Aika: 22.1.2016 klo 8.15-10.30 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri, sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Puskala Tarja 10 palvelutuotantojohtaja Tampere 1/13
KÄSITELTÄVÄT ASIAT 9 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 10 TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS 4 11 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖOHJELMA VUODELLE 2016 6 12 EHDOTUS SEUTUSTRATEGIAN PÄIVITTÄMISEKSI 7 13 MAL3-SOPIMUKSEN VALMISTELU, LUONNOS 9 14 KUNTIEN ORGANISAATIOUUDISTUKSET 10 15 KESKUSTELTAVAT ASIAT 11 16 SEURAAVAT KOKOUKSET 12 17 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 13 2/13
9 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Muistio 8.1.2016, liitteenä. Kokouksen 8.1. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Maakuntakaava ja rakennesuunnitelma Yleiskaavojen valmistelu, intensiiviset PN, KKa - toteutuksen yh- teinen edistäminen joukkoliikennevyöhykkeet sekä liityntäpysäköinti huomioidaan MAL3-sopimuksen sisällössä. Kasvusopimuksen valmistelu Tampere jatkaa valmistelua. Huomiota KKa, TT kiinnitetään MAL3- ja Kasvu- sopimusten toisiaan tukevaan sisältöön. Tampereen KH käsittelee kasvusopimuksen 18.1. Lentoliikennerahan käyttökri- Jatkovalmistelussa Tredeassa PN, KKa teerit Kuntien organisaatiouudistukset Kangasalan esittely tässä kokouksessa. Pidetyt esitykset kootaan yhteen ja toimitetaan KJK:n jäsenille JP 3/13
10 TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS Palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala: Pormestarin asettaman ohjausryhmän tehtävänä on arvioida toisen asteen koulutuksen nykyisen toimintamallin ja järjestämistavan toimivuus, tunnistaa kehittämistarpeet ja laatia esitys kehittämistoimenpiteistä. Selvitystä tehdään yhteistyössä ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa ja kunnilta pyydettiin lausunnot lokakuussa 2015 asiaan liittyen. Ohjausryhmä päätti hankkia selvitystehtävänsä tueksi selvitystyön toimeksiantona FCG Konsultointi Oy:ltä, joka luovutti selvitystyönsä ohjausryhmälle 13.11.2015. Talouden näkökulmasta toisen asteen koulutuksen yhteistoimintaalueelle aiheutuu merkittäviä haasteita lähivuosina valtionosuuksien pienentyessä. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen vähentyvään yksikköhintarahoitukseen on välttämätöntä. Lukioiden rahoitus on kaventunut jo aiemmin ja lukiokoulutuksessa on tehty merkittäviä sopeutustoimia. FCG:n selvityksessä kehittämiskohteina mainitaan erityisesti hallinnon keventäminen, toiminnan ja koulutussuunnittelun joustavuuden lisääminen, opiskelijoiden joustavien opintopolkujen mahdollistaminen sekä nykyistä vielä vahvempi yhteys työelämään. Valtaa ja vastuuta toivotaan selkiytettävän sekä lisättävän päätösvaltaa toiminnasta operatiiviselle tasolle. Hallintomallilla (vastuukuntamalli liikelaitosmalli - osakeyhtiö) ei selvityksen perusteella ole juurikaan merkitystä keskeisiin toiminnan kehittämistarpeisiin. Poikkeuksena tästä esille nousivat osakeyhtiön mahdollisuudet markkinaehtoisen palveluiden myynnin toteuttamiseen sekä selkeämpään päätösvaltaan ja vastuuseen alaisestaan toiminnasta. Tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta selvitys nostaa keskiöön toiminnan ketteryyden ja yhteistyön eri sidosryhmien kanssa. FCG:n selvityksen mukaan nykymallissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai toimimattomuutta, mikä ratkaistaisiin suoraan toisella hallintomallilla. Rahoituksen väheneminen, kiinteistökulujen hallinta ja kokonaisuuden johtaminen ovat jokaisessa mallissa tärkeitä kehittämiskohteita. Tampereen kaupungin johtamismallissa lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus kuuluvat samaan hallinnolliseen yksikköön ja ikäluokan koulutus-palveluita kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Tulevaisuudessa tulee lisätä yhteisten resurssien käyttöä nykyisestä, minkä toteuttaminen vaatii selvityksen mukaan lähinnä sisäistä johtamista, jotta yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan. Toisen asteen koulutus muodostaa elinvoimatoimialan keskeisen ytimen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on vilkasta. Selvityksen mukaan toiminnan kehittäminen nykymallin pohjalta on tehokkain vaihtoehto, mikäli Tampereen johtamisrakenteeseen teh- 4/13
dään merkittävät muutokset erityisesti talousvastuita selkiyttäen. Toimintaympäristön epävarmuuden sekä arvokkaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteiskehittämisen vuoksi FCG ei tässä vaiheessa suosittele toiminnan hallinnollista hajauttamista tai koko toiminnan osakeyhtiöittämistä. FCG esittää, että toisen asteen koulutuksen hallintomallina toimii nykyinen vastuukuntamalli. Tampereen sisäistä hallintomallia ja johtamisrakennetta selkiytetään ja toisen asteen kilpailukyvyn kehittämiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi laaditaan suunnitelmat. Lisäksi esitetään, että maksullisen palvelutoimintayhtiön perustaminen Tredun alaisuuteen selvitetään nopealla aikataululla. FCG ehdottaa lisäksi, että yhteistoiminta-alueella verkostoidutaan nykyistä vahvemmin eri koulutuksen järjestäjien kesken ja lähdetään suunnitelmallisesti etsimään konkreettisia yhteistyön sekä tehostamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena yhteistoiminta-alueella tulee olla nostaa alueen profiilia koulutuspalveluiden joustavana ja modernina tuottajana sekä valtakunnallisena keskustelun avaajana. Selkeä hallinto- ja toimintamalli on edellytys tälle kehitykselle ja sidosryhmäyhteistyölle. Selvityksen lopussa todetaan, että Tredu on yksi Suomen suurimmista toisen asteen koulutuksen tuottajista ja avaimet jopa koko alan uudistamiseen Suomessa voisivat olla nykyistä vahvemmin Tampereen yhteistoiminta-alueen käsissä. Ohjausryhmä hyödyntää FCG:n selvitystä jatkotyöskentelyssään. Asia etenee luottamuselinkäsittelyyn keväällä 2016. Ohjausryhmän työskentely päättyy 30.4.2016. Palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 22.1.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää keskustella selvityksen tuloksista Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/13
11 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖOHJELMA VUODELLE 2016 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokouksen toiminnasta on väliajoin tehty itsearviointia, jonka pohjalta toimintatapoja, käsittelyteemoja ja kokouskäytäntöjä on pyritty kehittämään. Perusteellisempi kehittämiskeskustelu käytiin vuoden 2013 lopussa, jolloin määriteltiin 4 asiaa KJKn toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Nämä olivat - kokousten sisällön ryhmittely pääteemaan, sh:lle eteneviin valmisteluaisoihin sekä kuntajohtajien ajankohtaisiin kysymyksiin - pääteeman yhteinen määrittely ja työparityöskentely asian valmistelemiseksi - nykyisen kokousrytmin säilyminen (joka toinen viikko 2 h) - toimeenpanon seurannan kehittäminen Kehittämistoimenpiteet ovat pääosin toteutuneet. Vuodelle 2015 käydyssä arviointikeskustelussa nousi esiin epäviralliset työkokoukset, yhteiskokoukset seutuhallituksen kanssa sekä seuraavat teemat: - Rakennesuunnitelman 2040 toimeenpano, MAL-sopimukset - Vesihuoltoyhteistyö, tarvittaessa - Edunvalvonta - Toisen asteen koulutusyhteistyö - Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka - Tulevaisuuden kunta ja kaupunkiseutu - Sote-uudistus (kaupunkiseudun kuntien keskustelufoorumi) Vuoden 2016 kokouskalenteria on valmisteltu keskustelun pohjaksi. Kuntajohtajien rooli on keskeistä mm. seutustrategian päivittämisessä. Muita yhdessä käsiteltäviä teemoja ovat elinkeinojen kehittäminen. Tilaa tulee varata myös uusi kunta -keskusteluille. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 22.1.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää sopia vuoden 2016 työskentelynsä tavoitteet ja käytännöt. Päätös. Vuoden työskentelyssä varataan aikaa mm. elinvoimakeskustelulle ja sote-keskustelulle sekä toteutetaan yksi työmatka. 6/13
12 EHDOTUS SEUTUSTRATEGIAN PÄIVITTÄMISEKSI Seutujohtaja Nurminen 14.1 Seutuhallitus päätti 16.12.2015 käynnistää seutustrategian päivityksen/laadinnan. Päätös perustui 2011 hyväksytyn seutustrategian arviointiin ja siitä saatuihin johtopäätöksiin. Arvioinnista vastasivat seutuhallitus ja kuntajohtajakokous, jotka rikastuttivat kuntien päättäjiltä ja asiantuntijoilta koottuja strategianäkemyksiä. Arvioinnin perusteella yhteistyön onnistumisia ovat olleet seudullisen ajattelun ja yhdessätekemisen vahvistuminen. Onnistuneinta on ollut mal-yhteistyö, jonka konkreettisia näyttöjä ovat mm. rakennesuunnitelma, MAL-sopimus, joukkoliikenne. Onnistumisia palvelupuolella on erityisesti päivähoidon yhteistyö sekä Tredu. Parantamisen varaa on elinkeinoyhteistyössä sekä sähköisten palvelujen kehittämisessä. Keskeisiä muutosvoimia ovat isot trendit kuten kaupungistuminen, väestörakenteen muutos ja talouden kehitys. Kansainvälistyminen näkyy maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ilmiöinä sekä globaalin kilpailun kiristymisenä. Itsehallintoalueiden myötä kuntien rooli muuttuu palveluntuottajasta elinvoiman ja yhteisöllisyyden alustaksi, mikä vaikuttaa niin ikään yhteistyön sisältöön. Strategiaperustaiselle seutuyhteistyölle koetaan jatkossakin tarvetta. Strategiaa tarvitaan suuntaamaan pidemmän aikavälin yhteistoimintaa ja osoittamaan seudullista tahtotilaa. Strategialta odotetaan vahvaa MAL-painotusta sekä kunnan uuden roolin tukemista. Työllisyydenhoidon palvelut, palvelujen sähköistäminen ja elinkeinojen kehittäminen nousivat esiin. Strategialla tulisi tukea myös seudun edunvalvontaa. Kuntien sitoutuminen strategian toteuttamiseen edellyttää strategialta kirkasta fokusta sekä osallistavaa työskentelytapaa sitä laadittaessa ja toimeenpantaessa. Seutustrategian toteutuksen tulisi näkyä myös kuntastrategioissa ja kuntien vuosisuunnitelmissa ja -seurannassa. Yhteenvetona todettiin, että tarve kuntien yhteistyötä ja kaupunkiseudun menestymistä tukevalle seutustrategialle on olemassa. Strategian 2020 teemat ovat pääosin edelleen ajankohtaisia, mutta painopisteitä ja konkreettisia tavoitteita niiden sisällä on syytä tarkastella uudelleen. Myös sitoutumista tukevia toimintatapoja on hyvä edistää. Seutustrategiaprosessista on laadittu alustava ehdotus keskustelun pohjaksi. Se korostaa toimintaympäristön muutoksen ymmärtämistä ja sen pohjalta seutustrategian uudelleen ajattelua (re-thinking), strategi- 7/13
an uudelleen muotoilua (re-formulating) ja tarvittaessa strategian uudelleen vastuuttamista (re-operating). Koska strategiatyö tehdään samanaikaisesti itsehallintoalueiden muodostamisen kanssa, on työ erityisen haastava. Kuntapäättäjien sitoutuminen strategiaan edellyttää myös aiempaa osallistavampaa valmistelua, mikä on haaste erityisesti prosessinhallinnalle ja työn resursoinnille. Hyödynnettäviä vahvuuksia strategian laadinnassa ovat mm. olemassa olevat yhteistyörakenteet, hyvä seutustrategiapohja sekä avainpäättäjien kokemus yhteisestä strategiatyöskentelystä. Alustava ehdotus strategian laadintaprosessiksi esitetään kokouksessa. Kuntajohtajien tulisi hyväksyä esitys omalta osaltaan 5.2.2016. Tavoitteena on, että seutuhallitus hyväksyy esityksen 24.2.2016. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 22.1.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää ohjeistaa seutustrategian laadintaprosessin valmistelua. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/13
13 MAL3-SOPIMUKSEN VALMISTELU, LUONNOS Seutujohtaja Nurminen 14.1.2016 Seutuhallitus käsitteli MAL3-sopimuksen luonnosta 16.12.2016 ja ohjasi valmistelua mm. sopimusrakenteen osalta. Sopimusluonnoksessa haluttiin korostaa aiempaa vahvemmin elinvoimainen seutu -teemaa. Muut teemat ovat vahvat yhdyskunnat ja sujuva arki. Sopimuksen valmistelua on jatkettu ELYn kanssa 8.1.2016. Rakenteen muutoksen lisäksi sopimus on tarkentunut eräiltä toimenpidekohdilta. Sopimuksen sisältöä on lisäksi yhteen sovitettu Tampereen Kasvusopimusehdotuksen kanssa. MAL2-sopimuksessa käsitelty pienten liikennehankkeiden MAL-raha, sen käyttöperiaatteet ja jakautuminen kuntien ja valtion yhteisiin suunnittelu- ja rakennushankkeisiin on valmisteltavana seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä. Ko. rahoitusta odotetaan valtion vuoden 2017 budjettiin. Vastaava summa tulee varata kuntien 2017 budjetteihin. Seuraava neuvotteluajankohta valtion päätyöryhmän kanssa on 25.1.2016. Sopimuksen valmisteluaikataulu tähtää näillä näkymin valtion vuoden 2016 kehysriiheen. Sopimuksen hyväksyvät kuntien valtuustot. Liite: - MAL3, luonnosversio 14.1.2016 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 22.1.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää ohjeistaa valmistelua ja keskustella sopimuksen käsittelytilanteesta kunnissa Päätös. Seuraavat neuvottelut valtio-osapuolen kanssa ovat 25.1. ja 10.2. 9/13
14 KUNTIEN ORGANISAATIOUUDISTUKSET Seutujohtaja Nurminen 10.12.2015 Kuntajohtajien johtamistyössä on ajankohtaista organisaatiouudistukset, joilla kunnat reagoivat toimintaympäristön muutokseen. Kokouksissa käydään läpi uudistuksia seuraavasti: 20.11. Nokia 4.12. Tampere 18.12. Pirkkala 8.1. Orivesi 22.1 Kangasala 5.2. Lempäälä 19.2 Ylöjärvi 18.3 Vesilahti Oskari Auvinen esittelee Kangasalan organisaatiouudistusta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 22.1.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä esittelyn tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/13
15 KESKUSTELTAVAT ASIAT Kuntien näkemykset Suomen kasvukäytävää koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan liitto 8.1.2016). Selvitys suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksestä itsehallintoalueiden Suomeen, edunvalvonnan jatkotoimenpiteet? Ennakkotiedot marraskuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2015 Muutos, tammimarras Väkiluku, 30.11.2015 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Muutos%, tammimarras Työttömyys%, marraskuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 471 129 0,4 % 30 600 11,8 13,1 Lempäälä 22 233 310 1,4 % 22 543 11,8 11,4 Nokia 32 847 297 0,9 % 33 144 11,8 15,5 Orivesi 9 579-135 -1,4 % 9 444 13,9 15,1 Pirkkala 18 689 176 0,9 % 18 865 13,7 11,7 Tampere 223 004 2 142 1,0 % 225 146 10,9 17,8 Vesilahti 4 492-1 0,0 % 4 491 17,4 11,1 Ylöjärvi 32 260 421 1,3 % 32 681 11,2 13,7 Kaupunkiseutu 373 575 3 339 0,9 % 376 914 15,4 16,1 Kehyskunnat 150 571 1 197 0,8 % 151 768 12,4 13,4 Pirkanmaa 503 382 2 706 0,5 % 506 088 14,9 15,7 Suomi 5 471 753 14 372 0,3 % 5 486 125 13,0 13,7 Tilinpäätöksen 2015 aikataulu. Seutuhallituksen maaliskuun kokous on siirtynyt pidettäväksi 5.4.2016. 11/13
16 SEURAAVAT KOKOUKSET 8.1. Maakuntakaava ja rakennesuunnitelma - toteutuksen yhteinen edistäminen Kasvu-sopimus Lentoliikennerahan käyttökriteerit 22.1. KJKn työohjelma 2016 Ehdotus seutustrategian päivittämiseksi Tampereen toisen asteen toimintamalliselvitys 5.2. MAL3-sopimus Rakennusvalvonnan yhteistyön syventäminen Seutustrategia, työpaketti 1 valmistelu 19.2. Elinkeinostrategian jalkauttaminen Lyonissa Ranskassa (Kaisu Kuusela) Rakennesuunnitelman elinkeinoalueiden toteutuminen 24.2 Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys Suomen kehitykselle (Timo Aro), yhteiskokous seutuhallituksen kanssa klo 9.00 18.3. Maapoliittiset toimenpiteet MAL-seuranta Työllisyydenhoidon seudullinen kuntakokeilu 1.4. 2015 Raitiotien suunnittelun eteneminen Lähijunaliikenteen edellytykset, loppuraportti 15.4. AiRRhow Tampere 29.4. Digitalisaatiotyön edistäminen kunnissa (Oksala ja Kahila) 13.5. 27.5. Lentoliikenteen projektin toteutuminen 10.6. Talousarvion 2017 raamit 23.6. 12/13
17 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.30. 13/13