Broilerien kasvatustoimintaa koskeva ympäristölupa, Seinäjoki.

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 181/2012/1 Dnro LSSAVI/72/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2012 ASIA HAKIJA Broilerien kasvatustoimintaa koskeva ympäristölupa, Seinäjoki. Ylisen Broiler Oy Kukkolantie 39 60550 Nurmo Y-tunnus: 0501203-5 ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemus koskee broilerien kasvatustoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin yhteensä 60 000 broileria kahdessa kasvattamorakennuksessa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisten broilerikasvattamoiden etelä-lounaispuolelle uusi broilerikasvattamorakennus, johon tulee tilat 30 000 broilerille. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 90 000 broileria. Nykyiset broilerikasvattamot ja rakennettava broilerikasvattamo sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Nurmon kylässä tilalla Ylinen RN:o 15:99. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 10 000 broilerille tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

ASIAN VIREILLETULO 2 Hakemuksessa on lannan varastointia koskien tiedot olemassa olevasta etälantalaatasta ja sen laajennuksesta. Etälantalaatta sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä eläinsuojasta. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 8.5.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin Länsi-Suomen ympäristökeskus 2.10.2007 antanut ympäristöluvan enintään 60 000 broilerille. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. Alueelle ollaan laatimassa Keski-Nurmon osayleiskaavaa. Seinäjoen kaupungin kaavoitusviranomaisen mukaan tilan alue tullaan toteamaan osayleiskaavassa kotieläintalouden suuryksikkömerkinnällä (ME). Maakuntakaavassa hanke sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeälle alueelle ja kaupunkikehittämisen kohdealueen (kk) rajalle. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Broilerikasvattamot sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Nurmon kylässä. Seinäjoen kaupungin keskusta sijaitsee noin 6 km:n etäisyydellä kasvattamoista länteen. Eläinsuojien lähiympäristö on pääasiassa peltoaluetta ja osittain metsäaluetta. Lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat nykyisistä broilerikasvattamoista noin 90 metrin (tyhjillään, kiinteistöllä saunarakennus noin 160 metrin etäisyydellä), noin 170 metrin, noin 190 metrin (tilalla eläinsuojatoimintaa (lypsykarjatila) ja noin 210 metrin etäisyydellä. Noin 240-300 metrin etäisyydellä sijaitsee kuusi naapurin asuinrakennusta ja noin 310-350 metrin etäisyydellä kuusi naapurin asuinrakennusta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 350 metrin etäisyydellä nykyisistä broilerikasvattamoista. Lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat rakennettavasta broilerikasvattamosta noin 90 metrin (tyhjillään, kiinteistöllä saunarakennus noin170 metrin etäisyydellä) ja noin 200 metrin etäisyydellä. Noin 250-300 metrin etäisyydellä sijaitsee yhdeksän naapurin asuinrakennusta. Noin 260 metrin etäisyydellä sijaitsevalla naapurilla on eläinsuojatoimintaa (lypsykarjatila). Noin 310-350 metrin etäisyydellä sijaitsee yhdeksän naapurin asuinrakennusta ja noin 360-420 metrin etäisyydellä yhdeksän naapurin asuinrakennusta. Muut naapurien asuinrakennukset si-

ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 jaitsevat yli 420 metrin etäisyydellä rakennettavasta broilerikasvattamosta. Broilerikasvattamot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Isomäki ja Pihlajasalo, sijaitsevat noin 12,5 km:n ja noin 13 km:n etäisyydellä. Toiminta sijaitsee Hirvijärven lähialueen (44.092) valumaalueella. Lähin vesistö, Nurmonjoki, sijaitsee lähimmillään noin 35 metrin etäisyydellä nykyisistä kasvattamoista ja noin 100 metrin etäisyydellä rakennettavasta kasvattamosta. Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin yhteensä 60 000 broileria kahdessa kasvattamorakennuksessa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi broilerikasvattamo nykyisten broilerikasvattamoiden viereen. Rakennettavaan kasvattamoon tulee tilat 30 000 broilerille. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 90 000 broileria. Tilalla kasvatetaan vuodessa 6-7 kasvatuserää. Broilereita kasvatetaan 35-40 päivän ikäisiksi, jonka jälkeen ne toimitetaan teurastamolle. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan lihaa noin 800 000 kg vuodessa. Käyttövesi toimintaan otetaan Seinäjoen kaupungin vesijohtoverkosta. Lannan ja jätevesien varastointi Broilerikasvattamoiden lannankäsittely tapahtuu täyskuivikepohjalla. Kuivikepohjien pinta-ala on laajennuksen jälkeen yhteensä noin 4 600 m 2. Kuivikkeena käytetään ensisijaisesti turvetta, mutta myös kutteria. Kuivikekerroksen paksuus on noin 3 cm. Kuivikepohjat tyhjennetään jokaisen kasvatuserän jälkeen 6-7 kertaa vuodessa ja lanta varastoidaan lantalaatalla. Lantalaatta sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä luoteeseen kasvattamoista. Asfalttipohjaista lantalaattaa (nykyisin pohjan ala noin 600 m 2 ) laajennetaan siten, että laajennuksen jälkeen laatan pinta-ala on noin 900 m 2. Lantalaatan yksi reuna on varustettu noin metrin korkuisella betoniseinällä. Jokaisen kasvatuserän jälkeen kasvattamot pestään ja desinfioidaan. Broilerikasvattamoiden pesu suoritetaan höyrypesuna. Broilerikasvattamoiden pesuvedet johdetaan umpisäiliöihin, joiden yhteistilavuus tulee olemaan noin 107 m 3. Vanhimman kasvattamon yhteydessä on kaksi noin 16 m 3 :n umpisäiliötä (säiliöiden materiaali teräs), jotka on katettu betonikansilla. Uudemman kasvattamon yhteydessä on kaksi noin 20 m 3 :n ja noin 25 m 3 :n umpisäiliötä (säiliöiden materiaali teräs), jotka on katettu kansilla. Rakennettavan kasvattamon yhteyteen tulee noin 30

4 m 3 :n umpisäiliö (säiliön materiaali teräs tai lasikuitu). Umpisäiliöistä pesuvedet levitetään pellolle. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön (noin 5 m 3 ) ja ne toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliö on terässäiliö, joka on katettu kannella. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Lanta toimitetaan ensisijaisesti Tikalan Oy:lle Saarijärvelle, mutta lantaa käytetään myös pellolla lannoitteena. Ylisen Broiler Oy:llä on sopimus toimittaa esikompostoitua turvepohjaista broilerinlantaa noin 1 200-1400 m 3 vuodessa Tikalan Oy:lle. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 106,7 ha, josta omaa peltoa noin 36,5 ha, vuokrapeltoa noin 8,2 ha ja sopimuspeltoa noin 62 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 50 % tapahtuu viikkojen 16-22 aikana ja 50 % viikkojen 30-41 aikana. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 6 t/vuosi) toimitetaan raatokeräilyn kautta Findest Protein Oy:lle. Tilalla on pakastimet ja Terminator kuolleiden eläinten tilapäistä säilyttämistä varten. Yhdyskuntajätteet toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Polttoainesäiliöt Tilalla on ulkona sijaitseva noin 4 100 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu laponestolaitteella. Lisäksi tilalla on lämmitysöljyn varastointia varten maanalainen noin 10 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu ylitäytönestimellä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Liikennöinti tilalle tapahtuu Kukkolantietä pitkin, joka liittyy Keski- Nurmontiehen. Laajennuksen jälkeen toiminnasta aiheutuu liikennettä kasvatuserää kohden siten, että untuvikkoja tuodaan 2 kuorma-autollista, teuraaksi lähteviä broilereita kuljetetaan 9 täysperävaunurekallista ja rehua tuodaan noin 6 täysperävaunurekallista. Lanta ajetaan traktorin peräkärryllä tai rekalla siten, ettei lantaa varise tielle. Laajennuksen jälkeen lantaa ajetaan 15 traktorikuormaa tai 3 täysperävaunullista rekkakuormaa kasvatuserää kohden. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan tuotanto ei aiheuta merkittävää vaaraa ympäristölle ja toiminnan vaikutukset pyritään minimoimaan. Tilalla käytetään jo

5 nykyisin parasta tarjolla olevaa tekniikkaa sisäolosuhteiden säätämiseksi, jolla minimoidaan hajuhaitat. Tuotannosta ei kasvatusaikana tule häiritsevää melua, lähinnä tuuletinmoottoreiden huminaa, joka ei ole läheltäkään kuunneltuna häiritsevää. Eläinsuojissa tietokonepohjainen järjestelmä mittaa osastokohtaisin anturein lämpötilaa ja kosteutta säätäen päiväkohtaisesti päivittyvien rajaarvojen mukaan ilmanvaihtoa ja lämmitystä. Järjestelmän avulla pystytään hallitsemaan kuivikepohjan kostuminen ja siten minimoimaan ammoniakin muodostuminen kasvattamon ilmaan. Olosuhdejärjestelmä seuraa myös broilereiden vedenkulutusta ja rehunkulutusta. Ilmastointijärjestelmä perustuu ilmastointijärjestelmän ohjaamiin sähköpuhaltimiin ja säätyviin tuloilmaluukkuihin. Kasvattamoa voidaan kosteuden noustessa kuivattaa myös lämmittämällä. Poistoilmahormit sijaitsevat nykyisissä kasvattamoissa katolla. Myös rakennettavaan kasvattamoon poistoilmahormit tulevat katolle. Vanhimmassa kasvattamossa on ns. kesäkäytössä olevia puhaltimia 2 kpl kasvattamon seinällä (päätyseinä). Uudemmassa kasvattamossa on ns. kesäkäytössä olevia puhaltimia 4 kpl seinällä (päädyssä). Rakennettavaan kasvattamoon tulee 4 kpl ns. kesäkäytössä olevia puhaltimia seinälle (kasvattamon päätyyn). ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tuotannolle voi aiheutua riskejä yli- ja alilämpötilanteissa. Kasvattamoiden olosuhdeseurantajärjestelmästä tulee hälytykset kännykkään, mikäli säädetyt raja-arvot ylittyvät. Olosuhteita voidaan seurata myös maatilan päärakennuksesta etätietokoneen avulla. Myös mahdollisesta tulipalosta tulee hälytys. Automaattinen aggregaatti minimoi sähkökatkosta aiheutuvat ilmastointi-, ruokinta- ja lämmitysjärjestelmän katkokset. Tulipalon varalle tilalla on pelastussuunnitelma. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 30.8.-1.10.2012 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Epari sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.

6 Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 2.10.2012. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Seinäjoen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lisäksi kannanottoa on pyydetty YVA-menettelyn tarpeesta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Seinäjoen kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan mm, että etäisyydet lähimpiin naapureihin ovat riittävät ja laajennus voidaan toteuttaa suunnitelman mukaan. Kotieläinrakennuksia suojaava puusto tulee säilyttää haju- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi. Puustoa tulee säilyttää lännen, pohjoisen ja idän puolella. Tilalla on sopimus Tikalan Oy:n kanssa, jonne lanta pääasiassa toimitetaan. Kuljetus tapahtuu useamman kerran vuodessa ja ELY-keskus katsoo, että tällöin voidaan poiketa nitraattiasetuksen (931/2000) 12 kk:n varastointitilavuudesta. Polttoainesäiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä laitteella, lapon estolaitteella, kaksoisvaipparakenteella tai suoja-altaalla sekä katoksella. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltija toteaa lausunnossaan mm, että Nurmonjoen varsi on vahvaa ja uusien ympäristölupien myötä kasvavaa maataloustuotantoaluetta, jossa on myös melko tiheä pientaloasutus. Jokiranta on viljelyaluetta, lannanlevitysaluetta ja samalla myös kulttuurimaisema-aluetta. Maatalousalueiden länsipuolella on tiiviit asutusalueet: Hyllykallio (vanhin), Kertunlaakso ja Karhuvuori (peruskartalla Murhavuori), jota rakennetaan. Aki Ylisen kasvattamoiden lähin naapuritalo on Lempola, joka on alle 100 metrin päässä laajennuksesta. Seuraavat lähinaapurit ovat yli 200 metrin päässä eläinsuojasta. Läheisyydessä sijaitsee useita karjatiloja: Lähimpänä n. 200 m itään joen toisella puolella on navetta: AA, jolla on kaupungin ympäristölupa 2006: Eläinsuojassa on enintään vastaava määrä eläimiä, jotka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 534 lihasikaa. Tällä hetkellä 534 lihasikaa vastaava eläinmäärä on 45 lypsylehmää, 46 hiehoa, 44 lihanautaa ja 15 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa, sekä 7 hevosta. Luoteeseen n. 1 km on sikala, jolla on kaupungin ympäristölupa 500 lihasialle. Etelä-kaakkoon n. 800 m on munituskanala, jolle on 3000 kanalle kaupungin ympäristölupa. Luoteessa kauempana 1-2 km/nurmon keskustaan päin on aluehallintoviraston myöntämiä lupia:

7 Velj. Ylinen naudat, Honkala sikala ja Eerola sikala. Lähimmillään em. karjasuojat ovat 300 400 metrin päässä asuinrakennuksista. Tuotannon laajennus Nurmonjokivarressa ei ole vain yhden toimijan etäisyyden ja vaikutusten pohdintaa lähimmistä asutuista rakennuksista. Perinteisesti tuotanto ja asuminen ovat olleet samalla kiinteistöllä. Toiminta on ensin ollut melko pientä, ja pienehköjen eläinmäärien on katsottu harvaan asutulla alueella sopivan ympäristöön. Jatkuva tuotantoeläinmäärien kasvu yhdessä haja-asutusalueiden kasvavan asutuksen myötä on muuttanut tilannetta. Yksiköt kasvavat, ja asutusta on tullut lähemmäksi. Sekä tuotantotilojen, lannan varastoinnin ja lantaloiden tyhjennysten sekä lisäksi peltolevityksen hajuhaitoista valitetaan useiden satojen metrien päästä tuotantotilasta. Lanta edellyttää kuljetuksia ja kuljetusmatkat voivat olla pitkiä. Nurmolaisilla viljelijöillä on yleensä pellot ja etälantalat myös Kyrönjokilaaksossa, joten tuotannon lisäystä ei voi perustella lyhyillä lannan kuljetusmatkoilla ja lähellä olevilla pelloilla. Keski-Nurmon osayleiskaava on valmisteilla, ja se ottaa kantaa maatalouden ja asutuksen sijoittumiseen samoille alueille. Jokainen suurtuotantoyksikkö todennäköisesti vähentää kaavalla ohjattua asuntorakentamista ympäristössään. Kaavalla voidaan määritellä pientaloasutukseen osoitettavat alueet. Maatalouden ympäristölupia ei kaava poista. Jos kyseessä olisi uusi kasvattamo, 90 000 broilerin kasvattamolle YM:n ohjeen mukaan tarvittaisiin 350 400 metrin etäisyys naapurista. 60 000:lle broilerille etäisyys olisi 300 350 m. Nämä etäisyydet on tässä laajennushankkeessa jo huomattavasti ylitetty. Jokainen laajennus tuo lisää ympäristövaikutuksia ja huomioonotettavia naapureita. Kun peltoala ei lähellä riitä, tuotannon laajentaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen vanhan toiminnan jatkeeksi ei liene välttämätöntä. Kasvaakseen ja kehittyäkseen maatalous tarvitsee erikseen suunnitellun tuotantoalueen, jolla turvataan tuotannon kasvu ja viihtyisä ympäristö ja jonne kaavalla ei ohjata asutusta tuotantotilojen läheisyyteen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. AA toteaa muistutuksessaan, että ei ole valittamista, jos hankkeella ei ole vaikutusta hänen omille laajennussuunnitelmille. Muistuttaja katsoo, että hän ei ole saanut riittäviä vastauksia kysymyksiinsä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 2.10.2012 ja 3.10.2012 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista ja jätetystä muistutuksesta/mielipiteestä. Hakija toteaa vastineessaan, että kaupunki toteaa lähimmän naapurin olevan Lempola 100 m päässä, mutta ko. asunto on ollut tyhjillään n.10 vuotta.

8 Kaupunki toteaa yleiskappaleessa kotieläintuotannon ja lannan peltolevityksestä ja hajuhaitoista, että valituksia tulee "useiden satojen metrien päästä tuotantorakennuksista". Hakijan mielestä hajuhaittasyytös on kohtuuton, eikä sitä voi kohdistaa ko. laajennushankkeeseen. Lannan levitys on ollut viime vuosina vähäistä tuotantotilojen läheisyydessä ja muillakin Aki Ylisen pelloilla, sitä on tapahtunut noin kahden vuoden välein. Lanta on aina mullattu välittömästi levityksen jälkeen, eikä ole odotettu lain salliman 24 h aikarajan lähestymistä. Broilerin lannan levittämisestä aiheutuvat hajuhaitat ovat huomattavasti pienemmät kuin lietelannan levityksestä aiheutuvat, joten yleisluontoinen kielteinen suhtautuminen ei ole hyväksyttävää. Laajennus ei sinänsä vaikuta Aki Ylisen maatilan lannanlevityksiin, sillä jo nykytuotanto tuottaa enemmän lantaa, kuin pelloille voidaan levittää. Huomioitavaa on myös se, että lantaa viedään ensisijaisesti Tikalanille Saarijärvelle, jonka jälkeen sitä luovutetaan lannanlevityssopimusviljelijöille tai Aki Yliselle. On odotettavissa, että lantamäärät Tikalanille lisääntyvät tuotannon laajentumisen jälkeen, vaikka siitä ei ole vielä kirjallista sopimusta (koska rakennuslupa ja lopullinen laajentamispäätös puuttuu). Hajuhaittojen vähäisyydestä kertoo konkreettisesti ympäristölupahakemuksesta kuultujen suuri määrä ja nolla valitusta. Vallitsevat tuulen suunnat ja joen luoma tuulitunneli antavat paikalle hyvät edellytykset broilerintuotannolle. Lisäksi tilan tapa toimia provosoimatta ja haju- sekä ympäristöasiat huomioiden ilmentyy valitusten vähäisyytenä. Kaupunki toteaa asuntorakentamisen rajoittuvan kotieläinlaajennusten vuoksi. Nykytuotanto muodostaa jo voimakkaan maatalouskeskittymän. Lisäksi maalaismaiseman, lakian, säilyttämiseksi lähiympäristöön rakentaminen on muutenkin kyseenalaista. Lisäksi Aki Ylisen hallinnoimat pellot tulevat pysymään maatalouskäytössä "ikuisesti" ja muodostavat n. 10 ha suojavyöhykkeen ympärilleen. AA:n kommenttiin ympäristölupahakemuksesta ei tehdä vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Etälantalaatta Aluehallintovirasto jättää hakemuksen käsittelemättä etälantalaatan ja sen laajennuksen osalta. Aluehallintovirasto ottaa huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etälantalaatan pinta-alasta.

9 Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ylisen Broiler Oy:lle ympäristöluvan broilerien kasvatustoiminnalle ja sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Nurmon kylään tilalle Ylinen RN:o 15:99 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 6.2.2012) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että broilerikasvattamoissa voidaan pitää yhteensä enintään 90 000 broileria kasvatuserää kohden. Lupamääräykset 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Broilerikasvattamoissa muodostuva lanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia (betoni tai asfalttibetoni) olevalla lantalaatalla siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, mikäli lantaa ei toimiteta suoraan Tikalan Oy:lle. Lannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 1 350 m 3. Etälantalaatan laajennus tulee toteuttaa siten, että lantalaatan pohjan ala on vähintään 810 m 2. Etälantalaatan laajennus tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Lantalaatalla varastoitavan kuivikelannan kuiva-ainepitoisuus tulee olla vähintään 40 %. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Eläinsuojien pesu- ja desinfiointivesien varastotilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 63 m 3, kun broilerikasvattamoiden pesussa käytetään höyrypesua. Mikäli kasvattamoiden pesussa ei käytetä höyrypesua, tulee pesu- ja desinfiointivesien varastotilavuutta olla yhteensä vähintään 135 m 3. Nykyiset pesuvesisäiliöt (4 kpl) tulee olla vesitiivistä materiaalia ja ne tulee pitää katettuna kiinteillä kansilla. Uuden kasvattamon yhteyteen tuleva pesuvesisäiliö tulee olla vesitiivistä materiaalia ja se tulee kattaa kiinteällä katteella esim. betoni- tai peltikatteella. Uusi pesuvesisäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön tai jätevedet tulee käsitellä kaupungin muulla hyväksymällä tavalla. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Broilerikasvattamoiden lannan lastausalueet tulee olla tiiviispohjaista materiaalia esim. betonia tai asfalttia. Kasvattamoiden lannan lastausalueet

10 tulee puhdistaa lannasta välittömästi lannan kuormauksen päätyttyä. Broilerikasvattamoiden piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne pesuvesisäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lannan, pesu- ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Toiminnassa muodostuva lanta (noin 1 350 m 3 ) tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti ensisijaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa lantaa (Tikalan Oy:lle). Eläinsuojien pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Mikäli lantaa hyödynnetään pellolla lannoitteena tilalla käytössä olevalla peltoalalla yhteensä 106,7 ha, tulee tällöin loppuosa muodostuvasta lannasta, noin 902 m 3, toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa lantaa (Tikalan Oy:lle). Mikäli lannan toimittamisessa Tikalan Oy:lle tai hyödyntämisessä peltolannoitteena tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan kuljetus tilalta pois tulee tapahtua siten, että lantakuormat ovat peitettynä tiiviisti esim. pressuilla tai lanta on kuormattu suljetusti kuljetuskalustoon. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin le-

11 veydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Broilerikasvattamoiden kuivikemateriaalina tulee käyttää pääasiassa turvetta. Broilerikasvattamoiden poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Lisäksi broilerikasvattamoissa voidaan käyttää ns. kesäkäytössä olevia puhaltimia, jotka sijaitsevat kasvattamoiden länsi-/luoteispäädyssä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Broilerikasvattamoiden ilmastoinnin ja olosuhteiden hallintaan liittyvien ohjausjärjestelmien kunnosta ja käytöstä tulee huolehtia siten, että hajuhaitat pysyvät mahdollisimman pieninä. Eläinsuojien, pesu- ja jätevesisäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lanta tulee mullata tai pelto kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Broilerikasvattamoista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltoalueilla, lanta tulee mullata välittömästi, viimeistään neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lanta on hyödynnettävä siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lanta on levitettävä tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää.

4. Melu 12 Nykyisten broilerikasvattamoiden ja rakennettavan broilerikasvattamon etelä-, lounais-, länsi-, luoteis- ja pohjoispuolella sijaitseva puusto tilan Ylinen RN:o 15:99 alueella on säilytettä suojapuustovyöhykkeenä. Suojapuustovyöhykettä tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Suojametsä tulee säilyttää vähintään niiltä osin havupuuvaltaisena kuin se nykyisin on ympärivuotisen suojavaikutuksen takaamiseksi. Eläinsuojien toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla melun keskiäänitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa 50 db (klo 22.00-7.00) välisenä aikana. Lannan ja rehujen kuljetukset sekä rehukuljetuksien purku tulee pyrkiä järjestämään arkisin (ma-pe) klo 7.00-22.00 välisenä aikana. Liikennöinti rakennettavalle kasvattamolle tulee tapahtua nykyisen ja rakennettavan kasvattamon välissä kulkevaa tietä myöten. Liikennöintiä ei saa järjestää siten, että se tapahtuu rakennettavan kasvattamon etelä-lounaispuolelta. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata.

13 Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 30.11.2013 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lannan, pesu- ja jätevesien säilytystiloja sekä polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan ja pesuvesien määrä (m 3 /vuosi) lannan ja pesuvesien toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset uudet tai muuttuneet sopimukset lannan toimittamisesta ympäristöluvalliseen laitokseen

14 Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) raportoitavat tiedot (ammoniakki NH 3 ) Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Erityisesti toiminnanharjoittajan tulee seurata hajupäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnan hajutilanne tulee selvittää naapureille suunnatulla (noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsevat naapureiden asuin- ja vapaaajankiinteistöt) kirjallisella kyselyllä. Kysely tulee suorittaa ulkopuolisen, puolueettoman asiantuntijan toimesta kesäaikaan kasvatuserän loppukasvatusvaiheessa. Kyselyyn tulee sisällyttää kysymykset hajun häiritsevyydestä, esiintymisestä, ajankohdista, toistoista ja arvio hajun lähteistä. Kysely tulee toteuttaa sen jälkeen, kun kaikki kolme broilerikasvattamoa ovat olleet samanaikaisesti käytössä vähintään kaksi vuotta, kuitenkin viimeistään vuonna 2017. Suunnitelma kyselystä tulee toimittaa etukäteen tiedoksi valvontaviranomaiselle, joka voi tarvittaessa täsmentää kyselyä. Kysely ja sen tulokset sekä tieto eläinmäärästä ja kasvatusvaiheesta kyselyajankohdalta tulee toimittaa tulosten valmistuttua tiedoksi valvontaviranomaiselle sekä lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä lupaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan eläinsuojan ja laajennettavan etälantalaatan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.

15 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Etälantalaatta ja sen laajennus Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetty noin 5 km:n päässä eläinsuojista sijaitseva etälantalaatta ja sen laajennus eivät muodosta eläinsuojien kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 4 mom tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojien ja lantalaatan keskinäisen etäisyyden vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Etälantalaatan ja sen laajennuksen mahdollinen luvantarve arvioidaan Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

16 Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava eläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi kyseessä olevan kokoiselta broilerien kasvatustoiminnalta (1 800 ey) vähintään 340 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään 420 metrin etäisyyttä. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (noin 1,5-kertainen) kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän, eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden sekä se, että lannan varastointia ei tapahdu kasvattamoiden yhteydessä, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Alueen ympäristössä on taajamatyyppistä pientaloasutusta, mutta myös maataloustuotannon voidaan katsoa olevan alueelle tyypillistä. Ratkaisussa on otettu huomioon, että hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia/mielipiteitä, joissa olisi tuotu esille toiminnasta aiheutuvan hajuhaittaa tai muuta haittaa. Ratkaisussa on huomioitu myös, että noin 190 metrin etäisyydellä nykyisistä kasvattamoista ja noin 260 metrin etäisyydellä rakennettavasta kasvattamosta sijaitsevalla naapurilla on eläinsuojatoimintaa (lypsykarjatila). Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu mm. määräykset turpeen käytöstä kuivikemateriaalina, pesuvesisäiliöiden pitämisestä katettuna/kattamisesta kiinteillä katteilla, eläinsuojien poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta, kasvattamoiden ilmastoinnin ja olosuhteiden hallintaan liittyvien ohjausjärjestelmien kunnosta ja käytöstä huolehtimisesta, suojapuustovyöhykkeen säilyttämisestä, lannan kuljetuksesta ja lannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella.

17 Lisäksi lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä tulee esittää toiminnan hajutilanteesta tehdyn kyselyn tulokset. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Luvan myöntämisedellytyksiä tutkittaessa on selvitetty, että ympäristönsuojelulain 6 :n mukaisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei sijaitse lähialueella siten, että hankkeesta ei muodostuisi luvanhakijalle kokonaan uutta hanketta. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan ja eläinsuojien pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lantaa yhteensä 1 350 m 3 vuodessa. Pesuvesisäiliömitoitus on 0.7 m 3 /1 000 broileria/vuosi, kun kasvattamoiden pesussa käytetään höyrypesua. Mikäli kasvattamoiden pesussa ei käytetä höyrypesua, pesuvesisäiliömitoitus on 1.5 m 3 /1 000 broileria/vuosi. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan ja pesuvesien varastointitilavuutta, kun otetaan huomioon, että hakemuksen mukaan kasvattamoiden pesussa käytetään höyrypesua. Lantalaatalla varastoitavan kuivikelannan kuiva-ainepitoisuus tulee olla vähintään 40 % maa- ja metsätalousministeriön ohjeen (MMM- RMO-C4) mukaan. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön tai jätevedet tulee käsitellä muulla kaupungin hyväksymällä tavalla. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lantalaatan, pesu- ja jätevesisäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 1) Toiminnassa muodostuva lanta (laskennallinen määrä noin 1 350 m 3 ) tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti ensisijaisesti laitokseen, jolla on

18 ympäristölupa vastaanottaa lantaa (Tikalan Oy:lle). Mikäli lantaa hyödynnetään pellolla lannoitteena tilalla käytössä olevalla peltoalalla yhteensä 106,7 ha, tulee tällöin loppuosa muodostuvasta lannasta, noin 902 m 3, toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa lantaa (Tikalan Oy:lle). Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopintaalasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 280 broileria kohden. Mikäli lannan toimittamisessa Tikalan Oy:lle tai hyödyntämisessä peltolannoitteena tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa valvontaviranomaiselle valvonnallisista syistä. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. (määräys 2) Määräys turpeen käytöstä kuivikemateriaalina on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, pesu- ja jätevesisäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Melulle asetetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräys lannan ja rehujen kuljetuksista, rehukuormien purkamisesta sekä liikennöinnistä rakennettavalle kasvattamolle on annettu liikenteestä aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyöty-

19 käyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lannan, pesu- ja jätevesien säilytystilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Määräys toiminnan hajutilanteen selvittämisestä naapureille suunnatulla kyselyllä on tarpeen, koska luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2, 3 ja 7 ilmenevällä tavalla. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijan lausuntoon aluehallintovirasto toteaa seuraavaa:

20 Aluehallintovirasto katsoo, että eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (noin 1,5-kertainen) kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Luvan myöntämisedellytyksiä tutkittaessa on selvitetty, että ympäristönsuojelulain 6 :n mukaisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei sijaitse lähialueella siten, että hankkeesta ei muodostuisi luvanhakijalle kokonaan uutta hanketta. Muistutuksessa esitettyyn aluehallintovirasto toteaa, että ympäristöluvan myöntämisedellytykset tutkitaan ympäristölupaprosessin kautta hakemuskohtaisesti. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.11.2018 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2017 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristö- ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Lisäksi hakemukseen tulee liittää lupamääräyksen 9 mukainen toiminnan hajutilannekysely ja sen tulokset. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 2.10.2007 antaman lupapäätöksen (Dnro LSU-2007-Y-392).

21 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 28, 41-43, 45-46, 55-56, 96-97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus 15-19, 21-22, 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 72, 91, 118, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 2 285 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen