TAITEEN MAISTERIN TUTKINNON OPINNÄYTEOHJE Johdanto Tämä Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun opinnäytettä koskeva ohjeistus on hyväksytty Taideteollisen korkeakoulun akateemisten asiain komiteassa 21.9.2010 taiteen maisterin opinnäytetyön yleiseksi ohjeeksi. Valtioneuvoston yliopistojen tutkinnoista antaman asetuksen, jäljempänä (794/2004) mukaan opinnäytteen tekeminen kuuluu sekä taiteen kandidaatin että taiteen maisterin tutkintoon. Opinnäytteen tavoitteena on osoittaa oppineisuutta ja kykyä soveltaa opittua. Ammatilliselta ja akateemiselta näkökulmalta opinnäytetyö harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tietojen ja taitojen hankintaan ja niiden soveltamiseen vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja opetustehtäviin sekä oman alan muihin ammattitehtäviin, luovaan ongelmien ratkaisuun ja metodiikan ja esitysteknisten välineiden käyttöön. Opinnäytteen hyväksynnällä ja tutkinnon myöntämisellä osoittaa, että kyseinen opiskelija on saavuttanut tutkintoasetusten ja edustamansa alan näkökulmasta sellaiset tiedolliset ja taidolliset kyvyt, että hän täyttää maisterin tutkinnon mukaiset vaatimukset. Opinnäyte luetaan opintosuoritukseksi ja siihen sovelletaan voimassa olevaa opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevaa säännöstöä. Säännöstön mukaan opintosuoritukseen voi osallistua vain korkeakoulussa läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opinto-oikeus. Tämä ohjeistus on laadittu niin opiskelijan, ohjaajien, opinnäytteen arvioijien kuin koulutusohjelmienkin työskentelyn tueksi. Ohjeistukseen on koottu yleiset, kaikkia laitoksia koskevat linjaukset opinnäytetyön vaatimuksista, prosessista ja siihen liittyvästä ohjauksesta. Opinnäytteeseen liittyvät vaatimukset tai painotukset voivat vaihdella laitoksittain ja koulutusohjelmittain. Tästä syystä laitoksilla on laadittuna tarkennettuja ohjeita vaadituista erityispiirteistä. Alla on kuvattuna yleiset tavoitteet, opinnäytemuodot ja laajuusvaatimukset, joita suppeammiksi laitokset eivät voi opinnäytteitään ohjeistaa. Yksityiskohtaisempaa opinnäytetyöskentelyä, ohjausta, menetelmiä ja toteutusta varten laitokset järjestävät opinnäyteseminaareja osana tutkinto-opiskelua. Mikäli laitoskohtainen ohjeistus poikkeaa tästä ohjeesta, menetellään tämän ohjeen mukaisesti. Ohjeistus jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa on määritelty opinnäytteen tavoitteita, laajuutta jne. Toisessa osassa on keskitytty asioihin, jotka ovat tärkeitä itse opinnäyteprosessin aikana. Kolmannessa osassa käsitellään asioita, jotka tapahtuvat opinnäytteen tarkastettavaksi jättämisen jälkeen. Neljänteen osaan on koottu opinnäytteen omistus- ja immateriaalioikeuteen (mm. tekijänoikeus) liittyviä seikkoja.
1. Ennen varsinaista opinnäytteen tekoa Tavoite Taiteen maisterin opinnäytteen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsenäistä tietojen ja taitojen hankintaa ja niiden soveltamista vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja opetustehtäviin sekä oman alan muihin ammattitehtäviin. Tämän lisäksi tavoitteena on perehdyttää opiskelija luovaan ongelman ratkaisuun sekä metodiikan ja esitysteknisten välineiden käyttöön. Opinnäytteen laajuus ja aikataulu Taiteen maisterin opinnäyte on laajuudeltaan 40 opintopistettä, mikä vastaa noin puolen vuoden kokopäiväistä työpanosta. Opinnäytteen tekemiseen käytettävä aika sovitaan yhdessä ohjaajan kanssa. On suositeltavaa, että opinnäyte jätetään tarkastettavaksi viimeistään 18 kuukauden jälkeen opinnäytesuunnitelman hyväksymisestä. Mikäli opinnäytteeseen liittyy joku ainutkertainen sellaisenaan toistumaton tapahtuma (näyttely, keskustelu, pedagoginen kokeilu, performanssi), tulee opinnäyte jättää tarkastettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluttua kyseisestä tapahtumasta. Opinnäyte ryhmätyönä Laaja-alaisesta tai muutoin erityisen vaativasta aiheesta voidaan opinnäyte tehdä kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä. Tärkeää on, että kunkin tekijän yksittäinen osuus on selkeästi erotettavissa ja arvioitavissa. Ryhmätyönä toteutetussa opinnäytteessä työnjaosta ja vastuusta tulee tehdä selkeä suunnitelma hyvissä ajoin ja sisällyttää se opinnäytesuunnitelmaan. Yhteiselle opinnäytteelle on eduksi, mikäli koko projektia ohjaa yksi yhteinen ohjaaja, jonka lisäksi jokaisella olisi oma henkilökohtainen ohjaaja omalta erikoisalueeltaan. Yhteisen opinnäytteen raportoinnista tulee sopia ohjaajan kanssa. Koulutusohjelmat antavat halutessaan tarkempia ohjeita ryhmätyönä toteutettavan opinnäytteen tekoon. Opinnäytetyypit Taiteen maisterin opinnäytteet voidaan karkeasti ottaen jakaa kahteen kategoriaan - taiteelliseen ja tieteelliseen opinnäytteeseen. Joillakin koulutusohjelmilla käytössä voi olla myös muita kategorioita, kuten esim. produktiopohjainen tai pedagoginen opinnäyte. Kategorioita ei välttämättä tarvitse noudattaa orjallisesti, vaan niiden tarkoitus on helpottaa opinnäytteen suunnittelua ja arviointia. Opinnäytteeseen kuuluu aina kirjallinen osio. Kirjallisen osion laajuus voi vaihdella riippuen mm. taiteellisen tai produktio osion laajuudesta. Opinnäytteen kirjallisen osion laajuusvaatimukset saattavat vaihdella laitoksittain. Opinnäytteen kirjallisen osion laajuuden minimivaatimus on 60 000 merkkiä, mutta tällöin edellytyksenä on taiteellisen tai produktio-osion vahva painotus. Opinnäytteen kieli Opinnäytteen kirjalliset osiot kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä (koulusivistyskieli). Opinnäyte voidaan kirjoittaa myös muulla kielellä laitoksen johtajan hyväksymän hakemuksen perusteella. Opiskelijat, joiden koulusivistyskieli ei ole suomen tai ruotsin kieli, voivat kirjoittaa opinnäytteensä englannin kielellä ilman erillistä hakemusta. Opinnäytteen kielen tulee olla huoliteltua ja osaamisalueen käytäntöjen mukaista. Opinnäytettä tukevat opinnot Opinto-ohjelmaan sisältyy opintoja, jotka tukevat opinnäytteen tekoa. Tällaisia ovat esimerkiksi opinnäyteseminaarit, tutkimusvalmiusopinnot, tiedonhaun ja -hallinnan kurssit sekä äidinkielen opinnot. Nämä opinnot on hyvä suunnitella ja aikatauluttaa niin, että niistä saa opinnäytteen tekoon parhaan mahdollisen hyödyn. Opinnäytteen tekoa tukevat opinnot vaihtelevat koulutusohjelmakohtaisesti. Opiskelijan tulee tarkistaa oman laitoksen suositukset asian suhteen. Opinnäytteen rahoitus Opiskelija tekee opinnäytteensä lähtökohtaisesti omalla kustannuksellaan. Opiskelija voi kuitenkin etsiä opinnäytteelle ulkopuolisen rahoittajan. Opinnäytettä varten voi hakea apurahoja, joista saa tietoja mm. TaiK-sivustoilta Opiskelijan oppaasta, Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) verkkosivuilta: apurahat.syl.fi tai Opintoluotsiverkkosivuilta: www.opintoluotsi.fi/opiskelun_rahoitus/apurahat_ja_stipendit. 2
2. Taiteen maisterin opinnäytteen teon aikana Opinnäytteen etenemiseen liittyvät vaiheet Koulutusohjelmassa kirjataan opinnäyteprosessiin liittyvät tapahtumat opinnäytelomakkeelle työn etenemisen myötä. Opinnäyteprosessiin kuuluvat seuraavat vaiheet: 1) opinnäytteen aiheen hyväksyminen, 2) opinnäytesuunnitelman hyväksyminen, 3) opiskelijan ehdotus opinnäytteen ohjaajiksi, 4) ohjaajien valinta 5) opinnäytteen teko 6) ohjaaja hyväksyy opinnäytteen jättämisen tarkastettavaksi, 7) opinnäytteen vastaanotto tarkastusta varten, 8) tarkastajien hyväksyminen, 9) merkintä suoritetusta kypsyysnäytteestä, 10) tarkastajien esitykset arvosanaksi, 11) arvosteluryhmän arvosana. Kun opinnäytteen aihe on hyväksytty, jätetään lomakkeesta koulutusohjelmaan kopio. Opinnäytesuunnitelma Opinnäytteen teko alkaa aiheen valinnasta. Mikäli aiheen valinta tuottaa vaikeuksia, voidaan sen kartoittamista tehdä esim. opinnäyteseminaarissa yhdessä seminaarin ohjaajan ja muiden seminaariin osallistuvien kanssa. Valittu aihe tulee hyväksyttää koulutusohjelman professorilla tai koulutusohjelmavastaava, mikäli koulutusohjelmassa ei ole professoria. Opinnäytesuunnitelman tarkoitus on jäsentää tulevaa prosessia tekijälle itselleen ja tehdä se lisäksi näkyväksi niin ohjaajille, koulutusohjelman professorille kuin muille opinnäyteseminaariin osallistuville. Ainoastaan huolellisesti mietityn ja tarkoin laaditun suunnitelman avulla opiskelija voi saada täyden hyödyn ohjaajien ja opinnäyteseminaarin tarjoamasta tuesta. Opinnäytesuunnitelma on 1-5 sivun mittainen selvitys, jossa määritellään esimerkiksi: 1) Opinnäytteen nimi, oma nimi, laitos, esittelypäivämäärä ja opinnäyteseminaarin vetäjä sekä oma ehdotus opinnäytteen ohjaajaksi/ohjaajiksi. 2) Opinnäytteelle asetettu tehtävä, tutkimuskysymys ja mahdolliset osakysymykset. 3) Opinnäytteen lähtökohdat ja taustat. Näkökulma, yhteys laajempaan kokonaisuuteen ja aiempaan tutkimukseen sekä mahdolliset henkilökohtaiset perusteet aiheen valintaan. 4) Opinnäytteen metodiset valinnat, eli millä tavoin asetettuja kysymyksiä pyritään selvittämään, kuinka aineisto on tarkoitus kerätä, aiheen rajaus ja analysointi. 5) Valinnat koskien opinnäytteen raportointia, eli millä tavoin tutkimusprosessista ja sen tuloksista kerrotaan. 6) Suunnitelma opinnäytteen työskentelyaikataulusta. 7) Suunnitelma mahdollisesti salassa pidettävän tiedon käsittelystä opinnäytteen tekemisen ja esittelyn yhteydessä 8) Opinnäytteeseen mahdollisesti liittyvät tekijänoikeuteen ja muuhun immateriaalioikeuteen liittyvät kysymykset Opinnäytesuunnitelmaa käsitellään opinnäyteseminaarissa yhdessä seminaarin ohjaajan ja muiden seminaariin osallistuvien kanssa. Lopullisen suunnitelman hyväksyy koulutusohjelman professori. Ohjaus Opinnäyte on itsenäinen työ ja opiskelija tekee siihen liittyvät valinnat itsenäisesti. Opinnäytteen tekemistä ja ohjaa ja tukee opinnäytteen ohjaaja. Toimivan ohjausprosessin turvaamiseksi on suositeltavaa, että opiskelija ja ohjaaja tekevät työlle ohjaussuunnitelman, jonka mukaan prosessi etenee. Suunnitelman tavoite on varmistaa, että molemmilla osapuolilla on riittävästi aikaa omalle ja yhteiselle työskentelylle. Vaikka taiteen maisterin opinnäytteen teko on suurimmaksi osaksi opiskelijan itsenäinen suoritus, on opiskelijalla velvollisuus varmistaa työnsä laatu käyttämällä ohjaajaa opinnäyteprosessinsa aikana. Opiskelija voi opinnäytteen tekoprosessin aikana käyttää yhden tai kahden ohjaajan tukea. Opinnäytteen ohjaaja on oman koulutusohjelman opettaja tai hyvin koulutusohjelman tunteva asiantuntija. Usein opinnäyt- 3
teen muodollisiin ja metodologisiin ongelmiin saa parhaiten tukea oman koulutusohjelman ohjaajalta, toisen ohjaajan ollessa usein erikoistunut nimenomaan sisällöllisiin seikkoihin. Opiskelijalla on oikeus saada kontaktiohjausta 10 tuntia. Opiskelija voi ehdottaa ohjaajia opinnäytteelleen. Tarvittaessa ohjaajia voidaan myös pohtia yhteisesti opinnäyteseminaarissa. Opiskelija voi esittää ehdotuksensa opinnäytteen ohjaajista koulutusohjelman professorille. Ohjaajan työn katsotaan kestävän siihen asti, kun tämä hyväksyy opinnäytteen jättämisen tarkastettavaksi. Apua opinnäytteen suunnittelun, kirjoittamisen, tiedon hankinnan, tutkimusmenetelmien käytön, ja muiden opinnäytteen toteuttamista koskevien seikkojen osalta opiskelija saa opinnäyteseminaarista ja muista opinnäytettä tukevista opinnoista. Salassa pidettävän tiedon käsittely Opinnäyte tulee julkiseksi kun se on hyväksytty (ks. jäljempänä). Opinnäytteeseen ei saa sisällyttää salassa pidettävää tietoa. Mikäli opinnäytteen tekemisen yhteydessä käsitellään salassa pidettävää tietoa esimerkiksi sen vuoksi, että opiskelija saa opinnäytteensä tekemiseen rahoitusta yksityiseltä yritykseltä, ei varsinaiseen arvosteltavaan työhön saa sisällyttää rahoittajan liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä tausta-aineistoon. Mahdollisesti salassa pidettävän tiedon käsittely tulee käydä läpi ohjaajan kanssa opinnäytteen tekoprosessin alussa tai viimeistään silloin, kun käy ilmi, että tekoprosessissa joudutaan käsittelemään salassa pidettävää tietoa. Kielenhuolto Taideteollisessa korkeakoulussa ei ole yleisesti määriteltyä käytäntöä opinnäytteen kielenhuoltoon. Usealla laitoksella kielenhuoltoasioita käsitellään opinnäyteseminaarissa tai muissa opinnäytettä tukevissa opinnoissa. Mikäli opiskelijalla on kielenhuollon eritystarpeita voi hän kääntyä oman koulutusohjelmansa koulutusohjelmavastaavan tai amanuenssin puoleen. Opinnäytteen ulkoasuvaatimukset Taideteollisessa korkeakoulussa ei ole yleisesti määriteltyjä opinnäytteen ulkoasuvaatimuksia. Laitokset voivat halutessaan edellyttää ja ohjeistaa määrittelyn ulkoasusta. Mikäli opinnäytteen tekijä käyttää ulkopuolisia toteutuksessa (taitto, kuvaus tms.), tulee heidät mainita tekijänoikeuslain mukaisesti. Opinnäytteestä tulee selvästi käydä ilmi tekijän oma osuus toteutuksessa. Opinnäytteen nimiösivulle suositellaan merkittäväksi: opinnäytteen tekijän nimi, opinnäytteen nimi, opinnäytteen tyyppi (maisterin tutkinnon opinnäyte) koulutusohjelma, laitos, korkeakoulu ja yliopisto. Opinnäytteen jättäminen arvioitavaksi Opinnäytteen arvioitavaksi jättämiselle opiskelijan tulee pyytää ohjaajan / ohjaajien hyväksyntä, joka merkitään opinnäytelomakkeeseen. Opinnäyte yhdessä tiivistelmän ja opinnäytelomakkeen kanssa palautetaan oman koulutusohjelman amanuenssille tai osastosihteerille vähintään 3 kappaleena. Vähimmäismäärä tulee tarkistaa koulutusohjelmien omista ohjeista. Alkuperäiskappale on arviointi- ja tarkastuskappale, ja sen tulee sisältää kaikki opinnäytteeseen kuuluvat aineistot. Valmistuvan opiskelijan tulee varautua jättämään opinnäyte arviotavaksi vähintään kaksi kuukautta ennen aiottua valmistumispäivää. Laitokset määrittelevät tarkemmin opinnäytteen jättämiseen liittyvistä käytännöistä ja aikarajoista. Opinnäytteen tallentaminen Optika-tietokantaan Jättäessään opinnäytteensä arvioitavaksi jättää opiskelija opinnäytteestä myös sähköisen version ja täyttää opinnäytteen tiedot kirjaston ylläpitämään Optika-opinnäytetietokantaan. Opinnäyte tallennetaan pdftiedostona ja se voi sisältää kirjallisen osan lisäksi esimerkiksi tiedostoon liitetyt kuvaliitteet. 4
3. Taiteen maisterin opinnäytteen valmistuttua Tarkastaminen Opinnäytteelle nimetään kaksi tarkastajaa. Pääsääntöisesti toinen tarkastaja on oman koulutusohjelman opettaja ja toinen tarkastaja voi olla koulutusohjelman ulkopuolelta. On suositeltavaa, että tarkastajaksi valitaan henkilö, jolla on vähintään maisterintasoinen tutkinto tai vastaava taiteellinen pätevyys. Opiskelija voi halutessaan esittää perustellun ehdotuksen opinnäytteensä tarkastajiksi. Lopullisen päätöksen tarkastajista tekee laitoksen arvosteluryhmä. Opinnäytteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota työn luonteesta riippuen seuraaviin seikkoihin: 1) opinnäytteen aiheen merkittävyys taiteelliselta, ammatilliselta tai tieteelliseltä kannalta ja sen vaikeusaste, 2) opinnäytteen kirjallisen osuuden muodollisen ja teknisen toteuttamisen taso (ulkoasu, selkeys, taulukot, piirrokset jne.), 3) taustatietojen ja oman osuuden suhde ja niveltyminen toisiinsa, 4) ongelmien, hypoteesien ja tulosten perustelu sekä niiden kehittelyn taso, 5) tulosten tulkinnan taso, 6) produktion taiteellinen taso, 7) produktion toteuttamisessa osoitettu ammattitaito ja ammatillisten valmiuksien taso, 8) opinnäytteen eri osien välinen suhde ja niveltyminen toisiinsa. Opinnäytteen tarkastajat ovat vastuussa siitä, että opinnäyte tulee tarkastetuksi aihealueen ajanmukaisimman tiedon valossa ja hyvien taiteellisten ja tieteellisten käytänteiden mukaisesti. Tarkastajan tulee myös tarpeen mukaan tarkistaa opinnäytteessä käytettyjen viitteiden oikeellisuus. Tarkastuksen yhteydessä opinnäytteen kirjalliselle osuudelle tehdään tarvittaessa myös plagiointitarkastus. Opetus- ja opiskelijapalvelut antaa tarkempia ohjeita plagiointitarkastuksesta tarpeen mukaan. Opinnäytteen esittely Ennen arvosanan antamista järjestetään opinnäytteestä julkinen näyttely tai esitys, jossa opinnäytteen tekijä selvittää työn tavoitteet ja lopputuloksen. Kirjallisissa opinnäytteissä järjestetään vain esittelytilaisuus. Jos opinnäytteeseen liittyy näyttely, opinnäytteen tekijän ja arvosteluryhmän on huolehdittava, että tarkastajilla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn. Opinnäytteen esittely järjestetään noin kuukauden kuluttua opinnäytteen tarkastettavaksi jättämisestä, jotta tarkastajilla olisi riittävästi aikaa tutustua opinnäytteeseen. Esittelyn ajankohdan sopii yleensä laitoksen amanuenssi tai osastosihteeri yhdessä opiskelijan ja tarkastajien kanssa. Esittelytilaisuudessa opinnäytteen tekijä esittelee työnsä tarkastajille ja paikalla oleville arvosteluryhmän jäsenille. Esittelytilaisuus on julkinen. Tämän jälkeen tarkastajat kertovat arvionsa opinnäytteestä sekä niiden perustelut. Tarkastajien ei tule tehdä esitystä opinnäytteen arvosanaksi vielä esittelytilaisuudessa vaan lausunnot arvosanaehdotuksineen toimitetaan arvosteluryhmälle välittömästi tarkastustilaisuuden jälkeen. Esittelytilaisuuden lopuksi opinnäytteen tekijälle annetaan mahdollisuus vastata tarkastajien esittämiin arviointeihin ja kysymyksiin. Mikäli tarkastaja on estynyt tulemaan esittelytilaisuuteen, toimittaa tämä oman arvionsa opinnäytteestä kirjallisena ennakkoon esittelytilaisuuden puheenjohtajalle, ja tarkastajan lausunto luetaan tilaisuudessa. Opiskelijalla on mahdollisuus vastata tilaisuudessa luetun lausunnon arviointiin ja mahdollisiin kysymyksiin. Kypsyysnäyte Opinnäytteeseen kuuluu kirjallinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sekä taiteen kandidaatin että taiteen maisterin tutkintoon. Kypsyysnäytteen tarkoitus on todentaa tutkintoasetuksessa mainittua kielitaitoon ja tutkintoon liittyvää oppineisuutta. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa saavuttaneensa tutkinnol- 5
le, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet, osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen kieli Suorittamalla kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä opiskelijan katsotaan osoittaneen sellaista kielitaitoa, jota vaaditaan valtion virkamiehiltä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä. Kielitaidon osoittamiseen kuuluu, että kypsyysnäyte ja tutkintoon kuuluvat äidinkielen opinnot suoritetaan koulusivistyskielellä. Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa (TaM) varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa (TaK) varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Tällöin kypsyysnäytteessä arvioidaan asiasisältö, ja kypsyysnäytteen kieli voidaan sopia erikseen. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet opiskelijat voivat kirjoittaa kypsyysnäytteen englannin kielellä. Kypsyysnäytteen tarkistamisessa noudatetaan samaa periaatetta kuin suomentai ruotsinkielisten opiskelijoiden osalta eli tarkistetaan sekä sisältö, että kieli. Kypsyysnäytteen järjestelyt Kypsyysnäytteen on oltava hyväksytty ennen opinnäytteen hyväksymistä. Kypsyysnäytteen voi suorittaa korkeakoulun yleisinä tenttipäivinä tai laitoksen järjestämien kuulustelujen yhteydessä. Kypsyysnäytteeseen varataan aikaa 4 tuntia. Kypsyysnäytteessä kirjoitetaan 4-6 sivun essee jostakin hänelle opinnäytteeseen liittyvästä aiheesta. Kypsyysnäytteen kysymykset laatii koulutusohjelmavastaava tai hänen määräämänsä muu laitoksen opettaja. Kypsyysnäytteen tarkastus ja arviointi Kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa kysymysten laatija tai tämän ollessa estynyt koulutusohjelman johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen opettaja. Kypsyysnäytteen kieliasun tarkastaa äidinkielen opettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty tai hylätty. Arviointi Opinnäytteen lopullisen arvosanan päättää laitoksen arvosteluryhmä, joka tekee päätöksensä tarkastajien antamien esitysten pohjalta. Arvosanat: 0= hylätty, 1= tyydyttävä, 2= hyvin tyydyttävä, 3= hyvä, 4= hyvin hyvä, 5= erinomainen. Laitoksella on yksi tai useampi arvosteluryhmä, jonka tehtävänä on arvostella kandidaatin ja maisterin tutkintoon kuuluvat opinnäytteet. Arvosteluryhmän nimeää taideteollinen akateeminen komitea. Arvosteluryhmän toimikausi on neljä kalenterivuotta. Arvosteluryhmään kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Arvosteluryhmä nimeää ryhmän jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus taikka jotka on otettu professorin tehtävään. Arvosteluryhmän jäsen, joka toimii opinnäytteen ohjaajana, ei voi osallistua ko. opinnäytteen arvosanasta päättämiseen. Opinnäytettä, sen arvosteluryhmää sekä tarkastajia ja arvosanaa koskevat tiedot kootaan opinnäytelomakkeelle, josta laitos toimittaa päätöksenteon jälkeen kopion Opetus- ja opiskelijapalveluihin. Hylkäysperusteet Opinnäyte voidaan hylätä, mikäli se ei täytä taiteen maisterin opinnäytteelle määriteltyjä vaatimuksia tai sen teossa on käytetty vilpillisiä keinoja, kuten esim. plagiointia. Muutoksen haku Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen. Opiskelijan katsotaan saaneen tiedon, kun hän on saanut laitoksen arvosteluryhmän toimittaman päätöksen sekä tarkastajien lausunnot. (Kirjeen vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.) Opinnäytetyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 6
Oikaisupyyntö osoitetaan Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalle osoitteeseen: Aalto-yliopiston tutkintolautakunta Kirjaamo PL 11000 00076 AALTO kirjaamo@aalto.fi Tutkintolautakunnan päätökseen ei voi hakea muutosta. Valmistumiseen yleisesti liittyviä ohjeita Taiteen maisterin opinnäyte on usein opiskelijan viimeisiä opintosuorituksia ja liittyy täten myös tutkinnon valmiiksi saattamiseen. Opiskelijan tulee tarkistaa opintosuorituksensa yhdessä laitoksensa amanuenssin tai muun opintosuorituksista vastaavan henkilön kanssa viimeistään kuukautta ennen todistustenjakoa. Samalla huolehditaan, että opiskelija on täyttänyt verkossa tutkinnon suorittajan lähtökyselylomakkeen. Amanuenssi palauttaa koulutusohjelmajohtajan allekirjoittaman ajan tasalla olevan rekisteriotteen Opetusja opiskelijapalveluihin. Allekirjoituksella vahvistetaan suoritukset tutkintoon oikeuttaviksi. Viimeistään neljä viikkoa ennen todistustenjakoa opiskelija tilaa tutkintotodistuksen Opetus- ja opiskelijapalveluista. Tutkintotodistus tilataan kirjallisesti todistuspyyntölomakkeella. Määräaikaa on ehdottomasti noudatettava, muussa tapauksessa todistuksen valmistuminen jää vastaavasti myöhemmäksi. Opinnäytteen arkistointi ja julkisuus Opinnäytteen alkuperäiskappale, tiivistelmä sekä kopiot arvostelulausunnoista säilytetään kirjastossa pysyvästi. Toinen opinnäytekappale siihen kuuluvine aineistoineen voidaan säilyttää mahdollisuuksien mukaan asianomaisella laitoksella. Mikäli opinnäyte on ainutkertainen taiteellinen teos, esitys tai näyttely, alkuperäiskappale tulee dokumentoida esimerkiksi kuvina tai videona niin, että opinnäytteestä saadaan selkeä käsitys ilman alkuperäisen produktion näkemistä. Korkeakoululla on oikeus tehdä kuvaesimerkeistä kuva-arkistoa varten reproduktio. Opinnäytteeseen kuuluvaa kuvamateriaalia arkistoidaan dokumentoituna kirjallisen aineiston mukana kirjastoon. Opinnäytteeseen liittyvä tiivistelmä on kirjoitettava opinnäytetiivistelmälomakkeelle. Arvosteluryhmän sihteeri toimittaa opinnäytetiivistelmän myös paperiversiona kirjastoon opinnäytteen yhteydessä. Opinnäyte on julkinen ja siihen voi tutustua kirjastossa tai mahdollisuuksien mukaan asianomaisella laitoksella. Opinnäytettä ei kuitenkaan saa antaa kotilainaksi. Opinnäyte tulee julkiseksi, kun arvosteluryhmä on hyväksynyt sen ja puheenjohtaja on allekirjoittanut kokouspöytäkirjan. Korkeakoululla on oikeus säilyttää sen hyväksymät opinnäytteet sopivaksi katsomallaan tavalla ja julkaista opinnäytetiivistelmät. Opinnäytteen viitetiedot ja tiivistelmät julkaistaan Optika-opinnäytetietokannassa. Opinnäytteistä tallennetaan sähköinen pdf-tiedosto tietokantaan, ja korkeakoululla on oikeus julkaista se, mikäli opiskelija antaa luvan julkaisulle tietojen tallennuksen yhteydessä. Korkeakoululla on oikeus käyttää opiskelijan valitsemia kuvia tiedotustoiminnassaan (jos kuvat ovat opiskelijan itse ottamia ja jos oikeuksienluovutussopimus on opintojen alussa tehty: jos opiskelija käyttää muiden ottamia kuvia, tulee hänen vastata riittävien oikeuksien hankinnasta). Opiskelija on vastuussa siitä, että hänellä on käyttämiinsä kuviin riittävät oikeudet. Kansainvälistä tiedotusta varten opiskelija voi laatia kuvien mukaan lyhyen (n. 5 riviä) englanninkielisen tiivistelmän työstään. Korkeakoulu edellyttää, että korkeakoulun opinnäytteitä esiteltäessä julkisuudessa työn tekijä ja korkeakoulun nimi tulevat esille. 7
4. Opinnäytteen omistus- ja immateriaalioikeudet Produktiokappaleen omistusoikeus Korkeakoulun kustannuksella ja ohjauksessa opinnäytteenä tehdyn produktiokappaleen omistaa korkeakoulu. Opiskelijan omalla kustannuksella tehdyt produktiokappaleet omistaa opiskelija. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa laitoksen johtaja vastaa tapauksen selvittämisestä. Opiskelija voi lunastaa korkeakoulun kustannuksella tehdyn opinnäytteensä produktiokappaleen maksamalla ao. laitokselle opinnäytteen produktiokappaleen kustannukset (lisätietoja: hallintopalveluiden talousvastaavat). Tekijänoikeus- ja muut immateriaalioikeudet Opinnäytteisiin liittyvät oikeudet omistaa tekijä ellei toisin ole sovittu. Opinnäytteisiin liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä ja muihin immateriaalioikeuksiin liittyvistä kysymyksistä on keskusteltava koulutusohjelman professorin, amanuenssin tai opinnäytteen ohjaajan kanssa jo opinnäytteen tekoa aloittaessa. Opinnäytteen tekijä vastaa siitä, ettei opinnäytteen kirjallisessa eikä produktio-osuudessa ole käytetty tekijänoikeuksia tai muita immateriaalioikeuksia rikkovaa materiaalia. Immateriaalioikeuksiin luetaan: Tekijänoikeus Varsinainen tekijänoikeus suojaa kaikkia kirjallisia, taiteellisia tai muulla tavalla ilmeneviä luovan työn tuloksia. Tekijänoikeutta lähellä olevat eli naapurioikeudet suojaavat mm. esittävän taiteilijan suoritusta ja antavat suojaa mm. radio- ja tv-lähetyksille sekä äänitteille. Tekijänoikeus jakaantuu kahteen osaan: moraalisiin oikeuksiin ja taloudellisiin käyttöoikeuksiin. Moraalinen oikeus tarkoittaa valtaa tulla mainituksi teoksen tekijänä sekä mm. oikeutta valvoa, miten sivullinen hänen oikeuksiaan käyttää. Taloudellisella käyttöoikeudella tarkoitetaan sitä, että tekijällä on oikeus määrätä työstään valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Jos opinnäytetyö on tehty ryhmätyönä, kuuluu tekijänoikeus yhteisesti ryhmän jäsenille. Jos halutaan, että tekijänoikeus jakaantuu tietyllä tavalla (esim. työpanoksen mukaisesti) ryhmän jäsenten kesken, on opiskelijoiden syytä sopia asiasta keskenään. Opinnäytteen kohdalla saattavat tulla ajankohtaisiksi myös: Teollisoikeudet Patenttioikeus: suojaa henkistä ideaa eli keksintöä Mallioikeus: suojaa tavaroiden ja palveluiden ulkomuodon esikuvaa sekä ornamentteja Hyödyllisyysmallioikeus: suojaa esineen muotona tai rakenteena tai niiden yhdistelmänä toteutuvaa teknistä ratkaisua, jota voidaan hyödyntää teollisesti Tavaramerkkioikeus: suojaa elinkeinonharjoittajan tunnusmerkkiä hänen myytäväksi tarjoamiensa tavaroiden tai palvelujen erottamiseksi markkinoilla olevista tavaroista Toiminimioikeus: suojaa elinkeinonharjoittajan toiminnassaan käyttämää tunnusmerkkiä Korkeakoulun käyttöoikeus Korkeakoululla on oikeus käyttää opinnäytteitä korkeakoulun opetus-, tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoiminnassa sekä arkistoida dokumentoidut opinnäytteet korkeakoulun arkistoon. Omistus- ja immateriaalioikeudet tilauksesta tehtävissä opinnäytteissä Tilauksesta tehtävien opinnäytteiden omistus- ja immateriaalioikeuskysymyksistä sovitaan tilaajan ja opiskelijan välisessä sopimuksessa tai mahdollisesti tilaajan ja korkeakoulun välisessä opintoprojektisopimuksessa, mikäli opinnäytteen tekeminen tapahtuu osana korkeakoulussa toteutettavaa opintoprojektia. Sopimuksissa on huomioitava korkeakoulun käyttöoikeus ja opinnäytteen julkisuus. Opinnäytteen julkaiseminen korkeakoulun julkaisusarjassa 8
Mikäli opinnäyte on kirjallinen tutkielma ja se on tarkoitus julkaista korkeakoulun julkaisusarjassa, on siitä tehtävä erillinen kustannussopimus opiskelijan ja korkeakoulun välillä. Lainsäädäntö ja ohjeet: - Tekijänoikeuslaki - Patenttilaki - Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (+TaiKin keksintöohje) - Mallioikeuslaki - Laki hyödyllisyysmallioikeudesta Lisätietoja: Lisätietoja immateriaalioikeuksiin liittyvistä asioista tekijänoikeuskysymyksistä saa Aalto-yliopiston tekijänoikeuslakimieheltä (Maria Rehbinder, puh. 756 30419, 050 5703396) ja mm. seuraavista lähteistä: - Haarmann: Tekijänoikeus ja lähioikeudet. Talentum, Helsinki 2005. - Haarmann:Immateriaalioikeus. Talentum,Helsinki 2005. - Lampola: Multimedian tuottamisen ja jakelun juridinen opas. TEKES, Helsinki 1996. - Niiniluoto (toim.): Taideteollisen suunnittelijan ammattikäytäntö. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B13, Helsinki 1990. - Perälä Anna:Tutkijan oikeusturva. KATL ry. 1996 - Rajala (toim.): Tutkimuksen tekijänoikeudet. WSOY Lakitieto Oy 1998 - Saarnilehto, Ari (toim.):tutkijan oikeudet ja velvollisuudet WSOY 1998 9