LAPE Etelä-Savo muutosohjelman tulokset LAPE Etelä-Savo hankekokonaisuus Muutosagentti 1
LAPE Etelä-Savo muutosohjelma LAPE Etelä-Savo-hanke 1.3.2017-31.12.2018 LAPE muutosagentti 1.11.2016-31.12.2018 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Perhekeskustoimintamalli, varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos ja erityis- ja vaativa tuki Etelä-Savon maakunta Valtion avustus 700 000 (koko hanke) muutosagentti 234 000. 2
LAPE Etelä-Savo hankekokonaisuus Hanketoteuttajat: Essote (hallinnointi), Pieksämäki ja Mikkeli kaupungit, MLL, Viola ry, DIAK, Xamk, La Casa Gialla Mukana kehittämistyössä: Sosteri, seurakunta, vaativan tason toimijat (Sairila, Vaalijala), kunnat, järjestöjen verkostot (lapsiperheverkosto Mikkeli ja Kolomonen Savonlinna), eri palveluiden ammattilaiset, perheet Kehittämistyötä tukevat verkostot: ohjausryhmä, projektiryhmä, projektitiimi 3
Maakunnallinen perhekeskustoiminta Määritelty/käynnistetty maakunnallisen perhekeskustoiminnan sisältöjä perheneuvoverkoston valmistelu (9 kunnan verkosto) eri toimijoiden yhteistyössä kohtaamispaikat ja niiden varhaisen tuen toiminnan kokoaminen/lisääminen vanhemmuuden (perheillat) ja parisuhteen tuen (kortti) sekä eroauttamisen uudet muodot (ryhmät, eroseminaari, erokahvila jne.) 4
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos hyvinvoinnin tukena Yhteisöllisen hyvinvointityön työpajat Osaamisen vahvistaminen Lapset puheeksi (11 kouluttajaa, 209 menetelmäosaajaa) Vertaissovittelu- ja tunne- ja vuorovaikutuskoulutusta Hyvinvointia edistävä vapaa-ajan toimintakokeilut koululaisille Varhaiskasvatuksen ja koulun uudet toimintatavat osana perhekeskustoimintaa 5
Erityis- ja vaativan tuen palvelut Monitoimijaiset rakenteet ja toimintamallit Systeeminen lastensuojelu (6 tiimiä) Monitoimijainen arviointi (6 pilottia) Vaativan tuen osaajien verkosto koottu Lasta-malli (toiminnassa) Muut kehittämiskohteet: lastenpäivystys, perhetyön mallinnus, haastavien erojen työryhmä, varhaiskasvatuksen kaltoinkohtelun ehkäisymalli 6
Hankkeen kehittämis- ja työmenetelmät Maakunnalliset verkostopäivät (perhekeskuspäivä, hyvinvointifoorumi) Maakunnallisia kehittäjäryhmiä, työpajoja, kokeiluja (avoin varhaiskasvatus, unelmapaja, perheillat) Erityisessä tuessa pilotointeja, mallinnusta, osallisuustyötä ja verkostojen koonti Kaikessa kehittämisessä mukana lapset, nuoret ja/tai perheet jollain tavalla. 7
Monitoimijaisuuden rakenteelliset portaat OT KYS ERVA + VIP Alueiden vaativan tuen yhteistoiminta. Tukee alueella räätälöidysti erityisen tason toimijoita. Vaativan tuen osaaja-alusta Erityisen tason moniammatilliset tiimit. Toimintaa laajennetaan siten, että mukaan tulee sivistystoimen vaativan tuen toimijat ja lainsäädännöllinen osaaminen. Haastavien tilanteiden monitoimijainen koordinaatio ja suunnitelma. Perustason toimijoiden tiimityöskentely perhekeskustoiminnassa, johon jalkautuu erityisen tuen ammattilaiset. Yhteisen arvioinnin ja suunnitelman tekeminen perheen kanssa. Erityisen tuen konsultatiivinen toiminta Erityiset palvelut Erityistarpeisiin vastaava tuki ja palvelut Peruspalvelut Systeeminen lastensuojelu Monitoimijainen arvointi Matalan kynnyksen, varhaisen tuen toimijaverkosto. Tarpeisiin nähden oikea-aikainen, oikeanlainen ja riittävä tuki. Verkostomainen rakenne, jossa osaaminen ja tieto kulkee. Tarpeisiin vastaava tuki ja palvelut Varhainen tuki Hyvinvointi ja arjen sujuvuus Perheneuvoverkosto Kohtaamispaikat 8
Osallisuuden toteutuminen Varhaisessa tuessa jalkautuminen tapahtumiin, päiväkotiin, kouluun, hyvä arki-viirit, kiva päivätyöskentely, erilaiset kokeilut (perheillat, perheparlamentti, nuorten unelmapaja, aito kohtaaminen-kampanja), pilotit esim. avoin varhaiskasvatus, vanhempien fb-ryhmä (n.80), aidon kohtaamisen ilmiannot perheiltä (92) Erityis- ja vaativissa palveluissa haastatteluin, kehittäjävanhemmat ja lastensuojelutaustaisten nuorten kehittäjäryhmä Osallisuuden rakenteet maakuntaan: Etelä-Savon nuoret vaikuttajat Osallisuus tiedon tuotannossa (infograafit, perheet mukana) 9
LAPE Etelä-Savo muutosagentti Maakunnan LAPE-työryhmä (5) ja kuntien LAPE-työryhmät (77) työskentely Mukana kehittämistyössä: Maakunnallinen lasten, nuorten ja perheiden johtoryhmä (10) Kehittämistyötä tukevat verkostot: sivi-sote johtajien verkosto kuntien hallitus, valtuusto ja lautakunnat Essoten sosiaali- ja perhepalveluiden johtoryhmä 10
LAPE Etelä-Savo muutosagentti Keskeinen vastuualue maakunnallinen toimintaympäristö ja -rakenteet: perhekeskustoimintamalli, perhekeskuskoordinaatio ja verkostot, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Toimintakulttuurin muutos: erityisesti lapsivaikutusten arviointi ja lapsi- ja perhelähtöisyys Perheiden näkökulman ja osallisuuden esille nostaminen Maakunnallisten verkostojen rakentaminen 11
ETELÄ-SAVO PERHEKESKUSTOIMINNAN VERKOSTO 12
Etelä-Savo LAPE maku-sote-yhteys Muutosagentti ja hankepäällikkö sosiaali- ja perhepalveluiden valmistelutyöryhmän asiantuntijajäsenenä Maakunnallinen perhekeskustoiminta maakunnan järjestämissuunnitelmaluonnoksessa tapa järjestää lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus 13
Keskeiset tulokset Määritelty/käynnistetty maakunnallinen perhekeskustoiminta (rakenne, periaatteet, eri toimijoiden roolit, koordinaatio ja johtaminen) Lisätty avointa toimintaa ja varhaisen tuen muotoja (vanhemmuus, parisuhde, eroauttaminen) Vahvistettu henkilöstön osaamista Luotu uusia toimintamalleja (systeeminen lastensuojelu ja monitoimijainen arviointi) 14
Keskeiset tulokset Vahvistettu osallisuutta Osallisuuden työkalut ammattilaisille Uudet vaikuttajaryhmät: Etelä-Savon nuoret vaikuttajat, lastensuojelunuorten kehittäjäryhmä Perheparlamentti Vahvistettu lapsi- ja perhelähtöisen toimintakulttuuria Lapsivaikutusten arviointi Lasten ja perheiden näkemysten nostaminen 15
Keskeiset tulokset/julkaisut Mallit: Etelä-Savo perhekeskustoimintamalli Raportit: Vanhemmuuden ja eroauttamisen tarpeiden kartoitus (Xamk) perheet (524) ja ammattilaiset (84), artikkelit THL:n julkaisuihin (vaativa tuen osaamisalusta) Opinnäytetyöt: aiheina vanhemmuus, eroauttaminen ja perhekeskustoiminta (5) Työkaluja toimijoille: osallisuus, parisuhteen tukikortti, LAVA-lomake ja ohjeistus, kohtaamispaikan toimintakortit, varhaiskasvatuksen kaltoinkohtelun toimintamalli Tiedotusmateriaali: infograafit, aito kohtaaminen huoneentaulu, nuoret vaikuttajat 16
Kehittämistyön tulosten merkitys ja hyöty Lapset ja perheet: osallisena työtapojen ja mallien luomisessa, perheiden tarpeet ohjanneet LAPE kehittämisen kohteita Henkilöstön ja ammattilaisten osaaminen lisääntynyt, yhteistyö tiivistynyt, lapsi- ja perhelähtöinen ajattelu tullut tietoiseksi Päättäjien kannalta lapsi- ja perhelähtöisyyden ja palvelukokonaisuuden ymmärrys, eri toimijoiden yhteistyön välttämättömyys esille 17
Tärkeimmät opit Yhdessä tekemisessä on voimaa. Meille yhdessä tarkoittaa lapset, nuoret & perheet, kunnan, soten, järjestöjen, seurakunnan ja yritysten edustajat laajasti mukana = moniäänisyys ja yhteen sovittaminen Varhaisen tuen vahvistaminen tarvitsee määrittelyä, uusia muotoja, resursseja, arvostusta. Palvelut ovat vahvoja ja määritteleviä. 18
Tärkeimmät opit Kunta sote yhdyspintatyötä on jatkettava. Erityisesti kouluyhteistyön tiivistäminen. Kahdessa vuodessa saa paljon aikaiseksi, kun tarve kehittämiselle on tunnistettu. mutta työ vaatii käynnistämisen, tuen ja koordinoivat rakenteet. lisäksi tarvitaan paljon innostamista ja innostumista sekä positiivisia kokemuksia työn merkityksellisyydestä. 19
Jatkoaskeleet 2019 Perhekeskustoiminta jatkuu vahvana verkostotyönä ja maakunnallisesti koordinoituna ja johdettuna. Monitoimijainen yhdessä tekeminen/kehittäminen jatkuu tiiviinä luoduissa työryhmissä ja verkostoissa Perhekeskustoiminta kytketään osaksi maku-sote valmistelua (johtoryhmä, verkostot, muutosagentti) Osaamisen vahvistamista jatketaan, perheet vahvasti mukana Palveluiden integrointi jatkuu Visio 2020: Yhdessä olemme enemmän 20