Länsi-Suomen läänin. Lehmusrinne 6, 13100 HÄMEENLINNA www.mansikkapuisto.fi - PERHEIDEN TASAPAINOISEEN TULEVAISUUTEEN - LapsiperhePalvelu Stark Oy

Länsi-Suomen läänin www.ctmoy.fi 1 Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula porukat.fi SISÄLLÄ Lastensuojelun Keskusliitto Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Yksityisten Perhekotien ja Lastensuojelulaitosten yhdistys LUJA ry Lokakuu 5/2013 Pelastakaa Lapset ry * Sijaishuollon palvelut: perusyksiköt ja erityisyksiköt * Koulupalvelut * Itsenäistymisasunnot * Jälkihuolto * Perhetyö * Monikulttuuriset palvelut * Avohuollon tukipalvelut * Koulutus-, konsultaatio- ja asiantuntijapalvelut * Lastensuojelun edunvalvonta Paikkakyselyt 24 h: 040 669 3936 www.ctmoy.fi CTM OY - SERTIFIOITUA LAATUA LASTENSUOJELUUN LapsiperhePalvelu Stark Oy - PERHEIDEN TASAPAINOISEEN TULEVAISUUTEEN - y Sivu 1 / 1 ark Oy Sivu 1 / 1 Lehmusrinne 6, 13100 HÄMEENLINNA www.mansikkapuisto.fi Koivukatu 13, 30100 Forssa Puh. (03) 4220 330, 050-408 9445 /toimisto GSM 050-343 1558 /johtaja sa Toivontie 9, 31600 Jokioinen 45 08 /toimisto 9445 /toimisto GSM 050 408 9315 /toimisto ja GSM 044 748 8036 /perhetyön vastaava

2 Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on yksi keskeisistä avaintekijöistä, kun puhutaan yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämisestä sekä tulosten parantamisesta. Työelämä muuttuu koko ajan entistä vaativammaksi, ja yhä useampi työtehtävä vaatii tekijältään jatkuvaa tietojen päivitystä, ja oman ammattitaidon kehittämistä. Nykyaikaisissa organisaatioissa inhimillinen pääoma on noussut fyysisen pääoman rinnalle merkittäväksi, jopa merkittävimmäksi tuotannontekijäksi. Koska henkilöstö on organisaatioille tärkeä resurssi, on osaamisen tehokas hyödyntäminen jo pelkästään taloudellisistakin syistä perusteltua. Pro Manors Oy:ssä on ymmärretty, että työntekijöiden hyvinvointiin ja heidän koulutukseensa panostamisella on suora yhteys yrityksen työilmapiiriin sekä tuottavuuteen. Yrityksessä on otettu tosissaan se sanonta, että työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Työryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen on haettu vuosien varrella myös ulkopuolista koulutusta muun työnohjauksen lisäksi. - Missioni vuodesta 2004 lähtien on ollut, että kun meillä asiakkaat hoidetaan hyvin, niin myöskin henkilöstö täytyy hoitaa hyvin. Hyvä ja laadukas työ onnistuu vain ja jos työryhmä on pysyvää, ammattitaitoista, innostunutta ja jaksavaa, Pro Manors Oy:n lastensuojelulaitoksen johtaja Heidi Rauha painottaa. -Hyvien ja pätevien ammattilaisten pitäminen yrityksessä Hyvä vuorovaikutus vahvistaa ja lisää organisaation elinvoimaa Hoidonohjaaja Mari ja toiminnanohjaaja Sanna tavoittelevat Heidin motivaatiopiiskaa- ja porkkanaa. ei ole itsestään selvää, ja haluamme, että yrityksemme jokainen työntekijä tuntee itsensä arvostetuksi ja kunnioitetuksi. Emme pidä sitä itsestään selvänä, vaan tavoitteenamme on tarjota heille mahdollisimman motivoiva ura meillä, Heidi Rauha täsmentää. -Pienten yritysten vahvuutena nähdään niiden joustavuus, läheinen vuorovaikutus työnantajan ja työntekijöiden välillä sekä päivittäisten toimintojen notkeus. Sekä johto, väliporras ja työntekijät ovat lähellä toisiaan. Yhdessä tekemisen henki on tärkeä tavoite ja se voidaan saavuttaa juuri pienessä yrityksessä, Heidi vakuuttaa. -Loikalan kartanon henkilökunta on koulutettua, kokenutta ja tehtäväänsä sitoutunutta. Pisimpään Loikalassa työssä olleet ammattilaiset ovat aloittaneet vuonna 2004, kun Pro Manors Oy perustettiin ja Mari Sandberg ja Tommi Viljanen kehittävä Loikalan päihde- ja perhetyötä. Loikalan kartano alkoi kehittää toimintaansa kohti lastensuojelun uusia haasteita. Työntekijöiden kouluttautuminen alkoi heti alkuvuosina, Heidi kertoo. Loikalan työryhmä on erikoistunut erilaisten kriisitilanteiden ratkaisemiseen ja motivaation rakentamiseen,mutta myös pitkäkestoiseen kuntouttavaan työhön. Loikalassa hoidetaan pääsääntöisesti erikoisyksikköihin kuuluvaa asiakaskuntaa ja työryhmässä on 1,3 kasvattajaa/ ohjaajaa per asiakas. Tämä vuoden loppuun mennessä myös muodolliset pätevyydet saadaan kuntoon koko henkilökunnan osalta, Heidi mainitsee. Ammatillisen kouluttautumisen lisäksi henkilöstöä on kouluttanut turkulainen Camp Consulting Oy yritysvalmentaja ja vuorovaikutuskouluttaja Teppo Viitasen toimesta. Camp Consultingin kautta tehdään myös kaikki Loikalan asiakastyytyväisyys-ja palautekyselyt. Perhetyöntekijä toimii linkkinä perheiden ja Loikalan kartanon välillä Perhetyön tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen, vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen, lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen sekä perheen elämänlaadun parantaminen ja arjen hallinta. Perhetyön parissa työskentelevän täytyy osata käyttää, löytää ja rajata eteensä tulevia kysymyksiä ja etsiä niihin ratkaisuja, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Asiantuntijuus vaatii jatkuvaa kasvua ja kehitystä ja se lisääntyy kokemusten, oppimisen ja tiedonhankinnan kautta. Perhetyössä on erityisen tärkeää pitää oma osaaminen ja tietotaito ajan tasalla. - Perhetyöntekijä välittää nuoren arjen toimivuutta perheille ja muiden työntekijöiden ohella, Loikalan kartanon perhetyöntekijä Tommi Viljanen määrittelee. -Loikalan kartanon perhetyön kehittämiseksi vanhemmille lähetettiin kysely, jonka pohjalta perhetyötä kehitetään asiakaslähtöisesti vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. Vastauksia on tullut takaisin jo muutama ja niissä on ollut hyviä ideoita ja ajatuksia perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi, Viljanen kertoo. - Lapsen sijoitus on aina perheelle kriisi ja aiheuttaa vanhemmissa mm. häpeän tunnetta ja epäonnistumisen tunnetta. Kun yksi perheenjäsen poistuu perheen arjesta, tarvitsee perhe tukea asioiden käsittelyyn, ja tämän tarpeen kartoituksessa perhetyön kysely vanhemmille on tarpeellinen ja ajankohtainen ja auttaa perhetyön kehittämisessä asiakaslähtöisempään suuntaan, Viljanen sanoo. -Samankaltainen kysely lähetetään myöhemmin sosiaa-! Loikalan kartano on haasteellisille huostaan otetuille lastensuojelunuorille tarkoitettu erityislastensuojeluyksikkö Iitissä Kymijoen rannalla. Kartanossa on paikka 14 nuorelle ja se tarjoaa koko yhteisölle ei-laitosmaisen asuinmiljöön lukuisine toimintamahdollisuuksineen ja arjen askareineen. Loikalan kartanon elämä perustuu vaativasta asiakaskunnasta huolimatta kodinomaiseen perusarkeen, jossa itsehallinnan edistäminen, motivointi ja aktivointi ovat tasapainossa. Tavalliset aikaan sidotut struktuurit, kuten heräämiset, ruokailut, kahvitauot jne. opetellaan peruskäyttäytymisen ohella heti alkuvaiheessa. Loikalan tiloissa toimii myös oma koulu, joka on Iitin koulutoimen erityistoimipiste, johon kunta on palkannut erityisopettajan. Koulu ja opiskelut ja erilaiset taitojen harjoittelut rytmittävät Loikalan arkea. Nuoret käyvät laitoksen ulkopuolella ammatillisissa ja lukio-opinnoissa, osallistuvat ilta- ja vapaa-aikanaan harrastuksiin sekä talon muihin toimintoihin. Erilaisia toimintatiloja on Loikalan alueella runsaasti. Nuorten asuintilat sijaitsevat uudessa Banzai-yksikössä ja edistyneemmät nuoret asuvat Pihapiiri-yksikössä. Itsenäistymisasuntoja on tällä hetkellä yksi. Loikalassa kehitetään perhe-ja päihdetyötä henkilöstön ohella. Kartanolla on joustavat valmiudet ottaa uusia nuoria arviointijaksoille ja jatkoonkin, vaikka palvelun tarve ja kysyntä on viime vuosina pitänyt yksikön paikat täynnä. Lisätietoja: www.promanors.fi lityöntekijöille saadaksemme myös kuntien näkemyksen ja tarpeet huomioiduksi kokonaisuuden kehittämiseksi. -Kyselyn yhtenä tarkoituksena on kehittää perhetyötä uusille urille ja löytää uusia toimintatapoja ja -malleja, jotka paremmin vastaisivat perheiden tarpeita. Ajatuksena ovat mm. vertaistukiryhmät ja perheissä tehtävä intensiivinen perhetyö. Mitä nämä toimintatavat ovat, niin siihen toivotaan saavan vastauksia mm. kyselyn kautta ja kyselyn jälkeen järjestettäviltä perhetapaamisilta, Viljanen selvittää. -Perhetyö pyrkii myös vastaamaan vanhempien parisuhteeseen liittyviin haasteisiin. Vanhempien parisuhteen toimivuuden parantaminen auttaa jaksamisessa niin perheen arjen kokonaisuudessa kuin myös vanhempien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja ongelmien ratkaisuun sekä ongelmien ratkaisukykyyn, Tommi Viljanen toteaa. Päihdetyössä haaste motivointivaiheessa Loikalan kartanon päihdetyön ohjelma on otettu käyttöön vuoden 2013 alussa. Se on kehitetty vastaamaan entistä enemmän nuoren päihderiippuvaisen auttamiseen. Loikalan kartanon toiminta perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja moni-interventioiseen hoitomalliin, joten myös päihdetyön menetelmät ovat pääosin kognitiivisia menetelmiä. -Loikalan kartanon päihdetyön ohjelma nojaa teoreettisesti jossain määrin Prochaskan ja DiClementen muutoksen malliin. Ohjelma on yksilökeskeinen hoitomalli, jossa tähdätään riskitekijöiden tunnistamiseen ja uusien taitojen oppimiseen. Lisäksi päihdetyö on profiloitunut siihen suuntautuneiden työntekijöiden erityisosaamisalueeksi,pro Manors Oy:n hoidonohjaaja Mari Sandberg kertoo. -Ohjelma on neljävaiheinen. Arviointivaiheen tavoitteena on nuoren pysäyttäminen, tilanteen arviointi, karkaamisen estäminen ja luottamuksen rakentamisen aloittaminen. Motivointivaiheen tavoitteena on nuoren asettuminen yhteisöön ja struktuuriin, omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen, päihdeajatusten herättäminen ja muutosprosessin aloittaminen. Työstämisvaiheen tavoitteena on allianssin syntyminen, mielihalujen kanssa työskentely, päihteettömyyden siirtyminen loma-aikoihin ja oman muutoksen ylläpitäminen. Etääntymis- ja vastuuvaiheen tavoite on vastuunotto omasta itsestä, päihteettömyyden muuttuminen tottumukseksi ja selviytymissuunnitelman luominen, Sandberg määrittelee. -Kun päihdetyötä tehdään huostaanotettujen nuorten kanssa, haaste on nimenomaan motivointivaiheessa. Nuorella ei useinkaan ole omaa halua muutokseen ja päihdetyön tehtävä on mm. arvostavan haastattelun ja erilaisten tehtävien keinoin herättää edes pieni ajatus toisenlaisen elämän mahdollisuudesta, Sandberg toteaa. - Päihdetyön ohjelman sisäänajovaihe on toiminut hyvin ja tulokset ovat olleen jopa hämmästyttäviä. Päihdetyöhön sitoutuneet nuoret ovat käsitelleet ongelmiaan vahvasti ja tuloksellisestikin. Olemme hyvin innostuneita tästä ohjelmasta itse työntekijöinä, joten se varmasti välittyy myös asiakkaisiimme. Uskomme itse omaan tekemiseemme, Mari Sandberg vakuuttaa.

3 SoS-LAPSIkyLä TArjoAA räätälöityjä Avo- ja SijAiShuoLLon PALVELUjA PALVELUITA ovat: Sijoitus avohuollon tukitoimena tai sijaishuolto Perhetyö ja perhekuntoutus Tukiperhe ja tukihenkilö Kotiopetus Theraplay Leiritoiminta Tuetut ja valvotut tapaamiset Asumisharjoittelu jälkihuolto Tarkempia tietoja palveluista löydät verkkosivuiltamme osoitteesta: www.sos-lapsikyla.fi Tietoja palveluista ja vapaista paikoista voi kysyä toimipisteistämme. www.sos-lapsikyla.fi/lastensuojelu/paikka-ja-palvelutiedustelut Lisätietoja antaa lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer, 040 524 5747

4 Tulilyhty Oy - ammattitaidolla ja vahvalla osaamisella - sijaishuoltoa kriisisijoitus perhekuntoutus/perhesijoitus turvakoti ensikotipalvelu tuki-/itsenäistymisasuminen jälkihuollonpalvelut vanhemmuuden arviointi terapia- ja työnohjauspalvelut avohuollonperhetyö ammatillinen tukihenkilöpalvelu Kokonaisvaltaista lastensuojelua ammattitaidolla www.tulilyhty.fi Toimitusjohtaja Marianna Kauhanen puh: 050 439 1991, Johtaja Kirsi Huusko puh: 050 439 1992 Mind Activate Oy Mustikkasuontie 10, 01690 Vantaa info@activate.fi www.activate.fi Toni Kainulainen 040 197 0518 toni.kainulainen@activate.fi Kodinomaista, jokaisen lapsen ja nuoren yksilölliset tarpeet huomioivaa pitkäjänteistä kasvun tukemista ja vahvan vanhemmuuden ja aikuisen tuomaa turvaa! Silloin kun tukea tarvitaan SAAVA-KODIT Keminmaan nuorisokoti on perustettu vuonna 2003. Nuorisokoti tarjoaa sijoituspaikan 12-18-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat apua käyttäytymis- sekä alkaviin päihdeongelmiinsa. Toiminta perustuu ammattitaitoisen henkilökunnan luomaan hoitoketjuun, jossa voidaan yksilöllisesti huomioida useantasoisia ongelmia. Kuntoutuskoti Sateenkaari on perustettu vuonna 2010 ja se on tarkoitettu alle 22-vuotiaille psyykkistä kuntoutusta tarvitseville lapsille ja nuorille. Sateenkaari on terveydenhuollon yksikkö. Tarjoamme lapsille ja nuorille psykiatrista osaamistamme ja käytettävissämme on alueen terapiapalvelut (puhe-ravitsemus-, toimintaterapia jne.). Jakkulan Sijaishuoltokodit Oy Kiuruvedentie 30, 74230 Salahmi Sijaishuoltokodin vanhemmat ja puhelinnumerot: Juho Jakkula: 040 866 7984 Anu Jakkula: 040 866 7983 SAAVA-kodit, Keminmaan nuorisokoti ja kuntoutuskoti Sateenkaari Pohjantie 23, 94400 Keminmaa puh. 040 355 7316 Seija Suopajärvi, johtaja fax: 016 275 099 nuorisokoti.pohjanranta.com perhekoti.jakkula@perhekotijakkula.fi etunimi.sukunimi@perhekotijakkula.fi www.jakkulaoy.fi

SosPeda Oy Vanhemmuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja sen tärkein yhteiskunnallinen tehtävä on tulevan sukupolven hoivaaminen ja kasvattaminen. Aikaamme kuvaa samaan aikaan taloudellinen vauraus ja yhä suurempaa joukkoa koskettava pahoinvointi. Lasten hyvinvointikehitys on vahvasti polarisoitunut. Asiantuntijoiden mukaan joka viides lapsi oirehtii psyykkisesti ja joka kymmenes niin vakavasti, että he olisivat hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa. 5 SosPeda Oy tarjoaa eritasoisia lastensuojelun avohuollon palveluja asiakkuuden tarpeen mukaan sekä seitsemän paikkaisessa Lastensuojeluyksikössä lastensuojelun laitospalveluita. Lastensuojelun avotyössä palvelupaketit ovat tarkasti määriteltyjä ja aikasidonnaisia sekä perheen tilanteen mukaan räätälöityjä. Lastensuojeluyksikössä panostetaan omahoitajamenetelmään ja perhetyön projektiin joka alkoi syksyllä 2013 Veera Bergman toimii Lopen Kauppilan ja SosPeda AVO:n toiminnanjohtaja sekä PedaTera Oy:n toimitusjohtajana. Koulutukseltaan Bergman on Yhteisöpedagogi AMK ja on erikoistunut sosiaaliseen vahvistamiseen sekä lähihoitaja. Yhdessä lapsen parhaaksi -SosPeda Oy:llä on 7-paikkainen lastensuojeluyksikkö Lasten- ja nuortenkoti Lopen Kauppila. PedaTera Oy tekee tiivistä yhteistyötä Lopen Kauppilan kanssa. PedaTera Oy:sta tulee meille asiantuntijapalvelut kuten psykoterapeutin konsultaatio sekä perheterapeutti Veera Bergman kertoo. -Lopen Kauppila tarjoaa lapsille ja nuorille hoitavan yhteisön ja samalla myös ammatillisen huolenpidon. Lopen Kauppila on yhteisö, jossa toimitaan kodin säännöillä ja jossa opitaan huomioimaan muut yhteisön jäsenet. Jokaisella nuorella on oma valtakuntansa, oma huone, jonka hän voi sisustaa makunsa ja oleskeluaikansa mukaan. Bergmanin mukaan Kauppilan toimintaan kuuluu vahvasti myös yhteisöllisyyden kehittäminen. -Se näkyy käytännön arkipäivässä: lapset ja nuoret ovat mukana kodin arkiaskareissa, kaupassa käynneillä, ruuan laitossa, siivouksessa ja vaatehuoltoon liittyvissä askareissa. Kodinomaiseen toimintaan kuuluu iltaisin ja viikonloppuisin lasten oman harrastuksen tukeminen, toiminnalliset hetket ja retket, Bergman kertoo. -Kauppilaan asukkaat tulevat eri puolilta Suomea. Syyt lasten- ja nuorisokotiin asettumiseen ovat moninaiset. Lopen Kauppilassa on ja on ollut lapsia ja nuoria ikähaitarilla 3-18-vuotta. Kauppilassa tarjoamme tarvittaessa myös jälkihuoltoa nuorelle kunnes hän täyttää 21 vuotta, Veera Bergman toteaa. Perhetyön projekti Lasten- ja nuortenkoti Lopen Kauppilassa Kasvatustieteiden maisteri Outi Takala aloitti SosPedan perhetyöntekijänä elo-syyskuun vaihteessa. Takala on koulutukseltaan lastentarhanopettaja sekä kasvatuskumppanuuskouluttaja. Takala kouluttautuu tällä hetkellä psykoterapeutiksi erikoistuen perheterapiaan. Takala toimii tällä hetkellä päiväkodin johtajana ja hän tekee perhetyön projektia oman työnsä ohella. -Lasten- ja nuortenkoti Lopen Kauppilassa on alkanut perhetyön projekti tänä syksynä. Perhetyön tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen, kannatteleminen ja vahvistuminen niiden lasten perheissä, jotka asuvat Kauppilassa. Tavoitteena on, että työ jatkuisi myös projektin jälkeen. -Perhetyö vaatii kunnioittavaa ja arvostavaa asennetta ammattilaiselta. Sen tehtävä on eheyttää ja parhaimmillaan se ylläpitää ja lisää toiveikkuutta. Vanhemmuuden tukeminen on Kuvassa vasemmalla toiminnanjohtaja Veera Bergman ja perhetyön vastaava Outi Takala. yksi perhetyön kulmakiviä, jota toteuttavat perhetyöntekijämme yhdessä omahoitajan kanssa, Bergman selvittää. -Perhetyöntekijä on nimenomaan vanhempia varten. Perhetyöntekijän tavoite on vanhempien ohjaaminen vanhemmuuden kannatteleminen ja perheen arjen sanoittaminen, avaaminen arjen hallinnan tukeminen. Lisäksi hän auttaa vanhempia vahvistumaan omassa elämässään omana itsenään ja vanhempana, Bergman määrittelee ja jatkaa: Perheterapeutin ja vanhemman suhde on terapeuttisluonteinen ja keskustelut ovat salassapidon alaisia. Keskusteluissa vanhempi saa purkaa tunteitaan esim. huostaanotosta, lapsen oireilusta, omista kokemuksistaan, lapsuuden ongelmistaan. Yksilöllisissä perhekeskusteluissa käsitellään mm. tunnetiloja ja vanhemmuutta. Tapaamiset voivat olla yksikössä tai lapsen kodissa. -Aluksi kartoitetaan minkälainen perheen tilanne on, mikä on vanhempien tilanne, mistä vanhemmuus rakentuu ja missä vanhemmat tarvitsevat vahvistumista. Kokonaistilanteesta ja perheen tarpeista tehdään jokaiselle perheelle terapeuttisen perhetyön yksilöllinen suunnitelma. Perheen tilanteesta käsin hahmottuu myös se, miten perhetyö painottuu omahoitajan ja perheterapeutin välillä, Bergman mainitsee. Yksilöllistä hoivaa omahoitajuustyömenetelmän kautta -Sospedan työmenetelmänä lastensuojelulaitoksessa on omahoitajuus ja olemme entisestään vahvistaneet omahoitaja-roolia, Bergman sanoo. -Omahoitajan ensisijainen tehtävä on pyrkiä muodostamaan turvallinen ja korjaava kiintymyssuhde lapsen kanssa. Omahoitaja on arjen mallintajarajojen asettaja, lapsen tunnekokemuksien korjaaja, joka työskentelee lapsen edun mukaisesti. Hänellä on tieto ja ymmärrys sijoituksen perusteista. Hän pitää huolen, että säännöistä ja sopimuksista pidetään kiinni. Omahoitaja pitää yllä keskustelua vanhempien kanssa, Veera Bergman luonnehtii.

6 Etelä-Suomen Lastensuojelijat ELSA ry Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa yksityisten lastensuojelulaitosten ja perhekotien mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa lastensuojelun sijaishuoltoon ja sen kehittämiseen liittyen. Sijaiskoti Satuniemi Oy on 7 paikkainen huostaanotetuille lapsille ja nuorille tarkoitettu laitosluvilla toimiva koti. Aloitimme toimintamme vuonna 2000. Satuniemi toimii ammatillista kasvatusta antavana sijaiskotina, jossa sijaiskodin vanhemmat asuvat yhdessä lasten ja nuorten kanssa samoissa tiloissa. Tavoitteenamme on laadukas ja kokonaisvaltainen, perhekeskeinen ja yhteisöllinen kasvatus turvallisessa sekä virikkeellisessä ympäristössä. Olemme saaneet AAA-luokituksen useana vuonna peräkkäin. Toiminnan vastuuhenkilönä ja sijaiskotiäitinä toimii terveydenhoitaja, perheinterventiokliinikko, psykoterapeutti Tarja Arbelius. Sijaiskodin isä Pekka Arbelius on puualan työkokemuksen omaava tilan isäntä. www.satuniemi.com satuniemi@satuniemi.com Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen koulusta, verkostoitumismahdollisuuksia sekä voi olla jäsenenä alan yhdistyksissä. Yhteystiedot: etelasuomenlastensuojelijat@gmail.com www.lastensuojelijat.com Kotirauhan lastenkoti Kotirauhan lastenkoti on Kotirauhasäätiön ylläpitämä yksityinen lastenkoti, joka on perustettu vuonna 1939. Lastenkoti Kotirauha sijaitsee järven rannalla luonnonkauniissa ympäristössä Heinolan kirkonkylässä. Lastenkoti on tarkoitettu 0-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat tukevan ja kodinomaisen kasvuympäristön. Hoidossa huomioidaan lapsen yksilöllisyys ja yhteydenpito hänelle tärkeisiin läheisiin. Lastenkoti toimii sijaishuoltopaikkana, jonne lapset ja nuoret tulevat joko avohuollon tukitoimena tai huostaanotettuina. Lastenkodissa on 13 hoitopaikkaa, joista yksi on tarkoitettu itsenäistyvälle nuorelle omassa asunnossaan lastenkotirakennuksen yhteydessä. Lastenkotirakennuksen yhteydessä on perhetukiasunto, jota käytetään tarvittaessa erilaisiin perhetyön lyhytaikaisiin sijoituksiin avohuollon tukitoimenpiteellä. Kotirauhan toimintaympäristön vahvuudet ovat: Rauhallinen luonnonkaunis ympäristö Oma uimaranta Viihtyisät ja kodikkaat toimitilat Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Runsaasti eriasteisia koulu- ja opiskelupaikkoja Hyvät kulkuyhteydet Kotirauhan lastenkoti Sammontie 47, 18300 Heinola, puh. (03) 718 2321 kotirauha@dnainternet.net http://lastenkotikotirauha.fi Tasapainoiseen tulevaisuuteen Fieteri on seitsemänpaikkainen yksityinen lastensuojelulaitos Seinäjoen kaupunkialueella. Olemme lastensuojelun erityisyksikkö, jonka erityisosaaminen on lastenpsykiatrinen kuntoutusja hoito 5-12- vuotiaille lapsille. Fieterissä lapsi kasvaa ja vahvistuu onnistumisten kautta. Tarjoamme lastensuojelun laitoshoitoa huostaanotetuille ja avohuollon tukitoimina sijoitetuille lapsille. Lasten erityistarpeet on huomioitu henkilökuntamitoituksessa- ja rakenteessa. Fieterin työntekijöiden vahva osaaminen lastensuojelusta ja lastenpsykiatriasta tukee lasta asiakassuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Fieteri Simunantie 10 60200 Seinäjoki 044-329 1034 fieteri@fieteri.fi www.fieteri.fi

7 Lapsiasiavaltuutettu saa kansalaisilta satoja yhteydenottoja vuosittain Viranomaisten tiedotettava paremmin palveluista lapsille, nuorille ja vanhemmille Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula muistuttaa, että kuntien ja valtion viranomaisten tulee tiedottaa lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista tehokkaasti ja ymmärrettävästi. Tiedon ja neuvonnan tulee tavoittaa myös lapset ja nuoret. Viranomaisten joukko on Suomessa moninainen. Vanhemmat eivät useinkaan tiedä, mihin ottaa yhteyttä, jos kokevat lapsensa joutuneen epäasiallisen kohtelun tai oikeudenloukkauksen kohteeksi. Etenkin lastensuojelun piirissä olevat lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän tietoa ihmisoikeuksistaan ja oikeusturvastaan, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula huomauttaa. Lapsiasiavaltuutetulle tulee kansalaisilta vuosittain noin 500 yhteydenottoa, jotka koskevat pääosin lastensuojelua, erotilanteita, koulua, mediaa ja mainontaa, lasten yleistä kohtelua ja päivähoitoa. Yhteydenotoista lapsiasiavaltuutettu saa tärkeää arkista tietoa vanhemmilta, isovanhemmilta ja ammattilaisilta ja tekee niiden perusteella aloitteita päättäjille. Huomattava osa yhteydenottajista kaipaa myös neuvontaa, jota heidän tulisi saada omasta kunnastaan. Netti ei yksin riitä palveluohjaukseen vaan tarvitaan myös henkilökohtaista puhelinneuvontaa. Esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tulee voida tavoittaa sosiaalityöntekijä myös virkaajan ulkopuolella. Sosiaali- ja potilasasiamiesten tulee aktiivisesti tiedottaa palveluistaan sekä vanhemmille että myös nuorille, Aula muistuttaa. Lapsiasiavaltuutetun toimistoa perustettaessa kahdeksan vuotta sitten ei osattu ennakoida laajaksi vakiintunutta kansalaisten neuvontatarvetta lasten, nuorten ja perheiden asioissa. Moni yhteydenottaja joutuu odottamaan vastausta liian pitkään. - Viisihenkinen toimistomme tarvitsee lisää henkilökuntaa, jotta ihmisille voidaan vastata kohtuullisessa ajassa. Perustehtäviimme kuuluu paljon muutakin, lasten mielipiteiden selvittämistä ja hyvinvoinnin seurantaa, lapsen oikeuksien tiedottamista ja vaikuttamistyötä. Missään vastaavan kokoisessa maassa lapsiasiavaltuutetun työtä ei tehdä näin pienellä henkilöstömäärällä, Aula toteaa. Lastensuojelun pelastusohjelma pian toimeksi Lapsiasiavaltuutettu luovutti vuoden 2013 vuosikirjansa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle elokuussa. Vuosikirja arvioi lapsen oikeuksien tilaa lapsiasiavaltuutetulle tulleiden kansalaisyhteydenottojen valossa. Yleisin aihepiiri yhteydenotoissa on ollut vuosien ajan lastensuojelupalvelut. Viime vuonna 8-vuotiaan tytön kuolema ja oikeudenkäynti saivat erityisesti kansalaiset vaatimaan kohennusta lastensuojelun toimintaan. Lastensuojelun toimivuutta ja viranomaisyhteistyötä on ministeriöissä selvitetty ansiokkaasti kahdessakin työryhmässä, joiden ehdotukset valmistuivat alkukesästä. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä huomioi kiitettävästi myös lasten ja nuorten oman kokemusasiantuntemuksen hyödyntämisen. Lapsiasiavaltuutettu kannustaa peruspalveluministeriä panemaan työryhmien ehdotukset viivyttelemättä toimeen. Eväät lastensuojelun pelastusohjelmaksi ovat koossa. Valtiovallan tulee mahdollistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtaminen kokonaisuutena sekä vahvistaa palveluissa osaamista lapsen kohtaamisessa. Yhdellä sosiaalityöntekijällä asiakkaana olevien lasten enimmäismäärä tulee määritellä mieluiten asetuksella, Maria Kaisa Aula korostaa. Suomeksi ja ruotsiksi yksissä kansissa ilmestynyt vuosikirja on ladattavissa lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilta www. lapsiasia.fi/julkaisutja sitä voi tilata painettuna lapsiasiavaltuutetun toimistosta. Lisätietoja Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula Puh. 02951 63414 mariakaisa.aula@stm.fi Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula Herättelyä asiakassuhteissa, miten saan tuon pienen lapsen, niin vaille jääneen huomaamaan itsensä. Miten voisin helpottaa hänen ajatuksiaan itsestään kun en löydä sanoja, joita hän ymmärtäisi. Kuinka keinottomaksi terapeuttinen omahoitaja voikaan joskus itsensä tuntea hauraan asiakkuuden alussa. Miten lähestyä lasta, joka on arka ihmissuhteille ja kokee turvattomuutta vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Mistä löytää luottamus korjaavan kokemuksen voimaan kun lapsi kommunikoidessaan käyttää enimmäkseen väkivaltaa, repii ja riuhtoo kaikkea minkä käsien ulottuville vain saa. Me hoitotyön ammattilaiset sosiaalialalla tarvitsemme päivittäin aimoannoksen luovuuden Beroccaa, jotta voimme olla hyödyksi asiakkaillemme. Meillä pitää olla vahvat taustarakenteet työssämme, jotta voimme säiliöitämme varauksetta tyhjennellä taas täyttääksemme ne uudelleen. Me olemme meidän pieniä, hauraita asiakkaitamme varten työhömme kouluttautuneet. Muuttuvan ja kokemushaluisen yhteiskunnan haasteet pitävät ammatillisuutemme hyvässä liikkeessä. Jatkuva kouluttautuminen ja ammattilaisten välinen kokemuksellisuus ilmiöistä ja toimivista käytänteistä on osa työtämme. Mutta osa työtämme on myös kyky muuttaa omaa ajattelua tai toimintaamme asiakassuhteissa. Lapsella on malli, opittu maneeri jolla hän käyttäytymistään säätelee. Tai sitten hän keksii toistaan hurjempia tapoja herätellä lähellä olevaa aikuista. Lapsi myös uteliaana tutkii kuinka häneen reagoidaan. Tällainen itseään toistava suhde muuttua herkästi kissanhännävedoksi ja osapuolet rupeavat tarkastelemaan kumpi selviää milloinkin voittajana. Katoaa vuorovaikutus ja kommunikointi vähenee. ---- me tulemme näkyviksi vain toistemme kautta --- Jos emme koe olevamme suhteessa kehenkään tai mihinkään, emme ole mitään. Asiakassuhteen luomisessa on tärkeä saada syntymään kiintymystä johonkin johon voimme yhdessä liittyä. Siitä lähtee kehittymään vuorovaikutusta ja asteittain saamme tilaa lisätä kommunikointia. Jos emme ole uteliaita tai reagoi toiseen, emme saa aikaiseksi suhdetta. Myös ympäristö on suhde, siinä ihminen pääsee toisenlaiseen tietoisuuden tilaan. Suhteen rakentaminen ympäristöön on vahva tietoisuuden tavoittaminen lapselle. Lapsi hyötyy konkreettisesta kokemuspohjasta ja saa tunteille helpommin sanoja. Lapsen kanssa työskentelyssä luovuus on merkittävää. Sattuma on luovan ihmisen paras ystävä. Jos aina teemme samalla tavalla onnistumiset ja epäonnistumiset ovat ennustettavissa eikä sattumaa ole. Luovasti tekemällä varmistamme tekemisen ja näin innovaatiot luo sattumia. Vuorovaikutus pysyy raikkaana ja kiinnostus kommunikointiin lapsella säilyy tai vahvistuu. Hyvän tilan luomisen kulmakiviä ovatkin huumori ja tarinat. Meidän mahdollisuudet ammattilaisina näyttävät näin kirjoituksen lopussa melko rajattomilta. Ja sitä ne saavat ollakin. Kun yrittäminen ja tapojen muuttaminen jatkuu varmistamme, että meidän asiakaslapsissamme on tulevaisuus. Pia Penttala, Vihdin sosiaali- ja kuntoutusalan Tukikohta OY

8 Viikari-Koti kehittänyt palvelujaan lastensuojelun avohuollon tukitoimeksi Viikari-koti on tarkoitettu 12-18-vuotiaille sijaishuollon tarpeessa oleville lapsille ja nuorille. Viikari-koti tarjoaa sekä pitkäaikaista sijaishuoltoa että lyhytaikaista lastensuojelutarpeen arviointia. Viikarissa on alusta alkaen panostettu erityisesti laatutyöskentelyyn, laatusertifikaatti lastensuojelun sijaishuoltotyölle Viikari-kodissa myönnettiin vuonna 2007. Viikari-koti hoitaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria, joilla on sosiaalista sopeutumattomuutta ja / tai psyykkisiä vaikeuksia tai jotka ovat turvattomuuden vuoksi avun tarpeessa. Viikarikoti sijaitsee maaseudulla, noin kuuden kilometrin päässä Porin keskustasta. Viikari-kodissa on kaksi asumisyksikköä: Töyssylä ja Tyynelä, joissa on yhteensä 13 paikkaa. Viikari-kodin ja Konkarikodin toimintaa ylläpitävät osakeyhtiöt, joiden omistajia ovat molemmissa laitoksissa työskentelevät naisyrittäjät Taija Brander ja Elina Vahvelainen. Maakunnallista tunnustusta yrittäjät saivat työlleen vuonna 2008, kun Viikari-koti Oy valittiin Satakunnan vuoden yrittäjäksi. -Hoito- ja kasvatustyön perusperiaatteet ovat sekä Viikarikodissa että Konkarissa hyvin samanlaiset, koska molempien lastensuojelulaitosten arvot ovat samat. Yrittäjien luomat arvot ohjaavat kaikkea toimintaa. Lastensuojelulaitosten arjessa on tärkeä näkyä lastensuojelulain hengen noudattaminen, ihmisyyden kunnioittaminen, toiminnan lainmukaisuus sekä henkilöstön arvostaminen, Taija Brander kertoo. -Viikari-Kodin kaikessa hoito- ja kasvatustyössä on perustana aktiivinen työote ja kuntouttava näkökulma. Työ on aina lapsilähtöistä ja keskiössä on lapsen etu. Myös lapsen perhe on mukana lapsen elämässä koko hoito- ja kasvatustyön ajan. Lasten perheiden kanssa työskennellään suunnitellusti. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vanhempien vertaistukiryhmään. Vertaistukiryh- Viikarin kuntosali. miin on toistaiseksi osallistunut vain Viikariin tai Konkariin sijoitettujen lasten vanhempia. Toimintaa on mahdollista laajentaa myös muualle sijoitettujen lasten vanhemmille. - Perheen kanssa tehtävä työ painottuu nyt aiempaa tiiviimmin Viikari-Kodin toiminnassa, jossa entistä enemmän toteutetaan perheiden kanssa tehtävän työn malleja myös avohuollon palveluina, Brander luonnehtii Viikari-Kodin toimintaa. Osaava henkilöstö on vaativassa lastensuojelutyössä tärkein voimavara -Lapsia hoitaa, huoltaa, kasvattaa ja opettaa molemmissa lastensuojelulaitoksissa oma hyvin koulutettu moniammatillinen työryhmänsä. Työryhmä koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Vakituisessa työsuhteessa oleva, osaava henkilöstö onkin vaativassa lastensuojelutyössä tärkein voimavara, Brander korostaa. -Olemme kouluttaneet henkilökuntaamme ja tällä hetkellä meillä on uusi päihdetyöntekijä sekä psykiatrian hoitotyön erikoistumiskoulutuksen käyneitä työntekijöitä, Brander mainitsee. Lasten ja henkilökunnan pesiskarnevaalit Viikarin kentällä. Yhteisöllisyys ja luottamus yksiköiden sisällä auttavat hoito- ja kasvatustyössä pääsemään hyviin tuloksiin - Jokaisella lapsella on omaohjaaja, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti hänen asioistaan. Sekä sijoituksen alkaessa että sen aikana tehdään hoidon ja sijaishuollon tarpeen arviointia. Kasvatuksessa käytetään nk. porrasmenetelmää, jossa siirrytään ongelmakeskeisestä toiminnasta tavoitekeskeisyyteen. Hoidon ja kasvatuksen tukena voidaan käyttää myös kriisihoitoa, jolloin aikuinen on lapsen kanssa ympäri vuorokauden, Brander selvittää. -Sekä Viikariin että Konkariin sijoitetuilla lapsilla on usein koulunkäyntivaikeuksia taustallaan. Viikari-kodin pihapiirissä sijaitsee Porin kaupungin alaisuudessa toimiva opetusyksikkö, jossa turvataan yksilöllisillä opetusmenetelmillä nuorten koulunkäynti. Tässä Lastun koulussa voivat opiskella sekä Viikarin että Konkarin lapset. -Nuorten tunne-elämän tukemiseen on mahdollista käyttää musiikkia ja kuvataidetta terapeuttisesti. ARTryhmämenetelmän<http:// www.suomenart.com/?page_ id=8> avulla harjoittelemme sosiaalisia ja moraalisia taitoja sekä vihan hallintaa. Menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoite on, että nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä, Brander selvittää -Näistä ryhmämenetelmistämme viemme malleja myös avohuollon puolelle, jossa voimme tarjota mm. vanhempien vertaistukiryhmiä, kuvataideterapeuttisia ryhmiä ja perhe-artia, Brander kertoo. Toiminnallisuus yhtenä kasvatustyön menetelmänä -Toiminnallisuus on molemmissa lastensuojelulaitoksissa yksi keskeinen kasvatustyön menetelmä. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajat toimivat yhdessä lasten kanssa viikoittain omissa harrasteryhmissä. Harrasteryhmistä on vuosien varrella perinteisesti suosituin ollut liikuntaryhmä, muut ryhmät ovat vaihdelleet vuosittain lasten mieltymysten mukaan. Lapsille järjestetään myös heidän kanssaan yhdessä erilaisia toiminnallisia illanviettoja, retkiä ja leirejä. Lisäksi Porissa on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti. Itsenäistymisen tukeminen Lapsen sijoituksen päätyttyä työskentelyä nuoren kanssa voidaan tarvittaessa jatkaa. Jälkihuolto on tarkoitettu kotiutuvalle tai itsenäistyvälle nuorelle. Jälkihuoltotyötä tekee nuoren omaohjaaja. Hän tukee nuorta mm. opastamalla häntä edelleen arkipäivän ongelmatilanteissa sekä tapaamalla hänen vanhempiaan ja muuta verkostoaan. - Viikari-kodin pihapiirissä on myös asunto Viikari-kodissa olleelle nuorelle itsenäisen asumisen opetteluun. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajat tukevat nuoren itsenäistymistä. -Viikari-kodissa harjoitellaan itsenäistymisessä tarvittavia taitoja koko sijoituksen ajan. Itsenäistymisen lähestyessä nuori siirtyy itsenäistymisportaille. Silloin nuori kertaa ja opettelee suunnitelmallisesti itsenäistymiseen tarvittavia taitoja. Itsenäistymisportailla olevat nuoret voivat osallistua myös itsenäistyvien nuorten ryhmään, Taija Brander selvittää. Palautetta vaativasta työstä -Lasten sijaishuoltoon liittyvästä vaativasta työskentelystäkin tarvitaan palautetta. Itsenäistyneet nuoret, jotka pitävät aikuisina yhteyttä ja käyvät vierailulla sekä Viikarissa että Konkarissa, auttavat jaksamaan uusien haastavien tilanteiden kanssa. Miltei poikkeuksetta yhteyttä ottaneet nuoret osaavat jonkin ajan kuluttua antaa arvoa saamalleen tuelle ja avulle. Yhteystiedot: Viikari-koti Säikäntie 24 Pori Töyssylä 02 637 5601 Tyynelä 02 637 5635 www.viikari-koti.fi Keskustelut aiemmin sijoitettujen nuorten kanssa, heidän elämänsä korjaantuminen, työ- tai opiskelupaikka sekä heidän mahdollinen perheensä, toimivat parhaana palautteena meille yrittäjille. Tulemme aina myös muistamaan ensimmäisen nuoremme hääjuhlat, joihin saimme osallistua, Taija Brander kertaa hienoja hetkiä. Konkari on profiloitunut nuorten itsenäistymisohjelmaan Konkari-koti on vuonna 2006 perustettu lastensuojelulaitos lähellä Porin keskustaa Annankadulla, Länsipuiston tuntumassa. Konkari on tarkoitettu 10-18 -vuotiaille lapsille. He voivat siirtyä Konkariin toisesta sijaishuoltopaikasta, kotoaan tai sairaalasta. Konkarissa on kaksi asuinyksikköä Puistola ja Annala, joissa on yhteensä 14 paikkaa. -Lapsen sijoituksen alkuvaiheessa Konkarin perhetyöntekijä ja lapsen omaohjaaja toteuttavat perhetapaamisia. Perhetapaamiset ovat sekä lapsen että perhetilanteen selvittelemiseksi. Perhetyöntekijä tekee arviota perhetyön tarpeesta, jonka pohjalta laaditaan jatkosuunnitelma yhdessä lapsen sekä vanhempien ja asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lisäksi jokainen Konkarin hoito- ja kasvatustyönohjaaja tukee vanhemmuutta perhetapaamisten ulkopuolella, Elina Vahvelainen kertoo. -Lapsen vanhempiin ollaan yhteydessä viikoittain tai sopimuksen mukaan. Perhetyöntekijä ja lapsen omaohjaaja tekevät kotikäyntejä. Konkarilla on mahdollisuus tarjota myös laajempaa perhetyönpalvelua. Musiikkia ja kuvataidetta kuntouttamiseen -Kerran viikossa meillä Konkari-koti Annankatu 14, Pori Puistola 050 919 3958, Annala 044 767 1301 www.konkari-koti.fi järjestetään toiminnallinen musiikkiryhmä nuorille, jotka hyötyvät siitä. Musiikki on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä. Jokaisella nuorella on yksilölliset tavoitteet musiikkiterapeuttisessa ryhmässä, Elina Vahvelainen kuvailee. -Viikari-kodissa on mahdollisuus kuvataideterapeuttiseen kuntoutukseen yksilö- tai ryhmätapaamisissa. -Itsenäistymisohjelma valmistaa nuorta itsenäiseen elämään -Itsenäistymisohjelmassa nuori opettelee käytännön taitoja ja vastuuntunnon ottamista omista asioista. Ohjelma on kuusiportainen. Jokaiselle portaalle sisältyy oma aihekokonaisuus ja nuori siirtyy asteittain portaalta toiselle. Itsenäistymisohjelma on yksilöllinen. Jokaisessa vaiheessa nuori on tarvitsemansa ajan. Itsenäistymisohjelma aloitetaan mahdollisuuksien mukaan vuosi ennen sijoituksen suunniteltua päätymistä. Itsenäistymisohjelman aikana nuori osallistuu Konkarin itsenäistymisryhmään, Vahvelainen täsmentää. Konkarissa tehdään jälkihuoltoa kotiutuvalle sekä itsenäistyvälle nuorelle -Kotiutuvan nuoren jälkihuoltoa hoitaa lapsen omaohjaaja, kun taas itsenäistyvän nuoren jälkihuollosta vastaa jälkihuollon ohjaaja. Jälkihuoltotyön laajuus sekä sisältö sovitaan asiakassuunnitelmaneuvottelussa yhdessä lapsen, vanhempien, lapsen asioita hoitavan sosiaalityöntekijän sekä Konkarin kanssa. Päihdetyössä kuljetaan nuoren rinnalla vaikeina hetkinä - Konkarissa tehtävä päihdetyö on ehkäisevää päihdetyötä - varhaista puuttumista. Nuoren kanssa käydään yksilöllisiä keskusteluja, joissa arvioidaan nuoren päihteiden käyttö ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet. -Päihdetyön tavoitteen on nuorten sosiaalisen kasvun vahvistaminen sekä elämänhallinnan tukeminen ja kannustaminen päihteettömään elämään. Päihdetyön tarkoituksena on kulkea nuoren rinnalla vaikeina hetkinä sekä vahvistaa nuoren itsetuntoa. Päihdetyössä ohjataan ja autetaan nuoruuden myllerryksen keskellä, Elina Vahvelainen määrittelee.

9 Mediverkko ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia erityistason lastensuojelupalveluita Mediverkko toimii kuntien luotettavana yhteistyökumppanina lastensuojelupalveluissa tarjoten monipuolisia ratkaisuja niin vaativaan sijaishuoltoon, vahvasti tuettuun perhehoitoon kuin intensiiviseen avomuotoiseen ja ennaltaehkäisevään työskentelyyn perheiden kanssa. Tavoitteenamme on tarjota kunnille monipuolisia, vaikuttavia ja laadukkaita lastensuojelupalveluita luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Kun sijaishuoltoa tarvitaan ongelmien haastavuuden ja monimutkaisuuden takia, tavoitteellisella, intensiivisellä ja lyhyemmällä sijoitusjaksoilla vahvan osaamiseen omaavaan erityisyksikköön saadaan yleensä nopeammin tuloksia aikaan, kuin perinteisessä laitos- tai perhekotihoidossa. Toisaalta pyrimme tarjoamaan erityisesti nuorempien lasten kohdalla ensisijaiseksi vaihtoehdoksi joko sijoitusta koulutettuun ja vahvasti tuettuun sijaisperheeseen tai koko perheen tilanteen hoitamista pääsääntöisesti avomuotoisena kuntoutuksena ilman kodin ulkopuolelle tapahtuvaa sijoitusta. Näillä ratkaisuilla pystymme sekä tarjoamaan kunnille kustannustehokkuutta että asiakasperheille inhimillisyyttä ja kestäviä ratkaisuja. Ilmaria-kodit Juankoskella Pohjois-Savossa toimiva Ilmaria-kodit on erikoistunut jo 13 vuoden ajan erittäin haastavien ja psyykkisesti oireilevien nuorten kuntoutukseen ja sijaishuoltoon. Ilmariassa pystytään vastaamaan hyvin esim. neuropsykiatrisesti, masennuksella, harhaisuudella, käytöshäiriöillä ja itsetuhoisuudella oireilevien nuorten tarpeisiin. Yksiköissä hoidetaan myös päihdeongelmaisia ja rikoskierteessä olevia nuoria, kaksoisdiagnoosinuoria sekä nuoria, jotka tulevat psykiatriselta osastolta, mutta eivät ole varsinaisen sairaalahoidon tarpeessa. Ilmaria on vahvasti miehitetty ja rajat löytyvät rajummallekin oirehtijalle. Tehostetun lähihoidon osalta nuorella on vuorokauden ympäri työntekijä vierellään. Tulokselliseen hoitoon on hyvät edellytykset kuntoutumisen etenemisen mukaan porrastetussa, eri osastoista ja kahdesta toimipisteestä rakentuvassa kokonaisuudessa. Kaksi osastoista sijaitsee maaseudun rauhassa Pisankoskella ja yksi Juankosken keskustassa. Varatie Vihti Varatie Vihti on tarkoitettu 13 17-vuotiaille haastavasti oirehtiville huostaan otetuille tai avohuollon tukitoimena sijoitetuille nuorille. Varatie Vihti on erikoistunut nuorisopsykiatrisen hoitotyön toteutukseen sijaishuollon viitekehyksessä. Yksikössä pystytään vastaamaan psyykkiseen oireiluun (mm. masennus, syömishäiriöt) ja usein niihin liittyviin käytöshäiriöihin ja rajattomuuteen kotona ja/tai koulussa. Alkavan päihteiden käytön pysäyttäminen ja kriisiytyneen elämäntilanteen haltuunotto on tyypillinen sijoituksen tavoite. Perusopetuksen järjestämisen osalta erityisen tehokkaaksi on osoittautunut Varatie Vihdin tiloissa toimiva kahden erityisopettajan erityisluokka. Varatie Vihti sijaitsee rauhallisella ja luonnonläheisellä alueella pienkerrostalossa Vihdin kirkonkylän välittömässä läheisyydessä Länsi-Uudellamaalla. Varatie Tervakoski Varatie Tervakoski on kymmenen vuotta toiminut sijaishuollon erityisyksikkö, joka on erikoistunut lapsiin, joilla on vakavaa neuropsykiatrista oireilua tai neuropsykiatrinen diagnoosi ja yleensä vakavia koulunkäynnin ongelmia. Osastojen ja yksikön yhteydessä toimivan kaksiluokkaisen erityiskoulun toiminta on järjestetty siten, että arki on mahdollisimman hyvin strukturoitua (mm. osasto- ja lapsikohtaiset päiväohjelmat). Yksikön henkilökunta omaa erityisen hyvät taidot työskennellä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kanssa (esim. autismikirjo, asperger, ADHD) neuropsykiatrisen valmentamisen työotteella. Lapsikohtainen neuropsykiatrinen valmennus kuuluu tarvittaessa sijoitusprosessiin. Varatiellä on myös hyvät valmiudet ottaa vastaan psykiatrisesti erittäin vaativasti oireilevia alakouluikäisiä lapsia. Yksikkö on toiminut kesästä 2007 asti uusissa ja toimintaa varten vasten suunnitelluissa tiloissa Janakkalan Tervakoskella hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsinki-Tampere-Turku talousalueen keskellä. Karekuntoutus Karekuntoutus tarjoaa monipuolisia lastensuojelupalveluja huostaan otetuille ja avohuollon tukitoimina sijoitetuille 12 18-vuotiaille nuorille. Karekuntoutuksen osaamis- ja painopistealueet ovat koulu ja oppimisvaikeuksien tuki, laaja-alainen kuntoutus sekä perhetyö ja perhekuntoutus. Karekuntoutuksella on Pielavedellä kaksi lastenkotia, Karekoti ja Puistotien lastenkoti. Kokonaisuuteen kuuluu myös Pohjois-Keiteleellä sijaitseva arviointi- ja vastaanottoyksikkö PoKeLa. Ennaltaehkäisevää lastensuojelun perhetyötä tekee perhekeskus Family-Care, jossa on tilat neljän perheen laitosmuotoiselle kuntoutukselle ja josta käsin tehdään myös avotyötä perheisiin Pohjois-Savon ja pohjoisen Keski-Suomen alueella. toutus yhdistää systeemisen, narratiivisen ja psykodynaamisen perheterapian sekä perheen kehityksen lähivyöhykkeillä tapahtuvan arjen tukemisen yhtenäiseksi perheen turvaverkoksi. Moniulotteinen perheterapian keinoin tehtävä perhekuntoutus on tutkitusti useimmiten inhimillinen, turvallinen, tuloksellinen ja kustannuksiltaan tehokas tapa korvata lapsen tai nuoren huostaanotto ja pitkä laitossijoitus hankalassakin lähtötilanteessa. Myrskyn Silmän palveluvalikoimaan kuuluvat myös tuetut perhesijoitukset, joissa hoidamme koko prosessin perheiden rekrytoinnista ja valmentamisesta lähtien perhesijoituksen aikaiseen tukeen. Sijaisperheiden tukemisessa hyödynnämme kattavaa terapeuttista ja kuntouttavaa osaamistamme. Myrskyn Silmän toimitilat ovat aidosti! Paikkakyselyt ja tiedustelut yksiköidemme johdolta: Varatie Tervakoski: Eija Juote, puh. 050 331 6966 Varatie Vihti: Lauri Jolula, puh. 045 773 24285 Ilmaria-kodit Juankoski: Minna Willman-Hietala, puh. 0400 284 226 Karekuntoutus Pielavesi: Maija Lukkarinen, puh. 044 320 4772 Myrskyn Silmän perhepalvelut pääkaupunkiseutu ja muu Suomi: Antti Joensuu, puh. 041 519 6544 Myrskyn Silmän perhepalvelut Varsinais-Suomi: Jussi Sutinen, puh. 040 1522109 ILMARIA-KODIT KAREKUNTOUTUS MYRSKYN SILMÄ VARATIE kodikkaita ja turvallisia ympäristöjä perhekuntoutukseen ja muuhun psykososiaaliseen tukeen. Siuntiossa sijaitseva Kanalan kartano ja Turussa Paattisilla sijaitseva Tyynelä tarjoavat perhekuntoutuksen intensiivijaksoja, eläinavusteisia ja toimintakokemuksellisia kuntoutuspäiviä sekä erilaisia perheterapeuttisia interventioita. Myrskyn Silmän perhepalvelut Myrskyn Silmän perheterapian keinoin tehtävä perhekun-

10 CTM OY SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT: LASTENSUOJELUPALVELUITA KUNTIEN MUUTTUVIIN TARPEISIIN CTM Oy Sosiaali- ja terveyspalvelut on 2000 -luvun alussa perustettu suomalainen sosiaalialan perheyritys, jota johtaa lastensuojelun vankka ammattilainen ja pitkän työhistorian sosiaali- ja terveysalalla tehnyt TtM Tina Mäkelä. Hän on myös mukana Lastensuojelun Keskusliiton ja valtakunnallisten lastensuojelujärjestöjen toiminnassa ja on sitä kautta tuomassa vankat lastensuojelulliset näkemykset ja ajantasaisen tiedon myös omaan yritykseensä. CTM Oy:n toiminnan painopiste on vuodesta 2004 lähtien ollut lastensuojelun sijaishuollonpalveluiden tuottamisessa. Myös jälkihuollon palvelut ovat osa arkea. CTM Oy Sosiaalija terveyspalvelut on viidellä sijaishuollon yksiköllään yksi suurimmista lastensuojelupalveluiden tuottajista Varsinais- Suomessa. CTM Oy:n Mynämäen yksiköiden yhteydessä on myös oma koulu, josta jo useat sijaishuollossa olleet lapset ovat saaneet peruskoulun päättötodistuksen. CTM Oy on yritys, jossa lastensuojelutyötä tehdään ammattitaidolla, pitkällä kokemuksella sekä jokaisen lapsen oikeuksiin kuuluvalla lämmöllä. Tehdyn työn vaikuttavuutta mitataan jatkuvasti, ei ainoastaan osana auditointia. Yrityksen tärkein tavoite on tuottaa palveluita, jotka vastaavat lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja kunnan sijaishuollolle asettamiin tavoitteisiin. Työssä painottuu lapsi keskiössä - osallisena omassa hoidossaan. Lasta kuullaan omia asioitaan koskevassa päätöksenteossa. Perheiden ja lapsen lähiverkoston kuuleminen ja osallisuus ovat tärkeitä. Pienryhmäkoteja ja erityisyksiköitä CTM Oy:llä on viisi lastensuojeluyksikköä, joista kaksi sijaitsee Turun Kakskerrassa, kolme Mynämäellä. Yrityksen sijaishuollon yksiköt ovat sekä perus- että erityisyksikköjä, jotka osaltaan vahvistavat yrityksen visiota katkeamattomasta lastensuojelun palveluketjusta. Palveluketjuun kuuluu lisäksi sijaishuollon aikana 16 -vuotta täyttäneiden nuorten itsenäistymisen opetteluun tarkoitetut yksiöt pienryhmäkotien pihapiirissä. Sijaishuollon päätyttyä yritys tarjoaa jälkihuollon palveluita lapsen palattua kotiin tai nuoren muutettua itsenäiseen elämään. Mynämäellä sijaitsevat erityisyksiköt, joissa on vahvaa psykiatrista erityisosaamista, mahdollistavat lapsille tarvittaessa lyhytkestoisen, tiukkarajaisen hoitojakson tai pidemmän sijoituksen erityisyksikössä. Oikea-aikainen ja oikeassa paikassa tapahtuva sijaishuolto on lapsen oikeus. Mynämäen erityisyksiköt ovat erikoistuneet myös kiireellisiin sijoituksiin. Kiireellisten sijoitusten toimintamalli on tarkkaan suunniteltu ja käsittää erityistyöntekijöiden arviot ja lausunnot sijoituksen ajalta. Kiireellisten sijoitusten aikana kannetaan vastuuta myös lapsen koulutyöskentelystä lapsen kunto huomioiden. Arki erilaisissa sijaishuollonyksiköissä Turun Kakskerrassa sijaitsevat Pienryhmäkoti Merilinna ja Pienryhmäkoti Myllylinna ovat tarjonneet vuosien aikana hyvän ja turvallisen kasvuympäristön lapsille, joilla ei ole tarvetta erityisyksikköön tai joita ei ole voitu sijoittaa perhehoitoon. Silloin kun perhehoitoa ei lapselle voida tarjota, voi myös laitoshoito tarjota lapselle vankan ammatillisuuden ja erityisosaamisen lisäksi kodinomaisuutta, korvaavia ihmissuhteita ja sylin lämpöä. Tästä Myllylinnassa ja Merilinnassa on kokemusta sekä paljon saatua hyvää palautetta niin sijoittavilta kunnilta kuin sijaishuollossa olleilta lapsilta. Molemmissa pienryhmäkodeissa on tehty hyvää työtä ja saatu tuloksia aikaan. Lastensuojelukeskus Hovilinna Mynämäellä muodostaa lastensuojelun palvelukokonaisuuden, jossa sijoitetut lapset voivat saada hyvää sijaishuoltoa joko Pienryhmäkoti Hovilinnan tarjoamana tai erityisyksikkö Versossa tai Nupussa. Erityisyksikkö on hyvä sijaishuollon paikka silloin kun lapsi tarvitsee kuntoutuakseen tiukkoja rajoja, strukturoitua arkea, psykiatrista erityisosaamista ja koulutyöhönsä paljon tukea ja yksikön pihapiirissä tapahtuvaa pienryhmä- / erityisopetusta. Erityisyksiköt tekevät saumatonta yhteistyötä lasten terapiatahojen sekä yksiköissä toimivien erityisosaajien, psykologin, psykiatristen sairaanhoitajien, eläinavusteisen terapeutin yhteistyöpsykiatrin psykologi/ psykoterapeutin ja toimintaterapeutin kanssa. Hoito- ja kasvatustyön kokonaisuus muodostuu arjessa vankasta lastensuojeluosaamisesta, moniammatillisen työtiimin ja erityisosaajien yhteistyöstä ja lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisista tukitoimista. Myös perusyksiköt voivat käyttää hoito- ja kasvatustyön tukena yrityksen muiden yksiköiden osaamista ja kokemusta, erityisosaajien konsultointia sekä laajaa erityisosaajien yhteistyöverkostoa. Oma koulu lasten kasvatustyön tukena Mynämäellä sijaitsevien erityisyksikkö Nupun ja Verson pihapiirissä on oma koulu, jossa erityisyksiköiden lapset voivat saada yksilöllistä pienryhmäopetusta. Tarvittaessa myös samassa pihassa sijaitsevan Pienryhmäkoti Hovilinnan lapset voivat käydä pihakoulua, vaikka ensisijaisesti tavoitteena onkin, että pienryhmäkotiin sijoitetut lapset käyvät koulua kahden kilometrin päässä sijaitsevassa Laurin koulussa. Elokuussa oman pihakoulun käyttöön saatiin uusi opetustila, joka mahdollistaa aiempaa paremmat opetustilat koululle sekä luo mahdollisuuden jakautua oppimista paremmin tukeviin pieniin opetusryhmiin. Mynämäen kunta on lisännyt panostustaan opettajaresurssiin ja nyt koululla on kaksi opettajaa lisänä kolmas resurssiopettaja. Koululla on myös oma rehtori. Kouluavustajia on kolme, joista yksi yrityksen palkkaamana, jotta päivittäinen yhteys yksiköiden ja koulun välillä toteutuisi yhteisten ruokailujen lisäksi myös tätä kautta. Yksilöllisen opetuksen sekä koulun ja yksikön välisen tiiviin yhteistyön ansiosta sellaisetkin lapset, joilla on ollut mittavia vaikeuksia koulunkäynnissään, ovat kyenneet käymään pihakoulua ja saamaan peruskoulun päättötodistuksen. Mynämäen koulutoimen alaisuudessa toimiva pihakoulu (Opetusyksikkö Leinikki) on jatkuvan kehittämisen kohteena ja yhdessä kunnan edustajien kanssa etsitään hyvinkin innovatiivisia ratkaisuja monille lapsille kovin haastavaan koulutyöhön. Sijoittavat kunnat ovat olleet erityisen tyytyväisiä sijaishuollonyksiköiden oman pihakoulun tarjoamiin mahdollisuuksiin lasten koulunkäynnin turvaamisessa. CTM Oy:ssä nähdään peruskoulun suorittaminen varmimmaksi tavaksi ehkäistä lasten syrjäytymistä yhteiskunnasta ja siksi lasten koulunkäyntiä tuetaan monin eri keinoin. Keskiössä oleminen ja osallisuus tärkeitä lapselle sekä perheelle CTM Oy:n lastensuojeluyksiköissä kaikessa hoito- ja kasvatustyössä on perustana aktiivinen työote ja kuntouttava näkökulma. Erityisesti työssä painotetaan lapsen kuulemista ja osallisuutta. Työ on aina lapsilähtöistä ja keskiössä on lapsi ja lapsen etu. Keskiössä on lapsen lisäksi aina myös lapsen perhe, jolla on tärkeä rooli sijaishuollon prosessin JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA Yksityinen lastensuojelulaitos idyllisessä Tevaniemen kyläkeskuksessa Pirkanmaalla. www.holvikoti.fi Lisätietoja: Kasvatusjohtaja Kirsi Kiuru 050 551 3899

11 onnistumisessa. Lapset eivät ole toiminnan ja työn objekteja vaan he ovat aina mukana rakentamassa omaa elämäänsä yhdessä laaditun hoito- ja kasvatussuunnitelman mukaisesti. Lasta kuullaan ja hänet otetaan mukaan omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Myös lapsen perhe on mukana lapsen elämässä koko sijaishuollonprosessin ajan. Lapsen perheen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Perheen kanssa tehtävä yhteistyö painottuu nyt aiempaa enemmän kaikissa CTM Oy:n omistamissa sijaishuollon yksiköissä. Yksiköissä on myös valmiudet intensiivisen perhetyöhön. CTM Oy:n sijaishuollon yksiköissä tehdyn työn tavoitteena on sijaishuollon alusta alkaen lapsen kotiuttaminen ja perheen jälleenyhdistäminen hyvin onnistuneen ja tuloksellisen sekä lapsen oikea-aikaisen sijaishuollon jälkeen. Lapset eivät ole yksiköissä odottamassa sijaishuollon päättymistä, vaan jokainen päivä käytetään lapsen aktiiviseen hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyöhön, jonka mahdollistavat yrityksen moniammatillinen työntekijäjoukko, monipuolinen menetelmäosaaminen ja hyvä erityisosaajien yhteistyöverkosto. Laadukasta lastensuojelua CTM Oy:n sijaishuollon yksiköiden toteuttamassa lastensuojelutyössä sekä yrityksen tuottamissa muissa palveluissa on alusta asti kiinnitetty huomiota palveluiden laatuun, jota varmennetaan ISO 9001: 2008 standardin mukaisella laatujärjestelmällä. CTM Oy oli vuonna 2009 ensimmäisten lastensuojelupalveluita tuottavien yritysten joukossa, jolle myönnettiin pitkän laatutyöprosessin jälkeen laatusertifikaatti. Yritykselle myönnettiin vuonna 2012 aiempaa laajempi laatusertifikaatti, joka käsittää myös vuonna 2011 avatut erityisyksiköt, sekä aiemman mukaisesti yrityksen tuottaman sijaishuollon prosessin, lastensuojelun oheis- ja erityispalvelut, johtamisprosessin sekä tukiprosessit. Sertifikaatti edellyttää vuosittain sisäistä ja ulkoista auditointia, joka varmentaa laadun toteutumisen yrityksen tuottamissa palveluissa ja toiminnassa. Sertifikaatti toimii myös kuntiin päin laadun vakuutena. CTM Oy:ssä sijaishuollon prosessin eri vaiheet eivät ole sattumanvaraisesti toteutettuja vaan ne ovat laatukäsikirjan mukaisesti huolella harkittuja ja aukikirjattuja. Laatua lastensuojelun arkeen - ei ole pelkkä iskulause CTM Oy:ssä, vaan se on sertifikaatin velvoite, joka koskee jokaista työntekijää ja jokaista päivää. CTM Oy:ssä arvostetaan laatutyötä, mutta vähintäänkin yhtä tärkeänä pidetään lämpöä ja läheisyyttä, joista hyvän ammattitaidon lisänä muodostuvat parhaat rakennusaineet lasten hyvälle hoito ja kasvatustyölle. Palveluiden vaikuttavuutta CTM Oy:ssä kiinnitetään jatkuvan laadun parantamisen lisäksi huomiota myös yrityksen tuottamien palveluiden vaikuttavuuteen. Kuntien panostus lastensuojeluun ja erityisesti lastensuojelun laitoshuoltoon on taloudellisesti todella merkittävä ja siksi niin palveluiden tuottajien kuin myös palveluiden ostajien on kiinnitettävä huomiota palveluiden vaikuttavuuteen. Sijaishuollon vaikutukset eivät lyhyellä aikavälillä ole kovin hyvin mitattavissa ellei mittareina käytetä lapsen kuntoutumista, arjen ja koulutyön sujumista, tarvittavien tukimuotojen keventymistä tai suurimpana vaikuttavuustekijänä sijaishuollon päättymistä ja perheen jälleenyhdistymistä. CTM Oy:ssä palveluiden vaikuttavuutta arvioidaan kuukausittain omavalvontaan liittyvillä mittareilla. Vaikuttavuutta on myös arvioitu pitkällä aikavälillä. CTM Oy:ssä on jo yli kahdeksan vuoden ajan seurattu sijaishuollossa olleiden lasten yhteiskuntaan sijoittumista sijaishuollon päättymisen jälkeen. Seuranta kertoo, että CTM Oy:n sijaishuollonyksikössä asuneet lapset ovat peruskoulun ja ammatillisten opintojen suorittamisen jälkeen pääsääntöisesti löytäneet hyvin paikkansa yhteiskunnassa. Tulokseen ovat vaikuttaneet sijaishuollon aikana tärkeäksi tavoitteeksi jokaisen lapsen kohdalla asetettu peruskoulun suorittaminen koulu- tai kotiopetuksessa, sekä tavoite peruskoulun jälkeen toteutettavista ammatillisista opinnoista. Osa lapsista on myös peruskoulun lisäksi suorittanut lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon ja päässyt jatkamaan opintojaan yliopistossa. Avohuoltoa tukevia palveluita sekä kiireelliset sijoitukset CTM Oy:n pienryhmäkoteihin voi sijoittaa joko huostaan otettuja tai avohuollon tukitoimena sijoitettuja lapsia. Rajoitustoimia koskevan lainsäädännön vuoksi erityisyksiköihin ei voida sijoittaa lapsia avohuollon tukitoimena. CTM Oy:n pienryhmäkodeissa on mahdollisuus tarjota erillisissä tiloissa avohuollon tukitoimena sijaishuoltoa myös teiniäidille ja vauvalle. CTM Oy:n yksiköiden pihapiirissä sijaitsevissa erillisissä asunnoissa on mahdollisuus toteuttaa jälkihuollon palveluita. Jälkihuollon palveluita voidaan tarjota myös yksikön ulkopuolella sijaitsevaan nuoren asuntoon. CTM Oy:llä on myös kokemusta kunnille tarjottavista, yksilöllisesti suunnitelluista ja asiakasperheen kotiin suunnatuista TUKIPA- lastensuojelupalveluista. TUKIPA- palvelut toteutetaan yhdessä kunnan kanssa tehdyn erillisen suunnitelman mukaisesti. CTM Oy:n Mynämäen erityisyksiköt ovat erikoistuneet kiireellisiin sijoituksiin. Kiireellisissä sijoituksissa on selkeä suunnitelma ja sisältö sekä koulutyöhön liittyvä toimintamalli. Lisää tietoa CTM Oy:stä löytyy yrityksen kotisivuilta osoitteesta www.ctmoy.fi Paikkakyselyt: Päivystyspuhelin 24 h puh. 040 669 3936 tai Tina Mäkelä puh. 040 747 0135. porukat.fi, 24/7 tuki ongelmatilanteiden ratkaisuun perheille Porukat.fi sivustolta löydät tietoa erilaisista ongelmatilanteista, voit kysyä ammattilaisilta apua tai soittaa sosiaalialan ammattilaisille kysyäksesi apua 24/7. Yksilö-, pari- ja perheterapeutti sekä neuropsykiatrinen valmentaja saatavilla päivittäin vaikeuksien ratkaisuavuksi. Metsäkoto Oy on avannut uudet nettisivut (porukat.fi), joiden avulla voit saada ammattilaisilta tietoa ja vastauksia huostaanottotilanteissa, nuoren itsenäistymisen tukemisessa, perheen ongelmissa ja terapian tukimuotona. 2+2 malli on käytössä laitoksiimme sijoitettavien lasten vanhemmille korvauksetta. Se sisältää perusasiat lasten sijoituksista ja prosessiin liittyvistä asioista ymmärrettävällä sanastolla. Mallin kehittämisestä nettiversioksi ja sen kehitysprosessista jatkossakin vastaa Päivi Sihvonen. Itsenäistymisen tuki (jälkihuolto), perhetyö, neuropsykiatrinen valmennus ja perhe-, pari- ja yksilöterapia ovat maksullista palvelua. alkaen. Jälkihuoltopalvelun tarkoituksena on että sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset ovat saatavillasi 24/7. Kun tulee ongelmatilanne, vaikka keskellä yötä, voit soittaa tai laittaa verkossa viestin ja saata vastauksen pikimmiten. Itsenäistymisen tueksi voit ostaa jälkihuoltopalvelun omalle nuorelle, joka esimerkiksi muuttaa pois kotoa tai aloittaa opinnot toisella paikkakunnalla. Jos olet itse kiireinen työssäsi, palavereissa tai muuten tavoittamattomissa, me voimme selvitellä ongelmatilanteita puolestasi. Terapiassa on käytössä sekä yksilö-, pari- että perheterapeutti. Sinulla on mahdollisuus sopia aika tapaamiseen ja yhdessä terapeutin kanssa arvioida tapaamisten ja nettiversion käytön suhde. Mitä tarvitset ja mikä on mahdollista. Porukat.fi sivuston ylläpidosta ja tiedoista vastaavat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan kokeneet ammattilaiset. Päävastuu itsenäistymisestä (jälkihuolto) on Henna Karinen-Räihällä ja Johanna Sukevalla, jotka ovat molemmat sosiaalialan kokeneita ammattilaisia. Jälkihuolto itsenäistymisen tueksi, perhetyö ja neuropsykiatrinen valmennus ja terapiat ovat maksullista palveluita, jonka toteutuksesta voit neuvotella toiminnanjohtajiemme, Päivin tai Minnan kanssa. Palvelun hankkijoista jokainen saa omat tunnukset palveluun ja palvelupaketti räätälöidään omien tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi. Palvelu on ollut saatavilla elokuusta 2013 Avopalveluista, perheiden avusta ja pari- ja perheterapiasta sekä neuropsykiatrisesta valmennuksesta vastaavat Minna Tolvanen, Satu Nieminen ja Arja Salminen (psykoterapeutti). Kaikki ovat terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Yksilöterapiaosuudesta vastaavat Sirpa Heinikangas (psykoterapeutti) ja Sanna Heinikangas (psykologi).

12 Pienryhmäkoti Kilpikallio on yksityinen ja kodinomainen ammatillinen perhekoti. Se on koti neljälle, avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetulle tai huostaanotetulle lapselle. Iältään lapset ovat 7-18 vuotiaita. Heidän kokonaisvaltaisesta kasvusta ja kehityksestä huolehtii kolmen hengen taitava ohjaajatiimi. Perhekodissa on ammatilllista asiantuntemusta ja kokemusta erilaisten lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Mm. AdHd, kehitysviiveet, psykiatriset ja sosiaaliset haasteet. Kilpikalliolaisten kasvatusresepti: Tukuittain tunnetta Roimasti rakkautta Paljon pirteyttä ja positiivisuutta Kohtuullisesti kuria Huomattavasti huumoria Roppakaupalla riemua Lisäksi omapäisyyttä oman maun mukaan. Annetaan kehittyä kauniissa ympäristössä ja nautitaan onnellisten lasten kera. Sopii niin sateisemmille kuin aurinkoisemmille päiville. Pienryhmäkoti Kilpikallio Katajamäentie 9, 52300 Ristiina Yksikön Johtaja Miia Koppi 040 48 66 290, miia.koppi@kilpikallio.fi Ohjaajat/Päivystys 040 48 66 292, posti@kilpikallio.fi www.kilpikallio.fi PERHEKOTI AURINKOPIHA Lapsilähtöistä, luotettavaa sekä laadukasta perhehoitoa kodikkaassa ympäristössä. Sijaitsee Hollolassa haja-asutusalueella luonnonkauniissa ympäristössä lähellä Vesijärveä. Toimintaperiaatteitamme: - Kodinomaisuus - Turvallinen kasvuympäristö - Aito välittäminen ja avoin vuorovaikutus - Jokainen lapsi nähdään yksilönä - Tuemme lapsen ja hänen biologisen verkostonsa suhteita ja yhteydenpitoa Yhteystiedot: Perhekoti Aurinkopiha Manskiventie 1290, 16790 Manskivi puh: 0400 340 929 e-mail: perhekoti.aurinkopiha@hotmail.com YKSIKÖT Lasten- ja nuortenkodit JUKOLA Pori, Noormarkku Kiinnipitävä yksikkö Kiireelliset sijoitukset TOUKOLA 6 18-v. Pori KONTIORINNE Pienten lasten yksikkö Ysikköjen yhteinen ERITYISOPETUS- RYHMÄ Noormarkun keskustassa Itsenäistymisyksikkö METSÄMAA 16 21-v. Pori Perhearviointi ja kuntoutus LEHMUSKOLON AVOHUOLLON YKSIKKÖ Pori Integroitua sosiaali- ja terveyspalvelua - Perhetyö - Psykiatrinen perhetyö - Tukihenkilötyö - Sijaisperheiden tuki ja valmennus - Psykoterapia - Koulutukset Asiakasohjaus, Kasvatustyönjohtaja: Miia Immonen puh. 044 533 5701 LEHMUSKOLO OY Vanhakoivistontie 12, 28360 Pori Toimitusjohtaja Jussi Leppänen puh. 040 733 7998 Syömishäiriöisten kuntoutusyksikkö KALLIO Ulvila - avataan 1.11.2013-5 ympärivuorokautista paikkaa - 4 paikkaa päiväkävijöille Asiakasohjaus: Johtaja Anu Louhelainen puh. 040 148 5227

13 Lastensuojelussa on jo pitkään haluttu muutosta lastensuojelun rakenteisiin Enemmän ehkäisevää työtä ja vähemmän sijoituksia. Perhehoito on haluttu nostaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi ja laitoshuoltoa halutaan vähentää. Nämä muutospyrkimykset eivät ole näkyneet sijaishuoltoon sijoitettujen lasten määrissä. Sijaishuoltoon sijoitetaan edelleen yhtä paljon lapsia ja nuoria kuin aiempina vuosina. Laitossijoitukset ovat usein erityisesti nuorten kohdalla käytetyin vaihtoehto. Perhehoidon vahvistaminen entisestään vaatisi myös selvästi parempaa resursointia perhehoidon toteuttamisen tueksi. Tulevaisuuden tavoitteiden lisäksi keskustellaan siitä, miten sijaishuollossa oleville lapsille ja nuorille järjestetään parasta mahdollista huolenpitoa sekä sellainen lapsuus ja nuoruus, josta on hyvä tai mahdollista ponnistaa aikuisuuteen. Sijaishuollon toimijoiden tehtävänä on vastata laadukkaan lastensuojelun ja sijaishuollon toteuttamisesta kaikissa olosuhteissa olipa toimija, toimintatapa tai toiminnan rakenteet mitkä hyvänsä. Lastensuojelua on arvioitu kuluneen vuoden aikana monien eri työryhmien ja asiantuntijoiden toimesta. Tiedämme, mitä lastensuojelussa pitäisi muuttaa. Tiedämme, mikä lastensuojelussa toimii ja että lastensuojelun asiantuntijoilla on vahvaa osaamista. Olemme opettelemassa entistä paremmin ottamaan myös lapset, nuoret ja heidän perheensä mukaan työn kehittämiseen. Tiedämme, että lastensuojelun ja sijaishuollon toimijoiden joukko koko ajan kasvaa ja vahvistuu. Miksi tästä huolimatta on vaikea saada todellisia muutoksia aikaan? Mistä siis löydämme vastauksen siihen, miten muutos pitäisi toteuttaa? Lapsen etu ei toteudu pykäläkohtaisilla uudistuksilla Lastensuojelulakiin ehdotetaan muutosta, jolla pyritään varmistamaan lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevien lasten mahdollisuuksia tavata sosiaalityöntekijäänsä riittävän usein. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä tapaamiskertojen tiheyden määrittäminen ei takaa niiden laatua ja lapsen edun toteutumista. Lastensuojelun kokonaisvaltainen uudistaminen vaatii myös muunlaista kohentamista kuin yksittäisten pykäläuudistusten avulla tehtyjä korjausliikkeitä. Lastensuojelulain muutosehdotuksessa esitetään, että lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevien lasten ja heidän sosiaalityöntekijöidensä tapaamiskertojen tiheyttä pitäisi jatkossa arvioida jo lapsen asiakassuunnitelmassa. Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa ehdotusta, mutta pitää sitä riittämättömänä. Ehdotettu muutos ei käytännössä turvaa sitä, että työntekijällä on mahdollisuuksia tavata lasta nykyistä enemmän. Tapaamisten toteutumisen varmistamiseksi tulisi samassa yhteydessä ratkaista myös työn organisointiin ja resursointiin liittyvät kysymykset, painottaa Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen. Jokaisella lastensuojelun asiakkaana olevalla lapsella tai nuorella tulisi ehdotuksen mukaan olla mahdollisuus saada aktiivisessa työskentelyvaiheessa vähintään kaksi tuntia kuukaudessa henkilökohtaista aikaa työntekijältään. Lastensuojelulain 30 :ssä säädetään, että lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Pelkkä tapaamisten määrän mekaaninen kirjaaminen ei vielä tuota laatua tai sisältöä lapsen tapaamisiin. Ennemminkin pitäisi pohtia sitä, miten yksilöllisten asiakassuunnitelmien kautta voitaisiin entistä selkeämmin ja paremmin määritellä lapsen tapaamiselle ja työskentelylle asetetut tavoitteet, Heinonen painottaa. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lapsen mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijäänsä tulee arvioida ja toteuttaa aina lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtien ja lapsen edun mukaisesti. Lapsella on oltava mahdollisuus oppia tuntemaan oma sosiaalityöntekijänsä ja luoda häneen hyvä ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, jossa on tilaa ja aikaa riittävästi lapsen kysymyksille ja pohdinnoille. Ongelmia tuottavat myös puutteelliset asiakassuunnitelmat. Muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston lastensuojeluun liittyvässä tuloksellisuustarkastuskertomuksessa todetaan, että avohuollossa asiakassuunnitelmien tärkeys tiedostetaan mutta niitä ei tehdä kaikille avohuollon asiakkaille. Lastensuojelulain velvoitteista huolimatta kuusi kuntaa kymmenestä ei vuoden 2012 tarkastuskertomuksen mukaan tehnyt avohuollon asiakkaalle asiakassuunnitelmaa. Myös asiakassuunnitelmien sisällössä ja laadussa on puutteita.!valtakunnalliset sijaishuollon päivät kutsuvat asettumaan samalle puolelle lapsen puolelle! Lastensuojelualan suurin vuosittainen tapahtuma järjestetään tänä vuonna Tamperetalossa Tampereella 1. 2. lokakuuta. Päivät kokoavat yli tuhat lastensuojelun ammattilaista etsimään ratkaisuja siihen kuinka sijaishuoltoa kehitetään entistä paremmaksi ja lapsen etu huomioivaksi. Erityisen hienoa on, että sijaishuollon päivien yhteydessä järjestetään Nuorten foorumi. Tiistaina 1.10. päivillä julkaistaan selvitys perheiden jälleenyhdistämisestä lastensuojelussa ja perheiden kanssa työskentelystä tilanteissa, joissa lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Lapset palaavat biologiseen perheeseensä huostaanoton tai sijoituksen jälkeen käytännössä harvoin. Selvityksessä on tarkasteltu perheiden jälleenyhdistämistä estäviä tekijöitä sekä perheille annetun tuen toimivuutta. Tiistaina kuullaan muun muassa myös Valviran tarkastajan Kristiina Ruuskasen puheenvuoro kasvatuskeinojen ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä sijaishuollossa ja PePPi-hankkeen projektipäällikkö Virpi Vaattovaaran esitys sijaisperheiden tukemisesta vapaaehtoisvoimin. Tiistaina julkistetaan myös Lastensuojelun Keskusliiton, Journalistiliiton, Viestinnän Keskusliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Talentia ry:n tuottama opas lastensuojelun ammattilaisille median kohtaamiseen, keskustellaan huostaanotettujen lasten koulunkäynnin tukemisesta, lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten kadonneiden vanhempien etsinnästä ja kuullaan lasten ja nuorten kokemuksia intensiivihoidosta. Keskiviikkona 2.10. espanjalainen professori Jorge Fernández del Valle kertoo lähisukulaisten luo sijoitettujen nuorten selviytymisestä Espanjassa. Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen pohtii lastensuojelun nykytilaa ja sitä kuinka varmistetaan, että lapsen etu toteutuu palveluissa. Projektisuunnittelija Hanna Hägglund Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitosta kertoo kuinka huostaanoton kokeneet vanhemmat itse kehittäisivät lastensuojelua. Keskiviikkona myös Pesäpuu ry:n ja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan asiantuntijat yhdessä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan kanssa kertovat kuinka lapset ja nuoret on mahdollista osallistaa mukaan kehittämään lastensuojelua. Paneelikeskustelussa puolestaan pohditaan onko huostaanotto pysyvä vai väliaikainen ratkaisu. Nuorten foorumi tiistaina 1.10..Päivien yhteydessä järjestetään tiistaina 1.10. myös oma tapahtumansa Nuorten foorumi sijaishuollon piirissä eläville nuorille. Jotta osaamme olla lapsen puolella, on meidän tunnettava lapsen tai nuoren näkemykset ja mielipiteet. Nuorten foorumi on yksi ovi lasten ja nuorten vahvempaan osallistumiseen ja osallisuuteen. Nuoret tapaavat päättäjiä sekä lastensuojelun ammattilaisia ja pohtivat yhdessä miten lastensuojelunuorten osallisuutta voitaisiin Suomessa lisätä. Koko ohjelmaan voi tutustua os. www.lskl.fi/tampere2013 Lastensuojelun Keskusliitto järjestää Sijaishuollon päivät yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Lisätietoja: Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen, puh. 044 329 0029 hanna-mari.savolainen@lskl.fi Pykäläkohtaiset uudistukset eivät riitä Ehdotuksen mukaan lastensuojelun työntekijöiden toimenkuva ei olennaisesti poikkeaisi aiemmasta, ja uudistus tulisi toteuttaa pääosin nykyisten taloudellisten voimavarojen puitteissa. Käytännössä lasten ja sosiaalityöntekijöiden tapaamisten lisäämistä ei voida toteuttaa ilman selkeitä kustannusvaikutuksia, painottaa Heinonen. Suomalaisen lastensuojelun tilaa arvioinut työryhmä nosti viime keväänä loppuraportissaan esille useita kehittämistarpeita lastensuojelun toiminnan parantamiseksi. Vastaavasti lastensuojelun laatusuosituksia työstänyt työ- ryhmä esitti kesäkuussa keinoja laadukkaan lastensuojelun varmistamiseksi. Molempien työryhmien tuotokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä tämän hetkisessä tilanteessa olisi strategisesti järkevää, että lastensuojelun kokonaisuuden kannalta merkittäviä uudistuksia ei toteutettaisi muuttamalla vain yhtä säännöstä kerrallaan. Lastensuojelun kansallinen uudistaminen vaatii ehdottomasti kokonaisvaltaista lastensuojelun lainsäädännön ja sen palveluiden arviointia ja uudistamista eikä yksittäisten pykäläuudistusten avulla tehtyjä korjausliikkeitä, Heinonen korostaa. Lisätietoja: Ohjelmajohtaja Hanna Heinonen puh. 040 838 4027 hanna.heinonen@lskl.fi Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen puh. 044 329 0029 hanna-mari.savolainen@ lskl.fi Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa www.yritma.fi Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs 70100 Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma E-mail: joensuun.kustannus@yritma.fi ilmoitus.tiina@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700, 050 521 5656 Fax 013-312 199 Toimittaja: Eini Kettunen puh. 010 820 5715 Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh. 010 820 5722 Sirpa Törrönen Puh. 010 820 5723 Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitteellinen jakelu: Itella Posti Oy

14 Turvallista arkea, vakaata kasvuympäristöä ja vahvistavia onnistumisen kokemuksia! Ammatillinen Perhekoti Nuorten Mummola Lasten ja Nuorten mielenterveystyön osaamista. Psykiatrisen hoidon pitkä työkokemus. Lastenkoti Jelperi on kodinomainen lastensuojelulaitos Harjavallassa. Lastensuojelulaitoksemme henkilökunta on ammatillisesti osaavaa, aidosti empaattista ja välittävää sekä pysyvää. Toimintamme tavoitteena on tarjota myönteinen kasvatusilmapiiri ja turvallinen kasvuympäristö lapsille. Erityisosaamisalueenamme on työskennellä lasten kanssa, joilla on kehityksen monimuotoisia neurologisia erityisvaikeuksia, kuten toiminnanohjauksen ja tunne-elämän vaikeuksia, aistihäiriöitä tai puheen- ja kielenkehityksen viivästymää. Puukankatu 11, 29200 Harjavalta Gsm. 044 032 1740, Fax 02 674 3210 etunimi.sukunimi@lastenkotijelperi.fi http://www.yrityskotisivut.fi/lastenkoti-jelperi Perhekoti Nuorten Mummola Tiedustelut puh. 040 842 6172 Tavinsalmentie 204, 71740 Tavinsalmi nuortenmummola@nuortenmummola.fi www.kesapesa.fi Monipalvelukeskus Aurinkoinen tuottaa laadukkaita lastensuojelun avohuollon palveluita sekä koulutuksia. Avohuollon palveluihimme kuuluvat intensiivinen perhetyö, hoidollinen perhetyö, perheterapeuttinen interventio, nuoren yksilöllinen ohjaus, teemalliset tukipaketit ja sosiaalinen kuntoutus. MONIPALVELUKESKUS AURINKOINEN Leppävaara, Vallikatu 9 b, 02650 Espoo Lauri Karjalainen, perhetyön johtaja, Puh. 044-0699993 lauri.karjalainen@aurinkoinen.info www.aurinkoinen.info Urhea Ruusu Meijerikatu 4 74700 KIURUVESI p. 040-9137197 urhea.ruusu@pp.inet.fi Sijaishuoltokoti Urhea Ruusu on: Pieni mutta ketterä (7 paikkaa), ammattitaitoinen ja avara, yksilöllinen ja yhdistävä. Urhea Ruusu tarjoaa: Erinomaisen ympäristön, toimivat tukipalvelut, kattavan palvelupaletin. Perhe mukana toiminnan ytimessä! Lisää meistä www.urhearuusu.fi

15 Lastensuojelutyötä vuodesta 1991 Ketjuihin kuulumaton suomalainen perheyritys Lamujoen perhekodit oy:n Ojantakasen perhekodin palvelut Varsinaiset sijoitukset huostaan otetuille tai avohuollon sijoituspäätöksellä sijoitetuille nuorille Noviisi- ja Nestori-osastoilla. Kiireelliset sijoitukset mahdollisine jatkopäätöksineen. Tukiviikonloppusijoitukset esimerkiksi sijoituksen päättyessä. Viikonloppusijoitukset nuoren tilanteen rauhoittamiseksi. Sijoitukset koulunkäynnin turvaamiseksi; viikonloput kotona. Arviointijaksot lapsille ja nuorille pysäytys-, tuen-, tai sijoitustarpeen kartoittamiseksi. Sijaisperheisiin sijoitettujen lasten lomapaikka sijaisvanhempien lomien ajaksi. Eri sijaishuoltopaikkoihin sijoitettujen lasten hoito ja kasvatus esim. erinäisten lomien ajaksi, ellei lapsella ole esim. lomapaikkaa. Joustavat, yhdessä suunnitellut ns. kriisisijoitukset, joko kiireellisinä tai avohoidollisina, joiden pituus vaihtelee nuorten yksilöllisten tarpeiden mukaan esimerkiksi lapsen/nuoren kokiessa turvattomuutta tai ollessa vaarannetussa tilanteessa, liittyy usein yhteistyö haastavan perheen kanssa. Lapsen nouto kotoa tarvittaessa. Kaikki palvelut sisältävät moniammatillisen, koulutetun ja kokeneen henkilöstön kasvatuksellisen ja hoidollisen tuen ja monitorointiin ja keskusteluihin perustuvan evaluaation lasten ja nuorten tarpeista sekä ehdotuksia ja pohdintoja ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteystiedot: Lamujoen perhekodit oy Ojantakasen perhekoti Ojantakasentie 42, 92600 Pulkkila, puh. 08-812 1051 www.ojantakanen.fi Perhekodin johtaja Riina Niskala, puh.040-522 5255 Kehitysjohtaja Auli Siekkinen, puh. 050-515 2222 Annalan Kasvurengas Oy on vuonna 2002 perustettu ammatillisesti toimiva lastensuojelulaitos Iitin Kausalassa, joka koostuu kahdesta 7-paikkaisesta yksiköstä. Ravitien yksikkö toimii Kausalan keskustassa ja Kujansuuntien yksikkö 6 km keskustasta. Annala on tarkoitettu 10-18 -vuotiaille huostaanotetuille sekä avohuollon tukitoimin sijoitetuille lapsille, joilla on mahdollisuus myös yksilölliseen jälkihuoltoon. Annalan tiloissa toimii Iitin kunnan järjestämä kouluyksikkö, mistä vastaa kunnan erityisopettaja. Annalassa työskentelee sosiaali- ja terveysalan moniammatillinen työryhmä, jolla on pitkäaikainen kokemus vaativasta lastensuojelutyöstä. Annalan toiminta perustuu yksilölliseen, asiakaslähtöiseen, tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen hoito- ja kasvatustyöhön. Kaiken toiminnan tavoitteena on opettaa lapselle arjen hallintaa, jolla mahdollistetaan lapsen pärjääminen jatko-opinnoissa, itsenäistymisen haasteellisissa koukeroissa ja vastuullisena aikuisena. Annalan Kasvurengas Annalan Kasvurengas Oy Kujansuuntie 42 / Ravitie 4 / 47400 KAUSALA Kujansuuntien yksikkö: puhelin: 040 8424 138 sähköposti: kujansuuntie@annalankasvurengas.fi Ravitien yksikkö: puhelin: 040 8422 301 sähköposti: ravitie@annalankasvurengas.fi www.annalankasvurengas.fi Työnohjaus- ja konsultaatiopalvelut Seinäjoella omalla vastaanotolla tai sovitusti Länsi-Suomen alueella. www.privatim.fi Sosiaalityöntekijä, vaativan erityistason perheterapeutti Heikki Helinko Kokemusta työskentelystä lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä. Kokemusta työstä sijaisperheiden kanssa. Kokemusta työstä lastensuojelun organisaatioissa. Yhteystiedot: heikki.helinko@privatim.fi, puh. 050-552 7714

16 Tukikoti Tasapaino ja Perhetalo Pauliina Vanhemmuuden voimavara Vanhemmuuden vaatimukset muuttuvat elämäntilanteiden ja lapsen iän mukaan. Vanhemmuuden riittävyys tai riittämättömyys näkyy lapsen hyvinvoinnissa ja vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Lasten ja nuorten kasvattaminen on monin verroin vaikeampaa tänä aikana kuin edellisten sukupolvien aikana. Moniarvoisessa yhteiskunnassa vanhemmilla ei ole tukenaan yhtenäiskulttuurin selkänojaa ja normistoa, mikä vielä edellisellä sukupolvella oli melko vahva. Erilaisissa elämän kriiseissä yhteys toisiin per heenjäseniin ja läheisiin usein vahvistuu, mutta voi myös ohentua tai katketa. Yhteiskunnallisten monien muutosten seurauksena vanhemmat voivat kokea oman tehtävänsä vaikeaksi eikä lähiympäristössä välttämättä ole saatavilla tukea esim. sukulaisilta tai ystäviltä. Itselle, parisuhteelle ja vanhemmuudelle voi hakea tukea ja apua silloin kun omat voimavarat tai keinot eivät riitä. Tavoitteena tasapainoinen perhekeskeisyys LapsiperhePalvelu Stark Oy:n uusi yksikkö Perhetalo Pauliina on tarkoitettu apua tarvitseville lapsiperheille. Perhetaloon voi tulla avohuollon tukitoimena, kun kotiin tehtävä perhetyö ei riitä tai kun tilanne vaatii kokonaisvaltaista ja moniammatillista arviointia. Perhetalo Pauliina tukee kokonaisvaltaisesti perhettä ja erityisesti vanhemmuutta sekä perheenjäsenten välistä dynamiikkaa. Pyrimme lisäämään ja parantamaan perheen sisäistä vuorovaikutusta sekä löytämään ratkaisuja arjen hallintaan, LapsiperhePalvelu Stark Oy:n johtaja Mia Stark määrittelee. Koko perheen kuntouttava asumispalvelu Pauliinan toiminta perustuu perhetalon henkilökunnan ja taustalla toimivan moniammatillisen työryhmän kanssa toteutettavaan intensiiviseen ja ammatilliseen koko perheen kuntouttavaan perhetyöhön. -Asumisaskeleet on vaiheittain etenevä perhekohtaisesti suunniteltu voimaantumis-prosessi. Voimaantumis-prosessin puitteissa perhe saa kattavaa tukea ja ohjausta vanhemmuuden vahvistamiseen moninaisilla elämän osa-alueilla. Perhetalo Pauliinan yksilö- ja perhekuntoutus on tavoitteellinen prosessi, jossa tarkoituksena lapsen ja vanhempien tukeminen hyvän fyysisen, psyykkisen sekä sosioemotionaalisen toimintatason löytymiseksi, sen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kuntouttavassa toiminnassa otetaan huomioon kasvun- ja kehityksen yksilölliset tekijät, fyysiset-, psyykkiset- ja sosiaaliset näkökulmat, jotka painottuvat asiakkaan eri ikäkausina eri tavoin. Kuntouttava toiminta perustuu perustaitojen harjaannuttamiseen, järjestelmällisyyteen, positiivisen hyvään vuorovaikutukseen, itsetunnon ja minuuden tukemiseen, yksilön oman toiminnan ohjaamiseen sekä ryhmätoimintaan. Tavoitteena on lapsen ja perheen toimintaedellytysten ja -vaihtoehtojen lisääntyminen, parempi toimintakyky ja selviytyminen sekä elämäntilanteen konkreettinen koheneminen. Lapselle ja perheelle on tavoitteena luoda myös mahdollisuus elää omaa persoonallisiin tekijöihin pohjautuvaa lapsuuttaan ja elämäänsä löytäen tätä kautta oman paikkansa yhteiskunnassa. Lapsen kuntouttamisessa pääperiaatteena on, että lapsi on ensisijaisesti lapsi omassa perheessään, omassa elinympäristössään sekä arjen toiminnoissaan. Vanhemman kuntouttamisessa pääperiaatteena on keskittyminen vanhemmuuden tukemiseen, oman persoonallisuuden huomioimiseen, positiivisten kykyjen ja taitojen hyödyntämiseen sekä vahvistamiseen, asioiden ja toimintojen uudelleen oppimiseen ja/tai menetetyn toimintakyvyn palauttamiseen. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien vanhempien vertaistukiryhmään. Ryhmässä jaetaan sekä käsitellään omia kokemuksia ja tätä kautta edesautetaan henkisen kuormituksen vähenemistä, positiivisten kokemusten saamista sekä tuetaan omia voimavaroja. Keskeistä on jokaisen kokemushistorian arvostaminen, keskinäinen tuki sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus. Perheen omista lähtökohdista toteutettu itsenäinen ja tasapainoinen elämä -Kun perhettä hoidetaan kokonaisuutena, kiinnitetään erityistä huomiota perheen vuorovaikutukseen. Perhetyössä voidaan luontevalla tavalla toteuttaa ennaltaehkäisevää työtä, joka on olennainen osa perheiden kanssa tehtävää työtä, Stark korostaa. Perhetyö on asiakkaan kannalta kokonaisvaltaisesti korjaavaa ja tukevaa, Stark vakuuttaa ja jatkaa: Perhetalo Pauliinassa työskentelevät vakituisesti ratkaisukeskeiseen perhetyöhön sekä sosiaalipedagogiaan perehtyneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä terapeutit. -Henkilökunnallamme on vankka kokemus ja koulutus kädentaito-, taide- ja harrastesekä liikuntapainoitteisesta toiminnasta kasvatustyön välineenä. Eläinavusteinen sosiaalipedagoginen toiminta on sekä perhetyössä käytettävät luovat menetelmät ovat myös olennainen osa Perhetalo Pauliinan kuntoutusta. -Perhetalo Pauliinan motivoitunut ja moniammatil linen henkilökunta on toimintamme kivijalka. Tiimimme on erikoistunut perhetilanteiden arviointiin sekä ratkaisukeskeiseen perhetyöhön. Ympäristö tuottaa ihmisen hyvinvointia tukevia elämyksiä ja kokemuksia Tukikoti Tasapainossa ja Perhetalo Pauliinassa Green Care menetelmät toimivat vankkana osana kuntouttamista. -Tukikoti Tasapainon ja Perhetalo Pauliinan toiminnassa haluamme tuoda esille syystä tai toisesta toimintakyvyltään heikentyneiden oikeuden luontoon, liikuntaan, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisölliseen kokemiseen. Luonnon ja eläinten rauhoittavat ominaisuudet ovat toimin nassa läsnä, mutta samalla ihminen houkutellaan myös liik keelle ja osallistumaan yhteiseen tekemiseen. Tätä kautta muun muassa päästään kuntoutustavoitteiden mukaisten uusien taitojen opetteluun, Mia Stark kertoo. Tukikodin vahvuutena on yksilöllinen ja intensiivinen tuki Forssassa sijaitseva Tukikoti Tasapaino on maaliskuussa v.2011 perustettu 7-paikkainen, avoin, vaikuttava ja tuloksia aikaan saava lastensuojelulaitos, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukena erilaisissa elämäntilanteissa. Toiminta on suunnattu avun tarpeessa oleville lapsiperheille. Tukikotiin voi saapua avohuollon tukitoimena, kiireellisesti sijoitettuna sekä huostaan otettuna. Tukikodissa toimii tarvittaessa oma kotikoulu. -Kokemuksistamme lastensuojelutyössä olemme lähteneet rakentamaan mallia, jossa lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle perheen mukaan ottaminen yhteistyöhön on ehdoton edellytys. Lasten ja nuorten kasvun sekä kehitykseen vaikuttaa suoranaisesti vanhempien hyvinvointi. Toimintaamme osana toteutamme intensiivistä perhetyötä, jotta uudenlainen sekä yhdistävä vuorovaikutus kaikkien perheenjäsenten kesken mahdollistuu, Stark kertoo -Lastensuojelu on usein haasteellista ja ongelmalähtöistä. Positiivisen palautteen ja kannustamisen kautta pyritään tukemaan elämänmyönteisen asenteen kehitystä. Asiakkaita ja heidän läheisiään tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa. Positiivisuuden tavoitteena on luoda hyvä itsetunto ja myönteinen lähestymistapa ongelmiin, Stark täsmentää ja jatkaa: -Toimintamme lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, jossa korostuu lastensuojeluasiakkuuksien ja -prosessien inhimillistäminen sekä yksinkertaistaminen saman katon alta tapahtuvana sekä saman tiimin toteuttamana alusta loppuun. -Vankan työkokemuksen omaavaan Tiimiimme kuuluu sosiaali - ja terveydenalan ammattilaisia, terapeutteja sekä taide-, musiikki- sekä kädentaitojen ohjaajia. Tasapainossa toteutetaan ratkaisukeskeistä ja moniammatillista työotetta, jonka avulla pyritään ratkaisemaan mitä moninaisimman elämän eri osa-alueiden haasteet. Palvelukokonaisuuteen kuuluu arviointi- ja selvittelytyö, kuntouttava työ pitäen sisällään myös avohuollon tukitoimet sekä jälkiseurannan, Mia Stark kuvailee Voimaantumisprosessin etenemistä. Aikuinen on lapselle turvallinen syli, joka asettaa rajat - Lapsen itsetunnon perusta on kokemuksessa, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on ja häntä rakastetaan. Työmme tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kasvaa rauhassa kohti tasapainoista aikuisuutta ja kasvatuksen yhtenä päämääränä on lapsen terveen itsetunnon tukeminen. Myönteinen palaute kannustaa lasta jatkamaan sitä, minkä hän osaa, ja edelleen harjoittelemaan sitä, mitä hän ei vielä hallitse. Yksinkertaisuudessaan sama pätee myös vanhemmuuteen ja siksi perhetyön lähtökohtanamme onkin vanhankansan sanonta: Pienillä teoilla saadaan aikaan suuria muutoksia, Mia Stark määrittelee.

Suonenjoella sijaitseva Aallokkokoti on avoin, vaikuttava ja tuloksia aikaan saava lastenkoti, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. Lastenkodin tarkoituksena on turvata lapsen ja nuoren tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa ja toivomustensa mukaisesti. Aallokkokodin toiminnallinen arki sääntöineen ja rajoineen aikuisjohtoisesti on keskeinen osa lasten ja nuorten hoitoa - ja kasvatusta. Aallokkokoti on 14 paikkainen ja tarkoitettu 12-17-vuotiaille sijaishuollon tarpeessa oleville nuorille. Tarjoamme sekä pitkäaikaista lastensuojelun sijaishuoltoa että lyhytaikaista lastensuojelutarpeen arviointia esimerkiksi avohuollon tukitoimena. Lisäksi otamme vastaan kiireellisiä sijoituksia, myös virkaajan ulkopuolella, Aallokkokodin johtaja Riina Colliander kertoo. Aallokon lastensuojeluyksikkö sijaitsee Suonenjoella luonnonkauniin Vanhamäen Aallokkokoti 17 Eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisesti Hyvinvointikeskuksen yhteydessä idyllisen Jauhojärven tuntumassa luonnonkauniin Lintharjun kupeessa. Matkaa mansikkakaupungin keskustaan ja kouluihin on n. 2 km. Lastensuojeluyksikön toimitilat sijaitsevat erillisessä kiinteistössä Vanhamäen Hyvinvointikeskuksen pihapiirissä. Pihapiirissä sijaitsevassa omakotitalossa on lisäksi kolme nuorten itsenäistymisasuntoa. Hyvinvointikeskuksen monipuoliset liikuntatilat ja eri harrastusten kirjo lisäävät mahdollisuuksia virikkeelliseen toimintaan ja monien lajien harrastamiseen. Hyvinvointikeskuksen alueella toimii myös luomutila, joka tarjoaa tuoreiden ja terveellisten kasvisten lisäksi myös luonnonläheisiä kesätyöpaikkoja nuorille. Ratkaisukeskeinen hoitoideologia - Aallokkokodin kasvupolussa toimitaan ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti yhteistyössä lapsen vanhempien ja lapselle tärkeiden lähi- ja tukiverkostojen kanssa. Kasvatus- ja ohjaustyömme lähtökohtina ovat nuoren yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden korostaminen, hänen voimavarojensa lisääminen sekä yhteisöllisyyteen kasvattaminen, Riina Colliander luonnehtii Aallokkokodin toimintaa. -Toimintamme perustana on jatkuvuus, ennakoitavuus ja turvallisuuden luominen. Keskeisiä asioita ovat selkeä päivärytmi, omaohjaajan työskentely, tarvittavat tukitoimet, kuntoutumisen säännöllinen arviointi yhdessä nuoren, hänen perheensä sekä sosiaalityöntekijänsä kanssa. Lastensuojelutoimintaa kehitetään jatkuvasti ennaltaehkäisevämpään suuntaan ja perhehoito on aina ensisijainen sijaishuollon muoto, mutta myös ammatilliselle, korjaavalle työskentelylle tulee aina olemaan tarvetta. -Meillä on jokaiselle nuorelle kaksi omaohjaajaa, jotka vastaa hoito- ja kasvatusprosessin kokonaisvaltaisesta etenemisestä. Omaohjaajasuhde on luottamussuhde, jonka perustana on aito, avoin ja rehellinen, lapsen ja nuoren kasvua palveleva dialogi, Colliander määrittelee. Itsenäisen elämän peruspilareiden vahvistaminen -Tärkein tehtävämme Aallokkokodissa on tukea nuoria kasvamaan tasapainoiseen aikuisuuteen. Siinä apunamme ovat asiantunteva henkilökuntamme, kiinteät suhteet lasten ja nuorten perheisiin sekä laaja yhteistyöverkostomme ja vuodesta 2004 alkaen kertynyt kokemuksemme. -Lapset arvostavat aikuisten ystävällisyyttä, huolenpitoa ja välittämistä. Lapsista tuntuu hyvältä, kun aikuinen on aidosti läsnä, kuuntelee ja antaa yksilöllistä huomiota, Riina Colliander vakuuttaa. -Jokaisen nuoren elämä on ainutkertainen ja jokaisella on omat vahvuutensa. Ne tulisi löytää avuksi elämän perustan rakentamiseen nuoruusiässä, jolloin on mahdollista korjata lapsuuden aikaiset puutteet. -Järjestämme kodin arjen siten, että nuori voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi, toista ihmistä kunnioittavaksi ja yhteistyökykyiseksi nuoreksi aikuiseksi. -Aallokon lastensuojeluyksikkö tekee yhteistyötä Suonenjoen eri palvelujentuottajien kanssa. Mietimme yksilöllisesti jokaisen nuoren kohdalla, millaisia palveluja ja tukiverkostoja hän tarvitsee. Tarvittaessa haemme palveluita myös lähikunnista, kuten Kuopiosta. Lisäksi teemme monipuolista yhteistyötä Suonenjoen alueella toimivien koulujen kanssa, Colliander mainitsee. Aktivoiva toiminta tärkeää - Toiminnallisuus on Aallokkokodin kasvatustyössä selkeä voimavara, koska ympäristö harrastusmahdollisuuksineen Vanhamäen Hyvinvointikeskuksessa tarjoaa siihen hyvät! Aallokkokodin toiminnasta vastaa Vanhamäki Säätiö, jonka on perustanut MLL:n Pohjois- Savon piiri ry vuonna 2004, ja jonka tiloissa lastenkoti toimii. Lastenkodin toimintaa ohjataan ja toteutetaan MLL:n arvojen ja periaatteiden mukaisesti. - Vanhamäki Säätiön toiminta-ajatuksena on edistää vaikeuksissa ja psykososiaalisen tuen tarpeessa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä mahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään sekä turvalliseen kasvuympäristöön, Riina Colliander luonnehtii Aallokkokodin toimintaa. Aallokkokoti - turvattua asumista nuorille Aallokkokoti on tarkoitettu 12-17-vuotiaille sijaishuollon tarpeessa oleville nuorille. Tarjoamme sekä pitkäaikaista lastensuojelun sijaishuoltoa että lyhytaikaista lastensuojelutarpeen arviointia esimerkiksi avohuollon tukitoimena. Lisäksi otamme vastaan kiireellisiä sijoituksia, myös virka-ajan ulkopuolella. mahdollisuudet. Harrastustoimintaan kannustaminen ja sopivan harrastuksen löytäminen ovat olleet keskeisellä sijalla lastenkodin toiminnassa. Jokaiselle lapselle halutaan löytää sellainen aktiviteetti, joka häntä kiinnostaa ja lisää motivoituneisuutta. Vanhamäen lastenkodilla on monia hyviä mahdollisuuksia harrastuksille ja vapaa-ajan viettoon ja useimpia niistä voi harrastaa paikan päällä. Lastenkodin pihapiirissä toimii Vanhamäki säätiön omistama ja Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ratsastuskoulu, joten hevosharrastus on mahdollinen kaikille lastenkodissa asuville nuorille. Lastenkodin käytössä on myös oma kuntosali, ja kaksi kiipeilyseinää, jotka on rakennettu sisätiloihin, toinen navetan vintille ja toinen Syketalolle. Lastenkodin rakennuksen päädyssä on puolestaan seinäkiipeilypaikka ulkona. Pallomeri ja liikuntasali löytyvät navetan vintiltä. Jalkapallon pelaamiseen on käytössä oma alue, ja talvella lastenkodin takapihalta pääsee harjoittelemaan mäkihyppyä omassa Hiihtomaassa, jossa on kapulahissi ja valaistus, Riina Colliander kuvailee. Vanhamäentie 122, 77600 Suonenjoki Yksikön johtaja Riina Colliander: p. 050-531 7744 etunimi.sukunimi@aallokkokoti.fi www.aallokkokoti.fi www.vanhamaki.fi

18 Kaikki itsemääräämisoikeutta vahvasti rajoittavat rajoitustoimenpiteet pois laista Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan uutta lakia itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sosiaalija terveydenhuollossa. Tavoitteena on edistää asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä ehkäistä ennalta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaalija terveydenhuollossa. Lainsäädännön uudistamisen tarve koskee erityisesti kehitysvammaisten ja muistisairaiden henkilöiden palveluissa käytettävää pakkoa ja suojatoimenpiteitä. Kehitysvammaisten Tukiliitto on antanut lausunnon lakimuutoksesta. Tukiliitto esittää, että kaikki itsemääräämisoikeutta vahvasti rajoittavat rajoitustoimenpiteet poistetaan lakiluonnoksesta. Tukiliiton lausunnossa muistutetaan, että kokemusten mukaan rajoitustoimenpiteistä on voitu luopua jopa kokonaan sellaisissa toimintayksiköissä, joissa on kehitetty vuorovaikutusta, purettu rajoitustoimenpiteiden käyttöä ja arvioitu henkilöstön työtapoja. -Mikäli rajoitustoimenpi- teiden kirjo lakiluonnoksessa säilyy esitetyssä laajuudessa, on suuri vaara, että mitään varsinaista muutosta työntekijöiden toimintatavoissa ei tapahdu ja rajoitustoimenpiteitä käytetään edelleen myös varmuuden vuoksi, toteaa Tukiliitto. Lisäksi Tukiliitto toteaa lausunnossaan muun muassa, että lain tavoitteen toteutuminen edellyttää tuettua päätöksentekoa: On varmistettava, että henkilö saa riittävästi päätöksenteossa tarvittavaa tukea omassa asiassaan. Kehitysvammaisten viikko Vuosi 2013 on nimetty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä Euroopan kansalaisten teemavuodeksi. Teemavuoden tavoitteena on lisätä tietoisuutta kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Sama teema ja aihe on myös kehitysvammaisten viikolla joulukuun alussa. Nostamme esiin kehitysvammaisten kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia. Kehitysvammaisten viikon sloganiksi on valittu "Jokainen ihminen on laulun arvoinen". Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset ja Me Itse -yhdistyksen alajaokset viettävät 1. 7.12.2013 valtakunnallista teemaviikkoa järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Me Itse ry:n laatima teemaviikon julkilausuma 2013 Vuosi 2013 on nimetty Euroopan kansalaisten vuodeksi. Voidaanko meidät jakaa Euroopan kansalaisiin ja meikäläisiin? Meikäläisillä tarkoitamme meitä eli kehitysvammaisia henkilöitä. Euroopan eri maissa asuu kansalaisia. Heillä on jokaisella oman maansa kansalaisuus. Esimerkiksi suomalainen, espanjalainen ja norjalainen ovat kansalaisia. Mitä jonkun maan kansalaisuus tarkoittaa? Me asumme Suomessa, joka kuuluu Eurooppaan. Eri maissa on eri säännökset, eri tavat ja eri pykälät. Oman maan kansalaisuus on tärkeää omalle identiteetille eli sille, miten ihminen käsittää itsensä. Oikeus omaan kieleen on tärkeää. Kunkin maan lainsäädäntö koskettaa kaikkia maan kansalaisia. Kunnioitetaan puolin ja toisin eri maiden kulttuuria. Vammaisilla kansalaisilla ei ole samoja etuuksia kaikissa maissa. Se on väärin. Kaikilla vammaisilla kansalaisilla pitäisi olla samanlaiset ja tasa-arvoiset oikeudet koko Euroopan tasolla. Jokaisella maalla oma historiansa ja kulttuurinsa, mutta siitä huolimatta kaikilla pitää olla oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen elämään. Ihmisoikeudet kunniaan! Lastensuojelutyöllä tärkeä ja merkittävä rooli Suomalainen lastensuojelu ja lastensuojelun parissa toimivat henkilöt tarvitsevat omaa järjestöä. Suurissa linjakysymyksissä ja pienissä käytännön asioissa lastensuojelualan ammattilaisia tulee kuulla ja heidän mielipiteilleen tulee antaa niille kuuluva arvo. Lainsäädäntöhankkeet, perhekotien ja laitosten kilpailuttaminen ja monet käytännön hankkeet ovat tähän asti tapahtuneet ilman asianmukaista edunvalvontaa. Tuki ja turva löytyvät omasta järjestöstä; LUJAsta. Tarpeesta tehdä hyvää ja saada hyvää aikaan Tarpeesta auttaa pienimpiä, niitä jotka eniten apua tarvitsevat. Lapset ja nuoret, siinä on tulevaisuutemme. Näistä aineksista syntyi Luja ry; Yksityisten Perhekotien ja Lastensuojelulaitosten yhdistys. Kaikki ei alkanut perustamisesta. Ajatus ja tarve olivat kypsyneet pitkän aikaa. Yhteiskunnan kasvava hätä, lainsäädäntöön ja sijaishuollon valvontaan liittyvät ongelmat, huostaanottojen lisääntyminen sekä sijaishuollossa ilmenevät lieveilmiöt saivat aikaan keskustelua ja syviä ajatuksia. Mitä hyvää voisimme tehdä ja miten epätervettä kehitystä voitaisiin estää. Myös sijaishuollon turvallisuuteen liittyvät asiat sekä alan yrittäjien ja työntekijöiden jaksamiseen kuuluvat kysymykset ovat olleet asioita, joihin ei ole paljon aiemmin kiinnitetty huomiota. Sijaishuollon ihmiset ovat myös jääneet pääsääntöisesti julkisen kiitoksen ulkopuolelle. Heitä on mahdollisesti huomioitu ansioituneina yrittäjinä, mutta ei arvostettuina lastensuojelualan ammattilaisina. LUJA ry perustettiin vuonna 2004 yksityisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten toiminnan kehittämiseksi sekä suomalaisen lastensuojelutyön toiminnan koordinoimiseksi. LUJA ry:n tarkoituksena on toimia lastensuojelulaitosten ja perhekotien etujärjestönä, sekä kehittää yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa lastensuojelutyötä. Tärkeänä tehtävänä on koota yhteen hajallaan oleva sekalainen perhekotien ja lastensuojelulaitosten kenttä sekä järjestää toimintamme kautta lastensuojelutyöhön uusia välineitä lasten ja nuorten monipuoliseen tukemiseen. Perhekotien ja lastensuojelulaitosten lisäksi LUJA ry on avoin kaikille lastensuojelusta kiinnostuneille ihmisille ja yhteisöille. Yksin emme onnistu, mutta yhdessä olemme vahvoja LUJA ry pyrkii tarjoamaan jäsenilleen moniammatillista palveluyhteistyötä mahdollisimman monelta yhteiskunnan eri osa-alueelta. Tavoitteena on yhteensopiva ja joustava verkosto, josta kukin voi hakea itselleen sopivan ja tarpeisiinsa vastaavan yhteistyökumppanin tai palvelun. Luja ry on Lastensuojelun Keskusliiton jäsen. Sijaishuoltotyön kehittäminen vaatii erilaisia toimijoita Viime vuodet ovat tarjonneet suomalaiselle yhteiskunnalle paljon aineellista hyvinvointia, jonka pohjana on toimiva koulutus ja nuorten sijoittuminen yhteiskuntaan. Hyvinvointiyhteiskunnassa toiset ovat kuitenkin jäämässä vähemmälle ja eivätkä he pysty selviytymään omin avuin. Heikoimmassa asemassa tällä hetkellä ovat lapset ja nuoret. On syytä miettiä, kuka hoitaa ja kasvattaa, jos isä tai äiti ei kykene tähän tehtävään. Lastensuojelutyöllä on tärkeä ja merkittävä rooli. Sijaishuollon kenttä on tällä hetkellä kirjava ja lastensuojelun alalla on hyvin monenlaisia toimijoita. Perhekotityö on raskainta lastensuojelutyötä. Vastuullisesti hoidetun perhekotityön motiivina voi olla vain ja ainoastaan pyyteetön halu tehdä lastensuojelu- ja kasvatustyötä. Valitettavasti tällainen perhekotitoiminnan perusajatus ei ole enää kaikille alalla toimiville ja sinne pyrkiville selvää, vaan koko perhekotityö on saanut ikävän leiman rahastamisesta. Valtiovalta pyrkii ohjaamaan toimialuetta lainsäädännön kautta ja sijoittajakunnat tekevät päätöksensä omien periaatteidensa perusteella. Ikävä kyllä monessa kunnassa täällä hetkellä ainoastaan raha sanelee lasten ja nuorten sijoituspaikan, ei hoidon ja kasvatuksen laatu. Kilpailuttaminen ja kustannustehokkuus ohjaavat lapsen edun toteutumista. Puheenjohtaja Kari-Pekka Tuhkala Siikajoen nuorisokoti PUH: 044-360 0701 E-mail: kari-pekka.tuhkala @ siikajoennuorisokoti.fi

19 Kurrekodissa tuetaan ja ohjataan nuorta kohti tasapainoista aikuisuutta Ajatus on tilaus -ajattelumalli laadukkaan lastensuojelun taustalla Kurrekodin toimintaa ohjaa nuoren hyvinvoinnin ja edun turvaaminen. Työ pohjautuu vankkaan moniammatilliseen osaamiseen ja kykyyn vastata tämän päivän lastensuojelun tarpeisiin. Teemme lastensuojelutyötä jo toisessa sukupolvessa, myös pariskuntana, kertoo Kurrekodin kasvatusjohtaja Maarika Karjalainen. Nuoret voivat olla Kurrekodissa joko pidempiaikaisessa tai lyhytkestoisessa sijoituksessa. Vuorokausihinta on kaiken kattava, eikä lisäkustannuksia tule. Paikkoja on aina vapaana. Periaatteenamme ei ole täyttää taloa, vaan pitää aina vain se määrä asukkaita, joista pystymme varmasti huolehtimaan hyvin. Toimimme perhekotimaisesti. Lähtökohtanamme on aina nuoren etu, mikä edellyttää, että häntä kasvattavat aikuiset voivat hyvin ja heitä on riittävästi. Kurrekodin tarjoaman laadukkaan lastensuojelutyön taustalla on Ajatus on tilaus -ajattelumalli. Kannattaa ajatella, mitä kannattaa ajatella, Karjalainen kiteyttää. Työ pohjautuu vankkaan moniammatilliseen osaamiseen ja kykyyn vastata tämän päivän lastensuojelun tarpeisiin. NLP eli mielikuvaohjaus ja ADHD/ neuropsykiatrinen valmennus kuuluvat Kurrekodin arkipäiväisiin käytäntöihin. Työotteemme on valmentava. Edellytämme henkilökunnaltamme Nepsy-koulutusta. Jos sitä ei työhön tullessa ole, vastaamme koulutuksesta. Jokaiselle Kurrekotiin sijoitetulle nuorelle tehdään henkilökohtainen, tavoitteellinen suunnitelma, jonka tarkoituksena on löytää yhdessä nuoren paras toimintakyky arjen tilanteisiin. Yksilöllisen kasvatuksen päämääränä on elämänhallinta ja eheytyminen. Tuemme ja ohjaamme nuorta kohti tasapainoista aikuisuutta. Välittäminen on rajojen Nepsy-iltoja ja NLP-koulutusta, opastusta ja neuvontaa Kurrekodissa järjestetään Nepsy-iltoja. Seuraavaa Nepsy-iltaa ei ole vielä sovittu. Kannattaa seurata nettisivujamme, päivitämme tiedon sinne heti päivän lukkoon lyötyämme, Karjalainen kertoo. Tarjolla on myös NLP-koulutusta sekä opastusta ja neuvontaa. Kurrekodissa hoidetaan oman työn ohella Etelä-Suomen alueella Valmennustaito ry:n jäsenistön asioita. Valmennettavalle etsitään sopivan valmentaja ja järjestetään tarvittaessa tiloja valmennukseen. Aluehallintoviraston luvan muutoksen myötä toimintamme tulee mahdollisesti muuttumaan, lastensuojelulaitoksesta ammatilliseksi perhekodiksi. Nettisivustomme sisältävät reilusti tietoa meistä. Toimintamme lähtökohtina ovat lapsen etu sekä yksilöllinen kohtaaminen, Maarika Karjalainen sanoo. Lisä-/yhteystiedot: Maarika Karjalainen Puh. 040 838 9791 Jarmo Karjalainen Puh. 0400 843 268 www.kurrekoti.fi www.valmennustaito.com asettamista ja niistä kiinni pitämistä. Nuori saatetaan omaan elämään Kun aika on kypsä nuoren omien siipien kantamiseen jälkihuollon piirissä, Kurrekoti saattaa nuoren omaan elämään tarjoamalla mahdollisuuden erilliseen yksiöön tai vaihtoehtoisesti kahden hengen soluasuntoon. Näin nuori voi alkaa turvallisesti harjoitella itsenäistymistä Kurrekodin henkilökunnan tuella vielä kuitenkin saman katon alla, Karjalainen toteaa. Kurrekoti Oy lastensuojelua sydämellä neuropsykiatrista kuntoutusta arjessa; ADHD/neuropsykiatrisia (Nepsy) -valmentajia sekä NLP Practitioner sekä NLP Master Practitioner koulutuksen saaneita ohjaajia ympärivuorokautinen sijaishuolto päämääränä elämänhallinta ja eheytyminen! Lisä-/yhteystiedot: Maarika Karjalainen, puh. 040 838 9791 Jarmo Karjalainen, puh. 0400 843 268 www.kurrekoti.fi www.valmennustaito.com

20 Kokemäellä, Koskenkylän tilalla, vankalla pohjalla, 17-v. kokemuksella. Turvallisesti, terveellisesti, virikkeellisesti, asiakaslähtöisesti ja ohjatusti kasvaen kohti aikuisuutta. Elä hyvin, naura usein, rakasta paljon! Toiminta-ajatuksemme Palvelut: sijaishuolto sijoitus avohuollon tukitoimena avohuolto kiireellinen sijoitus jälkihuolto Terapoivat palvelut 13 ha osittain luonnonvarainen jokirantatila työnteon mahdollisuus kesätyöt puu- ja metalliverstas seikkailuretket (esim. saaristoon omalla veneellä) hevosharrastus peltoauto-, mopo- ja mikroautopuuhat SATAKUNNAN SIJAISKOTIPALVELUT OY Koskikuja 8 32800 Kokemäki puh.02-546 4711 fax 02-546 4161 www.sijaiskotipalvelut.fi Perhekotimme toiminnan perustuskivi on lastensuojelulain mukaisesti turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Toimintamme ydin on yhdessä sovitut arvot ja toimintamallit ja -periaatteet: -laaja yhteistyö, verkottuminen sekä ammatillinen kehittyminen Lapsi kasvatetaan kohti tasapainoista aikuisuutta. Tavoitteena ehjä ja onnellinen ihminen. Laajennuksen johdosta 3 paikkaa vapaana! Perhekoti Amicus Oy Ritarinkuja 4, 04230 Kerava p. 045 863 7000 www.perhekotiamicus.fi Koiramäen Perhekoti on entinen Hylkirannan koulu Reisjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, joka on remontoitu kokonaan perhekodin käyttöön sopivaksi. Perhekodissa on 6 paikkaa huostaan otetuille tai avohuollon tukitoimin sijoitetuille lapsille ja nuorille. Koiramäen Perhekodin toiminta perustuu tavalliseen perheelämään. Turvallisen arjen toimintojen lisäksi perhekoti tarjoaa mm. musiikki- ja bänditoimintaa sekä sosiaali pedagogista hevostoimintaa, horsebic -tunteja ja motocrossia. Jokaiselle lapselle pyritään etsimään lapsen kasvua ja kehitystä tukeva harrastus. Koiramäen Perhekoti Oy Hylkirannantie 158, 85900 Reisjärvi Puh. 0400 648 277 / 040 960 3198 janne.jokela@koiramaenperhekoti.fi marjut.jokela@koiramaenperhekoti.fi www.koiramaenperhekoti.fi Lastensuojelulaitos Eemeli Harjavalta ja Nakkilan yksikkö, Eemelin vastaanottokoti, Perhetukiyksikkö Palvelut: Pitkäaikaiset sijoitukset Kiireelliset sijoitukset Lasten kuntoutus- ja arviointijaksot Perhekuntoutus perhetukiyksikössä Perhetyö kotiin Perhearvioinnit Perheterapia Musiikkiterapia Voimauttava valokuva Art-ryhmät Lastensuojelulaitos Eemeli Satakunnantie 93, 29200 Harjavalta Toimitusjohtaja Jaana Laurén puh. 044 574 6331 Yksikköjen johtajat tavoitat numeroista: Nakkilanyksikkö puh. 044 713 9500, vastaanottokoti 044 533 8029, perhetukiyksikkö 044 554 2019 Fax (02) 6746 338 eemeli@lsl-eemeli.fi www.lsleemeli.fi