TTS TYÖTUTKA Työntutkimuksen hyödyntäminen työssäoppimisessa TYÖTUTKA työntutkimuksen hyödyntäminen työssä oppimisessa KEHITTÄMISMENETELMÄT JA TEHTÄVÄT 2010 2014
2 ESISANAT MUKAVA hankkeessa, joka keskittyi työhyvinvointiosaamisen kehittämiseen, nousi esiin tarve työn menetelmätutkimuksen ja tuottavuuden kehittämisosaamisen lisäämiseen niin koulutusorganisaatioiden kuin työorganisaatioiden ja yritysten kannalta. Siitä syntyi hankkeen idea työntutkimuksen hyödyntämisestä työssäoppimisessa. TYÖTUTKA hankkeessa keskitytään työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa kehittävään työotteeseen, työmenetelmien kehittämistekniikoihin ja oman työn tekemisen tarkasteluun tuottavuusnäkökulmasta. Tämä tehtäväkirja liittyy työpaikkaohjaajan koulutusmateriaaliin. Tehtäväkirja sisältää työssäoppimisessa hyödynnettävien työntutkimusmenetelmien kuvaukset sekä kehittämistehtävät ohjeineen perus, ammatti ja erikoisammattitutkintotasoille. Haluan kiittää omalta osaltani projektiryhmän jäseniä aktiivisesta otteesta hankkeen läpiviennissä, sekä ohjausryhmän panosta hankkeen ohjaustyössä. Joulukuussa 2014 Keijo Vesilahti Asiantuntija
3 SISÄLLYS Sivu 1 TAUSTA 5 2 TUOTTAVUUS 8 3 TYÖNTUTKIMUS 9 4 MENETELMÄT JA TEHTÄVÄT 11 4.1 MENETELMÄT 11 4.1.1 SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN (PT, AT, EAT) 11 4.1.2 TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU (PT, AT, EAT) 12 4.1.3 ASKEL LAYOUT (PT, AT, EAT) 13 4.1.4 TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI (PT, AT, EAT) 14 4.1.5 TYÖPAIKAN ERGONOMINEN SELVITYS (AT, EAT) 15 4.1.6 LAATUTAULU MENETELMÄ (PT, AT, EAT) 16 4.1.7 SYY SEURAUS ANALYYSI (PT, AT, EAT) 17 4.1.8 TOIMINTAKAAVIO (PT, AT, EAT) 18 4.1.9 JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS (EAT oppisopimus) 19 4.1.10 HAVAINNOINTITUTKIMUS (EAT oppisopimus) 21 4.2 TEHTÄVÄT 22 4.2.1 SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN (PT, AT, EAT) 22 4.2.2 TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU (PT, AT, EAT) 24 4.2.3 ASKEL LAYOUT (PT, AT, EAT) 27 4.2.4 TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI (PT, AT, EAT) 29 4.2.5 TYÖPAIKAN ERGONOMINEN SELVITYS (AT, EAT) 31 4.2.6 LAATUTAULU MENETELMÄ (PT, AT, EAT) 32 4.2.7 SYY SEURAUS ANALYYSI (PT, AT, EAT) 34 4.2.8 TOIMINTAKAAVIO (PT, AT, EAT) 37 4.2.9 JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS (EAT oppisopimus) 40 4.2.10 HAVAINNOINTITUTKIMUS (EAT oppisopimus) 43
4 5 LOMAKKEET 47 5.1 SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN (PT, AT, EAT) 47 5.2 TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU (PT, AT, EAT) 51 5.3 TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI (PT, AT, EAT) 52 5.4 LAATUTAULU MENETELMÄ (PT, AT, EAT) 53 5.5 SYY SEURAUS ANALYYSI (PT, AT, EAT) 54 5.6 TOIMINTAKAAVIO (PT, AT, EAT) 55 5.7 JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS (EAT oppisopimus) 56 5.8 HAVAINNOINTITUTKIMUS (EAT oppisopimus) 57
5 1 TAUSTA Työpaikalla tapahtuva oppiminen on lisääntynyt merkittävästi työssäoppimisjaksojen ja oppisopimuskoulutuksen kautta. Työpaikalla järjestetyn ohjauksen ja koulutuksen taso vaihtelee. Käytännössä on todettu, että työpaikan panostus riippuu siitä, onko kyseessä oma henkilöstö tai rekrytointikoulutus vai tietyn työssäoppimisjakson suorittaminen. Työssäoppimisjaksolla oleva yksittäinen opiskelija ei aina saa yrityksessä yhtä intensiivistä ohjausta kuin oma henkilöstö. Tärkeimmäksi nähdään työssäoppijan työpanos. Usein työpaikan ohjausresurssit ovat vähäiset eikä kouluttautumista työpaikkaohjaajaksi nähdä työpaikan kannalta välttämättömänä tai edes tarpeellisena. Miten työpaikkaohjaaminen/kouluttaminen ja ohjaamiseen kouluttautuminen saadaan kiinnostavaksi? Miten luodaan koulutuksen ja työpaikan välille kehittämiskumppanuus? Työelämän kehittäminen on osa innovaatiopolitiikkaa. Toimintatapojen kehittämisellä ja innovaatioilla voidaan lisätä kilpailukykyä, tuottavuutta ja työelämän laatua. Osaamisen kehittäminen tuo uusia toimintatapoja ja konsepteja: työtä, työmenetelmiä ja prosesseja tarkastellaan analyyttisesti kehittämiskohteiden löytämiseksi ja oman työn tehostamiseksi. Näin työn ja tuottavuuden kehittäminen tulee luontevaksi osaksi työtä. Työpaikalla tapahtuvassa oppimisen ohjauksessa ja koulutuksessa on myös oltava työn kehittämisen näkökulma. Se tuo lisäarvon työpaikkaohjaajan/ kouluttajan työhön ja auttaa ennakoimaan työelämän tarpeita ja kasvavia tehokkuusvaatimuksia. Työn kehittäminen tuottavaksi on nähty kilpailukyvyn elinehdoksi kaikilla elinkeinoalueilla palvelualoja ja koulutusjärjestelmää myöten. Työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreä pöytä foorumilla korostetaan, että nousukauteen valmistautuminen edellyttää parantuneen osaamisen lisäksi panostusta työelämän laatuun. Työelämän kehittäminen on kaikkien yhteinen asia. Työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä voidaan pitää nykyisin myös henkilöstön oikeutena, koska se luo pohjan toiminnan jatkumiselle ja paremmille työpaikoille. Ministeri Hyssälä on Yritysten menestyminen ja henkilöstön työkyky tilaisuudessa 4.3.2009 Helsingissä esittänyt mm. että työssä jaksamista ja jatkamista voi edistää muokkaamalla työ ja työjärjestelyt tekijälle sopiviksi ja että työkyvyn ja osaamisen parantaminen onnistuu tehostamalla ja kohdentamalla uudelleen työterveyshuollon ja kuntoutuksen ohella aikuiskoulutuspalveluja. Kuljetus ja infrarakentamisalojen työvoimatilanneselvityksessä (TTS 2010: Muuttomaa, Vesilahti, Tuure) nousi niin ikään työvoimapulan poistamisen lääkkeeksi työolosuhteiden ja menetelmien kehit
6 täminen. Tähän perustuen työntutkimuksen hyödyntäminen työssäoppimisen koulutuskokonaisuudessa voidaan nähdä yhtenä keskeisenä kestävän työelämän ja työkyvyn kehittämisen apuvälineenä työuran eri vaiheissa. Työmenetelmien ja työntuottavuuden tarkastelunäkökulma osana työssäoppimista ja työpaikkaohjaajien ja kouluttajien koulutusta tuo uuden lähestymistavan työntuottavuuden kehittämiseen. Kuva 1. Työtutkan sisältö: mm. kannattavuuden arviointi, tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu, laatu, kustannuslaskelmat ja kustannusten seuranta, töiden suunnittelu, organisointi ja johtaminen, työmenetelmien ja logistiikan kehittäminen, esimies ja työnopastustaidot, työturvallisuus ja ergonomia
7 Kuva 2. Hyvän työssäoppimisen malli Kuva 3. Työtutka osaamisselvityksen avulla tunnistettuun osaamisvajeeseen liittyvään ammattitaidon hankkimisen suunnitelmaan otetaan Työtutka kehittämismenetelmät mukaan.
8 2 TUOTTAVUUS TYÖN TUOTTAVUUS Työn tuottavuuden kehittäminen herättää usein voimakkaita mielikuvia, minkä vuoksi se on saanut julkisessa keskustelussa myös paljon negatiivisia sävyjä. Tuottavuuden kehittämiseen tähtäävät toimet yhdistetään organisaatioissa kustannusten karsimiseen, irtisanomisiin ja kiristyvään työtahtiin. Kuitenkin työn tuottavuus vaikuttaa jokaisen organisaation menestykseen keskeisesti. Kotimaisten yritysten on pysyttävä mukana tuottavuuskehityksessä pärjätäkseen globaalissa kilpailussa. Hyvinvoinnin kasvu yhteiskunnassamme on riippuvainen meidän kyvystämme toteuttaa asioita uudella tavalla, resursseja paremmin hyödyntäen. MITEN TUOTTAVUUTTA MITATAAN? Tuottavuus on tuotoksen ja siihen käytettyjen panosten suhde. Esimerkiksi työn tuottavuus mittaa resurssien käytön tehokkuutta, joka saadaan jakamalla tuotos työpanosten määrällä. Työpanoksina voidaan käyttää resurssien määrää, työtuntien määrää tai työvoimakustannuksia. Uudet innovaatiot, koneet ja tietotaito lisäävät työn tuottavuutta. Kaikesta kehityksestä ja tietotaidosta huolimatta tuottavuuden kasvu kansantaloudessa on hidastunut 1970 luvulta lähtien (Kuva 4). Kuva 4. Pitkän aikavälin Hodrick Prescott suodatettu trendikasvu (HP) osoittaa, että koko kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti on hidastunut voimakkaasti 1990 luvun puolivälin 3,5 prosentista 1,0 prosenttiin vuonna 2012. Vaikka yksittäisten vuosien (2000, 2004, 2007 ja 2010) vuosikasvut ovat olleet 3 4 prosentin luokkaa, on työn tuottavuuden trendi silti ollut aleneva 1990 luvun puolivälin jälkeen. (Lähde: Tilastokeskus)
9 Yleistäen voidaan ajatella, että elintaso on sama asia kuin työn tuottavuus x työn määrä. Mikäli työn määrä / asukas ei kasva, elintasomme kasvu on yhtä kuin tehdyn työn tuottavuuden kasvu. Olemme menossa siis kohti elintasomme nollakasvua. Ainoaksi keinoksi pitää yllä edes hitaasti kasvavaa elintasoa jää työn tuottavuuden kasvu. Se miksi tehdyn työn määrä asukasta kohden ei kasva selittyy osittain sillä, että Suomessa väestö ikääntyy nopeammin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Työmarkkinoilta poistuu väkeä kymmenentuhatta henkeä enemmän kuin tulee tilalle ja tämä oli tilanne ennen v. 2008 alkanutta taantumaa. Työtätekevien määrä suhteessa asukaslukuun pienenee edelleen suurten ikäluokkien siirtyessä kokonaisuudessaan eläkkeelle. 3 TYÖNTUTKIMUS Miksi työntutkimusta tarvitaan ja mitä työntutkimuksen avulla on mahdollisuus selvittää? Yhä kiristyvässä globaalissa kilpailutilanteessa tarvitaan työntutkimusta erilaisten selvitysten tekemiseen sekä kehittämiskohteiden tunnistamiseen, joita ovat esim. Työalueen työkokonaisuuden kuvaaminen, minkälaisista työvaiheista työtehtävät muodostuvat, kuinka työtehtävät on organisoitu Käytettävien työmenetelmien kartoittaminen ja kehittäminen, minkälaisilla menetelmillä töitä tehdään ja onko työmenetelmät kuvattu. Sama työ voidaan tehdä monella eri tavalla. Käytettävä työmenetelmä vaikuttaa suoraan aikaan. Työmenetelmiä kehittäessä on huomattu että esimerkiksi joidenkin työvaiheiden kohdalla valmistusmäärä voidaan tuplata käytettävään aikaan nähden. Tieto ja materiaalivirrat, kuinka toimintaa ohjataan, miten tieto ja materiaali työvaiheesta toiseen siirtyvät ja mistä syntyy impulssi työvaiheen aloitukseen Työympäristön siisteyden ja järjestyksen tilanne. Siisteyden ja järjestyksen vaikutus toiminnan häiriöihin on merkittävä. Esimerkiksi kateissa olevat työvälineet, materiaalit, tarvikkeet, virheelliset saldot, virheelliset tunnisteet, jne. Työvälineiden ja materiaalien etsiminen ja selvittelyt saattavat viedä jopa 10 % päivittäisestä työajasta. Työvaiheiden ergonomian ja työturvallisuuden tutkiminen on myös yksi osa alue toiminnan kehittämisessä. Tutkimusten tarkoituksena on edesauttaa työssäjaksamista ja ehkäistä sairaspoissaoloja
10 Edellä mainituilla asioilla pystytään toteamaan kuinka paljon päivittäisestä työajasta käytetään tuotteiden/palveluiden (lisäarvoa tuottavat toiminnot) tuottamiseen ja kuinka paljon aikaa kuluu muiden asioiden (lisäarvoa tuottamattomien toimintojen) hoitamiseen. Kuinka paljon päivittäisestä työajasta käytetään häiriöiden selvittämiseen ja mitkä häiriöistä ovat toistuvia? Mitkä asiat ovat töiden organisointiin liittyviä ja omasta toiminnasta johtuvia? Työntutkimuksen avulla on tunnistettu yrityksissä kehittämispotentiaaliksi 10 50 % tuottavuuden kasvu. Työntutkimus on toimialasta riippumatonta, joten sitä voidaan käyttää niin teollisessa ympäristössä kuin palvelualoilla. Työntutkimuksen avulla voidaan selvittää kehittämiskohteita sekä suorittavasta työstä että toimihenkilötyöstä. Työntutkimuksen avulla etsitään keinoja yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvuun. Kuva 5. Mihin kaikkeen tehokasta työaikaa yrityksessä häviää? kykeneekö yritys tunnistamaan kyseiset asiat toiminnastaan? Työntutkimuksen avulla pystytään tunnistamaan kyseisiä asioita ja tekemään kehittämisehdotuksia asioiden parantamiseksi
11 4 MENETELMÄT JA TEHTÄVÄT 4.1 MENETELMÄT 4.1.1 SIISTEYDEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HAVAINNOIMINEN Tuottavan työn yhtenä lähtökohtana on että työpaikka on siistissä kunnossa. Se edesauttaa työn sujuvuutta ja vähentää turhasta etsimisestä johtuvia häiriöitä. Lisäksi se on merkittävä työturvallisuus ja viihtyvyystekijä. Siisteyden ja työturvallisuuden havainnointiin käytettävää tarkistuslistaa voi lisäksi havainnollistaa ja tarkentaa valokuvaamalla tarkasteltava alue, jolloin kehityskohteet on helppo tunnistaa. Siisteyden havainnoimisessa tarkastellaan mm. onko työvälineillä omat paikat, ovatko ne helposti löydettävissä. Onko materiaaleille omat paikat (turhan etsimisen minimoiminen)? Kuinka toiminta on ohjeistettu, onko työohjeille, dokumenteille jne. omat paikat, josta ne löytyvät helposti (turhan etsimisen minimointi)? Ovatko työvälineet kunnossa ja asianmukaiset (työturvallisuus)? Ovatko lattiapinnat ja kulkuväylät vapaana (työturvallisuus)? Siisteyden ja järjestyksen tarkastelulla ei ole tarkoitus opettaa ketään siivoamaan, vaan poistamaan siivoustarpeen aiheuttajat. Puuttumalla epäjärjestyksen aiheuttajiin voidaan samalla kehittää sellaisia toimintatapoja, jotka vähentävät järjestelyyn ja siivoamiseen varattua aikaa, ja samalla lisäävät tuottavaan työhön käytettävissä olevaa aikaa. Joillakin työpaikoilla on sovittu tietyn mittaisesta siivousajasta työpäivän päätteeksi esim. 15min. Työpäiviä on vuodessa keskimäärin 220. Siivoukseen käytetään aikaa tässä tapauksessa 15x220= 55h. Jokainen työntekijä siivoaa siis omaa työaluettaan yli viikon vuodessa. Olisiko tästä ajasta mahdollista vapauttaa toimintaa kehittämällä aikaa tuottavaan työhön? Havainnoimalla säännöllisesti työpisteiden siisteyttä ja järjestystä viestitään samalla koko työyhteisölle, että asia on yritykselle tärkeä. Siisteyden ja järjestyksen vaikutus toiminnan häiriöihin on merkittävä. Esimerkiksi kateissa olevien työvälineiden, materiaalien, tarvikkeiden, virheellisten saldojen, virheellisten tunnisteiden aiheuttamaan etsimiseen ja selvittelyyn saattaa kulua jopa 10 % päivittäisestä työajasta. Työpaikalla olevia kehityskohteita voidaan kartoittaa mm. valokuvaamalla. Valokuvat toimivat keskustelujen pohjana ja ideoinnin käynnistäjinä. Kehitystoimenpiteiden toteutuksen jälkeen voidaan samat alueet kuvata uudelleen ja todeta kehitystyön vaikutus työskentely ympäristöön vertailemalla ennen/jälkeen muutostöitä otettuja valokuvia.
12 Siisteyden havainnoiminen voidaan ottaa työpaikalla jatkuvasti seurattavaksi kehittämisen välineeksi. Kartoituksen pohjalta muodostuu ns. indeksiluku, joka kertoo onko kehitys ollut positiivista vai negatiivista tarkastuskertojen välissä. Tarkastuskertojen välin yritys määrittelee itse. Suositeltava tarkastuskertojen väli on yksi kuukausi jotta asiat eivät pääse unohtumaan. Havainnointikohteet Kunnossa Kunnossa huomaut uksin Ei kunnossa Ei käytössä Muistiinpanot 1. Työvälineillä on valikoidut paikat ja välineet omilla paikoillaan 2. Materiaalit omilla paikoillaan x 3. Dokumenttien ja piirrustusten sijainti ja merkintä 4. Kulkuväylät vapaana tavaroista x 5. Työvälineet ja tarvikkeet puhdistettu hyvin x x x 1) työkaluja ja tarvikkeita sekä suojavälinenitä lattioilla 2) maalausvälineet altaissa / epäjärjestyksessä, 3) takaoven alue sekava aiheetonta tavaraa, roskia takakulman työskentelytilassa laudat ulkonevasti työpöydän alla. 1) Pelastuskartta / suunnitelma merkitty huonosti, huonossa paikassa, 2) turvaohjeita ei löytynyt Seinänvierustoilla tavaraa, kulkuväylät eivät kokonaan käytettävissä. Kulkuväylien merkintä sekavaa ja puutteellista. Muuraus ja maalausvälineiden puhdistamisessa puutteellisuuksia, välineiden järjestus epäselvä. Kuva 6. esimerkki siisteyden ja työturvallisuuden havainnoinnista opetustiloista 4.1.2 TYÖNKULKUKAAVIO, TYÖN OSITTELU Työnkulun kuvaaminen ja siihen perustuva työn suoritustavan järjestelmällinen kehittäminen ovat menetelmätutkimuksen aluetta. Kuvauksen täydentäminen ajankäyttötutkimustiedolla antaa hyvän taustatiedon toiminnan kustannuksista, sekä turhien työvaiheiden kustannuksista kokonaisuudessa. Se mahdollistaa myös yksittäisten työnerien uudelleen suunnitteluun. Työnkulkukaavio on hyvä apuväline toiminnan nykytilan selvittämisessä ja kehittämiskohteiden kartoituksessa. Kuvauksessa työn tekeminen jaetaan seuraaviin vaiheisiin: Työnvaihe. Työnvaiheen aikana tuotteen tai palvelun jalostusarvo nousee. Aputyö. Valmistelutyötä, joka on tehtävä jotta varsinaista työnvaihetta päästään tekemään. Kuljetus. Tuote tai palvelu siirretään paikasta toiseen. Kappale tai ihminen siirtyy kahden paikan välillä. Varastointi ja odotus. Kappale on varastoituna tai odottaa jotain työvaihetta. Tarkastus. Määrällinen ja laadullinen tarkastus.
13 Työnkulkukaavion laatimisen jälkeen tarkastellaan eri työnvaiheiden suoritusjärjestystä, välimatkoja, turhia työnvaiheita, voisiko työnvaiheita yhdistää, vähentää odotuksia ja varastointia. Tarkastelun kohteeksi otetaan myös työn vaiheajan suhde kokonaisuuteen. Eli kuinka suuri osa kokonaisuudesta on työn vaiheaikaa > jalostavaa aikaa josta syntyy arvoa asiakkaalle. Työnkulkukaavio on hyvä apuväline toiminnan kehittämisessä, informaation hankkimisessa tuotteiden/palveluiden hinnoittelun pohjaksi. Sen avulla voidaan laatia työnkuvaus, kuinka toiminto kuuluisi tehdä, joten sitä voidaan hyödyntää myös työnopastuksen ja opetuksen välineenä. Kohde TTS harjoitusvarasto /PT-varasto - ei keräysapuvälineitä Työvaihe Osasto PT var Nyk.menet Ehd.menet Piirustus myyntitilauksen tekeminen Kuvaus Vuosikulutus LaatinuPvm 25.5.11 Sivuja sivu nro 1 OS. Työnvaihe Aputyövaihe Kuljetus Varast. ja odotus Tarkastus Matka Huomautuksia 2,19 *tietojärjestelmä käytössä keräilylistan tulostus 0,32 (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) keräilyn suunnittelu 0,45 siirtyminen keräilypaikalle tuotteen poiminta 10 0,18 0,14 tuotteen tarkastus 0,07 (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) merkinnät keräilylistaan 0,08 (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) siirtyminen seuraavalle keräilypaikalle tai pakkauspaikalle 2 0,80 lähetyksen pakkaaminen 1,10 lähetyksen tarkastaminen 0,00 Huomioitu pakkaamisessa (ei tarvita kohteena, jos keräyspääte käytössä) Kuva 7. esimerkki työnkulkukaavion hyödyntämisestä varastokeräilyn kehittämisessä 4.1.3 ASKEL LAYOUT Monet työvaiheet sisältävät liikkumista ja kävelyä. Yleensä askelten ottamisen aikana ei voida edistää tekeillä olevaa työtä, vaan aikaa kuluu tuottamattomaan kävelyyn esim. tarvikkeiden hakemisessa ja etsimisessä. Askel layout mahdollistaa tarkastelun mm. turhiin siirtymisiin käytettävään aikaan. Se paljastaa työpaikkalayoutin vahvuudet/heikkoudet. Onko materiaalit/työvälineet järjestetty hyvin (kaikki käsien ulottuvilla) vai joudutaanko materiaaleja/työvälineitä hakemaan pitkänkin matkan päästä? Joudutaanko työvälineitä etsimään? Tiedetäänkö työyhteisössä kuinka paljon käytämme aikaa tällaiseen? Asiaa voidaan tarkastella piirtämällä työalueen layoutiin kuljetut matkat sekä laskemalla otetut askeleet. Askelten lukumäärä voidaan merkitä kuvaan esimerkiksi tukkimiehen kirjanpidolla. Yhden askelparin voidaan laskea kuluttavan aikaa suunnilleen 1,3 sekuntia.
14 Joissakin tutkimuksissamme olemme saaneet kävelyajaksi jopa 20% tekemiseen kulutetusta ajasta, Kävelytarpeen vähentämisellä vaikutetaan suoraan työn tekemiseen kuluvaan aikaan sekä työn kuormittavuuteen ja siitä johtuen työn tuottavuuteen. Kuva 8. Esimerkkityöpisteessä kappaleen kokoonpanon valmistusaika on neljä minuuttia. Työn aikana askelletaan erilaisten tavaroiden ottamiseksi 80 askelta, mikä tarkoittaa noin yhden minuutin kävelyaikaa eli n. 25% valmistusajasta. 4.1.4 TYÖN ERGONOMINEN ANALYYSI Työn ergonominen analyysi menetelmällä voidaan kartoittaa helposti karkealla tasolla työpaikan ergonomiaan ja työturvallisuuteen liittyviä kehittämiskohteita. Analyysissä tarkastellaan työtilan yleisiä piirteitä kuten valaistus, melutaso, työtilan soveltuvuus työskentelyyn, lämpöolot, ilmanvaihto jne. Lisäksi analyysissä keskitytään suoritettavaan työtehtävään ja sen eri vaiheissa ilmeneviin ergonomisiin ja työturvallisuuteen liittyviin asioihin, jotka jaotellaan karkeasti hyviin ja huonoihin havaintoihin.
15 Työn ergonominen analyysi Työ: Laatija: Pvm: Työn kuvaus Hyvä Huono Ergonomiset havainnot Toimenpiteet Yleistä + Melutaso tyydyttävä + Valaistus hyvä + Työtilan riittävyys + Ilmatila hyvä Lattia kova Työpistematto lattialle Tuotteen rungon nosto jigiin Jigi heikko, matala ja ilman säätömahdollisuutta Tehdään uusi jigi Osan asennus Työasento kumara Työtason säätö Selkä ja jalkalihaksille staattista rasitusta Menetelmään muutos Kuva 9. Esimerkki havainnointipohjasta 4.1.5 TYÖPAIKAN ERGONOMINEN SELVITYS Työpaikan ergonomian selvitys perustuu alan kotimaiseen ja kansainväliseen asiantuntijatietoon, jota on muokattu työelämämme käytäntöön soveltuvaksi. Tausta aineistona on käytetty useita vastaavan tyyppisiä työnkuvausjärjestelmiä. Eräs työpaikkaselvityksen osa alueista, työn suorittamiseen liittyvien varsin monimuotoisten fyysisten ja psyykkisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja arviointi, on usein osoittautunut hankalaksi tehtäväksi. Työpaikan ergonomian selvitys on tähän tarkoitettu järjestelmällinen menetelmä, työkalu. Sen avulla verrataan työtehtävän ominaisuuksia ja työpaikan olosuhteita annettuihin suosituksiin, jolloin saadaan arvio kuormituksen eri osatekijöistä. Muodostunut kokonaisarvio työn profiili kohdistaa huomion seikkoihin, jotka vaativat työterveyshuollon toimenpiteitä, muutoksia työssä ja työpaikassa tai erityisselvityksiä. Työpaikan ergonomian selvitys pyrkii edistämään työterveyshuollon ja toiminnan kehittämisessä mukana olevien henkilöiden yhteistyötä luomalla heille yhteisen tarkastelukulman työn ja työolojen kehittämiseen. Työpaikasta ja työtehtävästä kerätään esitiedot. Tarpeellisiin taustatietoihin kuuluvat tiedot mm. toimialan yleisistä ongelmista sekä työterveyshenkilöstön omat kokemukset ja tiedot työpaikalla vallitsevista olosuhteista. Selvityksen onnistuminen edellyttää, että sen tekijä saa tarvitsemansa tiedot käyttöönsä työpaikalta. Siksi on tärkeää, että selvitykseen vaikuttavat ja osallistuvat henkilöt ovat jo ennakkoon tietoiset sen tarkoituksesta ja toimeenpanosta. Avainasemassa ovat tuotannon ja työnjohto, luottamushenkilöstö, työsuojeluorganisaatio ja selvitykseen osallistujat. Työpaikan ergonomisten tekijöiden selvitys vaatii tekijältään mm. työpaikan tuntemusta. Työpaikan ergonomian selvitys perustuu pääasiassa havaintoihin ja haastatteluun. Kokenut selvityksen tekijä laatii selvityksen yhdestä työtehtävästä 1 2 tunnissa. Työntekijän aikaa haastattelu vie noin 0,5 tuntia
16 Mittauksia varten tarvitaan yksinkertaisesti melu, valaistus ja lämpömittarit, savuampulli ilman liikkeen tarkasteluun ja metrimitta. Jos mittareita ei ole käytettävissä, voidaan olosuhteet arvioida pelkästään havaintojen perusteella. Lomakkeeseen liitetään valokuva tai piirros ja mittakaavio työpaikasta. Tämä helpottaa selvityksen jatkokäsittelyä, työalueen tunnistamista jälkeenpäin, tietojen tarkistamista ja vertailua, ja on tarpeellinen etenkin korjaustoimenpiteitä pohdittaessa. Työpaikan ergonomian selvitykseen löytyy ohjeet ja lomakkeet Työterveyslaitoksen sivuilta: http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/menetelmat/tyopaikan_ergonomia/sivut/default.aspx 4.1.6 LAATUTAULUMENETELMÄ Yksi yleisimmistä laadun parantamiseen tähtäävistä menetelmistä on laatutaulu. Jokaisella tarkasteltavalla alueella on oma laatutaulu, johon tehdään merkinnät poikkeamista. Tiedot kootaan työntekijän, työnjohtajan tai erikseen määritellyn henkilön toimesta joko päivä, vuoro, viikko tai kuukausikohtaisesti. Päiväkohtaisin menettely on suositeltavin koska tällöin palaute poikkeamista tulee nopeasti. Laatutaulu asetetaan työpaikalla julkiseen paikkaan, kuten käytävälle tai paikkaan josta jokainen voi sen nähdä ja lukea sitä n. 2 3 metrin päästä. Taulu ikään kuin pakottaa jokaisen toimimaan niin, että laatu paranee, koska virheet julkistetaan taululla. Tauluun kerätään jatkuvasti tietoa, joten palaute on nopeaa. Kaikki näkevät taulun avulla tiedon oman alueensa laadusta. Laatutaulun yksi tarkoitus on myös auttaa erottamaan normaalit ja epänormaalit poikkeamat toisistaan. Kaikki näkevät virheet joihin on olemassa erityinen syy, (epänormaali eli suuri poikkeama) ja taulu ikään kuin hälyttää poistamaan epänormaalit poikkeamat. Sen avulla saadaan muutakin tietoa työjärjestelmän, prosessin jne. heikkouksista. Koosteen taulujen tiedoista laatii työnjohtaja tai erikseen määritelty henkilö. Tauluun merkitään joko hyväksytty tai virheellinen tuotos määränä tai prosentteina (graafinen kuvaaja josta nähdään kehitys ajan kuluessa). Tauluun merkitään myös luettelo virheistä ja ruudukko, josta näkyy kunkin virheen esiintymistiheys. Listaan voidaan kerätä tietoa hylätystä materiaalista, jätteistä jne. sekä toiminnassa tai tuotteessa/palvelussa tapahtuneista muutoksista. Laatutaulusta on hyötyä mm. seuraavilla osa alueilla: jokainen tietää missä mennään laadun suhteen ja saa palautteen nopeasti virheet ovat julkisia, joten niiden korjaamiseen paneudutaan tehokkaammin
17 satunnais ja erityissyyt tulee eroteltua toisistaan laadunparannustoimet kohdistetaan oikeisiin kohteisiin laatutavoitteiden esittäminen on helppoa ja edistymistä on helppo seurata kaikki saadaan kiinnostumaan laadusta ja mukaan laatutyöhön laadusta keskusteleminen helpottuu koska asiat ovat julkisia laatuasioihin löytyy yhteinen kieli taulua voidaan soveltaa jokaisen työhön niin tehtaaseen kuin toimistoon Kuva 10. Esimerkki laatutaulun avulla kerätyistä häiriötilanteista konelinjalla. Poistamalla punaisella olevat häiriönaiheuttajat poistuu 80 % häiriöistä. 4.1.7 SYY SEURAUS ANALYYSI Syy seuraus analyysi on menetelmä, jossa käydään läpi riippuvuuksia, jotka vaikuttavat tarkasteltavan aineen eri tekijöiden välillä. Tarkoituksena on vian tai ongelman selvittäminen löytämällä ongelmalle tai muulle tilanteelle mahdollisimman monta syytä. Mitä enemmän syitä löydetään, sitä todennäköisemmin mukana ovat myös kaikkein eniten vaikuttavat tekijät.
18 Syy seuraus kaaviota voidaan hyödyntää esimerkiksi laatutaulumenetelmällä kerättyyn tietoon. Esimerkiksi kuvan 11 taulukosta syy seuraus analyysin kohtaan ongelma voisi laittaa suurimman häiriöiden aiheuttajan (leveyden säätö jumissa) ja pohtia kyseiseen ongelmaan ratkaisua syy seuraus analyysin eri näkökulmista, joita ovat yleisimmin ihminen, kone, materiaali, menetelmä, tieto ja ympäristö. Näkökulmiksi voidaan tarkasteltavan kohteen luonteesta riippuen määritellä muitakin asioita. Syyseuraus analyysi tunnetaan myös nimellä kalanruotokaavio. IHMINEN MENETELMÄ TIETO Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Nimeä alla olevaan laatikkoon selvitettävä ongelma ONGELMA Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia Näihin sarakkeisiin voi kirjata pääluokan ongelmia VÄLINEET MATERIAALI YMPÄRISTÖ Kuva 11. Esimerkki syy seuraus analyysipohjasta, johon vaikuttavia tekijöitä kirjataan 4.1.8 TOIMINTAKAAVIO Kun työvaiheeseen kuluu sekä kone että käsiaikoja, ei useinkaan voida välttää odotusaikoja. Koneiden on joskus seistävä toimettomana sillä aikaa, kun työntekijä vaihtaa toista työkappaletta tai hoitaa muita koneita. Joskus taas työntekijä on toimettomana, kun kone työskentelee. Ryhmätyössä esiintyy myös sangen usein odotusaikoja. Toimintojen ajallista yhteispeliä tutkittaessa halutaan tietää, miten paljon henkilöstö on kuormitettu ja miten hyvin koneet on käytetty hyväksi. Toiminta ajat ilmaistaan tavallisesti prosentteina kokonaisajasta. Prosenttiluvut ovat silloin mittalukuja henkilöiden kuormitusasteesta ja koneiden hyväksikäyttöasteesta. Koneiden ja henkilöiden välinen tai eri henkilöiden välinen ajallinen yhteispeli voidaan kuvata piirtämällä toimintakaavio. Aika esitetään pilareina, joiden korkeus on suhteessa kunkin toiminnan lajin pituuteen.
19 Kuva 12. Esimerkki puusepänteollisuudesta työntekijän, viilunliimoittimen ja kolmen puristimen yhteistoiminnasta, jossa työntekijä työllistyy 100 %, liimoitin 33 % ja kaikki puristimet 89 % tehokkuudella. 4.1.9 JATKUVA AJANKÄYTÖNTUTKIMUS Jatkuva ajankäyttötutkimus on tietyn työn jatkuvaa seuraamista ja tapahtumien kirjaamista tietyn ajanjakson kuluessa. Tuloksena syntyy kuvaus tutkimusaikana tapahtuneista tehtävistä. Jatkuvaa ajankäyttötutkimusta käytetään kun, ei tunneta työtapahtumien järjestystä ennakkoon halutaan selvittää työnjaon alaisen ryhmän; työntekijöiden / koneiden väliset riippuvuudet tehdään kehityshankkeiden esiselvityksiä halutaan määritellä apuajan suuruus Työryhmän työntekijöiden välisen riippuvuuden selvittämiseen on jatkuva ajankäytöntutkimus lähes ainoa tapa. Esimerkiksi koneryhmän ja sen hoitajan toiminnan selvittämiseksi tämä sopii erinomaisesti. Jos töiden tekemisen järjestystä ei varmuudella ennakkoon tunneta, on jatkuva ajankäytöntutkimus oikea tutkimusmenetelmä tämän selvittämiseen.
20 Tällaisia töitä ovat esimerkiksi erilaiset korjaustyöt, varastossa tapahtuvat keräilytoiminnot asiakkaan tilauslistan mukaan, toimistotyöt, asiakaspalvelutilanteet jne. Tutkimuksen tekijällä tulee ennen tutkimuksen aloittamista olla selkeä käsitys siitä, mitä hän on tutkimassa ja mihin kysymyksiin tutkimuksella halutaan vastauksia. Tutkittavasta työstä on oltava hyvä työmenetelmäkuvaus, jotta tapahtumalajien rajat ovat selvillä ja tapahtumien vaihtumisajankohdat osataan kirjata oikein. Hyvän menetelmäkuvauksen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun useampi henkilö tutkii samaa työtä eri aikoina ja tulokset on yhdistettävä. Menetelmäkuvauksen toimivuus kannattaa mahdollisuuksien mukaan tarkistaa ennen varsinaista tutkimusta tehtävällä koemittauksella. Tutkimuksen valmistelun tärkein asia on tutkittavien henkilöiden, luottamusmiehen ja työnjohdon informoiminen siitä, miten ja milloin tutkimus tehdään, miksi se tehdään ja miten tutkimustuloksia käytetään. Kuva 13. Esimerkki jatkuvan ajankäytöntutkimuksen hyödyntämisestä ajoneuvon korikorjaukseen liittyvässä työssä
21 4.1.10 HAVAINNOINTITUTKIMUS Havainnointitutkimus on menetelmä, jossa ihmisiä havainnoidaan esimerkiksi heidän työpaikallaan normaalissa työympäristössä. Havainnointitutkimus eli frekvenssitutkimus perustuu todennäköisyyslaskentaan: tapahtumien oletetaan jakautuvan tarkastelujaksolla samassa suhteessa kuin tarkastelujaksolla tehdyt silmänräpäyshavainnot. Menetelmän perusajatuksena on kerätä tietyn ajanjakson aikana tehdyistä havainnoista aineisto, joka antaa kokonaiskuvan koko tutkitusta toiminnasta. Havainnointitutkimuksella selvitetään tutkimuksen kohteina olevien henkilöiden ajankäytön jakauma eri töihin ja aikalajeihin (tekemisaika, apuaika, häiriöaika, odotusaika ja taukoaika). Lisäksi sillä voidaan selvittää tutkimuksenaikainen työhön osallistuvien työkoneiden käyttöaste. Havainnointitutkimuksen avulla tutkitaan yleensä useamman kuin yhden henkilön tai koneen ajankäyttöä, jolloin tutkimuksen tekeminen voi olla melko nopeatahtista, etenkin jos havainnointiväli on määritelty lyhyeksi. Tämän vuoksi huolellinen valmistautuminen on tärkeää. Ennen tutkimusta on syytä tarkoin rajata tehtävä tutkimus, eli miettiä, mitä oikeastaan halutaan selvittää ja mikä tieto on epäoleellista. Tämän jälkeen kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan tutustua mittauskohteeseen ja miettiä, missä havaintoja kannattaa tehdä. Myös havainnointiväli kannattaa tässä yhteydessä miettiä sopivaksi, tyypillisesti havainnointiväli on 30 120 sekuntia riippuen tutkimuskohteiden lukumäärästä ja etäisyydestä toisiinsa. Tutkimuksen valmistelun tärkein asia on tutkittavien henkilöiden, luottamusmiehen ja työnjohdon informoiminen siitä, miten ja milloin tutkimus tehdään, miksi se tehdään ja miten tutkimustuloksia käytetään. Havainnointitutkimus on helppo toteuttaa ja se on monikäyttöinen ajankäytön selvitysmenetelmä. Helppoudestaan huolimatta itse havaintojen tekeminen ei suinkaan ole yksinkertaista. Tutkimusmenetelmä perustuu hetkellisyyteen. Havainnon on oltava kuin silmänräpäyksellinen valokuva. Havainnointitutkimuksen etuna on erityisesti käytön laaja alaisuus. Sen avulla voidaan selvittää mm. työaikaa, ajankäytön jakaumaa työsuojeluun liittyviä asioita ihmisen ja koneen yhteistyöskentelyä työryhmien yhteistyöskentelyä selvityksiä eri alueilla, kuten o toimistotöissä o laboratorioissa o varastoissa o myymälöissä o kirjastoissa o terveydenhuoltoalalla, jne..