SATULA-hanke (Satakunnassa tulevaisuus lapsissa) Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Satakunta Henna Kyhä
Hankkeen perustiedot SATULA (Satakunnassa tulevaisuus lapsissa) hanke, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Hankeaika: 1.1.2017-31.12.2018 Kehittämistyö kohdistunut kaikkiin neljään kehittämiskokonaisuuteen: 1) Toimintakulttuurin muutos 2) Perhekeskustoimintamallin toteuttaminen 3) Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena 4) Erityis- ja vaativimman tason palvelut SATULA-hankkeen toiminta-alue koko Satakunta kaikki maakunnan 17 kuntaa, Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, Porin yhteistoiminta-alue (YTA), Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakuntaliitto alueen oppilaitoksia kolmannen sektorin, seurakunnan ja yksityisen sektorin edustajia alueen asukkaita SATULA-hanke sai 11.1.2017 kirjatulla päätöksellä Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta 950 000 euroa (80 %) omarahoituksen määrän ollessa 237 500 (20 %). 2
Ketkä osallistuivat hankkeeseen? Vastuutahona ollut maakunnallinen LAPE-työryhmä, joka toiminut samalla SATULA-hankkeen ohjausryhmänä. Tehtävänä on ollut mahdollistaa, tukea, ohjata ja seurata sekä omalta osaltaan viedä eteenpäin LAPE-muutosohjelman mukaista muutostyötä Satakunnassa LAPE-työryhmän työskentelyä vahvistaneet maakunnalliset SATULA-hankkeen asiantuntijaryhmät, jotka ovat paneutuneet tarkemmin kunkin neljän osa-alueen sisältöihin. Asiantuntijaryhmien lisäksi tarvittu määräaikaisia maakunnallisia alatyöryhmiä, jotka ovat perehtyneet tiettyihin erityissisältöihin. Kaikkiaan maakunnallisissa LAPEkehittämistyöryhmissä on ollut yli 220 eri alan ammattilaista Kunnissa omat LAPE-työryhmänsä Työryhmien muodostamisessa huomioitu sivistyksen ja soten edustus, seurakunnan ja järjestökentän, oppilaitosten sekä kohderyhmän edustus. 3
Mikä oli kehittämiskohde tai tavoite? Tavoitteena toimeenpanna ja viedä eteenpäin LAPE-muutosohjelmaa edistämällä sekä sisällöllisiä muutoksia lasten, nuorten ja perheiden palveluissa että rakenteellisia muutoksia kuntien ja maakuntien päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa toimintakulttuurissa. Tärkeimpinä tehtävinä on ollut maakunnallisen yhteistyön käynnistäminen, verkostoituminen ja yhteisen tahtotilan vahvistaminen lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi. SATULA-hankkeen kehittämistyön kokonaisuus: 4
Hankkeen maku-sote-yhteys Maakunnallisissa työryhmissä työstetyt toimintamallit ja tuotokset on viety maakunnallisen LAPEtyöryhmän/SATULA-ohryn käsittelyyn. Esitykset muutosjohtajan kautta VATEn käsittelyyn. Vuoden 2018 aikana ei vielä käsitelty VATEssa. Satakunnan muutosagentti esitellyt VATEssa LAPE-ohjelman tavoitteita sekä edustanut LAPE-työtä mm. maakunnan palveluverkkotyöryhmässä SATULA-hankkeen edustus ollut LAPE-työryhmässä 5
Mitä kehittämis- tai työmenetelmää hankkeessa käytettiin? Työryhmät, työpajat, verkostotapaamiset ja yhteiskehittämispäivät (mm. perhekeskusvalmennukset, lapsivaikutusten arviointi -työpajat, LASTA-malli, Ankkuri, sijaishuollon ohjaus ja valvonta, systeeminen lastensuojelu) Kehittämiskokonaisuuksien pilotit eri kunnissa ja pilottien tapaamiset Kuntakierrokset ja -vierailut sekä kuntien LAPEtyöryhmien tapaamiset Prosessien kuvaamiset (IMS ja QPR) Kansallisen tason työskentely Näyttöön perustuvat menetelmät Menetelmäkoulutukset (Lapset puheeksi ) Menetelmäinfot (Kasvun tuki Vanhemmuuden työkalupakki, IPC, ART, SISUKAS) Vertaistapaamiset (Ihmeelliset vuodet, Lapset puheeksi) Tilaisuudet (suurimmat) Kick off tilaisuus (22.5.17, osallistujia 140) Perhekeskusfoorumi vol. 1 (10.10.17, osall. 145) Lapset puheeksi avausseminaari (1.2.18) Monitoimijaisen yhteistyön seminaari (26.1.18, osall. 137) Hyvinvointia varhaiskasvatuksessa ja koulussa (14.2.18) Perhekeskusfoorumi vol. 2 (1.3.18, osall. 128) Varhaiskasvatusfoorumi (22.3.18, osall. 161) Perhekeskusfoorumi vol. 3 (24.5.18, osall. 135) Perhekeskusfoorumi vol. 4 (4.9.18, osall. 189) Lastenneurologian yhteistyöseminaari (12.9.18) Hyvinvointifoorumi (19.9.18, osall. 280 ) IPC-menetelmäinfo (27.9.18) Systeemisen lastensuojelun koulutustilaisuus (26.10.18) Ota koppi! seminaari (7.11.18) Kohti terapeuttista laitoskasvatusta Satakunnassa (19.11.18) Nuorten ääni Satakunnassa Nuorten ääni foorumi, Nuorten webinaari 6
Osallistamisen tavat Asiakkaiden osallisuus on toteutunut yhtenä SATULA-hankkeen läpileikkaavana periaatteena. Osallisuutta on hankkeessa toteutettu seuraavista näkökulmista: Tieto-osallisuus eli mahdollisuus saada informaatiota itseä koskevista asioista Viestitty hankkeesta monissa eri kanavissa ja tapahtumissa, kuten lasten, nuorten ja perheiden tapahtumat, kuntakierrokset ja muut tilaisuudet, tiedotteet maakuntauudistuksen sivustolla, mielipidekirjoitukset sanomalehdissä, sosiaalinen media (Facebook, Instagram jne.) Suunnitteluosallisuus eli miten lapsi, nuori ja vanhempi voi vaikuttaa itseään koskevien palvelujen suunnitteluun Kokemusasiantuntijat mukana maakunnallisissa työryhmissä sekä lastensuojelun sijaishuollon kilpailutusprosessissa. Suunnitteluosallisuutta edistetty myös keräämällä monipuolisesti tietoa kohderyhmien tarpeista ja näkemyksistä (esim. lapsiperhekysely) Päätöksenteko-osallisuus eli lapset, nuoret ja perheet ovat mukana tekemässä heitä koskevia päätöksiä Esimerkkejä ovat lapsivaikutusten arviointi ja Nuorten ääni -työskentely. Toimintaosallisuus eli lapsi, nuori tai vanhempi voi osallistua itseään kiinnostavaan toimintaan omassa lähiympäristössään Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan mallintaminen, pilotointi ja juurruttaminen sekä maakunnallisen nuorisovaltuustotoiminnan suunnitteleminen. Ohjaamon kanssa järjestetty nuorten webinaari, Nuorten ääni -nuorisofoorumi ja Porin Asuntomessut, jossa lapset ja nuoret toteuttivat auditoinnin ja jonka tuloksia esiteltiin SuomiAreena- ja AsukasAreenatilaisuuksissa sekä videolla monikanavaisesti mediassa. Hanketyössä on ollut mukana korkeakouluharjoittelijoita sekä opinnäytteiden tekijöitä. 7
Keskeiset tulokset (1) Ota koppi julkaisu, johon koottuna tiivistetysti hankkeen tulokset. Löytyy: https://drive.google.com/file/d/1l9- GsHZMvb1xp04uXlw5_gGLjCtRQ9aN/view Hanke on vahvistanut Satakunnan lasten, nuorten ja perheiden asioiden parissa toimivien ammattilaisten yhteistyötä (maakunnalliset työryhmät ja kuntakohtaiset LAPE-työryhmät) Hanke on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa on laadittu hankesuunnitelmassa nimetyt ja kansallisten linjausten mukaiset maakunnalliset toimintamallit. Lisäksi on laadittu maakunnallisia toimintaohjeita ja kuvattu palveluprosesseja mm.: Lapsivaikutusten arvioinnin prosessikuvaus ja arviointilomake Satakunnan perhekeskustoimintamallin prosessikuvaus ja Satakunnan perhekeskustoimintamalli Eroauttamisen palvelupolku ja sähköiset palvelut Ankkuri-toimintamalli Maakunnallinen nuorten talo-malli Satakunnan malli yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseksi Satakunnan malli opiskeluhuollon vuosikelloksi, Lunttaamo Opiskeluhuollon hyvät käytännöt -aineisto koottu sähköiseen palvelutarjottimeen Monitoimijainen arviointimalli Lisäksi lukuisa määrä kuvattu prosesseja: mm. raskaudenkeskeytystä toivovan asiakkaan prosessi, lasta odottava päihdeperhe yläprosessi, Päihdeperhe raskausaika prosessi, päihdeperhe synnytys ja lapsivuodeaika, lastensuojelun perhetyön perhekuntoutuksen kotiutumisprosessi jne. Vahvistettu osaamista mm. koulutuksia, työpajoja ja foorumeita. Kaiken kaikkiaan hankkeen järjestämissä tilaisuuksiin on ollut osallistujia lähemmäs 2000 henkilöä. Hanke on pilotoinut verkostomaisia ja moniammatillisia toimintamalleja ja työskentelytapoja lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Ammattilaisilta ja asiakkailta on kerätty piloteista palautetta. Mm: Perhekeskuksen moniammatillinen tiimityö Kohtaamispaikkatoiminta Lastensuojelun systeeminen toimintamalli. 8
Keskeiset tulokset (2) Hankkeen aikana on maakunnassa toimiville ammattilaisille tarjottu useiden eri vaikuttavien menetelmien menetelmäkoulutuksia ja kouluttajakoulutuksia sekä valmennuksia, kuten Lapset puheeksi -menetelmä, Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintamenetelmä, IPC-info SATULA-hanke on edistänyt hallintorajat ylittävää sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen välistä yhteistyötä. Tätä ovat vahvistaneet mm. yhteiset koulutukset, tilaisuudet ja työryhmät, maakunnalliset toimintamallit ja niiden pilotointi sekä huomion kiinnittäminen lapsi- ja perhepalvelujen yhteen sovittavaan johtamiseen ja organisointiin. Alueellinen yhdenvertaisuus lapsi- ja perhepalveluissa on hankkeen aikana saanut vankemman pohjan. Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit, -ohjeet ja palveluprosessit ovat maakunnallisia ja tavoittelevat tasalaatuista sekä saavutettavuudeltaan hyvää palveluverkkoa lapsille, nuorille ja perheille. Hankkeen aikana luotu hyvä valmius ja osallisuus jatkotyölle. Muut julkaisut, joissa Satakunta ollut mukana sekä opinnäytetyöt: Yhteisestä työstä hyvinvointia opiskeluhuoltotyöryhmä perusopetuksessa opas, THL Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena kehittämisosion maakuntien hyvät toimintamallit THL:n julkari (tulossa 2018) Näin sen teemme-valtakunnallinen malli perhekeskuksen kehittämisen tueksi (tulossa dia-sarja 2018) Eropalveluilla kohti sovinnollisuutta (2018) THL:n työpaperi. Lastensuojelun perhehoidon toimintaohje Sähköisen perhekeskuksen kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotukset. Työryhmän selvitys 2018 Erityistason palveluiden kehittäminen Satakunnassa systeeminen lastensuojelu THL:n työpaperi Valtakunnallinen perhehoidon toimintamalli LAVA-lapsivaikutusten arviointi julkari Opinnäytetyöt: Virpi Aho (2018): Lastensuojelun systeeminen malli kolmen satakuntalaisen pilottitiimin puheessa Anssi Salmi & Suvi Koski (2018): Satakunnan lastensuojelun perhetyön käyttämät menetelmät Jenni Hämäläinen (2018): Lapsiperheiden elämänpoluilla sähköisen palvelun tietosisällöt 9
Määrittele tulosten merkitys ja hyöty Satakunnan lasten, nuorten ja perheiden asioiden parissa toimivien ammattilaisten yhteistyö on vahvistunut ja yhteinen näkemys LAPE-työn tavoitteista on vahvistunut maakunnan toimijoiden kesken. SATULA-hankkeen keskeisten sidosryhmien, sekä kansallisen että maakunnallisen tason toimijoiden kanssa, on löydetty yhteinen sävel. SATULA-hanke on vahvistanut maakunnan lasten, nuorten ja perheiden asioiden parissa toimivien ammattilaisten osaamista koulutusten, työpajojen ja tiedottamisen kautta. SATULA-hankkeen kehittämisen kohteet ja toimenpiteet vastaavat asiakkaiden tarpeisiin maakunnassa. SATULA-hankkeen aikana kunnissa on otettu selkeitä ja sitovia askeleita LAPE-muutosohjelman tavoitteiden mukaisesti. SATULA-hankkeen aikana kehitetyt prosessit, toimintamallit ja ohjeet tuovat maakunnallisiksi juurtuessaan parannuksia lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmään. 10
Tärkeimmät opit Kehitettävä kokonaisuus on ollut liian laaja suhteessa hankkeen kestoon. Kun tavoitteena on tarjota lapsiperheille heidän tarpeisiinsa sopivaa tukea oikeaan aikaan, edellyttää se niin sivistystoimijoiden, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kuin kolmannen sektorin toimijoiden vahvaa yhteistä näkemystä, toimimista ja keskinäistä luottamusta. Toimintakulttuurin muutos ei tapahdu hetkessä, mutta Satakunnassa ollaan vahvasti oikealla tiellä. Hankkeen aikana on luotu hyvä valmius ja osallisuus jatkotyölle. Riskinä on, että vuoden 2019 aikana ennen sote-uudistuksen voimaantuloa hyvälle alulle saadut asiat eivät jatku kunnissa ilman muutostyön sisältöä tuntevien toimijoiden tukea ja sitoutumista. Tärkeää olisikin, että mahdollisimman moni hankkeen aikana mukana työskentelyssä ollut toimija (maakunnallinen LAPE-työryhmä, asiantuntijatyöryhmät, muutosagentti jne.) jatkaisi LAPE-valmistelua. Haluttu muutos LAPE-tavoitteiden mukaisessa työssä tarvitsee onnistuakseen sitoutuneet kentän toimijat, mutta myös vahvan tuen päätöksenteossa ja sote-maku valmistelussa. Kansalliselta tasolta siltaustoimet, kuten kansallinen lapsistrategian valmistelu, LAPE-teesit ja LAPE-akatemiat antavat hyvän taustatuen maakunnallisen LAPE-työn valmistelulle. Siltaustoimet kuitenkin edellyttävät jatkossa lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuden huomioimista maakunnallisessa maku-sote valmistelussa. Kiinnostus ja avoin dialogi valmistelutyössä sekä erilaisten tietojen ja näkökulmien huomiointi on muutostyön mahdollisuus, jolla voidaan edelleen innostaa ja kannustaa maakunnan toimijoita jatkamaan muutostyötä. 11
Entä seuraavaksi Satakunnan LAPE-työn juurruttamiskaavio, joka hyväksytty maakunnallisessa LAPE-työryhmässä: Oleellista LAPE-työn juurruttamisen ja toimeenpanon kannalta on maakunnallisen LAPE-työryhmän työskentelyn jatkuminen vuoden 2018 jälkeen. Vastinparina maakunnalliselle LAPE-työryhmälle ovat kuntakohtaiset LAPE-työryhmät, joiden työ kunnissa jatkuu. Lisäksi LAPE-työn juurruttaminen tarvitsee tuekseen eri kehittämisenkokonaisuuksiin liittyviä koordinointiryhmiä sekä vastuuryhmiä. 12
SATULA-hanke Projektipäällikkö Henna Kyhä