Kainuun sote kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun sote -kuntayhtymä

1 Kainuun sote kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöraportti 2013 Kainuun sote -kuntayhtymä

1 Kainuun sote kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE...2 2. HENKILÖSTÖRESURSSIT...3 2.1 Henkilöstömäärä ja -rakenne...3 2.2 Henkilöstö ammattiryhmittäin...5 2.3 Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen...5 3. POISSAOLOT...8 3.1 Poissaolojen jakauma...8 3.2 Terveysperusteiset poissaolot...8 4. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET...11 4.1 Poissaolojen kustannukset...11 4.2 Palkkakustannukset...11 5. REKRYTOINTI...12 6. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN...13 6.1 Osaamisen kehittäminen...13 6.2 Henkilöstön täydennyskoulutus...13 7. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI...15 7.1 Työhyvinvointi...15 7.2 Työterveyshuolto...16

2 Kainuun sote kuntayhtymä 2 Henkilöstöpalvelut HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE Henkilöstökertomus täydentää omalta osaltaan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietoja henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnista. Sen tavoite on antaa tietoa, jonka avulla voidaan kohdentaa kehittämistoimenpiteitä niille alueille, joissa ne ovat tarpeen. Lisäksi henkilöstökertomuksessa seurataan strategisten tavoitteiden ja talousarviossa esitettyjen henkilöstölukujen toteutumista. Koska Kainuun sote aloitti toimintansa uutena organisaationa vuoden 2013 alussa, ei vertailulukuja aiempiin vuosiin ole käytössä. On todennäköistä, että vuosien 2012-2013 vaihteessa toteutettu organisaatiomuutos heijastuu omalta osaltaan tässä kertomuksessa esitettyihin lukuihin, vaikka sitä ei ole mahdollista käytännössä osoittaa. Tarkoitus on, että tulosalueilla ja tulosyksiköissä seurataan säännönmukaisesti henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja. Lisäksi näitä tunnuslukuja seurataan kuukausittain kuntayhtymän johtoryhmässä. Henkilöstöraportin tietoja käytetään kuntayhtymän strategisen johtamisen, ohjauksen ja kehittämisen tukena. Tavoitteena on ennen kaikkea tarjota organisaation johdolle riittävän kattava ja selkeä tietopohja päätöksenteon tueksi. Tärkeää on myös arvioida yhteistoiminnallisesti henkilöstön tilaa. STRATEGIAN TOTEUTUMINEN Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät on määritelty Kainuun soten Talousarviossa 2013. Seuraavassa on kuvattu näiden päämäärien toteuttamiseen tähtääviä vuoden 2013 aikana toteutettuja keinoja keskeisillä osa-alueilla. JOHTAJUUS JA ESIMIESTYÖ - Johtamiskoulutusta on jatkettu entiseen tapaan - Yleistä johtamiseen liittyvää informaatiota jaettu erilaisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa OSAAMISEN KEHITTÄMINEN - Ammatillista täydennyskoulutusta keskimäärin 2,3 pv/hlö - Hyve-projekti - Kehityskeskustelujen kattavuus 43 prosenttia henkilöstöstä - Tutkintojen päivitys henkilöstötietoihin - Työnohjauksen määrä x kpl REKRYTOINTI - Palveluja pyritään tuottamaan pääosin omana työnä; raportointivuoden aikana vanhustyön ja perhepalvelujen alueilla siirrettiin ostopalveluja omaksi toiminnaksi - Määräaikaisia palvelussuhteita muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi 41 kpl - Uusia vakansseja perustettiin 32 kpl TYÖHYVINVOINTI - Sisäilmaongelmiin liittyvää toimintamallia on kehitetty - Henkilöstön palkitsemista kehitettiin: pitkiin työuriin kytkettiin palveluvapaita - Päätettiin valita vuoden esimies ja vuoden työntekijä vuonna 2014

3 Kainuun sote kuntayhtymä 3 Henkilöstöpalvelut 2. HENKILÖSTÖRESURSSIT 2.1 Henkilöstömäärä ja -rakenne Palvelussuhteet Palvelussuhde kuntayhtymään oli 3552 henkilöllä vuoden viimeisenä päivänä (taulukko 1). Vakituiseen henkilöstöön kuuluu 157 sisäistä sijaista. Pysyvän työvoimatarpeen johdosta 41 määräaikaista palvelussuhdetta muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Valtaosa henkilöstöstä on naisia (87%). Määräaikaisessa työsuhteessa oli noin viidesosa (20%) henkilöstömäärästä. Määräaikaisten työsopimusten yleisimmät perusteet olivat vuosiloma, perhevapaa ja sairauspoissaolo. Merkille pantavana perusteena oli lisäksi palkaton poissaolo, esimerkiksi osa-aikatyö. Vuosilomien sijaisuuksia teki lomakaudella 261,5 määräaikaista työntekijää, joista päteviä oli kaksi kolmesta. Vuoden 2012 lopussa toteutetun organisaatiouudistuksen johdosta henkilöstöä siirrettiin eri organisaatioihin 1 yhteensä 736 henkilöä. Uusia vakansseja perustettiin 32. Taulukko 1. Palvelussuhteet 31.12.2013 Palvelussuhde 31.12.2013 Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset 346 2527 2873 Määräaikaiset 117 562 679 - joista työllistettyjä 0 0 0 Sote ja liikelaitos yhteensä 463 3089 3552 Henkilötyövuosi ja työpanos Henkilötyövuosi kuvaa henkilöstömäärä paremmin kuin edellä mainittu poikkileikkaustieto, koska henkilötyövuosi on nimenomaan palkkasuhteessa ja kokoaikatyössä olevien määrä kalenterivuonna. Se saadaan muuttamalla osan vuotta kestäneet palvelussuhteet vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Yksi henkilötyövuosi 2 (HTV 2) tarkoittaa yhden kokoaikaisen työntekijän koko vuoden kestävää palkallista palvelussuhdetta. Henkilötyövuosiksi muutettuna vuosityöntekijöitä oli n. 3139 (taulukko 2). Henkilötyövuotta voidaan nimittää myös bruttotyöpanokseksi, koska siinä ei ole otettu huomioon palkallisia poissaoloja eikä lisä- tai ylitöitä. Määräaikaisten osuus bruttotyöpanoksesta oli vajaa 20 prosenttia. 1 Kainuun Liitto, Kainuun ammattioppilaitos, Puolangan kunta ja NordLab -llky 2 palkalliset palveluksessaolopäivät kalenteripäivinä/365*osa-aikaprosentti/100

4 Kainuun sote kuntayhtymä 4 Henkilöstöpalvelut Taulukko 2. Henkilöstö henkilötyövuosina (HTV 2) v. 2013 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Kainuun sote 2504 583 3087 Kainuun Työterveys 43 9 52 Yhteensä 2546 593 3139 Vuoden 2013 talousarviossa arvioidun ja toteutuneen bruttotyöpanoksen vertailu osoittaa, että arviot ovat olleet kuntayhtymän tasolla realistisia (taulukko 3), joskin tulosalueittain on jonkin verran vaihtelua. Sairaanhoidon palvelujen alueella arviot ovat olleet merkittävimmin alakanttiin, vanhuspalveluissa taas toteuma on ollut matalampi kuin arvio. Taulukko 3. Henkilöstö henkilötyövuosina (HTV 2) v. 2013 tulosalueittain Tulosalue Htv tavoite 2013 Htv toteuma 2013 Kuntayhtymän hallinto 50 42 Keskitetyt tukipalvelut 364 349 Perhepalvelut 618 616 Sairaanhoidon palvelut 237 265 Terveyden ja sairaanhoidon palvelut 959 952 Vanhuspalvelut 859 822 Ympäristöterveydenhuolto 40 40 Sote Yhteensä 3127 3087 Kainuun Työterveys 52 52 Yhteensä 3179 3139 Nettotyöpanos Kun henkilötyövuodesta (bruttotyöpanos) vähennetään kaikki poissaolot ja lisätään lisä- ja ylityöt, saadaan varsinainen tehty työaika eli nettotyöpanos 3. Vuonna 2013 nettotyöpanos oli n. 2537. Teoreettisesta työajasta varsinaisen työajan osuus oli noin 80 prosenttia. Taulukko 4. Henkilöstön työpanos v. 2013 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Osuus teoreettisesta työajasta Kainuun sote 1978 517 2495 81 Kainuun Työterveys 33 9 42 81 Yhteensä 2011 526 2537 81 3 teoreettinen työaika kaikki poissaolot / työaikajärjestelmän mukaisella jakajalla

5 Kainuun sote kuntayhtymä 5 Henkilöstöpalvelut Ikäjakauma Taulukossa 5 on kuvattu Kainuun soten ikäjakauma poikkileikkaustietona joulukuun viimeisen päivän tilanteen mukaan. Yli puolet henkilöstöstä kuuluu ikäryhmään 40-59 vuotta (n. 60%). Alle 40 vuotiaita on vajaa kolmasosa ja yli 60 vuotiaita joka kymmenes. Keski-ikä Kainuun sotessa oli 45,8 ja Kainuun Työterveydessä 47,3 vuotta. Taulukko 5. Henkilöstön ikäjakauma Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 436 12,3 30-39 632 17,8 40-49 886 24,9 50-59 1237 34,8 60-64 347 9,8 65 + 14 0,4 Yhteensä 3552 100,0 2.2 Henkilöstö ammattiryhmittäin Lähes 60 prosenttia henkilökunnasta tekee hoitotyötä (taulukko 6). Sosiaalityötä tekeviä on kymmenen ja hallinto-, toimisto- ja muita vastaavia, eli ei varsinaista substanssia tekeviä, hieman yli kymmenen prosenttia henkilöstöstä. Lääkäreitä on viitisen prosenttia henkilöstöstä. Avustavaa hoitotyötä tekevien keskuudessa eläköityminen oli yleisintä (5,4% henkilömäärästä), erityistyötä tekevien/terapeuttien keskuudessa puolestaan suhteellisesti vähäisintä (1,5% henkilöstömäärästä).. Taulukko 6. Henkilöstön lukumäärä ja eläköityminen eri ammattiryhmissä 4 31.12.2013 Ammattiryhmä Määrä Eläköityneet Hoitotyö 2173 37 Sosiaalityö 344 6 Erityistyö, terapeutit 131 2 Lääkärit 216 4 Avustava hoitotyö 203 11 Hallinto-, toimisto-, huolto- ja projektityö 485 19 Kaikki 3552 79 2.3 Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen Vakinaisen henkilökunnan lähtö- ja tulovaihtuvuus vuoden 2013 aikana on esitetty palveluksesta eronneiden (mukaan lukien kuolleet mutta ei eläkkeelle siirtyneet) ja palvelukseen tulleiden lukumääränä. Lisäksi on laskettu lähtö- ja tulovaihtuvuusprosentit suhteuttamalla em. lukumäärät vuoden lopun vakinaisen henkilökunnan lukumäärään. Suhteellisen korkea vaihtuvuus liittyy vuoden vaihteessa toteutettuun organisaatiomuutokseen. 4 Ammattiryhmien yksityiskohtainen erittely liitteenä.

6 Kainuun sote kuntayhtymä 6 Henkilöstöpalvelut Taulukko 7. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus v. 2013 Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 118 4,1 Päättyneet palvelussuhteet 145 5,0 eronnut, erotettu 63 eläkkeelle 79 kuollut 3 Vakinainen henkilöstö 2875 Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle jäi kuntayhtymästä 75 henkilöä. Erilaisille eläkkeille jääneiden keski-ikä oli tasan vuoden matalampi valtakunnan tasoon verrattuna. Kuitenkin vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli suhteessa korkea, 63,5 vuotta. Kuntoutustuella (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) oli 16 henkilöä, joiden keski-ikä oli 47,1 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi neljä henkilöä. Vuoden 2013 lopussa osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskenteli 35 henkilöä, joiden keskiikä oli 56,3. Ennen aikaisen eläköitymiseen (täydet työkyvyttömyyseläkkeet) liittyviä varhe-maksuja maksettiin kertomusvuonna 1 113 603 euroa. (Taulukot 7 ja 8 5 ja 9). Taulukko 8. KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä eläkelajeittain vuosina 2005 2013 Vanhuus- Työkyvyttö- Kuntoutus- Osatyökyvyt- Työttö- Valtakunn. Vuosi eläke myyseläke tuki tömyyseläke myyseläke Yhteensä keski-ikä 2005 61,3 56,4 49,6 56,5 60,0 57,7 58,4 2006 61,8 57,6 50,6 55,4 60,2 58,2 58,3 2007 63,0 58,3 54,1 55,5 60,4 59,2 58,6 2008 62,4 57,0 50,2 53,3 60,2 58,6 58,7 2009 62,7 58,9 48,1 55,5 60,3 58,8 59,4 2010 63,3 58,1 53,6 56,0 60,8 60,0 59,7 2011 63,5 58,7 50,1 54,8 62,0 59,9 59,8 2012 63,4 59,3 49,0 57,4 0,0 60,7 60,5 2013 63,5 60,3 47,1 56,3 0,0 59,4 60,4 5 On huomattava, että Taulukon 8 ja 9 luvut ovat vuoteen 2012 Kainuun maakunta kuntayhtymän lukuja, joten ne eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2013 lukujen kanssa (Lähde: Kuntien eläkevakuutuksen tilastotiedot).

7 Kainuun sote kuntayhtymä 7 Henkilöstöpalvelut Taulukko 9. KuEL-eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä eläkelajeittain vuosina 2005 2013 (tilastossa mukana kaikki, joilla on ollut palvelussuhde Kainuun maakunta - ja Kainuun sote -kuntayhtymään, myös omais- ja perhehoitajat). Vanhuus- Työkyvyttö- Kuntoutus- Osatyökyvyt- Työttö- Vuosi eläke myyseläke tuki tömyyseläke myyseläke Yhteensä 2005 38 5 16 10 4 73 2006 55 14 20 19 5 113 2007 41 18 10 28 10 107 2008 74 21 19 21 14 149 2009 49 18 12 26 15 120 2010 74 11 22 21 6 134 2011 81 9 16 26 1 133 2012 86 8 13 20 0 127 2013 75 4 16 35 0 130 Kuntayhtymän ikärakenteen perusteella eläkkeelle siirtymisen voidaan ennustaa kiihtyvän lähivuosina. Vuonna 2014 yht. 42 toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevaa täyttää 63 vuotta, vuonna 2015 vastaavia henkilöitä on 82 ja vuonna 2018 jo 125 (taulukko 10). Taulukko 10. Ikävuodet 63 vuotta täyttävät vuosina 2014-2025 63 vuotiaat 140 120 125 116 107 125 125 100 80 82 92 88 94 113 109 60 40 20 0 42 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 v. 2019 v. 2020 v. 2021 v. 2022 v. 2023 v. 2024 v. 2025

8 Kainuun sote kuntayhtymä 8 Henkilöstöpalvelut 3. POISSAOLOT 3.1 Poissaolojen jakauma Teoreettisesta työajasta noin viidesosa muodostui erilaisista poissaoloista, joista vuosilomien osuus oli lähes puolet (45 %). Terveysperusteisten poissaolojen osuus oli 23 ja lakisääteisten 21 prosenttia. Harkinnan varaisia poissaoloja oli kymmenesosa kaikista poissaoloista. Kuvio 1. Poissaolojen jakauma v. 2013 Muut; 11 % Vuosilomat; 45 % Lakisääteiset; 21 % Terveysperusteiset; 23 % 3.2 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisten poissaolojen seurannan tavoitteena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat henkilöt ja ryhmät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska sairausperusteisten poissaolojen kasvu voi viitata työkyvyn heikkenemiseen. Seurannan tavoitteena on myös tunnistaa poissaolojen taustalla vaikuttavia tekijöitä, jotta mahdolliset toimenpiteet osataan kohdentaa oikein. Sairauspoissaoloja oli kertomusvuoden aikana 21,2 kalenteripäivää ja 15,1 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Kunta-alan työolobarometrin 2012 mukaan kuntasektorilla sairauspoissaolojen määrä oli 8,4 työpäivää / henkilö 6. Sairauspoissaoloista tai työtapaturmista aiheutuneet poissaolot kalenteripäivinä olivat 8,4 prosenttia teoreettisesta vuosityöajasta (sairauspoissaoloprosentti = sairauspoissaolopäivät / teoreettinen vuosityöaika). (Taulukot 11, 12 ja 13). 6 Tuloksia vertailtaessa on huomioitava, että valtakunnallisissa luvuissa sairauspoissaolopäivät on jaettu työntekijämäärällä, Kainuun soten kuntayhtymän luvuissa henkilötyövuosien määrällä. Tämä johdosta sairauspoissaolojen määrä ei ole täysin vertailukelpoinen kunta-alan keskiarvon kanssa.

9 Kainuun sote kuntayhtymä 9 Henkilöstöpalvelut Yleisimmin sairauspoissaolot ovat lyhyitä, 1-3 päivän poissaoloja. Kalenteripäivinä poissaoloja kertyy eniten 4-29 päivän poissaoloista. (Taulukko 11). Lähes puolet (45,5 %) poissaoloista liittyi tukija liikuntaelinsairauksiin. Toiseksi suurin poissaoloja aiheuttava ryhmä olivat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, joita oli noin kymmenesosa. (Kuvio 2) Taulukko 11. Terveysperusteiset poissaolot v. 2013, (sisältää sairauspoissaolot ja työtapaturmat) Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät Työpäivät % työajasta Alle 4 päivää 9514 8107 1,2 4-29 pv 30684 21193 3,9 30-60 pv 12535 8616 1,6 61-90 pv 5748 3945 0,7 91-180 pv 5926 4106 0,8 yli 180 päivää 2100 1449 0,3 1000 euroa % palkkakustannuksista Yhteensä 66507 47416 8,4 4 449 3,5 Keskimäärin / htv 2 21,2 15,1 Työtapaturmat (sis.edellisiin) 1870 1296 0,2 137 0,1 Taulukko 12. Poissaolot tulosalueittain työpäivinä v. 2013 Tulosalue Terveysperusteiset Vuosilomat Lakisääteiset Muut Kuntayhtymän hallitus 344 1425 134 761 Keskitetyt tukipalvelut 4145 10706 2873 2829 Perhepalvelut 8050 19211 8073 5575 Sairaanhoidon palvelut 3715 6858 3230 2104 Terveyden ja sairaanhoidon palvelut 12897 27113 12450 7017 Vanhuspalvelut 17051 23723 14040 3009 Ympäristöterveydenhuolto 575 1416 390 599 Sote yhteensä 46777 90452 41190 21894 Kainuun Työterveys 660 1705 771 952 Sote ja liikelaitos yhteensä 47437 92157 41961 22846 Poissaolot htv:na 189 367 167 91 Poissaolot % htv:sta 6,0 11,7 5,3 2,9 Poissaolot työpäivää/htv 15,1 29,4 13,4 7,3

10 Kainuun sote kuntayhtymä 10 Henkilöstöpalvelut Kuvio 2. Sairauspoissaolojakauma Kainuun sotessa ja Kainuun Työterveys -liikelaitoksessa v. 2013 Sairauspoissaolojakauma Kainuun sote ja liikelaitos v. 2013 Vammat, myrkytykset ja muut ulk.syiden aih. 6,1 % Tuki- ja liikuntaelinten sairudet 45,4 % Muut sairaudet 9,0 % Yhteensä ei dg 9,4 % Kasvaimet 2,2 % Mielenterveyden ja käytt. häiriöt 12,3 % Hermoston sairaudet 4,4 % Verenkiertoelinten sairaudet 2,8 % Hengityselinten sairaudet 8,4 % Taulukossa 13 on esitetty kertomusvuonna tapahtuneet työtapaturmat ja diagnosoidut ammattitaudit. On huomattava, että kuntayhtymä aloitti toimintansa uutena organisaationa vuoden 2013 alussa, joten vertailumahdollisuutta aiempaan organisaatioon ei ole. Näyttäisi kuitenkin siltä, että tapaturmien osuus on vähenemässä, kuten on valtakunnan tasollakin, mutta vahvistus tähän saadaan vuoden 2014 tapahtumista. Taulukko 13. Työtapaturmat ja ammattitaudit v. 2013 (lähde: Pohjola, vahinkoluettelo) Lukumäärä Sairauspvät Sloman kesto kalenteriv. 2013 v. 2013 pvä/tapaturma v. 2013 Tapaturmat 150 612 4 Työmatkatapaturmat 43 552 13 Ammattitaudit 5 0 0 Yhteensä 198 1164 6 Terveysprosentti Koko henkilökunnasta 1135 henkilöllä ei ollut lainkaan terveysperusteisia 7 poissaoloja eli niin sanottu terveysprosentti oli 36. Kunta-alan työolobarometrin 2012 mukaan terveysprosentti oli 30 prosenttia, valtakunnan tasolla se on keskimäärin kolmasosa henkilöstöstä. 7 Tapaturmiin liittyviä poissaoloja ei ole tässä otettu huomioon.

11 Kainuun sote kuntayhtymä 11 Henkilöstöpalvelut 4. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4.1 Poissaolojen kustannukset Poissaolojen palkkakustannukset on kuvattu taulukossa 14. Sairauksista ja tapaturmista aiheutuneet välittömät kustannukset olivat noin 4,5 miljoonaa euroa. Sairauspäivän todellinen hinta työnantajalle on n. 240-380 euroa 8. Kustannus riippuu muun muassa sairauspoissaolon pituudesta, palkataanko sairastuneen henkilön tilalle sijainen ja otetaanko huomioon työnantajalle aiheutuneiden työvoimakustannusten lisäksi myös tuottavuuden menetykset. Jos kuntayhtymän sairauspäivän kustannukseksi arvioidaan 300 9 euroa, työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset nousevat 14,2 miljoonaan euroon. Taulukko 14. Poissaolot työpäivinä ja vastaavat palkkakustannukset v. 2013 Poissaolot työpv työpv/henkilö % työajasta 1000 euroa % palkkakustannuksista Vuosilomat ja säästövapaat 92 223 26,0 10,3 11 610 9,2 Terveysperusteiset 47 416 13,3 5,3 4 449 3,5 Perhevapaat 29 533 8,3 3,3 912 0,7 Koulutus 2 932 0,8 0,3 399 0,3 Muut palkalliset 3 495 1,0 0,4 900 0,7 Muut palkattomat 25 922 7,3 2,9 Työaikavapaat 2 823 0,8 0,3 Yhteensä 204 344 57,5 22,9 18 270 14,6 4.2 Palkkakustannukset Välittömät henkilöstökulut olivat kertomusvuonna noin 123 miljoonaa euroa (Taulukko 15). Se oli prosentin vähemmän talousarvioon 2013 nähden. Kertomusvuonna toteutettiin talouden tasapainottamisohjelmaa. Paikallisella sopimuksella sovittiin kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen palkanmaksuun liittyvien määräysten tarkennuksesta, jolla parannettiin palkattomien vapaiden palkkaehtoja. Paikallisella sopimuksella tavoiteltiin vapaaehtoisuuteen perustuvia, talouden tasapainottamisohjelman henkilöstömenosäästöjä, joita myös saavutettiin. Kuntayhtymässä toteutettiin valtakunnallisiin sopimuksiin liittyvät palkankorotukset (paikallinen järjestelyvaraerä ja yleiskorotus). Ne astuivat voimaan 1.2.2013 alkaen. 8 Lähde: Veli-Matti Lehtonen: Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 10.9.2010. 9 Valtakunnan tasolla palvelusektorilla yleisesti käytetty euromäärä.

12 Kainuun sote kuntayhtymä 12 Henkilöstöpalvelut Taulukko 15. Välittömät henkilöstökulut ilman sivukuluja v. 2013 Tulosalue 2013 Talousarvio 2013 Toteuma Muutos TA/TOT 2013 Muutos % 2013 Kuntayhtymän hallinto 1 531 944 1 831 936 299 992 19,6 Keskitetyt tukipalvelut 12 001 010 11 497 470-503 540-4,2 Perhepalvelut 23 288 264 23 522 820 234 556 1,0 Sairaanhoidon palvelut 12 086 460 12 356 687 270 227 2,2 Terveyden ja sair.hoitopalvelut 42 875 680 42 631 278-244 402-0,6 Vanhuspalvelut 28 883 684 27 595 636-1 288 049-4,5 Ympäristöterveydenhuolto 1 450 964 1 533 884 82 920 5,7 Sote yhteensä 122 118 006 120 969 710-1 148 295-0,9 Kainuun Työterveys 2 329 190 2 208 761-120 429-5,2 Sote ja liikelaitos yhteensä 124 447 196 123 178 471-1 268 724-1,0 5. REKRYTOINTI Ammattitaitoista henkilökuntaa on saatu rekrytoitua kohtuullisen hyvin (Taulukko 16). Rekrytointia ohjaa rekrytoinnin ohjausryhmä sekä eri ammattiryhmistä kootut ryhmät. Yhteisesti sovittujen toimintatapojen lisäksi seurattiin rekrytointiin kohdistuvia kustannuksia. Rekrytoinnin painopistealueena oli lääkärirekrytointi terveyskeskuksiin, kohderyhmänä pääasiassa kahden viimeisen vuoden opiskelijat. Lääketieteen opiskelijoiden ns. kandiharjoittelujaksojen ja amanuenssuurien käytännön järjestelyt on hoidettu keskitetysti rekrytointi ja tukipalvelut yksikön kautta. Hoitohenkilökunnan rekrytointia on toteutettu osallistumalla erilaisiin oppilaitosten järjestämiin tilaisuuksiin. Lisäksi on otettu yhteyttä sijaisrekisteriin ilmoittautuneisiin työnhakijoihin. Sairaanhoitajien rekrytointi avoinna oleviin vakituisiin toimiin on onnistunut, tosin hakijoita on ollut vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityistyöntekijöiden rekrytointiin on panostettu pääasiassa tekemällä Kainuun sotea tunnetuksi työnantajana eri ammattiryhmien opintopäivillä. Taulukko 16. Rekrytoidut ammattiryhmittäin v. 2013 Ammattiryhmä paikkoja avoinna hakijat rekrytoidut lääkärit 16 20 14 amanuenssit 62 osastonhoit, aoh ja vast. 32 103 27 sairaanhoitajat ja vast. 84 387 78 lähihoitajat, ohjaajat ja vast. 58 646 58 sos.työntekijät, -ohjaajat, psykologit, vast. 36 105 22 avustava henkilöstö 1 42 1 ravintohuolto- /tekninen- /mat.hall. henkilöstö 3 95 3 hallinto-, projektihenk. ja vast. 32 679 30 Yhteensä 262 2139 233

13 Kainuun sote kuntayhtymä 13 Henkilöstöpalvelut 6. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 6.1 Osaamisen kehittäminen Täydennyskoulutus ja muu henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvä toiminta ovat tärkeä osa Kainuun soten strategiakarttaa. Osaamista kehittämällä turvataan tuloksellinen ja laadukas hoitoja palvelu. Sen avulla vahvistetaan myös työhyvinvointia ja työn iloa. Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista ja perustuu osaamisen arviointiin ja osaamistarpeiden systemaattiseen kartoitukseen. Osaamisen kehittämisen suunnitelmat tehdään talouden ja toiminnan suunnittelun yhteydessä syksyisin. Ne luovat perustan organisaation keskitetylle täydennyskoulutussuunnittelulle. Osaamistarpeita kartoitetaan ja arvioidaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Ne toteutuivat vaihtelevasti organisaatiossamme; noin 43 prosenttia henkilöstöstä osallistui kehityskeskusteluun. Kevään 2013 aikana päivitettiin perehdytysohjelma. Sitä käytetään organisaation toiminnan perehdyttämiseen sekä työyksiköiden ja ammattiryhmäkohtaisten perehdytysohjelmien pohjana. Perehdytykseen kuuluu muun muassa Tervetuloa töihin kuntayhtymään -päivä, joka on koettu tarpeelliseksi. Osaamisen näkyväksi tekemiseen liittyen tutkintotiedot todennettiin ja tallennettiin HRM koulutuksen hallinta järjestelmään koko henkilöstön osalta syksyn 2013 aikana. Jatkossa näin menetellään kaikkien uusien työntekijöiden kohdalla kuukauden kuluessa työ-/virkasuhteen solmimisesta. 6.2 Henkilöstön täydennyskoulutus Kainuun soten yksi tärkeistä tehtävistä on järjestää henkilöstölle suunnitelmallista täydennyskoulutusta. Koulutuksen tarve vaihtelee muun muassa työn vaativuuden, toimenkuvan ja siinä tapahtuvien muutosten johdosta. Täydennyskoulutuksiin käytettiin yhteensä 7145 työpäivää 10 vuoden 2013 aikana, keskimäärin 2,3 päivää henkilöä kohden (Taulukko 17). Noin 80 prosenttia henkilöstöstä osallistui koulutuksiin. Taulukko 17. Kainuun soten henkilöstön täydennyskoulutuspäivien yhteismäärä tulosalueittain sekä täydennyskoulutuspäivien määrä keskimäärin henkilöä kohden vuonna 2013. Täydennyskoulutuspäivät/ Täydennyskoulutuspäiviä vuosi keskimäärin/ henkilö Hallinto 191 5,4 Keskitetyt yhteiset palvelut 558 1,2 Perhepalvelut 2256 3,7 Sairaanhoitopalvelut 618 2,3 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 2674 2,8 Vanhuspalvelut 739 0,9 Ympäristöterveydenhuolto 109 2,7 Kaikki yhteensä 7145 2,3 10 Effica-tietojärjestelmäkoulutus (581 päivää) ei näy täydennyskoulutustilastoissa.

14 Kainuun sote kuntayhtymä 14 Henkilöstöpalvelut Kertomusvuoden täydennyskoulutuspäivien määrä koulutuksessa ollutta henkilöä kohden vaihteli 1.1 6.0 päivään, keskimäärin se oli 2.9 päivää (Taulukko 18). Korkeasti koulutetuilla oli keskimäärin enemmän koulutuspäiviä kuin muilla ryhmillä. Taulukko 18. Kainuun soten täydennyskoulutuspäivät sekä täydennyskoulutuspäivät keskimäärin koulutuksessa ollutta henkilöä kohden vuonna 2013 Täydennyskoulutuspäivät/ vuosi Täydennyskoulutuspäiviä keskimäärin/ koulutettu Lääkärit ja hammaslääkärit 849 4,3 Sosiaali- ja terveysalan amk:n tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet 3498 3,3 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet 1393 1,1 Yliopistokoulutettu muu sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö 643 6,0 Muu henkilöstö (mm. tuki-, toimisto ja tietopalveluhenkilöstö) 762 2,1 Kaikki yhteensä 7145 2,9 Koulutusteemoina korostuivat asiakkaiden kohtaaminen ja vuorovaikutus, eri työmenetelmät ja niiden hyödyntäminen sekä esimiestyö ja muuttuva lainsäädäntö. Kertomusvuonna toteutettiin noin 150 eripituista koulutusprosessia. Pisin oli vuoden kestävä neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus. Verkkokoulutusta on otettu käyttöön. Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutukseen osallistui n. 700 työntekijää. Kokemus verkko-oppimisesta on ollut myönteinen. Verkkokoulutusta ja muita osaamisen kehittämisen menetelmiä tulee jatkossa hyödyntää ja kehittää entistä enemmän. Sote alalla osaamisen kehittäminen tarkoittaa elinikäistä oppimista. Osaava henkilöstö on keskeinen toiminnan perusta. Osaamisentarpeiden systemaattinen kartoitus ja ennakointi korostuvat lähitulevaisuudessa, kun suunnittelemme uudenlaisia toimintaprosesseja. Osaamisen kehittämisen toimenpiteitä tarvitaan myös silloin, kun tulee oppia jostakin vanhoista toimintatavoista pois. Koulutuskustannukset Koulutukseen käytettiin lähes 700 000 euroa kertomusvuonna eli vajaa puoli prosenttia palkkakustannuksista (0,45%). Sisäisen koulutuksen kustannustehokkuudesta kertoo se, että sisäisen koulutuksen osuus kokonaiskustannuksista oli noin 24 prosenttia, mutta koulutuspäivien määrästä noin 60 prosenttia.

15 Kainuun sote kuntayhtymä 15 Henkilöstöpalvelut 7. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Työhyvinvointi Kainuun sote tukee ja edistää työntekijöidensä työ- ja toimintakykyä monipuolisesti. Yksi keskeisimmistä keinoista on monipuolinen osaamisen kehittäminen. Kainuun sote tarjoaa henkilöstölleen myös lakisääteisten työterveyspalvelujen lisäksi laajamittaisesti sairaanhoitopalveluja (1,6 m ). Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuminen (Aslak- ja Tyk kuntoutukset) on palkallista. Tarjolla on myös palkallinen liikuntailtapäivä kaksi kertaa vuodessa, sekä työhyvinvointiraha (15 /tt), joka käytetään liikuntailtapäiviin ja työhyvinvoinnin toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Sote tukee henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia (henkilökorttietuudet yhteensä 50 000 euroa) ja tarjoaa mahdollisuuden sauvakävelytesteihin ja työkykyindeksi-mittauksiin. Edellä mainittujen lisäksi Kainuun sote järjesti koko henkilöstölleen työhyvinvointipäivän keväällä 2013. Päivän teemana oli sisäilmaan liittyvät asiat otsikolla Haasteena terveellinen sisäilma. Kouluttajana toimi työterveyslaitoksen arkkitehti Eero Palomäki. Henkilöstön turvallisuuteen panostetaan myös monin tavoin. Vuorokauden ympäri oleva vartiointipalvelu on tarjolla suurimmissa kunnissa (Kajaani, Sotkamo, Kuhmo ja Suomussalmi). Avack alert lisenssejä (hiljainen hälytysjärjestelmä) on käytössä 640 kappaletta. Wirepas eli paikantava hälytysjärjestelmä on käytössä neljällä osastolla ja käyttöä laajennetaan tarvittaessa. Järjestelmän avulla hälytyksen tehnyt työntekijä voidaan paikantaa miltei huoneen tarkkuudella. Edellä mainittujen hälytysjärjestelmien hallinnointi on henkilöstöpalveluissa. Sairauspoissaolojen hallintaan panostettiin ja panostetaan edelleen. Sahatyöryhmä (sairauspoissaolojen hallintatyöryhmä) aloitti toimintansa helmikuussa 2013. Sahatyöryhmässä on edustus henkilöstöpalveluista, työterveyshuollosta ja järjestöstä. Puheenjohtajana toimii henkilöstöjohtaja. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, jotka edesauttavat työurien pidentymistä, työkykyisyyden turvaamista ja samalla myös sairauspoissaoloista johtuvien kustannusten vähentymistä Kainuun sotessä. Erityisten tukitoimenpiteiden kohteeksi valittiin neljä työyksikköä. Edellä mainittujen työyksiköiden työntekijöille mahdollistettiin mm. osallistuminen puolivälin pysäkki hankkeeseen. Taulukossa 19 on kuvattu työurien pidentämiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet..

16 Kainuun sote kuntayhtymä 16 Henkilöstöpalvelut Taulukko 19. Sairauspoissaolojen hallinta ja tavoitteet Tavoitteet Toimenpiteet 1) Sairauspoissaolot vähenevät Työkyvyn tukiprosessi ohjeen noudattaminen - hälytysrajojen seuraaminen - puheeksiotto Terveystarkastukset (5. vuoden välein) Työpaikkakäynnit (5. vuoden välein) Työn kuormituksen hallintamalli Työkokeilut Apuvälineiden ym. hankinta (työolosuhteiden järjestelytuen hyödyntäminen) 2) Sairauspoissaoloista aiheutuvat Osasairauspäivärahan käyttäminen Sähköinen HRM ohjelma e- työpöydällä välittömät kustannukset vähenevät sairauspoissaolojen seurantaan Muualta tulevien sairauslomatodistusten lähettäminentyöterveyshuoltoon 3)Työhön paluu nopeutuu 4) Sisäilmaongelmien hallinta paranee Työhön paluun tuki pitkältä sairauslomalta Toimintamalli esimiehille kiinteistön sisäilmastoongelmissa 5) Tuetaan vapaa-ajalla tapahtuvaa Henkilökuntaetuudet Kaimassa liikkumista ja toimintaa 7.2 Työterveyshuolto Kainuun soten työterveyshuoltopalvelut tuottaa Kainuun Työterveys -liikelaitos. Sen tavoitteena on tuottaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisia, kustannustehokkaita palveluja. Vuoden 2013 aikana Kainuun Työterveys -liikelaitoksella oli käytössä aikaisempaa enemmän lääkäreitä ja aikojen saatavuus parani merkittävästi. Työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen ja lisääminen ja niihin liittyvien palveluiden kehittäminen tulee olemaan tulevien vuosien suurin haaste työterveyshuollolle. Vuoden 2013 sairauspoissaolotilastoissa on aikaisempien vuosien tapaan suurimpina sairaus poissaoloja aiheuttavina ryhminä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (45,4 %) ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (12,3 %). Uusi potilastietojärjestelmä Acute, otettiin käyttöön vuonna 2013. Se ei ole toiminut kaikilta osin siten kuin olisi pitänyt, josta syystä sairauspoissaolotilastot eivät ole täysin luotettavia. On huomattava myös, että muualla kirjoitetut sairauspoissaolotodistukset eivät välttämättä näy kaikilta osin Kainuun työterveyden tilastoissa. Tavoitteena on kuitenkin, että tulevaisuudessa kaikki sairauspoissaolot, myös esimiesten hyväksymät poissaolot, saadaan kirjattua Kainuun

17 Kainuun sote kuntayhtymä 17 Henkilöstöpalvelut työterveyden tilastoihin. Lisäksi kesken päivän sairastumiset näkyvät vain työajan seurannoissa ja jäävät siten kokonaan lähiesimiesten seurattavaksi ja vertailtaviksi hälytysrajoihin nähden. Terveystarkastuksia tehtiin vuonna 2013 kaikissa ammattiryhmissä yhteensä 5 742. Työpaikkakäyntejä tehtiin yhteensä 807 kappaletta. Vuonna 2013 peruttamattomia ajanvarauksia on ollut korvausluokka yhdessä (KL I) viisi ja korvausluokka kahdessa (KL II) seitsemän kappaletta. Lääkäreiden kirjoittamat sairauspoissaolopäivät olivat kertomusvuonna 29160 ja hoitajien 1177 päivää (yht. 3455 päivää). Työterveyshuollossa kirjoitetut sairauspoissolot kalenteripäivinä muodostivat noin puolet Kainuun soten sairauspoissaolopäivistä. Taulukko 20. Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin Sairauslomat diagnoosiryhmittäin Kainuun sote ja liikelaitos v.2013 % päiviä Yhteensä ei dg 9,4 3551,0 C00-B99 Kasvaimet 2,2 836,0 F00-F99 Mielenterveyden ja käytt. Häiriöt 12,3 4761,0 G00-G99 Hermoston sairaudet 4,4 1669,0 I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 2,8 1051,0 J00-J99 Hengityselinten sairaudet 8,4 3353,0 M00-M99 Tuki- jas liikuntaelinten sairudet 45,4 17340,0 S00-T98 Vammat, myrkytykset ja muut ulk.syiden aih. 6,1 2542,0 Muut sairaudet 9,0 3453,0 100,0 38556,0 Kertomusvuonna työterveyshuollon palveluiden kustannus oli yhteensä noin 461 688 euroa. Tästä noin 40 prosenttia (193 220 ) kuului korvausluokkaan I ja 58 prosenttia (268 467 ) korvausluokkaan II.

18 Kainuun sote kuntayhtymä 18 Henkilöstöpalvelut LIITE 1 TUNNUSLUKUJEN SELITYKSET HENKILÖTYÖVUOSI (HTV2) Palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osaaikaprosentti/100) VAIHTUVUUS Vakinaisen henkilöstön tulovaihtuvuus ja lähtövaihtuvuus: vuoden aikana palvelukseen tulleiden ja palveluksesta eronneiden (ml. kuolleet, mutta ei eläkkeelle siirtyneet) henkilöiden lukumäärinä. Tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina, jotka lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön lukumäärään. TYÖPANOS Kalenterivuoden päivät vähennettynä lauantailla, sunnuntailla ja työaikaa lyhentävillä arkipyhillä = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika, josta vähennetään vuosilomapäivät, palkalliset ja palkattomat poissaolot = tehty säännöllinen vuosityöaika. SAIRAUSPOISSAOLOPROSENTTI Sairauspoissaolopäivät/teoreettinen vuosityöaika x henkilöstömäärä TERVEYSPROSENTTI Niiden henkilöiden osuus henkilöstöstä, joilla ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja

19 Kainuun sote kuntayhtymä 19 Henkilöstöpalvelut AMMATTIRYHMÄJAOTTELU (taulukko 6) 1) Hoitotyö 2) Sosiaalityö 3) Erityistyö, terapeutit 4) Lääkärit 5) Avustava hoitotyö 6) Hallinto-, toimisto-, huolto- ja projektityö ammatti- ammattinimike ryhmänro nimike ryhmänro Sairaanhoitajat ym. 1 Sihteerit 6 Ylihoitajat ja osastonhoitajat 1 Tietotekniikan suunnittelijat ja oh 6 Kätilöt 1 Tietotekniikan tukihenkilöt, operaa 6 Lastenhoitotyöntekijät 1 Tekstinkäsittelijät 6 Perushoitajat, lähihoitajat ym. 1 Varastonhoitajat ym. 6 Arkistonhoitajat ja museoalan erity 6 Sosiaalialan ohjaajat ym. 2 Harjoittelijat 6 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 2 Henkilöstöjohtajat 6 Sosiaaliturvatoimihenkilöt 2 Henkilöstösuunnittelijat ym. 6 Johdon sihteerit, osastosihteerit y 6 Terveystarkastajat ja ympäristönsuo 3 Julkisen alan erityisasiantuntijat 6 Apteekkien lääketyöntekijät 3 Kiinteistöhuoltomiehet 6 Farmaseutit 3 Kirjanpitäjät ym. 6 Fysioterapeutit, toimintaterapeutit 3 Konetekniikan asiantuntijat 6 Kemistit 3 Lähetit ja valvojat 6 Laborantit ym. 3 Moottoriajoneuvojen kuljettajat 6 Lastentarhanopettajat 3 Muiden yritysten ja toimintayksiköi 6 Muut opettajat ja koulutussuunnitte 3 Muut asiakaspalvelutyöntekijät 6 Proviisorit 3 Muut asiantuntijajohtajat 6 Psykologit, psykoterapeutit ja puhe 3 Muut liike-elämän ja järjestöalan e 6 Ravintola-, suurtalous- ym. esimieh 3 Muut rakennustyöntekijät ja -korjaa 6 Ravitsemusalan asiantuntijat 3 Muut tekniikan erityisasiantuntijat 6 Muut teknisten alojen asiantuntijat 6 Eläinlääkärit 4 Muut tietotekniikan erityisasiantun 6 Hammaslääkärit 4 Muut toimistotyöntekijät 6 Lääkärit 4 Palkka- ja taloushall.laskentatehtä 6 Postinkäsittelijät ka toimistovahti 6 Sairaala-, hoito- ja keittiöapulais 5 Putkiasentajat 6 Eläintenhoitajat 5 Rahdinkäsittelijät, varastotyönteki 6 Hammashuoltajat 5 Rakennusalan ja yhdynkuntarak.asian 6 Kodinhoitajat, henkilökoht.avustaja 5 Teollisuuskoneasentajat ja korjaaja 6 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 5 Talous- ja hallintojohtajat 6 Muut henkilökohtaisen palvelun työn 5 Sähkötekniikan asiantuntijat 6 Tietotekniikkajohtajat 6 Turvallisuuden ja laadun tarkastaja 6 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 6 Urheilijat, urheiluvalmentajat, lii 6