölupaprosesseja on yksinkertaistettava ja nopeutettava huomattavasti. Tällä hetkellä lupaprosessit kestävät vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Päätösten valitusoikeus olisi syytä rajata niille, joihin toimet vaikuttavat. Ympäristövaatimusten ja -velvoitteiden on oltava kohtuullisia ja vastattava aiheutettuja haittoja. Tarvitaan uusia, tapauskohtaisia ratkaisumalleja. Samat kalakantojen elinolosuhteita parantavat toimet eivät esimerkiksi ole yhtä tehokkaita kaikissa jokisysteemeissä.
Globaaleilla megatrendeillä, kuten ilmastonmuutoksella, uusilla teknologioilla, kuluttajien muuttuvalla käyttäytymisellä ja resurssitehokkuudella on suuri vaikutus koko energiasektoriin. Fortumin tavoitteena on osallistua aktiivisesti markkinoiden muutokseen. Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Fortumin energiakatsaus -sarja nostaa esiin haasteita ja mahdollisuuksia, joita näemme energiasektorilla. Tavoitteenamme on tarjota eteenpäin vieviä ratkaisuja. Toivomme, että energiakatsaukset herättävät sidosryhmämme keskustelemaan kanssamme energia-alan tulevaisuudesta. Fortumin vesivoimateesit: Vesivoima on uusiutuva, käytännössä päästötön, kustannuksiltaan kilpailukykyinen ja joustava tapa tuottaa energiaa. Kun säästä riippuva uusiutuvan energian tuotanto lisääntyy, myös säätövoimaa tarvitaan lisää. Vesivoima nopeine käynnistämisaikoineen on tehokas ja ilmastoystävällinen tapa tuottaa säätövoimaa. Suuri määrä säästä riippuvaa uusiutuvaa energiaa aiheuttaa merkittävää sähkön hinnan heilahtelua. Vesivoima tasapainottaa energiajärjestelmän toimintaa ja hinnan vaihtelua. Alueellinen, kansallinen ja EU-tason ympäristölainsäädäntö, -asetukset ja oikeuskäytännöt on yhtenäistettävä ja niiden tulisi perustua samoihin tavoitteisiin kuin kansallinen ja EU-tasoinen ilmasto- ja energiapolitiikka sekä globaalit ilmastokysymykset. Vesivoimatuotantoa verotetaan tällä hetkellä enemmän kuin muita uusiutuvia energialähteitä, mikä vääristää kilpailua. Vesivoiman verotusarvon pitäisi olla muun uusiutuvan energian tasolla. www.fortum.com/fi