Tampere Ohjelma Kulttuurikoski Tampereen kulttuuripääkaupunkihakemus on Kulttuurikoski. Nimessä yhdistyy kaksi laisille tärkeää asiaa, luonto ja kulttuuri. Ilman luonnonvaroja, Tammerkoskea, ei olisi kaupunkia, eikä sitä nykyistä kulttuurin keskittymää, joka Tampere on. Toisaalta, jos meillä olisi pelkkä koski, ilman että siihen yhdistyy syvä kulttuurinen merkitys, olisi nykyisen kaupungin paikalla jotain muuta, erämaata, parkkipaikka. 72 Kulttuurikoski pyörittää turbiineja ja tuottaa sitä kautta kaupungin tarvitsemaa energiaa. Se ei kuluta, vaan tarjoaa uutta. Sen kautta kaupunki saa valonsa, lämpönsä ja koneisiinsa voimaa. Virtaus vie kosken vettä Tampereelta eteenpäin, läpi Suomen, Eurooppaan ja muualle maailmaan. Veden alla piilevät Kulttuurikosken peruskivet. Niitä ovat taide, sivistys, luovuus. Avoimuus, tasa-arvo, vapaus, uudistaminen. Kaikki ne asiat, jotka ovat Tampereen kaupungin ja kaupunkilaisten perusarvoja. Niiden välissä virtaa kosken vesi, joka hioo peruskiviä, luo uusia kuvioita kivien pintaan. Näistä peruskivistä, liikkeestä ja pyörteistä rakentuu Tampere, Kulttuurikoski.
Werstas Tampere kulttuuripääkaupunkivuoden symboli: Sulzer-höyrykone käynnistetään! Työväen keskusmuseo Werstaan Höyrykonemuseo toimii vuonna 1899 valmistuneen Sulzer-höyrykoneen konesalissa. Sulzer on suurin Suomessa käytetty tehdashöyrykone. Se antoi käyttövoimaa Finlaysonin kutomo- ja kehruukoneille päivittäin vuosina 1900 1926. Museo suunnittelee koneen käynnistämistä nykytekniikan avulla. Vastaava tehdaskäytössä ollut höyrykone on toiminnassa vain EDF Electropolis -museossa, joka sijaitsee Mulhousessa Kaakkois-Ranskassa. Sulzer-höyrykoneen käynnistäminen yli viidenkymmenen vuoden pysähdyksen jälkeen on symboli sille, miten teollisuuskaupungista tulee kulttuurikaupunki. Koneen käynnistäminen kulttuuripääkaupunkivuonna tarjoaa puitteet järjestää poikkitaiteellista ohjelmaa höyrykoneen äärelle konsertteja, runoutta, teatteria. Werstaan höyrykonetta ei ole mielekästä käyttää sen alkuperäisessä tarkoituksessa. Höyrykoneen tarvitsee tuottaa riittävästi voimaa vain kahdeksanmetrisen vauhtipyöränsä pyörittämiseen, mikä vähentää voiman tarvetta ja kulumista alkuperäiskäytöstä tuntuvasti. Teknisesti hankkeen kustannuksia ja onnistumista on vaikea arvioida ilman perusteellista suunnittelua. Aikanaan konetta käytti 4 5 koneenhoitajaa, jotka vastasivat jatkuvasta voitelusta ja köysien kiristämisestä. Uudistettuna kone tuskin tarvitsee näin laajaa henkilökuntaa, mutta turvallisuudenkaan takia konetta ei voi käyttää ilman valvontaa. Hanke käynnistetään yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja alan yritysten kanssa. Kunnostukseen hankitaan sponsoritukea. Sulzer-höyrykoneesta tulee erinomainen matkailuvaltti ja Tampere -hankkeen symboli. 73
Ensimmäinen meidän siltamme on lapsi. Aikuiset ovat arjen rakentajia, mutta lapsi on tulevaisuus, ihme. Me aikuiset voimme antaa mahdollisuuksia lapsillemme. Lapsien kautta maailma muuttuu paremmaksi meille kaikille. Toisen siltamme rakentavat Muumit. Nuo humanismin ja tarinoiden lähettiläät vievät sanomaansa aikuisille ja lapsille ympäri maailmaa. Muumit rakentavat siltoja leikille, ilolle ja välittämiselle. Kolmas on kansainvälinen Unicef-silta. Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja ennakkoluulottomuus ovat arvoja, joihin haluamme sitoutua. Sillat 74 Sanalle silta on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Sekä suomen murteissa että useissa sukukielissä silta merkitsee puusta tehtyä lattiaa. Lattia on suoja kylmää ja märkää vastaan, sen voi pitää puhtaana, sen päällä vauvat konttaavat, lapset hyppivät, tanssitaan ja leikataan kangasta. Lattia on merkinnyt Suomessa edistystä ja vaurautta. Kun lattia kuluu, se hiotaan ja se saa uuden pinnan. Kaikki toistuu, lattia on uudistettu, ja saman tien sitä aletaan taas kuluttaa. Ihmiset tarvitsevat lattioita ja siltoja. Olisi yksinkertaista jättää sillat rakentamatta ja tyytyä olemaan omalla rannalla. Toisella rannalla olisivat ne toiset, eikä niitä tarvitsisi tuntea. Kaikkialla maailmassa ihmiset ovat rakentaneet ja rakentavat siltoja. Kun vanha silta tuhotaan sodassa, menetetään jotain ainutlaatuista. Sillat on aina yritetty rakentaa ensimmäisinä uudelleen. Silta on yhdistymisen, tutustumisen, ystävyyden ja uuden oppimisen symboli. Tampereen sillat ovat monimuotoiset. On isoja siltoja liikenteelle, kävelysiltoja ihmisille ja pyörille, rautatiesiltoja, jopa patosilta yli kosken. Näiden fyysisten siltojen lisäksi on lukemattomia muita, kulttuurin siltoja. Nämä kulttuurin sillat risteilevät kaupungin sisällä, ulottuvat ympäri maakuntaa ja Suomea, ne yhdistyvät Euroopan siltoihin ja mannertenvälisiin yhteyksiin. Näitä siltoja rakentavat ihmiset, joilla on tarve toimia toisten kanssa. Silta, lattia, yhteys toisiin rakennetaan, se kuluu ja sitä on pakko uudistaa. Kulttuuripääkaupunkihakemuksessaan Tampere esittelee omat siltansa. Monet niistä ovat vielä rakennusvaiheessa, toisia vasta hahmotellaan. Jo olemassa olevien siltojen verkosto on käytössä, kulumassa ja taas uudistettavissa, entistä lujemmaksi.
Taidekaari silta taiteeseen Tampereella ja Pirkanmaalla kehitetään vahva ja laaja kulttuuriohjelma lapsille ja varhaisnuorille. Tavoitteena on ehjä taidekaari, joka ulottuu esikoululaisista seitsemäsluokkalaisiin (6 14-vuotiaat) ja tutustuttaa koululaiset monipuolisesti eri taiteen lajeihin. Tavoitteena on, että vuoteen mennessä jokaisella laisella koululaisella on ollut mahdollisuus tutustua eri taiteen aloihin. Taidekaari-hanke vahvistaa koulujen ja päiväkotien kulttuuri- ja liikuntakasvatusta. Siitä tulee osa koulujen opetussuunnitelmaa. Sisällöllisesti Taidekaaressa on kolme osa-aluetta: taiteeseen tutustuminen oma tekeminen ja omien teosten esille tuominen Taidekaaressa lapset tuodaan taidetapahtumiin ja -esityksiin, museoihin ja näyttelyihin sekä taiteilijatapaamisiin. Oma tekeminen mahdollistetaan työpajoissa ja työryhmissä, joita järjestetään kouluissa, lastenkulttuurikeskuksessa, museoissa ja muissa taidelaitoksissa. Lasten tekeminen tulee näkyväksi järjestämällä esiintymismahdollisuuksia, katselmuksia ja näyttelyitä. Taidekaari sisältää opettajille suunnatut informatiiviset ja toiminnalliset koulutustilaisuudet. Opettajille laaditaan myös eri taiteenalojen oheismateriaalit. Vauvojen taidepaketti Vuonna toteutetaan Taidekaaren yhteydessä vauvojen taidepaketti. Vauvat pääsevät osallisiksi lastenkulttuurista ja taiteen kohtaamisesta. Äitiyspakkaukseen tuotetaan taidepaketti, joka sisältää vauvamusiikkiäänitteen, henkilökohtaisen tuutulaulun, kuvakirjan täynnä loruja ja runoja sekä tietopaketin vanhemmille. Taidepaketin sisältö kootaan laisten ja pirkanmaalaisten taiteilijoiden teoksista. Musiikkikasvatusohjelma lapsille ja nuorille Osa Taidekaaren sisällöistä on jo valmiina siirrettävissä suoraan opetusohjelmiin. Esimerkiksi Tampere Filharmonialla on maan laajin sekä monipuolisin lasten ja nuorten musiikkikasvatusohjelma. Ohjelma tavoittaa 10 000 lasta ikäluokissa 6 18 vuotta. Taidekaaren toteuttajina ovat Tampereen kulttuuritoimi, koulut, päiväkodit, neuvolat, museot, kuvataidekoulu, käsityökoulu, teatterit, sirkukset, kirjastot, sanataideyhdistys, nuorisokirjallisuuden instituutti, orkesteri, tanssiteatterit, musiikkioppilaitokset ja -yhdistykset sekä liikuntalaitokset ja -seurat yhdessä Pirkanmaan kuntien kanssa. Lentelen onnesta Lastenkulttuuriverkosto Taikalampun jäsenenä Tampereen ja Pirkanmaan yhtenä 75
76 kehittämisalueena on erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten taidekasvatus. Vuonna järjestetään kehitysvammaisten taidekasvatustapahtuma Lentelen onnesta. Hankkeessa kohtaavat taiteen tekemisen riemu ja terävät oivallukset maailman menosta. Hankkeen yhteydessä esitellään kehitysvammaisten taidetta meiltä ja muualta. Taidekasvatustapahtumassa esitetään myös vuosina 2008 2010 Saahinkaisen samettiviitta -työpajoissa dokumentoituja poikkitaiteellisia esityksiä. Sirkusryhmät, kuvataiteilijat, elokuvantekijät, runoilijat ja monet muut kohtaavat lukuisissa pienissä ja suurissa tapahtumissa sekä työpajoissa, Tampereella ja Hämeenlinnassa. Taidekaaren sisältöjä toteutetaan erityiskoulujen ja erityisluokkien kanssa. Erityiskouluja Tampereella on neljä, kouluissa ja erityisluokilla oppilaita on yhteensä noin 700. Hanke aloitetaan vuonna 2006 ja se kasvaa maakunnalliseksi yhteishankkeeksi vuoteen mennessä. Taidekaaressa yksityisistä kokemuksista tehdään yhteisiä esteettömissä kohtaamispaikoissa eri puolilla Pirkanmaata sekä Tampereella lastenkulttuurikeskus Rullassa. Maakunnallinen ohjelma sisältää esimerkiksi näkövammaisten lasten kuvataidenäyttelyjä, viitottuja satutunteja ja pyörätuolitanssia. Yhteistyötä tehdään Lastenkulttuurikeskus Pii Poon, kehitysvammaisten taidekeskuksen ja kehitysvammaisille taiteen perusopetusta antavan Vimmartin kanssa. Yhdessä on enemmän Pirkanmaan lastenkulttuurikeskuksia ovat Tampereella Rulla, Vammalassa Herra Hakkaraisen talo ja Valkeakoskella Voipaalan taidekeskus. Läheinen yhteistyökumppani on Hämeenlinnan lastenkulttuurikeskus ARX. Vuoteen mennessä luodaan lastenkulttuurikeskusten verkosto ja keskinäinen työnjako. Vuonna järjestetään kansainvälinen lastenkulttuurikeskusten toimintaa käsittelevä symposium. Yhteistyökumppaneita ovat Taikalamppu-verkosto, oppilaitokset ja erityisryhmien liitot, lastenkulttuurikeskukset Suomessa ja Euroopassa. Tampereen Rulla on avattu syksyllä 2005 Finlaysonin alueelle. Rullasta kasvaa tulevina vuosina keskeinen kulttuurikeskus, jossa lastenkulttuurin tekijät, ammattilaiset ja harrastajat järjestävät yhteisvoimin näyttelyitä, esityksiä ja työpajoja lapsille.
Lempäälän kauppakeskus Ideaparkiin perustetaan lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo. Tavoitteena on tarjota korkeatasoiset, oivaltavat ja innostavat lasten- ja nuorten kulttuuri- ja toimintapalvelut helposti saatavilla liikekaupunkiympäristössä. Pii Poo on lasten ja nuorten maailma, joka taiteen, kulttuurin ja tieteen keinoin kannustaa ja ruokkii lapsen omaa luovuutta, luottamusta ja ymmärrystä omiin taitoihinsa. Erityistä huomiota kiinnitetään esteettömyyteen ja erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluihin. Ohjelmassa on muotoja, värejä, köllöttelykulmia, kiipeilyseiniä, taitopisteitä, työpajoja, teatteritiloja ja mediapajoja. Pii Poo ensimmäinen osa avataan joulukuussa 2006, toinen osa vuonna 2008. Pii Poo hankkii eurooppalaisia yhteistyökumppaneita kehittämään keskuksen toimintaa. Pirkkanen ja Hippalot Pirkkanen-maakuntahanke lisää alueen lastenkulttuurin vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä vahvistaa seutukunnallista yhteistyömallia. Pirkkasen työmuotoja ovat markkinointiyhteistyö, yhteinen tiedotus ja yhteiset lastenkulttuurin nettisivut sekä maakunnan lastenkulttuuritekijöiden yhteistyöverkosto. Pirkkanen rakentaa maakunnassa kierrätettäviä lastenkulttuurihankkeita nimellä Olipa kerran ja toisenkin. Kierrätettäviä toimintapaketteja ovat muun muassa Runomatkalaukku, Satumatkalaukku ja Tarulaukku, täynnä runoja, satuja, pelejä ja teatterirekvisiittaa. Lisäksi laaditaan laajat materiaalipaketit, joissa esitellään tarjolla olevia lastenkulttuuriesityksiä, työpajoja ja ohjelmaideoita. Pirkkasta viedään kulttuuripääkaupunkihankkeena Seinäjoen ja Hämeenlinnan seutukunnille, hyödynnetään Pirkanmaan materiaalipaketit, luodaan uusia kierrätettäviä hankkeita ja järjestetään alueilla koulutustilaisuuksia. Vuonna järjestetään suuri Hippalot kansainvälinen lasten taidefestivaali Hämeenlinnassa, Seinäjoella ja Tampereella. Tapahtumassa tuuletetaan taidemaailmojen rajoja ja tuodaan esiin eri maiden kiinnostavimpia uutuuksia. Kansainvälisen festivaalin vieraat tulevat eri puolilta Eurooppaa ja esiintyvät lapsille ja lapsiperheille. Hippaloiden yhteydessä järjestetään yhdessä YLE Radio 1:n kanssa mediaan ja ääneen liittyviä tapahtumia. Lapset voivat hiljaisuuden riippukeinuissa keskittyä kuuntelemaan lyhyitä radioteoksia. He saavat työstää 77
Tove Janssonin Muumi-kuvitus, Tampereen Taidemuseon Muumilaakson kokoelma 78 omia radioteoksia, kilpailla kaupungin äänen tallentamisessa, kävellä soivissa puistoissa ja olla mukana suorissa radiolähetyksissä. Nuoret Koeajolle Vuonna järjestetään tapahtuma Koeajo nuorten taide lavalle. Koeajossa nuoret nousevat lavalle sekä taiteen tekijöinä että kokijoina. Euroopan eri maista tulevat nuoret organisoivat omat festivaalinsa, esiintyvät ja valloittavat torit, nuorisotilat ja taidekeskukset omaleimaisilla tapahtumillaan. Tampereen nuorisopalveluita kehitetään vuosina 2006 tukemalla nuorten harrastustoimintaa, kehittämällä nuorison tieto- ja neuvontapalveluita sekä lisäämällä nuorison työpajatoimintaa. Nuorisopalveluille laaditaan kansainvälinen nuorisotyön strategia ja osallistutaan nuorisovaihtoon EU:n nuoriso-ohjelman puitteissa. Kaupungin keskustaan perustetaan nuorisokahvila. Bänditoimintaa kehitetään kartoittamalla bändien tilatarvetta ja luomalla toimiva bändirekisterijärjestelmä. Musiikin tekemistä tuetaan hankkimalla harjoittelupaikkoja, ylläpitämällä bändirekisteriä ja järjestämällä live-diskoja, joissa aloittelevat bändit saavat esiintymismahdollisuuksia. Vuonna järjestetään kansainvälinen bändikatselmus. Sirkuksen taikaa Nuorten ja lasten oma Sorin Sirkus valmistelee kulttuuripääkaupunkivuotta varten kolmiosaisen ohjelmapaketin. Koulukiertue Ryhmä sirkuslaisia saapuu kouluun kesken välitunnin. Sirkusaiheisen aamunavauksen jälkeen he vierailevat oppitunneilla. Päivän aikana oppilaat voivat seurata kun sirkuslaiset valmistautuvat ja pystyttävät esitystä koulun saliin. Iltapäivä huipentuu sirkusesitykseen ja siihen, että oppilaat pääsevät esityksen jälkeen itse kokeilemaan sirkustemppujen tekemistä.
Sirkusfestivaalit Suomen Nuorisosirkusliiton sirkusfestivaalit kokoavat Suomen sirkusharrastajat näyttämään taitojaan ja oppimaan toinen toisiltaan. Osallistujia on arviolta 500 1000. Osallistujat saavat rakentavaa palautetta asiantuntevalta raadilta. Tapahtumien aikana järjestetään seminaareja opettajille ja muille erityisryhmille. Työpajoissa vetäjinä toimivat sirkusalan ammattilaiset. Suomesta lähtöisin olevat sirkusartistit sekä kansainväliset taitelijat ja ohjaajat käyvät kouluilla kertomassa ja esittämässä millaista sirkusammattilaisen arki on. Ohjelmaan sisältyvät ammattilaisten sirkusnäytökset. Festivaaliviikon lopuksi järjestetään eurooppalainen nuorisosirkusfestivaali, jolle valitaan videoiden perusteella sirkusnumeroita. Kansainvälinen raati valitsee ja palkitsee osallistujat. Huiput nähdään gaala-näytöksessä. Eurooppalainen sirkusshow Rakennetaan yhteisesitys, jonka esiintyjät ovat eri nuorisosirkuksista Suomessa ja Euroopassa. Heidän sirkusnumeronsa liitetään osaksi kokonaisuutta yhteisen harjoitusajan puitteissa ja show kiertää tilauksesta eri paikkakunnilla Suomessa ja Euroopassa kesän aikana. Muumit elämänilon lähettiläinä Vuosina 2005 2006 suunniteltu ja 2007 toteutettava Muumit elämänilon lähettiläinä -hanke vie Tampereen taidemuseon Muumilaakson taideaarteista koostetun monipuolisen kiertonäyttelyn maailmanympärimatkalle, joka alkaa Euroopasta ja kiertää kuudessa maanosassa. Kiertonäyttelyn sisältö mukautetaan matkakohteen mukaan ja sen yhteyteen niveltyy uusia teknologioita hyödyntävä multimedia- ja virtuaalimaailma. Se suunnitellaan laisten tietotekniikkaan ja sähköisen viestinnän sovelluksiin erikoistuneiden tutkimusyksiköiden yhteistyönä. Muumien matkakumppaneina, tulkkeina ja oppaina, toimii asiantunteva tiimi museo- ja kulttuurialan ammattilaisia. Muumien maailmanmatkaa voi seurata internetistä verkkosivuilta. Jokaisessa vierailukohteessa Muumit kutsuvat erityisesti paikallisia lapsia ja nuoria osallistumaan leikkimielisiin tapahtumiin, kuuntelemaan musiikkia ja satuja, tutustumaan suomalaiseen designiin, katsomaan kuvia ja kuvaelmia, jotka kertovat Muumilaakson taikapiiristä kumpuavasta elämänilosta. Muuminäyttelyiden yhteydessä esitellään myös paikallista lasten ja nuorten kirjallisuutta sekä niiden kuvitusta. Tampere Unicef-kaupungiksi Tampere ryhtyy vuonna 2008 Unicef-kaupungiksi. Unicef-kumppanuus toteutetaan teemalla Lapsi ja nuori toimii, näkyy ja kuuluu kaupungissa. Kouluissa, päiväkodeissa ja lastenkulttuuritoiminnassa tuodaan esille lapsen ja nuoren maailmaa kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta korostaen. Unicef-vuoden toimintaa kohdennetaan ystäväkaupunki Mwanzaan. Vuosi käynnistää Tampereella uuden kansainvälisen toiminnan lasten parhaaksi. Tulokset näkyvät pitkään. 79
Vaikeuksia lihaksien käyttämisessä (Kiittämättömyys on maailman palkka) Enemmän kuin karhun kaatamiseen tarvitaan lihaksia siihen, ettei huvikseen hävitä huvikseen lentävää, surisevaa huonekärpästä. Isoja lihaksia tarvitaan, että muistaisi syntyneensä naisesta, synnytysosastolla, ainutlaatuisena, omaksi huvikseen, kuin kärpänen pölystä huoneen nurkassa. Risto Ahti: Sudet ja lampaat 2003 Telakka
Hankkeemme torit ovat rakennettu ympäristö, luonto ja kulttuurin harrastaminen. Optimismi, aktiivisuus ja välittäminen lähtevät ihmisen mittaisesta rakentamisesta. Jos kauneus ja harmonia ovat ympärillämme, on meidän hyvä olla. Yhteys luontoon, kulttuurin virta, itse tekeminen ja osallistuminen kohottavat meidät arjen yläpuolelle. Me jaksamme. Torit Tamperelaiset ovat hiukan suuruudenhulluja. Kun rakennetaan, niin tehdään sitten varman päälle tarpeeksi iso. Näsinneula, museokeskus Vapriikki, Tampere-talo, hotelli Ilves... Latuverkko on pitkä, puistot hulppeita, Pyynikki maailman korkein soraharju. Keskustori on isompi kuin Moskovan Punainen tori. 82 Isoja ja pieniä toreja on Tampereella enemmän kuin monessa muussa kaupungissa yhteensä. Silti torien tunnelma on intiimi. Vaikenevat laiset muuttuvat toreillaan vilkkaiksi, äänekkäiksi ja tinkiviksi peruskaupunkilaisiksi. Torilla on lupa esiintyä, kohdata, tehdä vaikutus ja luoda suhteita. Toreilla voi puhua Tampereen kieltä. Oikeastaan kieli on siellä syntynytkin, torien ihmisjoukoissa. Tampereen kieli on hyvällä tavalla itsetietoista. Kun mies torikahvilassa sanoo, että tultiin justiinsa emännän kanssa Nevörkistä, ymmärretään asian oikea laita. Tampere on lähellä maailman metropoleja ja lainen uskaltaa olla kansainvälinen. Mutta toreilla ollaan kansallisia ja paikallisia. Torit ovat yhdessä tekeminen ja tekemisen jakaminen, joka synnyttää inhimillistä lämpöä. Torit ovat verkkoja, yhdistyksiä, kuntoiluporukoita, bändejä ja lukupiirejä. Toreilla voi kokeilla, oppia uutta ja löytää elämään uusia merkityksiä. Kaupunkilaiselle tori on yhtä aikaa läheisyyttä ja vapautta.
Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Tampere laatii vuoden 2006 aikana Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman, jota toteutetaan kulttuuripääkaupunkivuoteen saakka sekä siitä eteenpäin. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tavoitteena on elävä kaupunkirakenne kestävä kaupunki laadukas ympäristö ainutlaatuinen Tampere Ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa korostuvat kansainvälisyys, saavutettavuus ja kulttuuriperintö. Tavoitteena on parantaa lähiöiden viihtyvyyttä ja laadukasta arkkitehtuuria, mikä osaltaan lisää kansalaisvaikuttamisen aktiivisuutta. Lähiöiden, erityisesti 1960- ja 70-luvun elementtitalojen esikaupungit, ovat korjaamisen ja perusparantamisen kohteita. Kaupunginosista voi mainita esimerkkeinä Multisillan, Peltolammin, Tesoman, Hervannan ja Lentävänniemen. Ohjelman toteutuksen tueksi pyritään löytämään kansainvälisiä onnistuneita esimerkkejä lähiöiden korjausrakentamisesta. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman yhteydessä valmistellaan myös kulttuuriympäristöohjelma. Kulttuuriympäristöohjelma jaetaan kantakaupunkia sekä Aitolahti-Teiskon aluetta koskeviin osiin. Ohjelmassa käsitellään erityisesti valtakunnallisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia kuten Pispalaa ja Kalevan kaupunginosaa. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma sitouttaa päätöksentekijät, kaavoittajat ja rakennussuunnittelijat sekä rakentajat noudattamaan ohjelmassa asetettuja tavoitteita. Ohjelman ja sen tarkistamisen hyväksyy kaupunginvaltuusto kahden vuoden välein. Tampereen koskiympäristöä haetaan Unescon maailmanperintökohteeksi. Tampereen keskustan koskimaisema on nimetty Suomen kansallismaisemaksi. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy hankesuunnitelman syksyllä 2006, siirtyy hanke hyväksyttäväksi Suomen maailmanperintöasiain neuvottelukuntaan sekä Unescon maailmanperintökomiteaan. Unescon hyväksymän maailmanperintökohteen vihkimisjuhlallisuudet ovat osa Tampereen kulttuuripääkaupunkivuotta. Vanhan kaupungin kehittäminen Tampereen keskustan vanhaan kaupunkiin laaditaan yhtenäinen toiminnallinen kehittämissuunnitelma. Vanha kaupunki sisältää alueen Tammerkosken ympärillä: Laukontorilta Keskustorille, Finlaysonin ja Tampellan vanhat teollisuuskiinteistöt sekä Näsinpuisto, Hämeenpuisto, Mustalahden satama ja Särkänniemen alue. Keskustori 83
Tullikamarin aukio 84 Ennen vuotta vanha kaupunki rakentuu monin tavoin. Kävelysilta Tammerkosken yli yhdistää Tampellan ja Finlaysonin alueet toisiinsa viimeistään vuonna 2009 Tampereen taiteilijaseuran näyttely- ja työskentelytiloja laajennetaan vuosina 2006 2007 Mältinrannassa Kehitysvammaisten lasten taidekeskus avataan Finlaysonin vanhassa värjäämössä vuonna 2006 Tallipiha kehitetään palveluiltaan ja tiloiltaan monipuoliseksi Näsinpuisto kunnostetaan ja valaistus uusitaan vuosina 2007 2008 Hämeenpuiston yläpäähän toteutetaan vaihtuvien näyttelyiden veistospuisto Hämeen museo avataan kunnostettuna vuonna 2009 Mustanlahden satamaa kehitetään turismin ja vesiliikenteen tarpeisiin Särkänniemeä lähialueineen kehitetään koko perheen elämyspuistona ja taidekeskuksena Vuoteen mennessä tuloksena on ainutlaatuinen Vanha kaupunki, jonka kehittämisessä otetaan vaikutteita muiden muassa Tampereen ystävyyskaupunkien Essenin, Norrköpingin, Tarton ja Odensen ratkaisuista. Samoin hyödynnetään verkostokaupunkien kokemukset Hämeenlinnan Verkatehtaan, Seinäjoen keskustan ja Törnävän puistoalueen, Lappeenrannan linnoituksen ja sataman alueiden sekä Kajaanin joenrannan alueen kehittämisestä. Toimintasuunnitelma laaditaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston useiden yksiköiden kanssa. Viheralueohjelma 2005 2014 Tampereen viheralueohjelman tavoitteita toteuttavat kaikki kaupungin viheralueista vastaavat yksiköt. Ohjelma ohjaa kaupungin viheralueiden ylläpitoa ja viherpalveluiden tuottamista. Ohjelma koskee kaikkia rakennettuja puistoja, luonnonmukaisia lähivirkistysalueita, luonnonsuojelualueita, urheilu- ja ulkoilualueita, katu- ja suojaviheralueita sekä julkisten rakennusten pihaalueita. Siihen sisältyy yleisiä ohjeita viheralueiden suunnittelemisen, rakentamisen, hoitamisen ja kehittämisen tarpeisiin.
Tampereen viheralueita koskevat tärkeimmät tavoitteet ovat viihtyvyys, turvallisuus, kaupunkikuvan ja maiseman vaaliminen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Viihtyisyyttä lisätään tehostamalla viheralueiden puhtaanapitoa ja jätehuoltoa. Viheralueiden turvallisuutta parannetaan muun muassa huolehtimalla valaistuksen riittävyydestä. Tavoitteena on myös lasten ja nuorten kehitystä tukeva ympäristö sekä osallistuminen suunnitteluun, rantojen kestävä kehitys sekä päättäjien asiantuntemuksen lisääminen. Tärkeintä on varmistaa kehittämisverkoston toimivuus, jatkuvuus ja ekologinen eheys. Vuoreksessa taide näkyy kaikille Tampereen kaupunki ja Lempäälän kunta rakentavat yhdessä seuraavien noin 10 vuoden aikana kuntien yhteiseen rajamaastoon, metsien keskelle, Vuoreksen kaupunginosan. Alue rakennetaan 13 000 asukkaalle. Pinta-alaltaan kaupunginosa on 12,6 km 2. Vuoreksen rakentamisen teemoja ovat luonnon ja teknologian yhdistäminen, taiteeseen ja kulttuuriin panostaminen, asukkaiden osallistuminen sekä viihtyisä asuminen. Vuoreksen suunnittelua ja toteutusta ohjaamaan on laadittu taideohjelma, jonka motto on Vuoreksessa taide näkyy kaikille. Keskeisistä kohteista yksi on Vuoreksen puistokatu, joka muodostaa koko kaupunginosan selkärangan. Puistokadusta tulee Vuoreksen kaupunginosan taiteen punainen lanka, eri osaalueita taiteen keinoin yhdistävä elementti. Toinen keskeinen kohde on Vuoreskeskus, jossa pikkukaupungin torin ympärille sijoittuvat tärkeimmät julkiset ja yksityiset palvelut. Vuoreskeskuksen toteutuksesta julkisista rakennuksista, toreista ja puistoista tullaan järjestämään kansainvälinen arkkitehtuuri- ja suunnittelukilpailu, jossa taide ja kulttuuri ovat tärkeässä osassa. Vuorekselle on laadittu oma Taideohjelma: Vuoreksen rakennusvaiheessa toteutetaan vuosittain 3 6 rakentamiseen liittyvää taideteos- tai taideprojektia Taiteen sijoittelussa lähdetään Vuoreksen ominaispiirteistä Vuoreksen taideohjelma työllistää paikallisia kuvataiteilijoita Perustetaan Vuoreksen Taidetalo, kuvataiteen keskus, jossa on galleria, ateljee- ja työtiloja sekä kurssitiloja Kurssi- ja työpajatiloissa järjestetään taiteen harrastus- ja kasvatustoimintaa Vuorekseen rakennetaan kuvataiteilijoiden työtiloja Vaihtoateljeen taiteilijavieraat toteuttavat asumisensa vastineeksi taideteoksen alueelle Taiteen ja viestinnän yksikkö (TAMK) toteuttaa Vuoreksessa kokeilevia ja väliaikaisia taiteen opetusprojekteja Tuetaan asukkaiden osallistumista muun muassa aluefoorumitoiminnalla ja keskustelutilaisuuksilla Järjestetään taidekilpailu, jossa etsitään uusia ideoita ja tekijöitä taideohjelmaan Suomen Asuntomessut ja Tampereen kaupunki järjestävät Vuoreksessa asuntomessut vuonna. Taide tullaan kytkemään asuntomessualueen toteutukseen kiinteästi mukaan. Asuntomessuilla järjestetään suurimuotoinen taidenäyttely siten, että jokainen messuasunto esittelee eri taiteilijoiden teoksia. Taiteilijoiden valinnasta vastaa kansainvälinen kuraattori. Julkiset ulkotilat tuovat esille taideteoksia. Messualueen suunnittelukilpailuissa erityisteemana on taide. 85
86 Sisä-Suomen luonto järvi -hanke Tavoitteena on säilyttää kaupunkeja ja kyliä ympäröivä luonto mahdollisimman luonnontilaisena sekä järvet puhtaina, jotta jokamiehen oikeudet voisivat toteutua myös tulevaisuudessa. Virkistysalueita ja samalla luonnon moninaisuuteen perustuvia palveluita kehitetään. Yksi keskeisiä ja kansainvälisesti mielenkiintoisia hankkeita on Kuhmalahden Väkevä Maa. Ympäristötaiteen hanketta jatketaan ja se laajennetaan ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. Arkeologiset kohteet luonnossa ja kulttuurimaisemassa Pirkanmaa on yksi Suomen vanhimmista asutuista alueista ja maakunnassa on paljon muinaismuistoalueita, vanhoja kulttuurimaisemia sekä muun muassa vanhoja kirkkoja, jotka vaativat erityistä huolenpitoa. Ne ovat tärkeitä paikkoja myös turismin kehittämisessä alueella. Pirkanmaalla on yli 1100 arkeologista kohdetta, jotka valottavat Järvi-Suomen luonnon historiaa. Näistä poimitaan 50 hienointa kohdetta yleisölle, kouluille ja matkailijoille lähemmin tutustuttavaksi. Hankkeen kohteet valikoidaan yhteistyössä maanomistajien kanssa. Jokaisesta kohteesta tehdään yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa opetuspaketit, joista selviävät niiden arvot ja käytettävyys eri oppiaineissa. Hanke tukee museokeskus Vapriikin kulttuuriympäristöyksikön tuottamaa Pirkanmaan maisemanviesti -opetuspakettia, jollainen on luotu niin peruskoululle kuin lukiolle. Palvelu on käytettävissä myös nettiversiona. Hanke yhdistää luonnon, historian ja ympäristön tarjoamalla autenttisen oppimisympäristön sekä virkistyskohteen paikkakuntalaisille ja matkailijoille. Kohteet reititetään, varustetaan informaatiotauluilla, niistä julkaistaan opas ja kartasto, myös internetiin, sekä luodaan mobiilipohjainen paikantamispalvelu. Maanomistajille järjestetään alueiden hoitoneuvontaa. Hanke ajoittuu vuosille 2008 2010. Ensimmäinen askel Kulttuuriperintö ja identiteetti kylien ja kyläsuunnitelmien tukena Projektin avulla löydetään kulttuuriperinnöstä voimavaroja identiteetin ja asumistyytyväisyyden vahvistumiseen sekä sitä kautta kylän elinvoimaisuuden tukemiseen. Projekti opastaa arvostamaan, hoitamaan ja hyödyntämään alueen kulttuuriperintöä. Se ohjaa huomioimaan kulttuuriympäristön merkityksen niin laadittaessa kyläsuunnitelmia kuin kaavoituksen eri vaiheissa. Hankkeen kantavana voimavarana on positiivisuus. Positiivisia asioita ja kylän vahvuuksia etsitään kulttuuriperinnöstä. Kun kylän kulttuuriperintö tulee tunnetuksi kyläläisten lisäksi myös kesäasukkaille ja turisteille, kulttuuritahto eli omien voimavarojen löytäminen kulttuuriperinnön hoitamiseen vahvistuu. Ohjelmaan sisältyvät arkeologinen inventointi, rakennusinventointi, inventointimateriaalin täydennys kansalaisnäkökulmasta, kylätarinan rakentaminen, asukasillat ja kulttuuriperintöreittien ja -kohteiden kartoittaminen. Mukana on viisi kylää Tampereen seutukunnasta. Kansainvälistä luontoyhteistyötä Kansainvälistä yhteistyötä rakennetaan muun muassa pirkanmaalaisten kansallispuistojen ja tansanialaisten, lähellä Mwanzan kaupunkia sijaitsevien Serengetin ja Rubondo -saaren kansallispuistojen sekä Kurun
metsäoppilaitoksen kesken. Museokeskus Vapriikkiin perustetaan luonto-osasto, jonka painopiste on opetuksessa. Siinä kerrotaan ihmisen vaikutuksista ympäristöön esihistorialliselta ajalta nykypäivään ja tulevaisuuteen. Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuudet Tampereen kaupunki uudistaa hallintoaan monin tavoin. Hallinnon uudistamisen keskeinen elementti on kuntalaisten ottaminen mukaan kaupunkisuunnitteluun sekä palvelutuotannon tarpeen ja laadun arviointiin ns. palvelufoorumien välityksellä. Palvelufoorumit ovat alueellisesti koottuja kuntalaisfoorumeja, joiden keskeisenä työvälineenä normaalien kokousten lisäksi on sähköisessä verkossa toimiva aluepaneeli. Aluepaneeliin voi parhaimmillaan kuulua satoja alueen asukkaita, jotka voivat verkon välityksellä osallistua alueensa kehittämiseen. Kulttuuripääkaupunkihankkeen suunnittelussa ja toteuttamissa käytetään hyväksi palvelufoorumien antamaa mahdollisuutta kuntalaisten suoraan osallistumiseen. Alueelliset tapahtumat käsitellään aluepaneeleissa sekä aluetyöryhmissä ja molemmissa voidaan osallistua myös koko kaupungin yhteisten hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Pohdinnassa on myös ns. temaattisen palvelufoorumin perustaminen, jonka puitteissa käsitellään kulttuuripääkaupunkihankkeen tavoitteita, sisältöä ja vaikutuksia kaupungin kulttuuripolitiikkaan yleensä. Palvelufoorumien yhteyteen perustetaan englanninkielinen versio sähköisestä paneelista, joka mahdollistaa eurooppalaisen kansalaismielipiteen ja eurooppalaisten kulttuurityöntekijöiden osallistumisen tapahtuman suunnitteluun ja tehtyjen suunnitelmien arviointiin. Erityistä huomiota kiinnitetään virolaisen Tapsan tahdit kulttuuripääkaupungin asukkaiden osallistumiseen sähköiseen aluepaneeliin. Kulttuuri tarjolla kaikille Tampereen kaupunki laatii esteettömyysohjelman. Taidelaitosten ja kulttuuritilojen fyysistä saavutettavuutta parannetaan ja kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen eri aistien avulla. Erityisesti parannetaan tiedottamista. Samalla jaetaan informaatiota esteettömyydestä rakennusten ja kulttuuritilaisuuksien suunnittelijoille. Ohjelma laaditaan yhdessä Vammaisneuvoston ja alueen järjestöjen kanssa. Työväenopisto ja kirjasto tukevat erilaisia oppijoita ja kehittävät vuonna 2005 avatun Lukineuvolan toimintaa. Liikunta on kulttuuria Liikuntatoimi ottaa 2010-luvun haasteet vastaan kehittämällä elinikäistä liikuntaharrastamista, terveysliikuntaa, lasten ja nuorten toimintaa sekä erityisliikuntaa. Liikuntaseurat tarjoavat mahdollisuuksia yli 100 lajin harrastamiseen hapkidosta ja uppopallosta aina räpyläuintiin ja auto- 87
Carmen, Tampereen Ooppera, Tampere-talo
90 suunnistukseen saakka. Ikääntyvien liikuntaharrastusten lisääntymisen vaatimuksiin vastataan yhteistyöllä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Liikunta tulee olemaan yksi vetovoimaisimmista tavoista kotouttaa maahanmuuttajia laiseen elämään. Kulttuuria maahanmuuttajille Tampereella on uusittu maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuonna 2006. Kulttuuritoimeen kuuluvan Kulttuurikeskus Unipointin toiminnan kehittäminen on tärkeä osa kotouttamisohjelmaa. Unipointissa järjestetään keskustelutilaisuuksia, neuvontaa, kursseja, kulttuurijuhlia, tapahtumia perheille ja maailmanmusiikki-iltoja. Kulttuuritoimi tuottaa TV-Tampereen jakeluun monikielisiä viikoittaisia ajankohtaisohjelmia nimeltä Uninews. Uutiset ovat katsottavissa myös internetin välityksellä. Uutisten lukijat ovat maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajamediaa kehitetään edelleen lisäämällä vuoteen mennessä kielivalikoimaa ja ohjelma-aikaa. Uninews tarjoaa työtilaisuuksia ja harjoittelupaikkoja maahanmuuttajille. Korttelitapahtumista voimaa Tampereelle rakennetaan korttelitapahtumien verkosto. Verkosto tuo yhteen kaupunginosien toimijat, asukkaiden paikallisyhdistykset, seurakunnat, koulut sekä kaupungin palvelujen ja eri taidealojen edustajat. Verkosto huolehtii kaupunginosatapahtumien yhteisestä tiedotuksesta, markkinoinnista, vuorovaikutuksesta ja kehittämisestä. Korttelitapahtumia koordinoivat alueittain kaupunginosataitelijat tai paikalliset käsityökeskukset. Mallina toimintojen kehittämiselle toimivat Annikinkadun runofestivaali sekä Hervannan kaupunginosataiteilijatoiminta. Korttelitapahtumaverkoston kehittämisestä vastaa Tampereen kulttuuritoimi. Hanke alkaa 2006 ja kattaa laajasti Tampereen kaupunginosat vuonna. Kumppanikorttelit Ystävyys- ja ystäväkaupunkien kanssa kehitetään yhteistyötä yksittäisten kaupunginosien ja kylien välille. Kumppanikortteleita nimetään Tansanian Mwanzasta Saksan Esseniin. Toiminnan edellytyksenä ovat aktiiviset paikallisyhdistykset, jotka haluavat tutustua eri maiden kulttuureihin. Toiminnassa hyödynnetään sähköistä viestintää. Keskeisenä toimintamuotona ovat valokuva- ja ite-taidenäyttelyt, videoesitykset sekä tanssi- ja teatteriryhmien vierailut. Internet-sivustoilla on kuvia, musiikkia, reseptejä sekä videotallenteita. Sivustot toimivat myös foorumina keskustelupalstoille. Kulttuuriraitit Kaupunki on julkaissut Tampereen eri alueiden historiaa ja toimintaa esitteleviä kaupunginosakirjoja yli 20. Kirjoihin kerättyjen tietojen pohjalta luodaan kaupunginosien kulttuuriraitteja, joiden varrella opasteiden avulla voi tutustua alueen taustatietoihin, sen merkittäviin tapahtumiin ja paikkoihin. Kulttuuriraittien kautta lisätään oman asuinalueen tuntemusta ja samalla tarjotaan kaikille mahdollisuus tutustua ympäristöön. Reitistöön voi tutustua myös internetin ja opasvihkojen avulla. Alueille järjestetään opastettuja kävelykierroksia ja pyöräretkiä. Kulttuuripolkuja ympäri kaupungin Yhteistyössä eri alojen kulttuuritoimijoiden kanssa luodaan teemallisesti yhteen linkitettyjä kulttuuritapahtumien ketjuja halki kaupungin. Kulttuuripolkuihin voi tutustua yhteislipulla yhden päivän tai yhden viikon ajan.
Samaan kulttuuripolkuun liittyvät esimerkiksi tanssiesitys, kuvataidenäyttely, luento sekä konsertti. Kulttuuripolun voi vaihtoehtoisesti kulkea paikallisen kulttuuripersoonan opastamana. Kulttuuripolkujen kehittämiseen osallistuvat muun muassa Sisä-Suomen tanssin aluekeskus, Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys, taitelijajärjestöt, taideyhdistykset ja konserttijärjestäjät sekä Tampereen kaupungin kulttuuri- ja museotoimi. Kulttuurin harrastaminen on jokaisen perusoikeus. Myös aikuisilla on oikeus taiteen perusopetukseen. Työväenopistojen ja kansalaisopistojen toiminta ei riitä kattamaan aikuisväestön kulttuurin harrastamisen tarvetta. Muun muassa tehokas musiikkioppilaitosverkosto on vuosien kuluessa tuottanut tuhansia taitavia musiikinharrastajia, jotka ovat aikuisiässä vailla aktiivisia toimintamahdollisuuksia. Työpaikkojen tyky-toimintaa lisätään kulttuurin ja taiteen alueilla. Kansainväliset hankkeet harrastajille Kansainvälisten hankkeiden avulla luodaan vuorovaikutusta eri maiden harrastajien välille. Keräysprojekti Salattu muisti kokoaa Pirkanmaan elokuvakeskuksen koordinoimana moderneille muistivälineille aikojen kuluessa tallennettuja amatöörielokuvia, joiden kautta paikallishistoriaa esitetään eri paikkakunnilla sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteisöteatterihanke Rytinä kutsuu Tampereen ja Hämeenlinnan lähiöihin yhteisöteattereiden tekijöitä eri puolilta Eurooppaa. Yhteisöteatterissa koetellaan perinteisen teatteritaiteen rajoja. Kyytiä saavat niin paikallinen identiteetti, juurtuneet käsitykset suomalaisuudesta kuin ennakkoluulot lähiöiden todellisuudesta. Hankkeesta vastaavat Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX sekä Tampereen kaupungin kulttuuritoimi. Yhteisötanssitapahtuma Tanssiva Eurooppa kokoaa eurooppalaisia tanssiyhteisöjä työpajoihin, joissa tanssin alan ammattilaiset ja eri lajien harrastajat kohtaavat. Työpajat edistävät suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä sekä kansainvälisten kontaktien luomista. Yhteisötanssin periaatteiden mukaisesti tanssi kuuluu kaikille. Yleisölle järjestetään myös mahdollisuus osallistua työpajoihin. Tapahtuman keskeisenä paikallisena toimijana on Sisä-Suomen tanssin aluekeskus. Romanien pitkä vaellus -musiikillinen kulttuuri-installaatio Kulttuuripääkaupunkihankkeen puitteissa rakennetaan Romanien pitkä vaellus musiikillinen kulttuuri-installaatio, joka esittää romanien historiaa monien vaiheiden kautta Ruotsi-Suomeen. Tarina kerrotaan musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen, tanssin ja dramaturgian keinoin. Kansainväliseen romanikulttuuriin hanke linkittyy eri maista tulevien kulttuuristen elementtien ja kansainvälisten romanitaiteilijoiden kautta. Hankkeen tavoitteena on välittää romanikulttuuria, -kieltä ja historiaa seuraaville sukupolville ja aikaansaada kulttuurista vuorovaikutusta valtaväestön kanssa. Tampereen hanketta koordinoi kaupungin romaniasiain työryhmä. 91
Keskustori 92 Kansainväliset eläkeläistapahtumat Eläkeläisten kulttuurikatselmus kokoaa yhteen eri taiteiden harrastajia tapahtumaan, jossa osallistujat saavat taidealojen ammattilaisilta arvion esityksestään tai työstään. Maakunnallisten aluekarsintojen jälkeen kansallinen tapahtuma järjestetään Tampere-talossa. Ystävyyskaupungeissa järjestettävien eläkeläisten kulttuurikatselmusten parhaat osallistuvat vuoden lopussa järjestettävään kansainväliseen eläkeläistapahtumaan. Esitysten ja näyttelyiden lisäksi tapahtuman ohjelmaan sisältyy koulutusta, työpajoja sekä yhteisiä teemailtoja. Vuonna Tampere järjestää kansainvälisen Senioritanssitapahtuman Pirkkahallissa. Pirkkahalli täyttyy eri puolilta maailmaa tulleista senioritanssin harrastajista. Tapahtumaan liittyy kansainvälinen seminaari, koulutusta ja senioritanssiesityksiä sekä yhteistansseja. Senioritanssia tanssitaan saman koreografian sekä musiikin tahdissa kaikkialla maailmassa. Kansainvälinen Senioritanssitapahtuma järjestetään yhteistyössä kaupungin liikuntatoimen ja Kuntokallio-säätiön kanssa. Radiodokumentit YLE Radio1:n dokumenttihankkeet lisäävät kulttuuripääkaupunkivuoden rikasta tarjontaa. Dokumenttiryhmän suunnitelmissa on Tee oma radioteos workshop, jossa osallistujat voivat editoida oman ääniteoksen. Teokset on mahdollista sijoittaa Ylen verkkosivuille. Millainen on minun mielikuvani vaikka Bombaysta, New Yorkista, Lontoosta tai Pariisista? Oman miksauksen äänimateriaaleja saadaan ääni- ja tehostearkistoista. Dokumenttikilpailu Kaupunkini ääni esittelee radiodokumentteja eri puolilta Eurooppaa aiheesta miltä oma kaupunkini kuulostaa. Vastavirtaa-klubi on vaihtoehtoisen musiikin ja kulttuuritoiminnan klubi, jossa järjestetään ohjelmaa 250 päivänä vuodessa. Nuoret bändit pääsevät esiin-
tymään klubille, saavat esiintymiskokemusta ja ilmaa siipiensä alle. Klubin kansainvälinen yhteistyö on mittavaa, viikottain klubilla esiintyy ulkomaisia yhtyeitä. Vuonna 2005 niitä kuultiin 23 maasta, muun muassa Kiinasta, Meksikosta ja Ukrainasta. Vastavirtaa-klubin tiloissa toimii taidegalleria. Klubilla on myös monipuolinen alakulttuurin kirjasto. Kirjaston kartuttaminen sekä levyjen ja kirjojen julkaiseminen kuuluvat klubin tulevaisuuteen. Tärkeässä asemassa tulee olemaan DIY-asenne (Do IT Yourself). Kulttuuripääkaupunkivuonna järjestetään lukuisia pienimuotoisia tapahtumia: Vanhojen talojen tarinoita ja historiaa dokumentoidaan yhdessä asukkaiden, museon kulttuuriperintöyksikön sekä opiskelijoiden ja alan toimijoiden kanssa. Tuloksena on kirja, videoteos tai radiodokumentti. Kaupunkiympäristössä olevat tyhjät ikkunat kartoitetaan Taideaalloksi. Läänintaitelijoiden ja aluetaitelijoiden johdolla kootaan taidetta ikkunoihin. Tavoitteena on elävä kaupunkikuva ja taide elämyksellisenä osana arkea. Yhteistyössä taideaallon järjestämisessä ovat taitelijajärjestöt, taideoppilaitokset sekä taiteilijaresidenssitoiminta. Joka kuukausi esitellään Oma Olohuone. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua tavalliseen laiseen kotiympäristöön. Esillä on arjen taidenäyttely ja sen erilaiset elementit. Teemallisia reitistöjä kehitetään yhdessä matkailutoimen kanssa. Reittien kiertäminen on mahdollista joko omatoimisesti tai oppaan kanssa. Omatoimisuutta tukevat nettisivusto ja mobiilipalvelut. Kun kaupunki vielä nukkuu, järjestetään hyvin aikaisin Arkkitehtuurin aamukävelyitä, joiden tavoitteena on elämyksellisyys ja arkkitehtuurin tarkastelu erilaisista näkökulmista. Muiden muassa nuorille suunnatuilla aamukävelyillä tutustutaan kohteisiin vaikka selällään maaten ja perehtyen ympäristön yksityiskohtiin asiantuntijan opastuksella. Elävät torit -projekti koostaa ideat torien ja kaupunginosien aukioiden elävöittämiseksi. Yhteistyötä tehdään alueyhdistysten sekä koulujen, taideoppilaitosten ja festivaalien kanssa. Koululaisten omaehtoista kulttuurin tuottamista tuetaan myös koulujen kulttuuripihojen suunnittelussa. Jokainen koulupiha on oppimisympäristö, jonka pihasuunnittelussa otetaan huomioon erityiset liikuntatarpeet sekä mahdollisuudet virikkeelliseen kulttuuritoimintaan. Koulupihan ympäristöön liitetään piirtämistä varten suuret liitutaulut, esiintymiskorokkeet, pienimuotoiset amfiteatterit sekä kulissit esiintymislavojen yhteyteen. Suomessa siirtolapuutarha-aate alkoi Tampereelta. Kulttuuripääkaupunkivuonna järjestetään Suuret siirtolapuutarhakutsut. Jokaisessa siirtolapuutarhassa järjestetään tapahtumia saman viikonlopun aikana. Monikulttuuriset ohjelmat sekä vierailut muista siirtolapuutarhoista kertovat toiminnan kansainvälisestä historiasta sekä ajankohtaisesta toiminnasta. 93