Lakikurssi 2019
Sisällysluettelo Sotilasvammalaki. 3 Elinkorko. 4 Avuttomuus- ja haittalisä. 5 Hoitokorvaus.. 6 Muut lääkärintarkastukset.. 7 Apuvälineiden korvaaminen.. 8 Jalkahoidon korvaaminen. 8 Sairausapulisä eli kulukorvaus siviilisairauskuluista.. 9 Korotettu sairausapulisä 10 Täydennyskorko.. 11 Vireillepano.. 12 Prosentin oikaisu eli korotushakemus 12 Korvauksen uudelleen hakeminen 13 Päätöksen poisto. 13 Muutoksenhaku korvauspäätökseen. 13 Laitoshuolto. 15 Kuntien ja kuntayhtymien järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelujen korvaaminen 17 Kuntoutustarpeen arviointijakso.. 18 Lievävammaisten 10 25 %:n invalidien kuntoutus 18 Vaikeavammaisten 30 100 %:n invalidien kuntoutus. 18 Laitos- tai päiväkuntoutuksen pidentäminen 19 Kuntoutuksen jakaminen aviopuolison kanssa.. 19 Laitoshoidossa olevan kuntoutus 21 Avokuntoutus.. 21 Päiväkuntoutus.. 22 Kotikuntoutus.. 22 Tuettu kotona kuntoutuminen 22 Sotainvalidien aviopuolisoiden ja leskien kuntoutus 2018. 24 Autoon liittyvät asiat. 25 Asunnon muutostöiden korvaaminen.. 26 Korjausneuvojat... 28 Sotainvalidin kuoleman jälkeiset korvaukset 28 Eläkettä saavan hoitotuki (Kela). 30 Sotilasvammaelinkoron ja täydennyskoron vaikutus eläkkeisiin ja sosiaalietuuksiin 31 Sotilasvammalain huoltoeläkkeen vaikutus eläkkeisiin ja sosiaalietuuksiin 31
SOTILASVAMMALAKI (sotvl) säädetty 1948 muutettu ja täydennetty useilla lainmuutoksilla, joista uusin astui voimaan 1.1.2019 täydentäviä sääntöjä on muissa laeissa ja asetuksissa, sotilasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta annettu asetus on tarkoitus uusia Sotilasvammakorvaukseen oikeuttavat sotatoimien aiheuttamat vammat palveluksessa ja siihen liittyvillä matkoilla saadut vammat taisteluvälineiden aiheuttamat vammat sairaudet, jotka todennäköisesti ovat palveluksen tai sen erityisten olosuhteiden aiheuttamia tai pahentamia sotavankeuteen liittyvät vammat ja sairaudet seurausvammat ja -sairaudet liitynnäisvammat ja -sairaudet kuolemantapaukset. Seurausvammat ja -sairaudet Seurausvammoina ja -sairauksina korvataan vammat ja sairaudet, joiden syntymiseen korvattu vamma tai sairaus on ollut perustekijä ja välttämätön edellytys. Seurausvammat ja -sairaudet korvataan samalla tavoin kuin perusvamma tai -sairaus eli yleensä kokonaan. Mikäli perusvamma tai -sairaus on osittain korvattu (liitynnäisenä tai muulla perusteella), seurausvamma korvataan samalla osuudella. Valtiokonttorin (VK) Kansalaispalvelut sotilasvamma- ja veteraaniasioiden yksikkö tutkii yleensä viran puolesta mahdolliset seurausvammat ja -sairaudet korvauspäätöstä antaessaan. Liitynnäisvammat ja -sairaudet Liitynnäisvammoina ja -sairauksina korvataan vammat ja sairaudet, jotka liittyvät korvatun vamman tai sairauden synnyttämään poikkeukselliseen (vahingoittumis- tai sairastumis-) alttiuteen tai taipumukseen, mutta eivät ole välittömässä syy-yhteydessä korvattuun vammaan tai sairauteen tai liittyvät sotavankeudessa vallinneiden erikoisten olojen synnyttämään poikkeukselliseen alttiuteen tai taipumukseen. Liitynnäisvammat ja -sairaudet korvataan yleensä osittain. Korvausosuus riippuu siitä, miten suuri osuus perusvammalla tai -sairaudella on ollut niiden ilmaantumiseen. Liitynnäisen seurausvamma tai -sairaus korvataan samoin perustein kuin liitynnäinen itsekin. Liitynnäisvamman tai -sairauden liitynnäisenä ilmaantunutta lisävammaa tai -sairautta ei korvata. Huom! Liitynnäisvammojen ja -sairauksien perusteella korvausta on aina haettava. Käytännössä hakemukseksi riittää yleensä normaali oikaisuhakemus. 3
ELINKORKO Elinkorko on peruskorvaus vamman tai sairauden aiheuttamasta yleisestä haitasta. Elinkoron suuruus Elinkorko vahvistetaan korvatun vamman tai sairauden aiheuttaman haitta-asteen (työkyvyttömyysasteen) mukaan. Elinkorkona suoritetaan haitta-asteprosentin mukainen osa täysimääräisestä elinkorosta. Perhesuhteet vaikuttavat elinkoron suuruuteen (omaiskorotus). Elinkorko maksetaan 8 %:lla korotettuna sen vuoden alusta, jona henkilö täyttää 56 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta (ikäkorotus). Elinkoron suuruuteen eivät vaikuta tulot siviilisairaudet tai -vammat ammatillisen työkyvyttömyyden aste. Kuulo- ja näkövammojen korvaamisesta Jos sotavammana on korvattu toisen silmän näönmenetys tai toisen korvan kuulonmenetys, niin siviilisairauden aiheuttaman säilyneen silmän näön- tai korvan kuulonmenetyksen jälkeen korvataan sotavammana puolet kokonaishaitasta (säilyneen silmän näkökyky 0,1 tai heikompi tai korvan erotuskyky 60 db tai heikompi). Elinkoron omaiskorotus Elinkorko maksetaan korotettuna, jos korvaukseen oikeutetulla on elätettävänään sotvl 9 :ssä tarkoitettuja omaisia. Korotukseen oikeuttavia omaisia ovat aviopuoliso alle 17-vuotias lapsi 17 vuotta täyttänyt lapsi, joka on ennen sanottua ikää syntyneen ruumiillisen tai henkisen vajavuuden takia kykenemätön elättämään itseään 17 vuotta täyttänyt, mutta alle 24-vuotias lapsi, joka opiskelunsa takia ei voi olla ansiotyössä eikä voi omilla tuloillaan kustantaa opiskeluaan korvaukseen oikeutetun elätettävänä olevat vanhemmat. 17 vuotta täyttäneen lapsen ruumiillisen tai henkisen vajavuuden perusteella myönnettävä omaiskorotus on harkinnanvarainen. Omaiskorotuksen määrä 30 % elinkorosta ensimmäiseltä omaiselta 20 % elinkorosta jokaiselta seuraavalta omaiselta vaikeavammaisille 80 100 %:n sotainvalideille omaiskorotus on 60 % elinkorosta ensimmäiseltä omaiselta. Omaiskorotuksen hakeminen hakemuksetta aviopuolison ja alle 17-vuotiaan lapsen osalta hakemuksesta muiden omaisten perusteella. 4
Taipumusvähennys Jos vahingoittuneella tai sairastuneella vamman tai sairauden sattuessa on ollut sellainen ruumiinvamma, vika, tauti tai taipumus tautiin, joka olennaisesti on pahentanut ruumiinvamman tai sairauden seurauksia, otetaan se huomioon elinkoron suuruutta määrättäessä. Taipumusvähennys tehdään vain elinkorosta. Se ei vaikuta muihin etuihin eikä invalidin jälkeen omaisille tuleviin korvauksiin. Tehdyn taipumusvähennyksen muuttaminen Taipumusvähennystä voidaan oikaista muuttuneen oikeuskäytännön perusteella; ei kuitenkaan elinkoron saajan vahingoksi. Elinkorkopäätös voidaan poistaa taipumusvähennyksen osalta, jos selvitys, johon päätös perustuu, havaitaan olennaisesti vääräksi tai puutteelliseksi. Korvausten indeksitarkistukset Sotilasvammakorvaukset on sidottu työeläkeindeksiin (tel-indeksi). Siinä otetaan huomioon hintatason ja palkkojen nousu. Vuoden 2002 alusta lukien on sotilasvammalaissa korvaukset määritelty euroin, mutta lakiin kirjatut eurosummat vastaavat vuoden 1995 tasoa. Maksussa olevat summat tarkistetaan vuodenvaihteessa tel-indeksin mukaisesti. Korotus 1.1.2019 oli noin 1,5 prosenttia. Elinkoron lisäysosat avuttomuus- ja haittalisä (10 1 mom 1 kohta) vaatelisä (10 1 mom 2 kohta) moottoriajoneuvolisä (10 1 mom 3 kohta) opaskoiralisä (10 1 mom 4 kohta) sotasokealle, jolla on koulutettu opaskoira sairausapulisä (10 1 mom 5 kohta) korotettu sairausapulisä (10 2 mom) AVUTTOMUUS- JA HAITTALISÄ Korvatut vammat ja/tai sairaudet aiheuttavat avuttomuutta tai poikkeuksellista haittaa. Työkyvyttömyysasteen on oltava yleensä vähintään 30 %; on myönnetty myös lievävammaisille (esim. kasvovammat). Harkinta myöntämisen ja suuruuden osalta on yksilöllinen, johon varallisuus ja perhesuhteet eivät vaikuta. Mikäli korvattu vamma/sairaus kohdistuu parilliseen elimeen (silmä, korva, raaja), voi siviilivamma/sairaus toisessa elimessä vaikuttaa lisän maksamiseen korottavasti. Avuttomuus- ja haittalisää maksetaan pysyvän laitos-/sairaalahoidon alkamisesta kuusi kuukautta. 5
Tarkemmin saantiedellytyksistä Korvatut vammat/sairaudet ovat niin vaikeita tai lukuisia, että niistä seuraavien osainvaliditeettien haittaasteet yhteenlaskettuina nousisivat olennaisesti yli sadan prosentin tuottavat erityisiä vaikeuksia normaaliin elämään kuuluvissa toiminnoissa aiheuttavat tiheästi uusiutuvia hoitotoimenpiteitä aiheuttavat sosiaalisen elämän häiriytymistä molemminpuolisina ylä- ja alaraajavammoina pahentavat toistensa haittavaikutuksia ovat aistielimiin kohdistuneita aiheuttavat olemuksen epämuotoisuutta, ulkonäköä pilaavia vaurioita tms. esim. kasvovammat aiheuttavat pahoja poikkeuksellisia haittoja muutoin, esim. puhehäiriöt, ateriointivaikeudet, kyvyttömyys hallita ulosteita aikaansaavat pahoja, pitkällisiä tuskatiloja: amputoitujen osalta esim. aavesärky. Nykyisin korvataan amputoitujen osalta vähintään toisen korvausluokan mukaan. Avuttomuus- ja haittalisän hakeminen pääsääntöisesti tulee aina hakea hakijan oma selvitys siitä mitkä tekijät, missä tilanteissa ja kuinka usein aiheuttavat avun tarpeen tarvittaessa terveydenhuolto- tai sosiaaliviranomaisen antama lausunto taannehtivasti enintään 1 vuosi hakemisesta. Vaatelisä jos tekojäsen tai muu apuväline tai vamma/sairaus sinänsä aiheuttaa sotainvalidille pitovaatteiden erityistä kulumista hakemuksenvarainen erityiskorvaus yleensä apuvälineen käyttöönottopäivästä Tekojäsen, tukisidos, tukiliivi, kainalo- ja kyynärsauvat sekä pyörätuoli aiheuttavat aina pitovaatteiden erityistä kulumista. Huom! Ortopedinen jalkine ei yksinään oikeuta vaatelisään. Myös pitovaatteiden poikkeuksellisen suuri likaantuminen voi oikeuttaa lisäosaan, koska peseminen kuluttaa pitovaatteita. HOITOKORVAUS Korvatun vamman hoito ja lääkkeet Sodasta johtuvien (korvattujen) vammojen ja sairauksien hoidon, tutkimukset, lääkkeet ja apuvälineet VK korvaa kokonaan. Niiden tulee olla hoidon kannalta tarpeellisia ja kustannuksiltaan kohtuullisia. Hoitotoimenpiteitä varten voi pyytää etukäteen maksusitoumuksen. Korvatun hoidon ja tutkimusten aiheuttamat matkakulut korvataan. Huom! Pyri mahdollisuuksien mukaan erottelemaan sotavammakulut muista kuluista. 6
Korvatun vamman tai sairauden tutkiminen Tutkimus voi tapahtua omana tutkimuksenaan tai yleistarkastuksen tai erikoistutkimuksen yhteydessä. Aiheelliseksi katsottavat tutkimukset ovat periaatteessa korvattavia yleistarkastukselle ja erikoistutkimukselle asetetuista määräajoista ja muista edellytyksistä riippumatta. Aiheelliseksi katsotaan muun muassa tutkimukset, jotka ovat tarpeen korvatun vamman tai sairauden pahenemisen johdosta korvatun vamman tai sairauden tilan kontrolloimiseksi, sen oireiston, seurausten tai liitynnäisten selvittämiseksi tai tarkoituksenmukaisen hoidon määräämiseksi. Epäselvissä tapauksissa on varminta hakea etukäteen maksusitoumus. MUUT LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Vähintään 10 %:n sotainvalidille kustannetaan yleisen terveydentilan tarkastus määräajoin lääkärin toimittama erikoistutkimus silloin, kun sen suorittamiseen ilmenee erityistä syytä. Yleisen terveydentilan tarkastus ei tarkoita sotavamman tutkimista vaan kokonaisterveydentilan tarkastusta kerran kalenterivuodessa, erityisestä syystä muulloinkin suoritettava pääsääntöisesti paikallisen lääkärin luona suositeltavaa hakea maksusitoumus VK:lta, jos ei sitä vielä ole lääkärintodistus on yleensä toimitettava VK:lle vain, jos o siinä on suositeltu erikoistutkimuksia, joihin invalidi pyytää maksusitoumusta o VK on nimenomaan pyytänyt toimittamaan todistuksen. Erikoistutkimus Erikoistutkimus voidaan pääsääntöisesti korvata vain kerran yhtä sairauden epäilyä varten. Lääkärin suositus on yleensä tarpeen erikoistutkimukseen pääsemiseksi; poikkeuksena silmälääkärin tutkimus, joka voidaan korvata kahden vuoden välein. Maksusitoumusta silmälääkäriin haettaessa ei tarvita lääkärin suositusta. PSA-tutkimus voidaan korvata kahden vuoden välein. Erikoistutkimuksiin on syytä aina etukäteen hakea maksusitoumus VK:lta. o Ei voi saada hylätyn vamman tai sairauden tutkimusta varten. o Ei voi saada, jos on lähinnä hoidoksi katsottava siviilivamman tai -sairauden tutkimus, esim. verensokerin tarkkailu. Erikoistutkimus on yleensä suoritettava lähimmässä tutkimuspaikassa. Valtiokonttorille ei toimiteta lääkärintodistusta, ellei sitä ole nimenomaan pyydetty. 7
APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1. Jos apuvälineen tarve johtuu VK:n korvattavaksi hyväksymästä vammasta tai sairaudesta puhelinsoitto Valtiokonttoriin, jossa selvitetään, korvaako se apuvälineen. Jos korvaa, niin sieltä kerrotaan, mistä välineen saa, ja VK lähettää maksusitoumuksen. kääntyminen terveyskeskuksen, apuvälineliikkeen tai proteesikeskuksen puoleen, jotka yleensä hoitavat asian VK:n kanssa. 2. Alle 120 euron hintaiset apuvälineet (pienapuvälineet) VK korvaa, vaikka niiden tarve johtuisi muustakin kuin sotavammasta. Rollaattori korvataan pienapuvälineenä, jos sen hinta on alle 130 euroa. 3. Kunnan vähintään 10 prosentin sotainvalidille hankkimat apuvälineet VK korvaa kunnalle (katso kuntapalvelut s. 15 17). 4. Muun kuin sotavamman vuoksi hankitun apuvälineen kuluja voi velkoa jälkikäteen sairausapulisänä. Terveyskeskukset vastaavat alueensa asukkaiden yleisestä apuvälinehuollosta. VK korvaa myös kustantamiensa apuvälineiden käytön opettelusta ja huollosta aiheutuvat kustannukset. Kuulokojeet ja muut kuulovammaisten apuvälineet VK korvaa, jos kuulosta on sotavammana korvattu vähintään 5 prosenttia. Keskussairaalan korvapoliklinikat tai yksityiset lääkäriasemat hoitavat. Silmälasit Jos korvattavaksi on hyväksytty toisen silmän näönmenetys tai aivovamman haittaaste on vähintään 30 prosenttia, korvaa VK silmälasit riippumatta siitä johtuuko tarve sotavammasta. JALKAHOIDON KORVAAMINEN Vähintään 10 %:n sotainvalideille VK korvaa kolme jalkahoitoa vuodessa, vaikka tarve ei johtuisi sotavammasta. Jalkahoitoa varten voi saada maksusitoumuksen tai kulut voidaan velkoa jälkikäteen kuittien perusteella. Osan avokuntoutuksesta voi ottaa jalkahoitona, katso kohdasta kuntoutus. 8
SAIRAUSAPULISÄ ELI KULUKORVAUS SIVIILISAIRAUSKULUISTA vähintään 20 %:n haitta-aste sotainvalidin muut kuin korvatun vamman/sairauden kulut sekä aviopuolison taikka elinkoron korotukseen oikeuttavien lasten sairauskulut, jotka vaikeuttavat hakijan toimeentuloa tarveharkintainen lisäysosa, jossa omavastuurajat bruttotulojen perusteella; huomioidaan myös aviopuolison tulot täydennyskoron saajalta, jos invalidi on syntynyt ennen 1.1.1927, ei selvitetä puolison tuloja eikä määritetä omavastuuta kuluja oltava vähintään 130 euroa vuodessa (2019), jotta toimeentulon katsottaisiin vaikeutuneen vuosittain enimmäismäärään asti (3 421,77 euroa vuonna 2019) Mitä korvataan? lääkärin määräämistä hoitotoimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset kulut hammashoito-, silmälasi- ja kuulolaitekulut; myös proteettiset hammashoidot ja implantit sairaudesta johtuvat matkakulut apuvälineet, jotka helpottavat kotona selviytymistä (oltava lääkärin tai toimintaterapeutin suositus) yksityissairaalahoidon kustannukset korvataan sellaisenaan enimmäismäärän puitteissa yleisessä sairaalassa yksityispotilaana oleville voidaan hoito korvata kokonaan enimmäismäärän puitteissa sotainvalidin ja hänen aviopuolisonsa käyttämien tarpeellisten avopalvelujen kustannuksia, jos palvelu auttaa perhettä selviytymään kotona eli siirtää laitoshoidon tarvetta o siivouspalvelut, pyykkipalvelut max 100 euroa/kk o kotisairaanhoito kohtuulliset kustannukset o turvapuhelimen kohtuulliset hankinta- ja käyttökustannukset o palvelutaloissa asuville palvelumaksusta max 120 euroa/kk, jos palvelumaksuun sisältyy kodinhoitoa ja kotisairaanhoitoa o sotainvalidin aviopuolison hautauskuluja 200 euroa Miten korvataan? hakemuksen perusteella jo maksetut kulut jälkikäteen ennakkona kuukausittain, VK:n määrittelemä määrä, elinkoron yhteydessä. Hakeminen todellisten kulujen perusteella Kuitit, joiden perusteella sairausapulisää haetaan voivat olla hakemushetkellä enintään 1,5 vuotta vanhoja. Kuitteja ei enää lähetetä VK:lle hakemuksen mukana vaan ainoastaan niitä koskeva yhteenveto. Hakijan tulee kuitenkin säilyttää kuitit vähintään kahden vuoden ajan. Sairausapulisää voidaan kohtuullisessa määrin myöntää myös ei-lääkärin määräämien lääkekulujen perusteella (käsikauppalääkkeet). Sairausapulisää kuluja seurattaessa hyviä vaihtoehtoja tositteiden osalta ovat miinuskirja ja suoraveloitusilmoitukset. 9
Sairausapulisää koskevaa yhteenvetoa varten Valtiokonttori on laatinut exceltaulukon. Yhteenvetolaskelmaan tulee sisällyttää vain saman kalenterivuoden kuluja. Sairausapulisän ennakkopäätös VK antaa ennakkopäätöksen ilman hakemusta kuittien ja edellisten vuosien kulujen perusteella. Ennakkopäätös on voimassa toistaiseksi yli 65-vuotiailla. Maksetaan kuusi kuukautta pysyväksi katsottavan laitos-/sairaalahoidon alkamisesta. Yleensä ennakkomaksatus aloitetaan vuoden alusta lukien. Päätös annetaan joko o takautuvasti kuluvan vuoden alusta tai o tulevan vuoden alusta lukien. Ennakkopäätöksen oikaisu Jos todelliset kulut oikeuttaisivat olennaisesti ennakkomaksuja suurempaan sairausapulisään, voi päätökseen hakea oikaisua, jos todelliset kulut ovat vähintään 15 prosenttia tai 100 euroa suuremmat kuin myönnetty ennakko. Haetaan vuosittain tai pysyvänä oikaisuna. o Oikaisua voi hakea kesken vuotta, jos hakija joutunut suorittamaan todella suuria kustannuksia. Oikaisuhakemukseen on liitettävä yhteenvetolaskelma, jolla osoitetaan todellisten kulujen määrä. Sotainvalidin kuoleman vaikutus ns. siviilisairauskulujen korvauksiin Invalidin omat kulut otetaan huomioon, vaikka maksettu kuolinpäivän jälkeen. Omaisten kulut otetaan huomioon invalidin kuolinpäivään asti. Enimmäismäärä voidaan myöntää kuolinpäivän mukaan. Myöntämiseen ei vaikuta se, jäikö invalidilta leskeä tai muita sukulaisia. KOROTETTU SAIRAUSAPULISÄ Vamman tai sairauden (siviilisairaudet huomioon) aiheuttamiin kotihoidon ja liikkumisen kustannuksiin. Edellytykset vähintään 50 %:n haitta-aste sotavammasta ja kustannukset jatkuvia toimeentulon huomattava vaikeutuminen, jota arvioitaessa otetaan huomioon kaikki tulot nettona kuukaudessa (siis myös sotilasvammalain mukaiset korvaukset sekä omaishoidon tuki) omaishoidon tuki ei estä korotetun sairausapulisän myöntämistä. Tulorajat 1.1.2019 aviopuolisot n. 2 400 euroa/kk yksinäinen n. 1 500 euroa/kk Korotetun sairausapulisän saamiseen ja suuruuteen vaikuttavat 10
hoidon tarpeen määrä ja kustannukset hoitajalle maksettavat korvaukset, siivous- tai pesulakulut, lumityöt yms. liikkumiskustannusten osalta myös asuinpaikka ja kulkuyhteydet. Hakeminen Haetaan jälkikäteen jo syntyneiden kustannusten perusteella: selvitettävä aiheutuneet kustannukset tai jos omainen hoitaa niin tämän tekemä työ mahdollisuuksien mukaan tositteet palkka-, matka-, yms. kuluista liikkumiskustannuksia haettaessa selvitys palvelujen etäisyyksistä sekä liikenneyhteyksistä VK toivoo, että haetaan kerran tai korkeintaan kahdesti vuodessa. Korotettua sairausapulisää voi saada taannehtivasti 1 vuodelta ennen hakemuksen saapumispäivää (harkittaessa 1,5 vuotta). Maksuryhmät 1. 380 430 euroa/kk Ulkopuolinen, omainen tai omaiseen verrattava henkilö hoitaa kokopäiväisesti täysin avutonta invalidia. 2. 290 euroa/kk Ulkopuolinen, omainen tai omaiseen verrattava henkilö hoitaa kokopäiväisesti avutonta invalidia. 3. 180 230 euroa/kk Ulkopuolinen henkilö hoitaa osapäiväisesti invalidia, joka ei välttämättä ole avuton. Olosuhteista riippuen myös omaisen tai vastaavan henkilön suorittama hoito samoin kuin erityisen suuret matkakustannukset voidaan käsitellä tämän maksuryhmän mukaisesti. 4. 150 euroa/kk Hoidosta, jonka tarve ei aina jokapäiväistä. Myös erityiset matkakustannukset perusteena. Yleisin myönnetty summa on 150 euroa/kk. Korotetulla sairausapulisällä ja tavallisella sairausapulisällä on yhteinen vuosimaksimi (8 051,22 euroa vuonna 2019). TÄYDENNYSKORKO Täydennyskorko on toimeentulon turva vähintään 20 %:n invalidille, jos hänen bruttotulonsa alittavat laissa määrätyn tason. Vähintään 30 %:n invalidin osalta täydennyskorko määräytyy korkeamman taulukon mukaisesti. Mitä vähemmän on tuloja, sitä suurempi täydennyskorko. Täydennyskoron tulorajoihin on viimeksi tehty 1.1.2014 lukien tarkistus vastaamaan vuoden 2010 jälkeen tapahtunutta kustannusten nousua. Tuloiksi lasketaan pääsääntöisesti kaikki tulot lukuun ottamatta sotilasvammalain mukaisia korvauksia. Tuloiksi ei kuitenkaan lueta ylimääräistä rintamalisää, kansaneläkkeen hoitotukea eikä asumistukea ja lapsikorotusta. 11
Rajatapauksissa voivat vaikuttaa asumiskustannusten suuruus, velkojen määrä, perheen koko yms. seikat. Jos aviopuolison bruttotulot ylittävät 2 100 euroa/kk, voidaan täydennyskorkoa pienentää. Hakeminen Haetaan VK:lta ja mukaan voi liittää selvitystä tulojen suuruudesta ja taloudellisesta tilanteesta. VK hankkii tarvittaessa lisätietoja mm. Kansaneläkelaitokselta, eläkeyhtiöistä ja veroviranomaisilta. Voimassaolo Pysyvään laitoshoitoon siirtyminen katkaisee täydennyskoron maksun, määräaikainen laitoshoito pienentää täydennyskorkoa (ei alle 12 viikkoa). Täydennyskoron oikaisu Voimassa olevaan täydennyskorkoon voi hakea korotusta oikaisuhakemuksella, jos toimeentulossa selvä muutos tai sotavamman haitta-aste nousee 20 25 prosentista 30 prosenttiin. VK voi oikaista sotainvalidin vahingoksi täydennyskorkoa, jos tämän olosuhteissa olennainen muutos. VIREILLEPANO kun kokonaan uusi vamma tai sairaus, josta ei ole aiemmin haettu korvausta hakijalla voi ennestään olla invaliditeetti, jolloin uudesta vammasta tai sairaudesta tehdään vireillepano Ei vireillepano, jos hakijalla ns. nollapäätös tai aikaisemmin määräaikainen elinkorko, joka muuttunut alle 10 %:ksi, jolloin on kyseessä oikaisuhakemus. PROSENTIN OIKAISU = KOROTUSHAKEMUS haetaan Valtiokonttorilta perusteena korvattaviksi hyväksytyistä vammoista ja sairauksista aiheutuvan haitan oleellinen lisääntyminen, joka osoitetaan lääkärinlausunnolla suositeltavaa hankkia erikoislääkärin lausunto ei aikarajaa hakemiselle, mutta jatkuvasti ei kannata hakea, ellei hakijan sotavammojen tilassa ole tapahtunut jotakin oleellista pahentumista voidaan hakea myös väliaikaista oikaisua korvatun vamman tai sairauden hoidon (esim. suurempi leikkaus) aiheuttaman tilapäisen haitan lisääntymisen johdosta Lääkärinlausunnossa oltava tarkka kuvaus sotavammojen/sairauksien nykytilasta jos mahdollista, oltava lääkärin arvio siitä, onko haitta lisääntynyt ja miten ei prosenttiarvioita. 12
KORVAUKSEN UUDELLEEN HAKEMINEN Haetaan sotilasvammalain soveltamisalan laajentamislain 7 a :n nojalla hylätyn vamman/sairauden osalta uudelleen käsittelyä. Tällä perusteella korvausta voi hakea uudelleen, kun asiassa viimeksi annetusta lainvoimaisesta päätöksestä on kulunut viisi vuotta. Nykyisen sotilasvammalain 25 :n poistomahdollisuus aiheuttaa sen, että VK voi käsitellä hylätyn osalta asian aikaisemminkin kuin viiden vuoden kuluttua (katso päätöksen poisto). Uudelleen hakeminen johtaa erittäin harvoin myönteiseen tulokseen, koska sen edellytyksenä on korvauskäytännön muuttuminen. Jos aiemman kielteisen päätöksen syynä on riittävän näytön puute, voi uuden selvityksen saaminen joissakin tapauksissa auttaa, esim. silminnäkijän lausunto. Korvausoikeus alkaa tässä tapauksessa siitä, kun hakemus toimitetaan VK:lle. Uudelleen käsittelyä haetaan aina Valtiokonttorilta. PÄÄTÖKSEN POISTO Päätöksen poistosta on säädetty sotilasvammalain 25 :ssä. Se ei ole sidottu mihinkään ehdottomaan määräaikaan. 1. Perusteena on aiempi virheellinen tai puutteellinen selvitys, joka tulisi osoittaa hakemuksen yhteydessä toimitettavalla uudella selvityksellä. 2. Poistoa haetaan VK:lta tai vakuutusoikeudelta. 3. Vakuutusoikeus katsoo, että se ei voi poistaa korkeimman oikeuden antamia päätöksiä. Korkein oikeus voi purkaa oman päätöksensä. 4. Poistoa koskevan säännöksen voimaan tulon jälkeen ovat vakuutusoikeus ja VK katsoneet, että jos jokin vamma on hylätty selvityksen puuttumisen vuoksi, voidaan asia uuden selvityksen pohjalta käsitellä uudelleen, vaikka ei olisi kulunut viittä vuotta sitä koskevan päätöksen antamisesta. MUUTOKSENHAKU KORVAUSPÄÄTÖKSEEN Oikaisuvaatimus ja valitusoikeus ilmenee päätöksessä olevasta muutoksenhakuohjeesta 1.1.2016 lukien Valtiokonttoriin päätökseen tyytymättömän on tehtävä ensin oikaisuvaatimus Valtiokonttorille. vasta Valtiokonttorin oikaisuvaatimuksen perusteella antamasta päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Huom! Valtiokonttorin kirjeistä ei voi valittaa. Oikaisuvaatimus Valtiokonttorille oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaamisaika 7 päivää ellei muuta osoiteta oikaisuvaatimukseen voi liittää täydentävää selvitystä 13
1. Valitus Vakuutusoikeuteen Valtiokonttorin oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen 2. Valitusaika vakuutusoikeudelle 30 päivää, lisäksi tiedoksisaamisaika 7 päivää vakuutusoikeus voi kohtuusyistä tutkia myöhästyneen valituksen määräajassa tehtyä valitusta voi myöhemmin täydentää. 3. Miten selvitän asiaa? mitä päätös sisältää? miten kielteinen ratkaisu on perusteltu? mitä VK:lta on haettu ja mitä selvitystä sille on toimitettu? onko asiassa saatavissa lisäselvitystä ja kannattaako sitä hankkia? lääkärinlausunto todistajanlausunto yms. mitä vaikutuksia valittamatta jättämisellä on? olisiko jokin muu toimenpide parempi tai nopeampi? uusi asia vireillepano oikaisuhakemus 4. Valituksen muoto kirjallinen kirjelmä osoitetaan valituksen käsittelevälle viranomaiselle eli vakuutusoikeudelle tyytymättömyyden ilmaisu yksilöidyn päätöksen osalta näkökohdat, joilla valitusta perustellaan vaatimukset, millä tavoin valituksenalaista päätöstä olisi muutettava allekirjoitus: päätöksensaaja tai asiamies valtakirjan nojalla valtakirja liitteenä, jos asiamies allekirjoittaa kirjelmän valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai virallisesti oikeaksi todistettuna jäljennöksenä valituksen tueksi voi liittää lääkärinlausunnon, silminnäkijöiden todistuksia yms. valitusta tukevaa materiaalia, vakuutusoikeus hankkii VK:lta sille toimitetun materiaalin oma-aloitteisesti jos tiedetään valitusta täydennettävän jälkikäteen, voi tästä mainita lisäselvitystä voi toimittaa tietyin rajoituksin sähköisesti, tarkemmat tiedot www.oikeus.fi/vakuutusoikeus 5. Vastaselitykset VK lähettää valittajalle tiedoksi vakuutusoikeudelle antamansa lausunnon tehtyyn valitukseen. valittajalle varataan tilaisuus esittää kannanottonsa VK:n lausuntoon. vastausaika on yleensä 30 vuorokautta. vastaselitys on toimitettava suoraan vakuutusoikeudelle. samoin varataan tilaisuus tutustua muihin vakuutusoikeuden hankkimiin asiakirjoihin kuten sotilaslääkintäasiakirjoihin, mikäli valittaja haluaa. 6. Mahdollisuus suulliseen käsittelyyn voimaan 1.4.1999, mutta sotilasvammakorvausasioissa ei ole tiedossa, että olisi järjestetty suullista käsittelyä muutoksenhakijan pyydettävä esitettävä erittäin hyvät perusteet pyynnölle 14
haettaessa syytä ilmoittaa, keitä todistajia halutaan kuulla muutoksenhakija vastaa pyytämiensä todistajien kuluista LAITOSHUOLTO 1. Erityisesti sotavammaisille tarkoitetuissa laitoksissa Kauniala, Kyyhkylä, sairas- ja veljeskodit sekä VK:n hyväksymät muut laitokset. Ruotsissa asuvilla on mahdollisuus saada laitoshuoltoa Ruotsissa. 1.1.2019 voimaan tulleella lainmuutoksella 10 ja 15 %:n sotainvalidit saivat oikeuden laitoshoitoon. Edellytykset haitta-aste vähintään 10 % ja hakijalla mistä tahansa vammasta tai sairaudesta johtuva laitoshuollon tarve muilla kuin sotien 1939 1945 johdosta vahingoittuneilla tai sairastuneilla on edellytyksenä vähintään 20 %:n haitta-aste Hakeminen etukäteen Valtiokonttorilta selvitys laitoshuollon tarpeesta, syistä ja terveydentilan pitkäaikaisesta heikentymisestä, jonka takia ei selviydy kotona (lääkärintodistus) Jaksottainen ja määräaikainen laitoshuolto tarpeen mukaan laitoshuoltoa voidaan antaa myös jaksoittain tai määräaikaisesti Pysyväksi arvioidun laitoshoitomaksusitoumuksen antamisesta täydennyskorko keskeytetään välittömästi, jos invalidi siirtyy pysyvään laitoshoitoon 6 kuukauden jälkeen katkeaa avuttomuus- ja haittalisä sekä jatkuva sairausapulisä. laitoshoito ei vaikuta kansaneläkkeeseen eikä eläkettä saavan hoitotukeen. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa Vähintään 10 %:n sotainvalidi saa pitkäaikaisen laitoshuollon maksutta kunnallisen viranomaisen päätöksellä. Edellytyksenä on, että kotona huoltamista ei terveydentilan pitkällisen heikentymisen vuoksi voida pitää kohtuullisena. Osa-aikainen laitoshuolto = päiväsairaala VK:lta haetaan maksusitoumus osa-aikaiseen laitoshuoltoon. Viikoittaisten käyntikertojen määrä riippuu hoidon tarpeesta, jonka sairaskoti voi sopia yhdessä invalidin ja tarvittaessa hänen lähiomaisensa kanssa neuvotellen. Sairaskoti järjestää ja maksaa kuljetuksen laitokseen ja takaisin. VK:n määräämä enimmäismatka on 50 km. 15
KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN JÄRJESTÄMIEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KORVAAMINEN Vuodesta 1986 lukien Valtiokonttori (tapaturmavirasto) on korvannut kunnille valtaosan vähintään 30 prosentin sotainvalideille annetuista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Avopalvelujen korvattavuuden edellytyksenä oleva haitta-asteraja on 1.1.2017 lukien 10 prosenttia sodan johdosta vammautuneille ja sairastuneille. Asevelvollisuusinvalideilla korvausedellytyksenä on edelleen vähintään 20 prosentin haitta-aste. Sotilasvammalaki ei määrittele palvelujen myöntämisperusteita, vaan niistä päättävät kunnat ja kuntayhtymät sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain nojalla. Sotilasvammalaki ei velvoita kuntia järjestämään palveluita. Lainmuutoksen tarkoituksena on kuitenkin tukea avohoitoa ja antaa kunnille mahdollisuudet valtion rahoituksen turvin toteuttaa sotainvalidien tarvitsemat palvelut. Linkki Valtiokonttorin ohjekirjeeseen kunnille ja kuntayhtymille löytyy Valtiokonttorin nettisivulta osoitteesta http://www.valtiokonttori.fi/fi-fi/kansalaisille_ja_yhteisoille/ Korvaukset_ja_etuisuudet/Sotainvalidien_ja_rintamaveteraanien_etuudet/ Korvaukset_kunnille/Korvaukset_kunnille_sotainvalidien_palveluista Korvattavat palvelut ja niiden laskentaperusteet 1. Laitoshoito vanhainkotihoito, pitkäaikainen (yli 3 kk) hoito sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla, lyhytaikainen kuntouttava hoito kunta velkoo hoitopäivien lukumäärän mukaisesti sille aiheutuneet todelliset kulut hoitopäivää kohden 2. Avosairaanhoito kotisairaanhoito ja avohoitona järjestetty lääkinnällinen kuntoutus lääkinnällisenä kuntoutuksena apuvälineitä toteutuneiden käyntikertakulujen mukaan tai apuvälineiden hankintakulut 3. Kotipalvelut kodinhoitajan tai kotiavustajan antamat palvelut, tehtyjen työtuntien tai käyntikertojen perusteella niiden toteutuneiden (keskimääräisten) kulujen mukaan tukipalvelut (esim. ateria-, siivous- ja kylvetyspalvelut) kunnan tai kuntainliiton päättämä maksu kaksinkertaisena kuitenkin enintään todelliset kulut omaishoidon tuki, todellisten kustannusten mukaan 4. Asumispalvelut palvelutaloissa mikäli asiakasmaksu määriteltäisiin tulojen mukaisesti kuten muille vanhuksille, niin valtio korvaa kotipalvelujen, henkilökohtaisen hoivan ja tukipalvelujen kustannukset, esim. ateria- ja siivouspalvelut, toteutuneiden kulujen mukaisesti. jos asiakasmaksussa on muita määrittelyperusteita, asiassa kannattaa olla yhteydessä Valtiokonttoriin (palvelu- tai tukiasunnosta perittävää vuokraa, sähköä ei korvata). 5. Liikkumista tukevat palvelut liikkumista tukevat palvelut kuten kuljetus- ja saattajapalvelu korvataan täysmääräisenä. 16
6. Päivätoiminta esim. pyykinpesu, viriketoiminta, ruokailu ja kuljetukset; asiakasmaksu kaksinkertaisena, kuitenkin enintään todelliset kulut. Kuntapalvelujen ennakkokorvaus VK maksaa kunnille kuukausittain ennakkona korvauksen niiden vähintään 10 %:n sotainvalideille järjestämistä palveluista. Ennakkomaksu koskee kaikkia sotilasvammalain nojalla korvattavia palveluja lukuun ottamatta pitkäaikaista laitoshoitoa ja lyhytaikaista kuntouttavaa laitoshoitoa, joista aiheutuvat kulut kunnat velkovat jälkikäteen. Ennakkomaksun suuruus perustuu kunkin kunnan ilmoittamaan arvioon palveluista aiheutuvista kustannuksista. Kunnat ovat velvollisia toimittamaan VK:lle selvityksen ennakkoerien käytöstä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jos todelliset kulut ylittävät ennakon, maksaa VK erotuksen jälkikäteen. Vastaavasti käyttämättä jäänyt ennakkomaksun osa vähentää tulevia korvauksia. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotona tapahtuvan hoidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja. Omaishoidon tukea voidaan antaa, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa. Omaishoidon tuesta laatii kunta yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelman, jossa määritellään hoidon lisäksi muut palvelut. Kunta tekee hoitajan kanssa sopimuksen ja maksaa hoitajalle palkkion, jonka suuruus määritellään hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Pienin palkkio on 399,91 euroa kuukaudessa (v. 2019). Omaishoidon tuen määrät ja perusteet vaihtelevat suuresti eri kunnissa. Jos hoitaja on estynyt tekemästä ansiotyötä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, hoitopalkkio on vähintään 799,81 euroa kuukaudessa. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunnan on huolehdittava hoidon järjestämisestä hoitajan lakisääteisten vapaapäivien ajaksi. Hoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan tai hoidettavaan. Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisten työntekijöiden eläkesääntöjen mukaan ei koske eläkkeellä olevia hoitajia. Kunnalla on oltava hoitajalle tapaturmavakuutus. Palvelusetelit Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä tuli voimaan 1.8.2009. Valtiokonttorin korvaamissa sotainvalidien kuntapalveluissa käytetty palveluseteleitä lähinnä ateriapalveluissa (lounassetelit). Hallituksen lakiesitykseen on kirjattu lausuma Kunnan järjestäessä sotilasvammalain 6 :n 4 momentin nojalla kunnalle korvattavia palveluita palvelusetelillä sotainvali- 17
deille palvelusetelin arvo tulisi määritellä niin, ettei korvattavuuden edellytykset täyttävälle sotainvalidille jäisi maksettavaksi omavastuuosuutta palveluista. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee toteuttaa palvelut muulla tavoin. KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTIJAKSO Sotainvalidit, jotka eivät aikaisemmin ole olleet kuntoutuksessa tai eivät ole varmoja mikä kuntoutusmuoto tällä hetkellä sopisi hänelle parhaiten voivat hakea kuntoutustarpeen arviointijaksolle. Se sisältää kolme vuorokautta laitoksessa tutkimuksineen ja lääkärin, fysioterapeutin tai muiden ammattilaisten tapaamisineen. LIEVÄVAMMAISTEN 10 25 %:n INVALIDIEN KUNTOUTUS Jos haitta-aste on 10 25 %, sotainvalidilla on oikeus saada vuosittain laitoskuntoutuksena kaksi viikkoa tai päiväkuntoutuksena 10 päivää tai avokuntoutuksena 20 hoitokerran jakso (esim. fysikaalista hoitoa) tai tuettua kotona kuntoutumista 20 käyntikertaa. VAIKEAVAMMAISTEN 30 100%:n INVALIDIEN KUNTOUTUS Jos haitta-aste on 30 100 %, sotainvalidilla on oikeus saada vuosittain laitoskuntoutuksena 4 viikon kuntoutusjakso ja lisäksi 15 hoitokerran avokuntoutusjakso tai 15 käyntikertaa tuettua kotona kuntoutumista tai päiväkuntoutuksena 20 päivää ja lisäksi 15 hoitokerran avokuntoutusjakso tai 15 käyntikertaa tuettua kotona kuntoutumista tai avokuntoutuksena kaksi 12 hoitokerran jaksoa ja yksi 15 hoitokerran jakso tai 15 käyntikertaa tuettua kotona kuntoutumista tai tuettua kotona kuntoutumista 24 käyntikertaa ja lisäksi 15 hoitokertaa avokuntoutusta tai tuettua kotona kuntoutumista 15 käyntikertaa. Haitta-asteeltaan 10 25 % sotainvalidi, jonka kuntoutustarve johtuu korvatuista vammoista ja/tai sairauksista, voi saada 4 viikon laitoskuntoutuksen. Vuodenvaihteen yli ulottuvassa kuntoutuksessa on aloitusajankohta ratkaiseva tarkasteltaessa oikeutta vuosittaiseen kuntoutukseen. 18
LAITOS- TAI PÄIVÄKUNTOUTUKSEN PIDENTÄMINEN Kuntoutusta voidaan korvata pidemmältäkin ajalta, jos erityiset lääketieteelliset syyt sitä edellyttävät. Tarve on perusteltava joko lääkärinlausunnolla tai se on käytävä ilmi kuntoutuslaitoksen hoitoselosteesta. Perusteluna voi olla esim. lonkkaleikkauksen tai aivohalvauksen jälkitila. Hakeminen ja lääkärintodistuksen tarve Haetaan etukäteen Valtiokonttorilta. Lääkärintodistus tarvitaan aina seuraavissa tapauksissa: 1. Invalidi hakee ensimmäistä kertaa kuntoutusta. 2. Edellinen todistus tai epikriisi on yli 2 vuotta vanha. 3. Terveydentila edellyttää tuoreen lääkärintodistuksen toimittamista. Lääkärinlausunto on tarpeen, kun haitta-aste alle 30 % ja haetaan korvatun vamman/sairauden perusteella pidempää kuntoutusta. Valtiokonttori maksaa sotainvalidilta pyydetyn lääkärintodistuksen kustannukset, mutta ei aviopuolison lääkärintodistusta. Monille suurehkoilla kuntoutuslaitoksilla, kuntoutussairaaloilla sekä sairas- ja veljeskodeilla on oikeus kutsua kuntoutettavia suoraan kuntoutukseen. Edellytyksenä on, että sotainvalidi on aiemmin ollut laitoksen asiakas. KUNTOUTUKSEN JAKAMINEN AVIOPUOLISON KANSSA Kuntoutuksen jakamista pyydetään VK:lta, jolle on samalla ilmoitettava aviopuolison nimi, henkilötunnus ja kuinka pitkä jakso puolisolle annetaan. Puolisolta edellytetään lääkärinlausuntoa, jos VK:lla ei ole aiempaa tuoretta lausuntoa tai hoitokertomusta. Jakamisoikeus on vain, jos invalidi on täyttänyt tai täyttää 65 vuotta viimeistään sinä vuonna, kun kuntoutusjakso alkaa. Kuntoutuksen jakaminen ei ole mahdollista, jos invalidi on pysyvässä laitoshoidossa tai hänellä on toistaiseksi voimassa oleva maksusitoumus laitoshoitoon. Kotona tai palvelutalossa asuva invalidi voi jakaa kuntoutusjaksonsa puolisonsa kanssa, vaikka ei itse menisikään kuntoutukseen. Puolisolle enintään puolet invalidin kuntoutusoikeudesta. Laitoskuntoutuksen jakaminen Kuntoutusoikeus 4 viikkoa = invalidi 2 viikkoa + puoliso 2 viikkoa 4 viikkoa = invalidi 3 viikkoa + puoliso 1 viikko 2 viikkoa = invalidi 10 vuorokautta + puoliso 10 vuorokautta Päiväkuntoutuksen jakaminen Kuntoutusoikeus 4 viikkoa = invalidi 10 päivää + puoliso 10 päivää 2 viikkoa = invalidi 5 päivää + puoliso 5 päivää 19
Laitoskuntoutuksen sijasta otetun avokuntoutuksen jakaminen Kuntoutusoikeus 4 viikkoa = invalidi 12 kertaa + puoliso 12 kertaa 2 viikkoa = invalidi 10 kertaa + puoliso 10 kertaa Laitoskuntoutuksen sijasta otetun tuetun kotona kuntoutumisen jakaminen Kuntoutusoikeus 4 viikkoa = invalidi 12 kertaa + puoliso 12 kertaa 2 viikkoa = invalidi 10 kertaa + puoliso 10 kertaa Kuntoutusoikeus voidaan jakaa muillakin vaihtoehdoilla Kuntoutusoikeus Vaihtoehdot 4 viikkoa= invalidi 2 viikkoa laitoskuntoutusta ja puoliso 12 kertaa avokuntoutusta tai päinvastoin 4 viikkoa = invalidi 2 viikkoa laitoskuntoutusta ja puoliso 10 päivää päiväkuntoutusta tai päinvastoin 4 viikkoa = invalidi 2 viikkoa laitoskuntoutusta ja puoliso 12 kertaa tuettua kotona kuntoutumista tai päinvastoin 2 viikkoa = invalidi 10 vuorokautta laitoskuntoutusta ja puoliso 10 kertaa avokuntoutusta tai päinvastoin 2 viikkoa = invalidi 10 vuorokautta laitoskuntoutusta ja puoliso 5 päivää päiväkuntoutusta tai päinvastoin 2 viikkoa = invalidi 10 vuorokautta laitoskuntoutusta ja puoliso 10 käyntikertaa tuettua kotona kuntoutumista tai päinvastoin. Jalkahoitojen ja hieronnan jakaminen Jalkahoidot ja hieronnat rinnastetaan nykyään fysikaaliseen hoitoon, kun laitoskuntoutus vaihdetaan avokuntoutukseen. Jalkahoidot ja hieronta voidaan jakaa aviopuolison kanssa samoin kuin fysikaalinen hoitokin. Jalkahoidon ja hieronnan voi jakaa vapaasti, kunhan käyntikertojen yhteismäärä ei ylitä 20 kertaa alle 30 %:n invalidilla ja 24 kertaa vähintään 30 %:n invalidilla (puolisolle enintään puolet). Jalkahoitoon ja hierontaan ei tarvita hoitomääräystä. Hakemuksessa on tärkeää ilmoittaa haluamansa vaihtosuhde. VK ei maksa puolison matkakuluja eikä lääkärinlausuntoa (Huom! Kela korvaa omavastuun yli menevän osan). Aviopuoliso voi jatkaa kuntoutusta, vaikka sotainvalidi joutuisi sairauden vuoksi keskeyttämään kuntoutuksen, mikäli aviopuolisot sopivat asiasta. Puolisot voivat olla eri aikaan ja eri laitoksissa jaetussa kuntoutuksessa. 20
LAITOSHOIDOSSA OLEVAN KUNTOUTUS Pysyvässä laitoshoidossa oleva ei voi saada erillistä kuntoutusmaksusitoumusta, koska toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus sisältyy laitoshuoltoon. Poikkeuksen muodostavat kunnan järjestämässä laitoshoidossa olevat invalidit, jotka voivat saada kuntoutusta normaalisti, mikäli heidän terveydentilansa ei ole esteenä. Kuntoutuksen jakaminen aviopuolison kanssa ei kuitenkaan ole mahdollista tässä tapauksessa. Invalidin laitoskuntoutuksen keskeytyminen Jos kuntoutus keskeytyy sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi, sitä voi jatkaa myöhemmin seuraavin edellytyksin: 1. Kolmen/neljän viikon jaksosta on jäänyt vähintään 5 vrk käyttämättä. 2. Kahden viikon jaksosta on jäänyt vähintään 4 vrk käyttämättä. 3. 10 vrk:n jaksosta on jäänyt vähintään 3 vrk käyttämättä. 4. Viikon jaksosta on jäänyt vähintään 2 vrk käyttämättä. Invalidin aviopuolison laitoskuntoutuksen keskeytyminen Jos kuntoutus keskeytyy sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi, sitä voi jatkaa myöhemmin seuraavin edellytyksin: 1. Kahden viikon jaksosta on jäänyt vähintään 4 vrk käyttämättä. 2. Viikon jaksosta on jäänyt vähintään 2 vrk käyttämättä. 3. 10 vrk:n jaksosta on jäänyt vähintään 3 vrk käyttämättä. (Näitä ei voi siirtää invalidille.) Laitoskuntoutuksessa olevan invalidin sairauskustannusten korvaaminen Jos invalidi sairastuu äkillisesti kuntoutuksen aikana ja joutuu sairaalahoitoon, VK korvaa mainitun hoidon asiakasmaksut enintään 10 vuorokauden ajalta. Myös matkakulut kuntoutuslaitoksesta sairaalaan ja takaisin korvataan. Jos sairaanhoito johtuu korvatuista vammoista/sairauksista, hoidon kustannukset (asiakasmaksut) korvataan ilman aikarajoitusta. AVOKUNTOUTUS Fysikaalinen hoito on edelleen yleisin avokuntoutuksen muoto. Avokuntoutuksena voidaan korvata myös koulutetun kiropraktikon ja koulutetun naprapaatin antama, lääkärin määräämä hoito. Psykososiaalista kuntoutusta voidaan korvata lääkärin suosituksesta. Kyseeseen tulee useimmiten kotona tapahtuva kuntoutus, joka on räätälöity asiakkaan tarpeiden 21
mukaan. Esim. psykiatrinen sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä voi käydä selvittelemässä asioita ja auttamassa vaikkapa puolison kuoleman jälkeisessä vaiheessa. PÄIVÄKUNTOUTUS Päiväkuntoutus on tarkoitettu vaihtoehdoksi laitoskuntoutukselle sotainvalidille, joka ei enää jaksa tai halua osallistua laitoskuntoutukseen. Päivät ollaan kuntoutuslaitoksessa, illat ja yöt kotona. Vaihtosuhde 4 viikon kuntoutus vastaa 20 päiväkuntoutus kertaa 2 viikon kuntoutus vastaa 10 päiväkuntoutus kertaa VK vastaa kuljetuskustannuksista (matkan pituus alle 50 km suuntaansa), ja matkat voidaan suorittaa asiakkaan kannalta sopivimmalla tavalla. KOTIKUNTOUTUS Jos laitos- tai päiväkuntoutus tai hoitolaitoksessa annettava avokuntoutus ei syystä tai toisesta sovi sotainvalidille, kotona selviytymistä voidaan tukea tietyin edellytyksin myös kotona annettavalla kuntoutuksella. Lääkärin on todettava kotona annettavan hoidon tarve tutkimus- ja hoitomääräyksessä. Esimerkkejä: invalidi on pyörätuolissa tai muutoin niin huonokuntoinen, ettei selviydy ilman saattajaa matkoista fysikaaliseen hoitolaitokseen invalidilla on hengityslaite invalidilla on vaikea-asteinen dementia muu lääkärin toteama tarve. TUETTU KOTONA KUNTOUTUMINEN Valtiokonttori hyväksyi syksyllä 2010 sotainvalidi- ja puolisokuntoutuksessa käytettäväksi Tuetun kotona kuntoutumisen malli ikäihmisille mukaisen kuntoutuksen vaihtoehtona avokuntoutukselle ja sen enimmäismäärien puitteissa. Vuoden 2014 alusta lukien Valtiokonttorilta on voinut saada maksusitoumuksen tuettuun kotona kuntoutumiseen, jonka toteuttaa jokin sopimuksen tehneistä palveluntuottajista. Myös kunnat voivat edelleen järjestäjää sotainvalideille tuettua kotona kuntoutumista, jos ovat ilmoittautuneet Valtiokonttorille kuntoutuksen järjestäjiksi. Tavoitteena on tukea asiakkaan kotona selviämistä kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla ja siten ehkäistä laitoshoitoon joutumisen riskiä. Kuntoutuksesta vastaa työpari, kuntoutuksen tukihenkilö yhdessä fysioterapeutin ja/tai toimintaterapeutin kanssa. 22
1. Alustava arvio tuetun kotona kuntoutumisen tarpeesta voidaan tehdä kotihoidossa, lääkärin vastaanotolla, kuntoutusjaksolla tai avofysioterapian yhteydessä. (tarve voi johtua esim. aivoinfarktin jälkeisestä kuntoutustarpeesta, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen heikentymisestä jne.) 2. Kotona selviytymisen arviointi ja tuetun kotona kuntoutumisen tarve arvioidaan kotikäynnillä. Arvioinnin tekee fysioterapeutti tai toimintaterapeutti yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti myös omaisten, tukihenkilön ja kotihoidon työntekijän kanssa. Arvioinnilla kartoitetaan asiakkaan terveydentila selviytyminen päivittäisistä toiminnoista fyysinen toimintakyky mieliala muistitoiminnot sosiaalinen osallistuminen ja verkosto käytössä olevat palvelut liikkumisen apuvälineet asunnon muutostöiden tarve asuinympäristö liikkumisen kannalta sekä kaatumisriski. 3. Kotona selviytymisen arvioinnin perusteella laaditaan erillinen kotikuntoutumissuunnitelma. Fysioterapeutti tai toimintaterapeutti suunnittelee kotikuntoutuksen sisällön yhdessä asiakkaan kanssa. 4. Tuettu kotona kuntoutuminen toteutetaan kotikuntoutumissuunnitelman mukaisesti. Kuntoutusta toteuttaa tukihenkilö, joka on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon: lähihoitajan, kuntohoitajan tai vastaavan tutkinnon. Tukihenkilö käy asiakkaan luona 1 4 kertaa kuukaudessa. Tukihenkilön tehtävänä on ohjata, kannustaa ja tukea, ei tehdä asioita asiakkaan puolesta. Olennaista on, että asiakas on itse aktiivinen toimija. Fysioterapeutti tai toimintaterapeutti osallistuu kotikäynneille tarvittaessa tai viimeistään 12 kk:n kuluttua kotona selviytymisen arvioinnista. 5. Arviointi ja kotikuntoutumissuunnitelman tarkistaminen: Fysio- tai toimintaterapeutti tekee tarvittaessa yhdessä tukihenkilön kanssa uuden kotona selviytymisen suunnitelman, jos asiakkaan toimintakyvyssä on tapahtunut muutoksia tai ennen mahdollista laitoskuntoutusjaksoa. Kotona selviytymisen arviointi tehdään kuitenkin viimeistään 12 kk:n kuluttua tuetun kotona kuntoutumisen alkamisesta. Tällöin arvioidaan kuntoutuksen vaikutuksia ja tehdään mahdollisesti suositus tuetun kotona kuntoutumisen jatkumisesta. 23
SOTAINVALIDIEN AVIOPUOLISOIDEN JA LESKIEN KUNTOUTUS 2019 Kuntoutukseen on oikeutettu vuosien 1939 1945 sotien johdosta vahingoittuneen tai sairastuneen 1. aviopuoliso, jos sotainvalidin sotilasvammalain mukainen haitta-aste on vähintään 50 %. Lisäedellytyksenä on, että aviopuolisot asuvat yhdessä. Sotainvalidin joutuminen laitoshoitoon ei estä puolison kuntoutusta. 2. huoltoeläkettä saava vähintään 30 %:n sotainvalidin leski. 3. leski, joka saa täyttä huoltoeläkettä, vaikka vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysastetta ei ole voitu vahvistaa. 4. sotaleski (puoliso kuollut tai kadonnut 1939 45), joka on jatkuvasti saanut huoltoeläkettä. Hakemus toimitetaan VK:lle. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto, josta ilmenee kuntoutuksen tarve, hakemuksessa on mainittava myös sotainvalidin nimi, henkilötunnus ja vahingon numero. Kuntoutuksen pituus on kaksi viikkoa. Kuntoutusta voi saada myös päiväkuntoutuksena, jolloin kuntoutusjakson pituus on 15 päivää. Avokuntoutus käsittää enintään 15 hoitokerran sarjan, jonka kustannukset eivät saa ylittää 1 050 euroa (v. 2019) Huonokuntoiset voivat saada avokuntoutusta kotona, jolloin kustannukset eivät saa ylittää 1 575 euroa (v. 2019). Avokuntoutusta koskevaan hakemukseen on liitettävä hoitomääräys tai jäljennös siitä. Avokuntoutukseksi katsottavaan jalkahoitoon ja hierontaan ei tarvita hoitomääräystä. Tuettua kotona kuntoutumista voi saada 15 käyntikertaa, mutta korkeintaan 1 575 euron arvosta. Jos 15 kerran hinta olisi korkeampi, niin Valtiokonttori myöntää hoitokertoja vain sen verran, että kustannukset ovat korkeintaan 1 575 euroa. 100 %:n sotainvalidien puolisot pääsevät vuosittain kuntoutukseen samoin kuin sotalesket. Ns. entisen lesken huoltoeläkettä saava leski ei ole oikeutettu kuntoutukseen. Valtiokonttorin sopimuslaitokset 2018 2022 Luettelo hoito- ja kuntoutuspalveluja tarjoavista laitoksista löytyy Valtiokonttorin sivulta http://www.valtiokonttori.fi/fi-fi/kansalaisille_ja_yhteisoille/ Korvaukset_ja_etuisuudet/Sotainvalidien_ja_rintamaveteraanien_etuudet/ Sota_ja_sotilasinvalidien_seka_sotaveter(58536) 24
AUTOON LIITTYVÄT ASIAT Autonhankintatuki Hakija on moottorikäyttöisen invalidipyörän/auton tarpeessa. Korvatusta liikuntavammasta oleva haitta-aste on vähintään 50 % sekä muuta liikuntahaittaa niin, että kokonaisliikuntahaitta on vähintään 80 %. Auton on pääsääntöisesti oltava invalidin omassa käytössä. Erityisestä syystä voidaan tuki myöntää liikunta-, näkö- tai muulle vaikeavammaiselle sotainvalidille, joka ei itse pysty autoa ajamaan, mutta tarvitsee sitä välttämättä esim. vaikeiden liikenneyhteyksien vuoksi. Hakeminen Kirjallisesti VK:lta. Selvitykset auton hinta, maksukuitti ja vaihdossa annetun auton hinta palautetun autoveron määrä jäljennös rekisteriotteesta ja ajokortista käytetystä autosta katsastusmiehen todistus auton kunnosta jos sotainvalidi ei itse aja, niin selvitys kuka ajaa ja asuuko samassa perhepiirissä hakijan kanssa. Korvauksen suuruus enintään 5 400 euroa (v. 2009 2019). Huom! Edellisestä autonhankintatuesta tulee olla kulunut viisi vuotta (lasketaan edellisen auton rekisteröinnistä uuden auton rekisteröintiin). Henkilöauton hallintalaitteiden korvaaminen Korvattu vamma aiheuttaa esim. automaattivaihteen tarpeen. Invalidin on itse ajettava autoaan, ja sen tulee olla hänen omassa käytössä jatkuvasti. Hakeminen kirjallisesti VK:lta autoliikkeen todistus laitteen hinnasta ja kuitti maksusta jäljennös rekisteriotteesta ja ajokortista Korvauksen suuruus automaattivaihteiston osalta enintään 2 000 euroa (v. 2009 2018) katsastusviranomaisen määräämät muutokset maksetaan kuittien perusteella voidaan myöntää, kun kolme vuotta on kulunut edellisen auton rekisteröinnistä Moottoriajoneuvolisä eli bensaraha liikuntavammaiselle sotainvalidille, jolla on moottorikäyttöinen invalidipyörä tai sen sijasta auto saantiedellytykset samat kuin autonhankintatuessa eli korvatusta liikuntavammasta oleva haitta-aste vähintään 50 % sekä muuta liikuntahaittaa niin, että kokonaisliikuntahaitta on vähintään 80 %. liikkuminen ja julkisten kulkuneuvojen käyttäminen on erityisen vaivalloista 25