KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 19.1.2016 COM(2016) 6 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä 26 päivänä helmikuuta 2009 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS täytäntöönpanosta FI FI

JOHDANTO Euroopassa on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan tehokkaat vastatoimet rikollisuuden ja erityisesti vakavan rajat ylittävän rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi. Euroopan turvallisuusagendassa 1 korostetaan, että tietojenvaihtoa ja operatiivista yhteistyötä koskevia EU:n toimenpiteitä on tehostettava mahdollisimman paljon. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tärkeää pystyä vaihtamaan nopeasti ja tehokkaasti rikosrekisteritietoja, jotta kansalliset tuomioistuimet eivät antaisi tuomioita ainoastaan kyseisen jäsenvaltion rikosrekisterissä olevien aiempien tietojen perusteella vaan voisivat ottaa huomioon myös muissa jäsenvaltioissa annetut tuomiot. Näin rikolliset eivät pääsisi eroon rikoshistoriastaan vain siirtymällä jäsenvaltiosta toiseen. Puitepäätöksessä 2008/675/YOS 2 asetetaan jäsenvaltioille velvoite varmistaa, että rikosprosessissa otetaan huomioon myös aiemmat rikostuomiot. Nämä puutteet on pyritty korjaamaan jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä annetulla neuvoston puitepäätöksellä 2009/315/YOS 3, jäljempänä puitepäätös. Siinä säädetään, että EU:n kansalaiselle EU:n tuomioistuimissa annettuja rikostuomioita koskevien tietojen on oltava kaikkien jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja lainvalvontaviranomaisten saatavilla rikosasian käsittelyä varten sekä esitutkinnan ja oikeudenkäynnin että tuomion täytäntöönpanon aikana. Puitepäätöksessä asetetaan tuomiojäsenvaltioille ja kansalaisuusjäsenvaltiolle erilaisia velvoitteita sen varmistamiseksi, että jokainen jäsenvaltio voi toimittaa tyhjentävät ja täydelliset tiedot kansalaistensa rikosrekisteristä, kun jokin toinen jäsenvaltio niitä pyytää. Puitepäätös perustuu periaatteeseen, jonka mukaan kukin jäsenvaltio tallentaa tiedot omien kansalaistensa tuomioista, myös siinä tapauksessa että ne on annettu jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Tietoja voidaan vaihtaa hajautetusti jäsenvaltioiden nimeämien keskusviranomaisten välillä rikosasian käsittelyä tai kansallisen lainsäädännön salliessa myös muuta tarkoitusta varten. Tietojenvaihto edistää rikostuomioiden vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen täytäntöönpanoa. Lisäksi kansalliset viranomaiset voivat sen avulla saada rikosrekistereitä koskevia tietoja, joilla voi olla merkitystä tietyillä aloilla (esimerkiksi työskentely lasten parissa). Puitepäätöksellä luodaan perusta tietokonejärjestelmälle, jonka avulla rikostuomioita koskevia tietoja voidaan vaihtaa nopeammin ja helpommin. Eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS) on perustettu neuvoston päätöksellä 2009/316/YOS 4. Se aloitti toimintansa huhtikuussa 2012. Tätä nykyä 25 jäsenvaltiota vaihtaa tietoja ECRISin kautta. 5 Vuoden 2015 loppuun mennessä järjestelmässä vaihdettiin vuositasolla yli 1,8 miljoonaa viestiä (ilmoituksia, tietopyyntöjä ja vastauksia niihin). Kuukausittain tehdään keskimäärin yli 24 000 tietopyyntöä, joista yli 30 prosenttia johtaa osumaan 6. 1 2 3 4 5 6 COM(2015) 185 final. Neuvoston puitepäätös 2008/675/YOS, tehty 24 päivänä heinäkuuta 2008, Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa (EUVL L 220, 15.8.2008, s. 32). EUVL L 93, 7.4.2009, s. 23. Neuvoston päätös 2009/316/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2009/315/YOS 11 artiklan mukaisesti (EUVL L 93, 7.4.2009, s. 33). MT, PT ja SI eivät ole vielä teknisesti valmiit osallistumaan. Vastaus, joka sisältää vähintään yhden tuomion. FI 2 FI

TÄYTÄNTÖÖNPANON ARVIOINTI Komissio on puitepäätöksen 13 artiklan mukaisesti saanut ilmoituksen kansallisista täytäntöönpanotoimista 22 jäsenvaltiolta: 7 AT, BE 8, BG, CY, CZ, DE, EE, ES, FI, FR, HR, HU, LT, LU, LV, NL, PL, PT, SE, SI, SK ja UK. Tässä kertomuksessa tarkastellaan näiden jäsenvaltioiden kansallisia täytäntöönpanotoimia. Ilmaisulla kaikki jäsenvaltiot tarkoitetaan jäljempänä niitä jäsenvaltioita, jotka ovat ilmoittaneet kansallisista täytäntöönpanotoimista. Kuusi jäsenvaltiota (DK, EL, IE, IT, MT ja RO) ei ole vielä ilmoittanut puitepäätöksessä säädettyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä. Viisi niistä (DK, EL, IE, IT ja RO) vaihtaa kuitenkin rikosrekisteritietoja ECRIS-järjestelmässä. Jäsenvaltiot ovat noudattaneet puitepäätöksen voimaan saattamisessa erilaisia lähestymistapoja. AT, BG, CZ, DE, FR, HU, SE ja SK ovat muuttaneet useita kansallisia säädöksiä, kun taas EE, NL, PL ja PT ovat muuttaneet kansallista rikosrekisterilakiaan. FI ja BE ovat näiden muutosten lisäksi antaneet erillisiä täytäntöönpanosäädöksiä tai tehneet niitä koskevia lainsäädäntöesityksiä. ES ja LU ovat antaneet ainoastaan erillisen täytäntöönpanosäädöksen. HR, LT ja LV ovat antaneet uutta lainsäädäntöä, jolla säännellään rikosrekistereihin liittyviä seikkoja yleensä, sekä joitakin asiaa koskevia johdettuja säädöksiä. Kaksi jäsenvaltiota on antanut uutta lainsäädäntöä, jonka soveltamisala on laajempi (SI: laki rikosasioissa tehtävästä kansainvälisestä yhteistyöstä; UK: laki rikoslaista ja tietosuojasta). Kyproksessa puitepäätös on sisällytetty sellaisenaan kansalliseen lainsäädäntöön. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 36) 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa sovelletaan täysimääräisesti 1. joulukuuta 2014 alkaen. Komissiolla on näin ollen tuosta päivästä alkaen ollut valta käynnistää rikkomusmenettely niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole saattaneet puitepäätöstä osaksi kansallista lainsäädäntöään tai eivät ole tehneet sitä asianmukaisesti. 1. Tuomion määritelmä Puitepäätöksen 2 artiklan a alakohdassa olevan määritelmän mukaan tuomiolla tarkoitetaan ainoastaan rikostuomioistuimen lainvoimaista päätöstä luonnollisen henkilön tuomitsemisesta rikoksesta, siltä osin kuin nämä päätökset merkitään tuomiojäsenvaltion rikosrekisteriin. Rikosrekisterillä tarkoitetaan kansallista rekisteriä, jossa on tiedot tällaisista tuomioista. Jäsenvaltioilla voi olla useita erilaisia rekistereitä. Puitepäätöksen 12 artiklan 5 kohdan nojalla ne voivat sopia kahden- tai monenvälisesti, että tietoja voidaan vaihtaa laajemmin. Osa jäsenvaltioista (AT, CY, CZ, FI, PL, PT, SK ja UK) on ottanut käyttöön puitepäätöksen määritelmän, ja Bulgarian ja Unkarin tapauksessa tämä voidaan päätellä lainsäädännön asiayhteydestä. Hyvin monissa jäsenvaltioissa (BE, DE, EE, HR, LU, NL, SE ja SI) tuomion käsite ei rajoitu vain rikostuomioistuimen päätöksiin. Esimerkiksi Alankomaissa tietojenvaihto voi koskea myös syyttäjän tekemiä päätöksiä ja joissain tapauksissa myös tutkintaan tai vireillä oleviin asioihin liittyviä oikeudellisia tietoja. Useat jäsenvaltiot (ES, FR, 7 8 Useat jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansalliset säännöksensä tiedoksi komissiolle tai neuvoston pääsihteeristölle. Komissio on lähettänyt jäsenvaltioille tästä aiheesta kaksi kirjettä 22. huhtikuuta ja 10. lokakuuta 2014. Tämän kertomuksen liitteessä esitetään yhteenveto siitä, milloin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet täytäntöönpanotoimistaan. Belgia on toimittanut komissiolle myös luonnoksen täytäntöönpanosäädökseksi, jolla täytäntöönpano saatetaan päätökseen. FI 3 FI

LT ja LV) eivät ole erikseen määritelleet, mitä ne tarkoittavat tuomiolla puitepäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä. 2. Keskusviranomaiset Rikosrekisteri kuuluu oikeusministeriön vastuualueeseen 17 jäsenvaltiossa (BE, BG, CZ, DE, EE, EL, ES, FI, FR, HR, IT, LU, NL, PL, PT, SI ja SK) ja sisäministeriön vastuualueeseen 11 jäsenvaltiossa (AT, CY, DK, HU, IE, LT, LV, MT, RO, SE ja UK). Oikeusministeriöiden osalta useimmat jäsenvaltiot ovat nimenneet puitepäätöksessä tarkoitetuksi keskusviranomaiseksi rikosrekisteristä vastaavan oikeusministeriön osaston. Luxemburg ja Slovakia ovat nimenneet keskusviranomaiseksi yleisen syyttäjän viraston. Sisäministeriöiden osalta keskusviranomaiseksi on nimetty asianomaiset poliisiyksiköt. Kaksi jäsenvaltiota on nimennyt puitepäätöksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti useamman kuin yhden keskusviranomaisen: Kypros neljä ja Tšekki kaksi. 9 3. Tuomiojäsenvaltion velvollisuudet 3.1. Tuomitun kansalaisuutta koskevan tiedon rekisteröinti Puitepäätöksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kaikkiin sen alueella muiden jäsenvaltioiden kansalaisille annettuihin tuomioihin liitetään, kun tiedot viedään sen rikosrekisteriin, tiedot tuomitun kansalaisuudesta tai kansalaisuuksista. Muutoin tuomiojäsenvaltio ei pystyisi toimittamaan tietoja tuomitun kansalaisuusjäsenvaltiolle eikä periaate tietojen keskittämisestä yhteen paikkaan toimisi. Lähes kaikki jäsenvaltiot (AT, BE, BG, CY, DE, EE, ES, FI, FR, HR, HU, LT, LU, LV, NL, PL, PT, SI, SK ja UK) ovat sisällyttäneet kansallisiin rikosrekistereihinsä suoran viittauksen kansalaisuuteen mainitsemalla kansalaisuuden luettelossa niistä tiedoista, jotka tuomitusta on merkittävä rikosrekisteriin, ja/tai säätämällä erikseen tällaisesta velvoitteesta. Tšekin ja Ruotsin tapauksessa tämä voidaan päätellä säädösten asiayhteydestä. HU, LU ja NL kirjaavat myös tiedot henkilön aiemmista kansalaisuuksista. Alankomaissa on säännös, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tieto rikoksentekijän kansalaisuuden muuttumisesta siirtyy muille jäsenvaltioille. 3.2. Tuomioita koskevat ilmoitukset Puitepäätöksessä velvoitetaan tuomiojäsenvaltio ilmoittamaan sen alueella annetuista tuomioista tuomitun kansalaisuusjäsenvaltiolle mahdollisimman pian. Jos tuomittu on useamman kuin yhden jäsenvaltion kansalainen, tällainen ilmoitus on lähetettävä kaikille asianomaisille jäsenvaltioille, vaikka henkilö olisi myös tuomiojäsenvaltion kansalainen. Lähes kaikki jäsenvaltiot (AT, BE, BG, CY, CZ, EE, ES, FI, FR, HR, HU, LT, LU, LV, NL, PL, PT, SE, SI, SK ja UK) ovat panneet ilmoittamista koskevan velvoitteen täysimääräisesti täytäntöön. Useimmat jäsenvaltiot määräävät, että ilmoitus on lähetettävä välittömästi, viipymättä, mahdollisimman pian tai kun tieto kirjataan rikosrekisteriin. Kolme jäsenvaltiota on säätänyt ilmoituksen lähettämiselle konkreettisen määräajan. Määräaika voi olla viimeistään seuraava työpäivä (LT) tai 10 päivää (CZ) tai kaksi kuukautta (ES) siitä kun tieto on kirjattu rikosrekisteriin. Saksa ja Portugali eivät ilmeisesti ole säätäneet kansallisessa lainsäädännössään siitä, milloin ilmoitus olisi lähetettävä. Käytännössä Saksa kuitenkin noudattaa puitepäätöksen 4 artiklan 2 kohdan vaatimusta. 9 Yksityiskohtainen luettelo keskusviranomaisista on liitteessä. FI 4 FI

Puitepäätöksen 11 artiklan 1 kohdan mukaan tuomiojäsenvaltion olisi sisällytettävä kansalaisuusjäsenvaltiolle tehtävään ilmoitukseen tietyt pakolliset tiedot tuomitusta, tuomion luonteesta, tuomioon johtaneesta rikoksesta ja tuomion sisällöstä. Lisäksi olisi toimitettava eräitä valinnaisia tietoja, jos ne on kirjattu rikosrekisteriin, ja joitakin lisätietoja, jos ne ovat keskusviranomaisen saatavilla. Jäsenvaltioiden suuri enemmistö (AT, BE, BG, CY, DE, EE, ES, FR, HR, HU, LT, LU, NL, PL, PT, SI, SK ja UK) kirjaa ja toimittaa kaikki pakolliset tiedot. Neljän jäsenvaltion (CZ, FI, LV ja SE) täytäntöönpanosäännökset ovat kuitenkin luonteeltaan yleisemmät tai sisältävät erityisehtoja. Esimerkiksi Suomessa rekisteriin merkitään syntymäaika, syntymävaltio ja -paikkakunta vain jos henkilötunnus ei ole käytettävissä, ja Latviassa syntymäaika mainitaan tiedoissa vain jos henkilötunnusta ei ole. 10 Vain muutama jäsenvaltio on hyväksynyt nimenomaisia säännöksiä, joiden nojalla myös valinnaiset ja lisätiedot voidaan merkitä rekisteriin ja toimittaa muille jäsenvaltioille. Jotta voitaisiin varmistaa, että tiedot tuomioista voidaan toimittaa tuomitun kansalaisuusjäsenvaltiolle mahdollisimman nopeasti, niiden on oltava rikosrekisterissä helposti saatavilla. Tämän vuoksi eräät jäsenvaltiot (mm. CZ, DE, EE, LU ja LV) ovat säätäneet tuomioistuimia koskevasta lisävelvoitteesta, jonka mukaan niiden on toimitettava tuomioita koskevat tiedot rikosrekisteriin. Puitepäätöksessä ei säädetä tällaisesta velvoitteesta. 3.3. Tietojen päivittäminen Jotta voitaisiin varmistaa, että tiedot ovat tyhjentäviä ja ajantasaisia, puitepäätöksen 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, että tuomiojäsenvaltion on välittömästi toimitettava kansalaisuusjäsenvaltiolle tiedot tuomiojäsenvaltion rikosrekisteritietojen myöhemmistä muutoksista tai poistoista. Lähes kaikki jäsenvaltiot (AT, BE, BG, CY, DE, EE, ES, FI, FR, HR, HU, LT, LU, LV, PL, PT, SE, SI, SK ja UK) ovat saattaneet tämän säännöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään viittaamalla nimenomaisesti päivitysten toimittamiseen. Tšekin osalta tämä velvoite käy ilmi asiayhteydestä. Alankomaissa säädetään, että aiempiin ilmoituksiin sisältyvät virheelliset tiedot on korjattava ja poistettava. 3.4. Lisätietojen toimittaminen Tuomiojäsenvaltiolla on kansalaisuusjäsenvaltion pyynnöstä yksittäisissä tapauksissa velvollisuus toimittaa jäljennös tuomioista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä ja muut asiaan kuuluvat tiedot. Jäsenvaltiot voivat nimetä tällaisten tietojen toimittamista varten toisen keskusviranomaisen. Valtaosa jäsenvaltioista (AT, BE, BG, CY, CZ, FI, HR, LT, LU, LV, NL, SI, SK ja UK) on saattanut puitepäätöksen 4 artiklan 4 kohdan kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään. Bulgaria ilmeisesti lähettää tuomioista sanatarkan selostuksen automaattisesti kaikkien ilmoitusten mukana, ei siis vain pyynnöstä yksittäisissä tapauksissa. Monissa jäsenvaltioissa tuomioiden jäljennökset eivät ole suoraan keskusviranomaisten saatavilla tai rikosrekisterissä. Sen vuoksi eräät jäsenvaltiot (CZ, LT, LV ja SK) ovat asettaneet tuomioistuimilleen tai toimivaltaisille valtion viranomaisille nimenomaisen velvollisuuden toimittaa tarvittavat tiedot keskusviranomaiselle. Itävalta siirtää tällaiset pyynnöt edelleen tuomioistuimille toimenpiteiden toteuttamista varten. Tšekki ja Kypros ovat nimenneet toiset keskusviranomaiset, joilla on suora pääsy tuomioiden jäljennöksiin 4 artiklan 10 Ruotsissa tietoluokat mainitaan yleisellä tasolla, mutta säädetään myös, että ilmoitus on tehtävä puitepäätöksen periaatteiden mukaisesti. Tšekin rikosrekisteri sisältää tiedot, joiden tarkoituksena on varmistaa, että tuomittua ei voida sekoittaa toiseen henkilöön. FI 5 FI

4 kohdan mukaisten pyyntöjen käsittelemistä varten. Portugali ei mainitse nimenomaisesti velvollisuutta vastata tällaisiin pyyntöihin, mutta sen keskusviranomainen voi pyytää tuomioiden jäljennöksiä asianomaisilta tuomioistuimilta muiden jäsenvaltioiden esittämiin tietopyyntöihin vastaamista varten. Huomattavan monet jäsenvaltiot (DE, EE, ES, FR, HU, PL ja SE) eivät ole antaneet tätä koskevia säännöksiä. Ranska ja Puola ovat ilmoittaneet komissiolle, että ne toimittavat kyllä tällaiset tiedot, mutta oikeusapuyleissopimuksen 11 kanavia käyttäen, koska niiden keskusviranomaisilla ei ole suoraa pääsyä tuomioiden jäljennöksiin. 4. Kansalaisuusjäsenvaltion velvollisuudet 4.1. Tietojen säilyttäminen edelleen lähettämistä varten Puitepäätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan kansalaisuusjäsenvaltion on säilytettävä kaikki sille toimitetut tiedot edelleen lähettämistä varten. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin itse päättää, miten tiedot säilytetään. Koska muissa jäsenvaltioissa annettuja tuomioita koskevat tiedot säilytetään ainoastaan edelleen toimittamista varten, ne olisi säilytettävä riippumatta siitä, onko jokin rikos säädetty rangaistavaksi myös kansalaisuusjäsenvaltiossa. Lähes kaikki jäsenvaltiot (AT, BE, BG, CZ, CY, DE, EE, ES, FI, FR, HR, HU, LT, LU, LV, NL, PL, PT, SE, SK ja UK) ovat sisällyttäneet kansalliseen lainsäädäntöönsä nimenomaisen viittauksen säilyttämisvelvollisuuteen. Useimmat jäsenvaltiot ovat säätäneet, että muista jäsenvaltioista saadut tiedot on säilytettävä niiden rikosrekistereissä, siis riippumatta siitä, onko kyseinen teko säädetty rangaistavaksi myös niiden omassa lainsäädännössä. Itävalta, Liettua ja Portugali ovat täsmentäneet tämän omissa säännöksissään. Slovenia ei näytä sisällyttäneen lainsäädäntöönsä säilyttämisvelvollisuutta koskevaa mainintaa. Puitepäätöksen 11 artiklan 2 kohdassa määritellään ne ulkomailla tuomittua henkilöä koskevat, tuomiojäsenvaltion toimittamat tiedot, jotka kansalaisuusjäsenvaltion on säilytettävä. Jäsenvaltioiden suuri enemmistö (AT, BE, BG, CY, DE, EE, FI, FR, HR, HU, LT, LU, NL, PL, SK ja UK) säilyttää kaikki tiedot. Kolme jäsenvaltiota (CZ, LV ja SE) on kuitenkin hyväksynyt täytäntöönpanosäännökset, joissa ei määritellä, mitkä tiedot on säilytettävä, vaan pysytellään yleisemmällä tasolla tai säädetään erityisehdoista 12. Espanja ja Portugali eivät esitä luetteloa säilytettävistä tiedoista, vaan ainoastaan yleisen velvollisuuden säilyttää kaikki muiden jäsenvaltioiden toimittamat tiedot. Lähes kaikki jäsenvaltiot rekisteröivät tiedot niiden kansalaisille muissa jäsenvaltioissa annetuista tuomioista olemassa oleviin rikosrekisteritietokantoihinsa. Neljä jäsenvaltiota (BG, FI, HU ja PT) on kuitenkin perustanut näille tiedoille erillisen rekisterin niiden edelleen lähettämistä varten. Useimmissa jäsenvaltioissa on vain yksi rikosrekisteristä vastaava viranomainen, joka pitää yllä yhtä tai useampaa rikosrekisteriä. Joissakin jäsenvaltioissa, mm. Bulgariassa, on käytössä hajautettu järjestelmä, jossa tietojen säilyttämisestä vastaavat useat eri yksiköt. 4.2. Tietojen päivittäminen Puitepäätöksen 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, että kun kansalaisuusjäsenvaltio saa ilmoituksen siitä, että tuomiojäsenvaltiosta aiemmin toimitettuja tietoja muutetaan tai poistetaan, vastaava muutos tai poisto on tehtävä myös kansalaisuusjäsenvaltiossa. 11 12 Keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 29 päivänä toukokuuta 2000 tehty yleissopimus (EYVL C 197, 12.7.2000, s. 3.) Ruotsissa tietoluokkiin viitataan yleisellä tasolla, ja toisaalta säädetään, että Ruotsin hallitus voi antaa asiaa koskevia yksityiskohtaisempia sääntöjä. Latvian ja Tšekin osalta ks. 4.2 jakso. FI 6 FI

Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että henkilöitä kohdellaan ankarammin kuin jos heidät olisi tuomittu kansallisessa tuomioistuimessa. Jos esimerkiksi tiedot jostakin tuomiosta olisi tietojen säilyttämistä ja poistamista koskevien kansallisten sääntöjen perusteella poistettava, tuomitun kansalaisuusjäsenvaltio ei voi enää käyttää kyseisiä tietoja kansallisissa menettelyissä. Sen sijaan sen on edelleen voitava lähettää tiedot pyynnöstä toiselle jäsenvaltiolle. Näin ollen puitepäätöksen seurauksena syntyy eräänlainen kaksinkertainen oikeusjärjestelmä sen mukaan, käytetäänkö tietoja sisäisesti kansalaisuusjäsenvaltiossa vai lähetetäänkö ne toiseen jäsenvaltioon. Suuri enemmistö jäsenvaltioista (AT, BE, BG, CY, CZ, DE, ES, FI, FR, HR, HU, LV, NL, PL, PT, SK ja UK) on pannut nämä säännökset täytäntöön viittaamalla nimenomaisesti päivitysten rekisteröintiin. Jotkut näistä (mm. BE, HR, HU ja UK) ovat säätäneet, että vain päivitetyt tiedot voidaan lähettää edelleen. Ranska ja Portugali ovat kehittäneet kaksinkertaisen oikeusjärjestelmän periaatetta pidemmälle säätämällä, että vaikka ulkomaista tuomiota koskevat tiedot olisi poistettu niiden kansallisista rekistereistä kansallisten sääntöjen mukaisesti, tiedot voidaan silti lähettää edelleen toiselle jäsenvaltiolle, jos tietoja ei ole poistettu tuomiojäsenvaltiossa. Liettuan säännöksessä tietojen päivitysvelvollisuutta ei mainita nimenomaisesti, mutta se voidaan johtaa asiayhteydestä. Ruotsissa ei mainita muutosten kirjaamista, ainoastaan tietojen poistaminen. Virossa ainoastaan tietojen poistamista koskeva velvollisuus voidaan johtaa viittauksesta asianomaiseen lainsäädäntöön, mutta ei muuttamista koskevaa velvollisuutta. Kahdessa jäsenvaltiossa on säädetty velvollisuudesta poistaa ulkomaisia tuomioita koskevat tiedot viimeistään viiden (DE) tai 20 (SE) vuoden kuluttua tuomion antamisesta, ellei tuomiojäsenvaltio ole sitä ennen ilmoittanut tietojen poistamisesta. Luxemburg ja Slovenia eivät ilmeisesti ole säätäneet tietojen päivittämisestä. Alankomaissa on otettu tallennettujen tietojen päivittämisen lisäksi käyttöön erityiset päivitykset, jotka tehdään toiselle jäsenvaltiolle pyynnöstä lähetettyihin tietoihin siinä tapauksessa, että tiedot muuttuvat vuoden kuluessa lähettämisestä. 5. Tietopyyntöihin vastaaminen 5.1. Tietopyynnöt rikosasian käsittelyä varten Puitepäätöksen mukaan kansalaisuusjäsenvaltion on vastattava toisten jäsenvaltioiden rikosasian käsittelyä varten esittämiin tietopyyntöihin, jotka koskevat niiden kansalaisille annettuja tuomioita. Rikosasian käsittely kattaa oikeudenkäynnin lisäksi myös oikeudenkäyntiä edeltävät vaiheet ja tuomion täytäntöönpanon. Vastaukseen on sisällytettävä tiedot sekä kansallisista tuomioista että muissa jäsenvaltioissa annetuista ja kansalaisuusjäsenvaltiolle asiaa koskevan velvoitteen mukaisesti 27. huhtikuuta 2012 jälkeen ilmoitetuista tuomioista. Lisäksi on lähetettävä tiedot, jotka kansalaisuusjäsenvaltiolle on toimitettu ja jotka se on kirjannut rikosrekisteriinsä ennen mainittua päivämäärää. Vastausvelvollisuus kattaa myös kolmansissa maissa annettuja tuomioita koskevat tiedot, jotka on tallennettu kansalaisuusjäsenvaltion rikosrekisteriin. Kaikki jäsenvaltiot (AT, BE, BG, CY, CZ, DE, EE, ES, FI, FR, HR, HU, LT, LU, LV, NL, PL, PT, SE, SI, SK, UK) ovat saattaneet puitepäätöksen 7 artiklan 1 kohdan osaksi kansallista lainsäädäntöään. Useimmat niistä ovat sisällyttäneet siihen kyseisessä artiklassa mainitun luettelon vaadituista tietoluokista sellaisenaan. Muut ovat säätäneet, että vastaukseksi on toimitettava asiaa koskevat tiedot, jotka sisältyvät jäsenvaltion rekisteriin (DE, EE, FI, HU, LV, NL ja PL) tai rikosoikeudellisia tarkoituksia varten annettavaan rikosrekisteriotteeseen (FR ja LU). Viro lähettäisi myös jäljennöksen tuomiosta. FI 7 FI

5.2. Tietopyynnöt muita tarkoituksia kuin rikosasian käsittelyä varten Puitepäätöksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos tietoja pyydetään muuta kuin rikosasian käsittelyä varten (näin tehdään noin 20 prosentissa tapauksista), keskusviranomainen voi vastata kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Vastaukseen voidaan tässä tapauksessa sisällyttää samat tiedot kuin silloin kun kyseessä on rikosasian käsittely, paitsi jos kansallisessa lainsäädännössä säännellään tällaisen tietopyynnön soveltamisalaa tai järjestelyjä muulla tavoin. Puitepäätöksessä vahvistetaan myös säännöt sellaisten tietojen lähettämiselle, joiden osalta tuomiojäsenvaltio on määrännyt, että niitä ei saa lähettää edelleen muuta tarkoitusta kuin rikosasian käsittelyä varten. Tällaisissa tapauksissa kansalaisuusjäsenvaltion on kehotettava tietopyynnön esittävää jäsenvaltiota ottamaan yhteyttä suoraan tuomiojäsenvaltioon. Näin voidaan varmistaa tuomiojäsenvaltion kansalaisuusjäsenvaltiolle toimittamien henkilötietojen korkeatasoinen suojelu. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun direktiivin 2011/93/EU 13 10 artiklan 3 kohdassa on erityissäännöksiä, joissa jäsenvaltiot velvoitetaan välittämään tietoja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä annetuista rikostuomioista ja niistä johtuvista oikeudenmenetyksistä, kun tietoja pyydetään puitepäätöksen 6 artiklan mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa, että työnantajilla on mahdollisuus saada tietää tällaisista rikostuomioista, kun he ottavat palvelukseensa henkilöitä ammatillisiin tai vapaaehtoistehtäviin, joissa ollaan suoraan ja säännöllisesti tekemisissä lasten kanssa. Näiden erityissäännösten täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa käsitellään direktiivin 2011/93/EU täytäntöönpanosta annettavassa erillisessä kertomuksessa. Kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet puitepäätöksen 7 artiklan 2 kohdan osaksi kansallista lainsäädäntöään, mutta säännösten yksityiskohdat vaihtelevat huomattavasti. Useimmat jäsenvaltiot (BE, BG, CZ, CY, DE, EE, ES, FR, HR, LT, NL, SE, SI ja UK) vastaisivat muita tarkoituksia varten tehtyihin tietopyyntöihin kansallisten sääntöjensä mukaisesti. Tarkemmin sanoen tämä tarkoittaa seuraavaa: BE vastaisi kansallisen rikosprosessilain mukaisesti; CZ ja DE eivät lähettäisi tietoja tietyistä muissa jäsenvaltioissa annetuista tuomioista, joita niiden kansalliset tuomioistuimet eivät pidä tuomioina; DE ja ES lähettäisivät tietoja samoja tarkoituksia varten ja saman verran kuin ne lähettäisivät omille kansallisille viranomaisilleen; EE vastaisi, jos se olisi mahdollista rikosrekisterilain perusteella; FR viittaisi tietoihin, jotka sisältyvät muuta kuin rikosasian käsittelyä varten annettavaan kansalliseen rikosrekisteriotteeseen; HR vastaisi tietyissä erityistilanteissa; LT vastaisi ilman tuomitun suostumusta, jos sen kansallinen lainsäädäntö rajoittaisi henkilön oikeuksia ja vapauksia konkreettisessa tapauksessa tuomion perusteella; muussa tapauksessa tarvittaisiin asianomaisen suostumus; NL on säätänyt, että vastaus voidaan toimittaa tapauskohtaisen huolellisen harkinnan jälkeen; toimitettavien tietojen laajuus määriteltäisiin tämän harkinnan yhteydessä; SE toimittaisi tiedot, jos se saisi vastaavasti tällaisia tietoja pyynnön esittävältä jäsenvaltiolta; lisäksi eräitä tietoluokkia ei voida toimittaa muuta tarkoitusta kuin rikosasian käsittelyä varten; 13 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1). FI 8 FI

SI vaihtaisi tietoja ainoastaan kansallisista ja kolmansissa maissa annetuista rikostuomioista, mutta ei sille toimitettuja tietoja muissa jäsenvaltioissa annetuista tuomioista; UK on säätänyt, että kärsityistä vapausrangaistuksista (spent convictions) voidaan toimittaa tietoja ainoastaan kansallisessa lainsäädännössä erikseen mainittujen rikosten osalta. Kolme jäsenvaltiota edellyttää lisäksi tuomitun suostumusta vastauksen antamiseen: ES vaatii suostumuksen aina, paitsi jos laki velvoittaa yksilön esittämään rikosrekisteriotteen; LT vaatii suostumuksen siinä tapauksessa, että sen kansallinen lainsäädäntö ei rajoita henkilön oikeuksia ja vapauksia tuomion perusteella; LU sallii tietojenvaihdon vain jos on kyse työskentelystä lasten parissa, ja tuomitun suostumus vaaditaan aina. AT, LV, PL ja SK eivät ole sisällyttäneet viittausta kansalliseen lainsäädäntöön, kun vastaus annetaan muita tarkoituksia varten esitettyyn tietopyyntöön, eikä tietojen antamista rajoiteta muutenkaan, vaan vastauksessa voidaan lähettää samat tiedot kuin rikosasian käsittelyä varten. Neljä jäsenvaltiota ei vaihda tietoja muuta tarkoitusta kuin rikosasian käsittelyä varten, paitsi kun kyseessä on yksilön esittämä pyyntö (FI, HU ja PT) tai pyyntö liittyy lasten parissa työskentelyyn (jolloin kyseessä on direktiivin 2011/93/EU täytäntöönpano) (LU). Näistä maista kaksi (HU ja LU), sekä SI, joka ei lähetä tietoja muissa jäsenvaltioissa annetuista tuomioista, eivät ole sisällyttäneet säännöksiinsä tuomiojäsenvaltion vahvistamien sääntöjen mukaisia, tietojen edelleen toimittamista koskevia rajoituksia. FI, HU, LU, SI, EE, FR ja NL eivät ole säätäneet velvollisuudesta ilmoittaa tuomiojäsenvaltiolle, mistä rajoituksen kohteena olevat tiedot on mahdollista saada. Eräät jäsenvaltiot (mm. BG, EE ja SE) ovat säätäneet, että lähettäessään omalla alueellaan annettuja tuomioita koskevia ilmoituksia ne voivat edellyttää, että tietoja saa toimittaa edelleen ainoastaan rikosasian käsittelyä varten. Espanja ja Portugali soveltavat tällaista rajoitusta kaikkiin lähettämiinsä ilmoituksiin. 5.3. Kolmansien maiden esittämät tietopyynnöt Puitepäätöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaan kansalaisuusjäsenvaltio voi vastata kolmansien maiden tietopyyntöihin toisten jäsenvaltioiden toimittamien tuomioiden osalta vain 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen rajojen puitteissa. Rikosrekisteritietojen toimittamista kolmansille maille säännellään jäsenvaltioiden lainsäädännössä keskinäistä oikeusapua koskevilla yleissopimuksilla, muilla kansainvälisillä sopimuksilla tai rikosrekisterilain erityissäännöksillä. Jäsenvaltioiden suuri enemmistö (BE, BG, CY, CZ, DE, EE, ES, FI, HR, HU, LV, NL, PL, SE, SI, SK ja UK) on nimenomaisesti sisällyttänyt 7 artiklan 3 kohdan kansalliseen lainsäädäntöönsä. Liettuassa tämä voidaan päätellä asiayhteydestä. PT on säätänyt, että EU:n ulkopuolisista maista tuleviin tietopyyntöihin on vastattava sovellettavien kansainvälisten sopimusten mukaisesti vastavuoroisuuden puitteissa. AT, FR ja LU eivät ole antaneet tätä koskevia säännöksiä. 5.4. Muille kuin kansalaisuusjäsenvaltioille osoitetut tietopyynnöt Tietopyyntö voidaan osoittaa myös muulle kuin kansalaisuusjäsenvaltiolle. Esimerkiksi tuomiojäsenvaltiolta voidaan pyytää tietoja ennen puitepäätöksen voimaantuloa annetuista tuomioista, joita ei välttämättä ole toimitettu kansalaisuusjäsenvaltiolle. Tietoja saatetaan pyytää myös kolmannen maan kansalaisesta, joka ei ole minkään EU:n jäsenvaltion kansalainen. FI 9 FI

Puitepäätöksen 7 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on toimitettava rikosrekisterissään olevat kyseisessä jäsenvaltiossa annettuja tuomioita ja kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille annettuja tuomioita koskevat tiedot. Vastaukseen sovelletaan samoja ehtoja kuin oikeusapuyleissopimuksen 13 artiklassa, eli vastaaminen on pakollista ja vastauksen on sisällettävä kaikki tiedot (jos pyyntö liittyy rikosasian käsittelyyn) tai sen on oltava kansallisen lainsäädännön mukainen (jos pyyntö on esitetty muuta tarkoitusta varten). Kolmansien maiden kansalaisten osalta tämä tarkoittaa, että ECRIS-järjestelmässä on esitettävä yleinen tietopyyntö kaikille jäsenvaltioille sen selvittämiseksi, missä kyseinen henkilö on tuomittu. Kun otetaan huomioon puitepäätöksen 7 artiklan 4 kohdassa säädetty vastausvelvollisuus, tästä aiheutuu valtava hallinnollinen rasitus kaikille jäsenvaltioille, myös niille (useimmille), joilla ei ole pyydettyjä tietoja. Tästä syystä komissio on esittänyt rikosrekisteritietojen vaihtoa koskevan direktiivin muuttamista EU:ssa tuomittujen kolmansien maiden kansalaisten osalta. Jäsenvaltioiden suuri enemmistö (AT, BE, BG, CY, CZ, DE, EE, ES, FI, FR, HR, HU, LT, LV, NL, PL, PT, SE ja UK) on saattanut 7 artiklan 4 kohdan kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään. Useimmat jäsenvaltiot (AT, CZ, DE, EE, ES, FI, FR, LT, NL, PL ja SE) eivät ole tehneet eroa sen suhteen, koskeeko tietopyyntö niiden omia kansalaisia vai muiden jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden kansalaisia ja esitetäänkö se rikosasian käsittelyä vai jotakin muuta tarkoitusta varten; kaikkiin pyyntöihin sovelletaan samoja yleissääntöjä. Näiden säännösten lisäksi kaksi jäsenvaltiota on täsmentänyt, että tiedot olisi toimitettava oikeusapuyleissopimuksen (HU) tai kansainvälisten sopimusten (LV) mukaisesti. FI, HU ja PT vastaisivat tietopyyntöihin vain jos ne on tehty rikosasian käsittelyä varten. BE, BG, CY, HR ja UK ovat hyväksyneet erillisen säännöksen, jossa enimmäkseen toistetaan puitepäätöksen 7 artiklan 4 kohdan säännökset erityisesti muiden jäsenvaltioiden kansalaisia koskevien tietopyyntöjen osalta. Kahdessa muussa jäsenvaltiossa on hyväksytty vastaava erillinen säännös. Sloveniassa se koskee ainoastaan kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia koskevia tietopyyntöjä (eikä muiden jäsenvaltioiden kansalaisia). Slovakiassa mainitaan vain, että tietoja olisi toimitettava siinä määrin kuin kansainvälisissä sopimuksissa vaaditaan. Luxemburg ei ilmeisesti ole saattanut tätä säännöstä osaksi kansallista lainsäädäntöään. 5.5. Määräaika vastauksen antamiselle Vastaus tietopyyntöön, joka on esitetty rikosasian käsittelyä tai jotakin muuta tarkoitusta varten, olisi annettava välittömästi tai ainakin 10 työpäivän kuluessa. Jos henkilö pyytää tietoja omasta rikosrekisteristään, pyyntöön on vastattava 20 työpäivän kuluessa. Jos tietopyynnön vastaanottanut jäsenvaltio pyytää lisätietoja pyynnön aiheen selvittämiseksi, sen olisi kuultava pyynnön esittävää jäsenvaltiota välittömästi ja vastattava 10 työpäivän kuluessa tietojen vastaanottamisesta. Lähes kaikki jäsenvaltiot (AT, BE, CY, CZ, BG, EE, ES, FI, FR, HR, HU, LT, LU, LV, NL, PL, SI, SK ja UK) ovat saattaneet määräaikoja koskevat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään. HU ja PL eivät ole antaneet yksityiskohtaisia säännöksiä lisätietojen pyytämisestä. CZ, NL ja SK soveltavat 10 päivän määräaikaa myös yksityishenkilöiden esittämiin pyyntöihin. Ruotsi on antanut säännöksiä rikosasian käsittelyä varten esitettyihin tietopyyntöihin vastaamisesta, mutta ei muunlaisista tietopyynnöistä. Saksa ei mainitse vastaamisen määräaikaa puitepäätöksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisten tietopyyntöjen yhteydessä, vaan ainoastaan yksityishenkilön esittämien pyyntöjen yhteydessä. Portugali ei näytä säätäneen määräajoista omassa lainsäädännössään. FI 10 FI

6. Tietopyynnöt Kun kansallisella tasolla pyydetään tietoja rikosasian käsittelyä tai muuta tarkoitusta varten, jäsenvaltion keskusviranomainen voi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti esittää tietopyynnön toisen jäsenvaltion keskusviranomaiselle (puitepäätöksen 6 artiklan 1 kohta). Lähes kaikki jäsenvaltiot (AT, BE, BG, CY, CZ, DE, EE, ES, FI, HR, HU, LU, LV, NL, PL, PT, SE, SI, SK ja UK) ovat antaneet säännöksiä, joiden nojalla keskusviranomainen voi tarvittaessa pyytää tietoja kotimaan viranomaisia varten. Jotkut jäsenvaltiot (BG, EE, FI, HR, HU, LV, PL, PT, SE ja SI) ovat säätäneet erikseen, mitkä tahot voivat pyytää tietoja keskusviranomaiselta kansallisella tasolla ja missä tilanteessa tietoja voidaan pyytää. CZ, FI ja HU pyytäisivät tietoja vain rikosasian käsittelyä varten. Puolassa tietoja pyydettäisiin tietopyynnön vastaanottavan jäsenvaltion eikä Puolan oman lainsäädännön mukaisesti. FR ja LT eivät ole antaneet säännöksiä 6 artiklan 1 kohdan mukaisista tietopyynnöistä. Erityistä harkintaa edellytetään silloin kun unionin kansalainen pyytää muun kuin kansalaisuusjäsenvaltionsa keskusviranomaiselta omaa rikosrekisteriään koskevia tietoja, jotka on tallennettu 27. huhtikuuta 2012 tai sen jälkeen. Jotta voitaisiin varmistaa, että tietopyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion toimittama rikosrekisteriote sisältää tyhjentävät tiedot kysyjän rikoshistoriasta, puitepäätöksen 6 artiklan 3 kohdassa velvoitetaan se pyytämään tiedot myös kansalaisuusjäsenvaltiolta ja sisällyttämään ne otteeseen. Tämä säännös on erityisen tärkeä silloin kun on saatava rikosrekisteritiedot arkaluonteisella alalla kuten turvallisuusalalla tai lasten parissa työskentelyä varten (ks. direktiivi 2011/93/EU). Jäsenvaltioiden suuri enemmistö (AT, BE, BG, CY, CZ, DE, ES, FI, FR, HR, LT, LU, LV, PL, PT, SE, SI ja SK) on säätänyt keskusviranomaiselle velvollisuuden pyytää tietoja toisen jäsenvaltion kansalaisen puolesta. Muutama jäsenvaltio (BG, FI, LV, SE ja SK) ei kuitenkaan ole säätänyt erikseen, että saadut tiedot olisi sisällytettävä kansalaiselle annettavaan rikosrekisteriotteeseen. Kroatiassa yksityishenkilöt eivät yleensä voi saada rikosrekisteriotetta itselleen. He saavat ainoastaan tutustua siihen virkailijan läsnä ollessa. Poikkeustapauksessa on mahdollista saada erityinen todistus, jos se tarvitaan sellaista toimintaa varten, jossa ollaan säännöllisesti tekemisissä lasten kanssa, tai tietyn oikeuden käyttämiseksi ulkomailla tai kansainvälisessä organisaatiossa. DE, HR ja NL voivat antaa kansalaiselle erityisen mainetodistuksen. EE, HU, NL ja UK eivät ole saattaneet puitepäätöksen 6 artiklan 3 kohdassa säädettyä velvollisuutta osaksi kansallista lainsäädäntöään. Alankomaissa, samoin kuin Kroatiassa, yksityishenkilö ei voi pyytää otetta rikosrekisteritiedoistaan, vaan ainoastaan oikeutta tutustua niihin. Mainetodistuksen voi saada esimerkiksi työnhakua varten, mutta siitä säädetään erillisissä säännöksissä, joita ei ole annettu tiedoksi komissiolle. Yhdistynyt kuningaskunta on saattanut osaksi kansallista lainsäädäntöään ainoastaan puitepäätöksen 6 artiklan 2 kohdan, mutta ei velvollisuutta pyytää tietoja muista jäsenvaltioista. 7. Edellytykset henkilötietojen käyttämiselle Puitepäätöksessä on useita säännöksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa henkilötietojen korkeatasoinen suojelu (7 ja 9 artikla). Tietopyyntöjen perusteella toimitettuja henkilötietoja voidaan käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten niitä on pyydetty. Lisäksi muuta tarkoitusta kuin rikosasian käsittelyä varten toimitettuja henkilötietoja voidaan käyttää tietopyynnön esittäneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion määrittämissä rajoissa. Vastaavasti kolmannelle maalle toimitettaviin henkilötietoihin sovelletaan tuomiojäsenvaltion määrittämiä tarkoitusta ja käyttöä koskevia rajoituksia. Lähes kaikki jäsenvaltiot (AT, BE, BG, CY, CZ, DE, EE, ES, FI, HR, HU, LT, LV, NL, PL, PT, SE, SI, SK ja UK) ovat panneet täytäntöön nämä henkilötietojen suojelua koskevat takeet. FI 11 FI

Kaikki kansalliset säännökset perustuvat jossain määrin puitepäätöksen säännöksiin, mutta BG, FI ja LT ovat lisänneet nimenomaisen viittauksen tietojen käsittelyyn kansallisten tietosuojasäännösten mukaisesti. FI, LU, LT ja PT ovat sisällyttäneet rekisteröidyn oikeuksien suojelua koskevat säännökset suoraan kansalliseen lainsäädäntöönsä. Esimerkiksi Suomessa rekisteröidyllä on oikeus saada tietää, keille ja mitä tarkoitusta varten hänen tietonsa on luovutettu kuluneen vuoden aikana. Kansallista tietosuojalainsäädäntöä sovelletaan joka tapauksessa henkilötietojen käsittelyyn rikosrekisteritietokannoissa ja näiden tietojen vaihtamiseen muiden jäsenvaltioiden kanssa. FR ja LU eivät ilmeisesti ole antaneet tätä koskevia säännöksiä. FR on tosin sisällyttänyt lainsäädäntöönsä lausuman, jonka mukaan tiedot voidaan toimittaa vain jos laissa niin säädetään. 8. Standardoidun sähköisen muodon hyväksyminen tietojen toimittamista varten ECRIS-järjestelmä, jossa tietoja voidaan vaihtaa sähköisesti ns. standardoidun eurooppalaisen muodon avulla, on perustettu puitepäätöksen nojalla. Puitepäätöksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla jäsenvaltioiden on käytettävä tätä järjestelmää 27. huhtikuuta 2012 alkaen. Tällä hetkellä kaikki jäsenvaltiot paitsi SI, PT ja MT 14 vaihtavat tietoja ECRIS-järjestelmän kautta. Useimmat jäsenvaltiot (BE, BG, CY, CZ, EE, ES, FR, FI, HR, LT, LV, NL, PL, PT, SI ja SK) ovat säätäneet kansallisessa lainsäädännössään velvollisuudesta vaihtaa tietoja sähköisesti standardoitua muotoa käyttäen. Monet jäsenvaltiot (BE, BG, EE, HR, LT, PL, SI, SK ja UK) viittaavat nimenomaisesti ECRISiin rikosrekisteritietojen vaihdossa käytettävänä sähköisenä kanavana. Sloveniassa oikeusministeriö vahvistaa päivämäärän, jona sähköinen tietojenvaihto ECRISin kautta aloitetaan. Itävallassa sähköisen muodon käyttö voidaan päätellä asiayhteydestä. DE, HU, LU, SE ja UK eivät mainitse kansallisissa säännöksissään sähköistä muotoa, mutta käytännössä ne vaihtavat tietoja ECRISin kautta. PÄÄTELMÄT Puitepäätöksen saattaminen osaksi 22 jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä on merkittävästi edistänyt rikosrekisteritietojen vaihdon parantamista unionissa. Säännösten noudattamisen taso kuitenkin vaihtelee. Puitepäätöksen 4 artiklan 1 3 kohta, 5 artiklan 1 kohta, 6 artiklan 1 kohta, 7 artiklan 1 kohta ja 8 artikla on yleensä pantu täytäntöön vaatimusten mukaisesti. Kaikki 22 jäsenvaltiota ovat saattaneet osaksi kansallista lainsäädäntöään velvollisuudet, jotka koskevat tuomioita koskevien ilmoitusten lähettämistä, niiden tallentamista ja tietojen vaihtamista rikosasian käsittelyä varten. Aiempia tuomioita koskevien tietojen lähettäminen pyynnöstä vireillä olevan rikosasian käsittelyä varten helpottaa Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa annetun puitepäätöksen 2008/675/YOS asianmukaista soveltamista. Sen sijaan 4 artiklan 4 kohdan, 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 2 ja 4 kohdan sekä 11 artiklan 1 3 kohdan täytäntöönpanon taso vaihtelee. Puutteellinen tai epätäydellinen täytäntöönpano voi johtaa eriarvoiseen kohteluun, kun joistakin tuomituista on saatavilla koko rikoshistoria ja toisten tiedoista puuttuvat tiedot muissa jäsenvaltioissa annetuista tuomioista. Ne jäsenvaltiot, jotka ovat panneet kaikki puitepäätöksen säännökset asianmukaisesti täytäntöön, eivät voi hyödyntää puitepäätöksen kaikki vaatimukset täyttävää tietojenvaihtoa niiden jäsenvaltioiden kanssa, joissa täytäntöönpano on jäänyt puutteelliseksi. Tämän seurauksena rikosrekisteritietoja ei välttämättä vaihdeta lainkaan. 14 Vuoden 2014 loppuun mennessä liitäntöjä oli käytössä 66 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden välisistä mahdollisista liitännöistä. MT on ilmoittanut aloittaneensa liitännät vuonna 2015. FI 12 FI

Komissio seuraa tiiviisti, miten jäsenvaltiot noudattavat kaikkia puitepäätöksen vaatimuksia. Komissio kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka ovat ilmoittaneet valmistelevansa asiaa koskevaa lainsäädäntöä, hyväksymään nämä kansalliset toimenpiteet ja ilmoittamaan niistä mahdollisimman pian. Niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä saattaneet puitepäätöstä osaksi kansallista lainsäädäntöään, pyydetään tekemään niin ensi tilassa. FI 13 FI

AT BE BG CY CZ DE LIITE YHTEENVETO JÄSENVALTIOIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANOILMOITUKSISTA Onko täytäntöönpanotoimista ilmoitettu? Ilmoituspäivä 20.8.2013 30.1.2015 18.7.2014 30.7.2014 20.3.2013 23.4.2012 25.3.2015 9.7.2014 1.2.2013 25.6.2014 16.3.2012 Täytäntöönpanotoimenpiteet Rikosasioissa tehtävästä oikeudellisesta yhteistyöstä EU:n jäsenvaltioiden kanssa 27.12.2011 annetun liittovaltion lain muutos; Rikosrekisteristä 20.4.2012 annetun lain muutos; Kärsityistä vapausrangaistuksista 20.4.2012 annetun lain muutos; Rikosprosessilain 589 597, sellaisena kuin se on muutettuna oikeusalan eri kysymyksistä 25.4.2014 annetulla lailla; Luonnos kiertokirjeeksi rikosrekisteritietojen vaihdosta EU:n jäsenvaltioiden välillä Oikeuslaitosta koskevan lain sekä rikosrekisteritoimiston toiminnasta ja organisaatiosta 26.2.2008 annetun asetuksen N:o 8 muutokset Päätös N:o 71.068, tehty 8.10.2010, puitepäätöksen 2009/315/YOS hyväksymisestä Laki N:o 357/2011, rikosrekisteristä annetun lain N:o 269/1994 muuttamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna, ja eräät muut lait Laki rikosrekisteritietojen vaihdon parantamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä ja rikosrekisteristä 15.12.2011 annetun lain säännösten muuttamisesta Täytäntöön- pano- /voimaantulo päivämäärä 27.4.2012 Kiertokirje: maaliskuun 2015 loppu; aiemmat toimenpiteet: 24.5.2014 15.2.2013 1.9.2012 Keskusviranomainen ilmoitettu (3 artiklan 2 kohta) Poliisi liittovaltion poliisin rikosrekisterivirasto, Wien Oikeusministeriö keskusrikosrekisterivirasto (Casier Judiciaire Central), Bryssel Oikeusministeriö keskusrikosrekisteritoimisto, Sofia Poliisi poliisijohtaja; aiempia tuomioita käsittelevä virasto (osasto C); aiempia tuomioita käsittelevä virasto: poliisin päätoimipaikka liikennerikkomukset (osasto B); poliisin päätoimipaikka EU:n ja kansainvälisen tason poliisiyhteistyön jaosto 27.4.2012 Oikeusministeriö Rikosrekisterivirasto, Praha Oikeusministeriö 27.4.2012 Oikeusministeriö liittovaltion keskusrekisteri, Bonn DK Ei Poliisi Tanskan FI 14 FI

EE 12.2.2015 Rangaistusrekisteristä 17.2.2011 annettu laki kansallinen poliisin viestintäkeskus, Kööpenhamina 1.1.2012 Oikeusministeriö Rekisteri- ja tietojärjestelmäkeskus, Tallinna EL Ei Oikeusministeriö Rikosrekisteriosasto, Ateena ES FI FR HR HU 14.11.2014 7.7.2014 26.6.2014 29.5.2012 10.3.2015 20.1.2015 22.1.2013 18.6.2014 28.6.2013 30.12.2014 28.11.2014 Aiempia tuomioita koskevien tietojen vaihdosta ja rikostuomioiden huomioon ottamisesta Euroopan unionissa 12.11.2014 annettu orgaaninen laki 7/2014 Laki 214/2012, annettu 11.5.2012, rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä; Laki 215/2012, annettu 11.5.2012, rikosrekisterilain muuttamisesta, 4 a :ssä säädettyä muutosta lukuun ottamatta Laki 217/2012, annettu 11.5.2012, kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 24 :n muuttamisesta Tuomioiden täytäntöönpanosta 27.3.2012 annettu laki 2012-409 Kansallisista rikosrekistereistä ja tietojenvaihdosta muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa 28.11.2014 annettu asetus N:o 214 Laki N:o 143/12 tuomioiden oikeudellisista seuraamuksista, rikosrekistereistä ja maineen palauttamisesta; Rikosrekisterien sääntökirjan muutokset (NN, No 66/2013) Laki XLVII/2009 rikosrekisterijärjestelmästä, Unkarin kansalaisille Euroopan unionin tuomioistuimissa annettujen tuomioiden rekisteristä sekä biometristen tietojen tallentamisesta rikosoikeudellisia ja lainvalvontatarkoituksia varten; Laki LXXVIII/2013 tiettyjen rikosasioita koskevien lakien muuttamisesta; Laki CLXXXVI/2013 tiettyjen rikosasioita koskevien lakien ja 1.12.2014 Oikeusministeriö Tuomittujen keskusrekisteri, Madrid 15.5.2012 Oikeusministeriö Oikeusrekisterikeskus, Hämeenlinna 1.12.2014 Oikeusministeriö Kansallinen rikosrekisteri, Nantes 1.7.2013 Oikeusministeriö, Zagreb Sisäministeriö hallinnollisista ja sähköisistä julkisista palveluista vastaava keskustoimisto, Budapest FI 15 FI

muiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta; Laki XIX/1998 rikosoikeudenkäyntimenettelyistä; hallituksen asetus N:o 276, annettu 23.12.2006, hallinnollisista ja sähköisistä julkisista palveluista vastaavan keskustoimiston perustamisesta, tehtävistä ja toimivallasta; Laki CXII/ 2011 itsemääräämisoikeudesta henkilötietojen käsittelyssä ja tiedonvälityksen vapaudesta IE Ei Sisäministeriö lakiluonnos toimitettu poliisiylijohtaja (kansallinen poliisi), Tipperary IT Ei Oikeusministeriö Rikosrekisterivirasto, Rooma LT Laki N:o XI-1503, annettu 1.7.2012 Sisäministeriö 22.6.2011, epäiltyjen, syytettyjen Tietotekniikka- ja 27.5.2014 ja tuomittujen rekisteristä; viestintäosasto, Vilna Epäiltyjen, syytettyjen ja tuomittujen rekisteriä koskevat määräykset, hyväksytty Liettuan tasavallan hallituksen 18.4.2012 antamalla päätöslauselmalla N:o 435; Epäiltyjen, syytettyjen ja tuomittujen rekisteriin kirjaamista ja tietojen luovuttamista koskevat säännöt, annettu 10.8.2012 LU LV 3.7.2014 24.5.2013 27.1.2015 24.7.2014 Laki rikosrekisteritietojen järjestämisestä ja vaihtamisesta EU:n jäsenvaltioiden kesken, annettu 29.3.2013 Rikosrekisterilaki, annettu 10.10.2013; Hallituksen asetus N:o 1427, annettu 10.12.2013, tuomioita koskevien tietojen pyytämistä ja tietojen toimittamista varten käytettävän lomakkeen sisällöstä ja muodosta; Hallituksen asetus rikosrekisteritietojen toimittamisesta ja vastaanottamisesta, rikosrekisteriotteen laatimisesta ja siitä perittävästä maksusta 1.8.2013 Yleisen syyttäjän virasto, Luxembourg 1.1.2014 Sisäministeriö Tietokeskus, Riika MT Ei Poliisi Rikostutkintaosasto, Floriana FI 16 FI

NL PL PT 12.4.2012 31.7.2013 15.6.2015 5.5.2015 Asetus, annettu 23.3.2012, oikeustietoja ja rikosrekistereitä koskevan asetuksen muuttamisesta Laki, annettu 16.9.2011, kansallisesta rikosrekisteristä annetun lain muuttamisesta Laki N:o 37/2015, annettu 5.5.2015, rikosrekisterin järjestämistä ja toimintaa koskevien yleisten periaatteiden vahvistamisesta ja puitepäätöksen 2009/315/YOS saattamisesta 1.4.2012 Oikeusministeriö Oikeustietopalvelu, Almelo 27.4.2012 Oikeusministeriö Kansallinen rikosrekisterivirasto, Varsova 22.7.2015 Oikeusministeriö Rikosrekisteriyksikkö, Lissabon osaksi kansallista lainsäädäntöä. RO Ei Sisäministeriö Poliisin tarkastusosasto: Rikosrekistereistä, tilastoista ja operatiivisista SE SI SK UK 21.5.2013 12.12.2013 22.10.2013 10.6.2014 9.1.2015 Laki rikosrekisterilain muuttamisesta (1998:620); Laki poliisitietolain muuttamisesta (2010:361); Laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain (2000:562) muuttamisesta; Laki tietojen julkisuudesta ja luottamuksellisuudesta annetun lain (2009:400) muuttamisesta; Asetus poliisitietoasetuksen muuttamisesta (2010:1155); Asetus poliisiylihallituksen ohjeita koskevan asetuksen muuttamisesta (1989:773); Asetus rikosrekisteriasetuksen muuttamisesta (1999:1134); - kaikki edellä mainitut on annettu 29.11.2012 Laki kansainvälisestä yhteistyöstä rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken, annettu 23.5.2013 Laki N:o 334/2012, rikosrekisteristä annetun lain N:o 330/2007 ja eräiden muiden lakien muuttamisesta rikosoikeutta ja tietosuojaa koskevat vuoden 2014 asetukset 62-74 (pöytäkirja N:o 36) 2014; vuoden 2003 rikoslaki (kansainvälinen yhteistyö) rekistereistä vastaava osasto, Bukarest 1.1.2013 Poliisi Poliisiylihallitus, Kiiruna 20.9.2013 Oikeusministeriö Rikosrekisteriosasto, Ljubljana 1.1.2013 Yleisen syyttäjän virasto, Bratislava 1.12.2014 Poliisi Rikosrekisterivirasto (ACRO), Southampton FI 17 FI