Tuloksia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käytöstä metallipitoisten vesien puhdistuksessa - yhteenvetoa HuJa-projektista ja HybArktprojektin

Samankaltaiset tiedostot
Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

Teollisuusveden ja kaupungin huleveden käsittely bio- ja mineraalisorbenteilla laboratoriomittakaavan tutkimus

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

BioTar-hankkeen yleisesittely

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Oulun yliopiston ja hankkeen toteuttaneiden tutkimusyksikköjen esittely

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

17VV VV 01021

Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla (HuJa) Loppuraportti

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

Kiitos Vihdin Vedelle!

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,

Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

KaiHaMe Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät -projekti

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

UUMA-inventaari. VT4 429/ (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

STORMWATER -väliaikatuloksia

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

Vesiensuojelukosteikot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

HSY:n puhdistamolietteen pilotoinnin oppeja. REPA-hankkeen loppuseminaari Aino Kainulainen

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.

Kasvien ja mikrobien tutkimus: uusia mahdollisuuksia biopuhdistukseen BIO-Connect , Helsinki

VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja puhdistamo

Kosteikot kaivosvesien puhdistuksessa Maailman vesipäiväseminaari 2018

Tiukentuneet määräykset

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Harri Heiskanen

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Hulevesien suodatusarkku

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Transkriptio:

Tuloksia kierrätys- ja luonnonmateriaalien käytöstä metallipitoisten vesien puhdistuksessa - yhteenvetoa HuJa-projektista ja HybArktprojektin lyhyt esittely Heini Postila, Elisangela Heiderscheidt, Tiina Leiviskä, TEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT VESIENSUOJELURAKENTEESSA-tapahtuma 7.2.2019

Sisältö HuJa-projektin lyhyt kuvaus Tehtyjä pilottitestauksia metallipitoisten vesien puhdistamiseksi Suodatinpilottiratkaisu Sekoitus- ja laskeutuspilottiratkaisu HybArkt-projektin lyhyt esittely

Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla (HuJa)-projektin lyhyt kuvaus Hankkeen tavoitteet: 1. Tavoitteena on lisätä raskasmetallien puhdistumista mm. raskasmetallipitoisista hule- ja jätevesistä (esim. rejektivedet) sekä teollisuuden jätevesistä luonnonmineraaleja (kuten savituotteet) ja kehitettäviä modifioituja biomateriaaleja (mm. sahanpuru) käyttämällä. 2. Tavoitteena on selvittää, paljonko pajujen kasvatuksella voidaan vähentää käsiteltyjen jätevesien ravinnepitoisuutta (ja raskasmetallipitoisuutta). Samalla selvitetään kuinka paljon parannetaan pajuston kasvua biomassaraaka-aineeksi pohjoisissa olosuhteissa, ja mitkä lajit ovat sopivimpia, kun käsiteltyjä jätevesiä käytetään lannoitteena. 3. Selvittää missä vaiheessa raskasmetallipitoisuuksia olisi mahdollista ja taloudellisinta vähentää, ettei niitä päätyisi niin paljon lietteeseen (liete esim. lannoituskäyttöön sopivaa). Hankkeen toteutusaika- ja budjetti: 1.10.2015 30.9.2018, 335 000 Toteuttajat: Oulun yliopisto: Vesi- ja ympäristötekniikan, Kemiallisen prosessitekniikan ja Ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusryhmät Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit: EAKR Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta Outokumpu Chrome Oy, Oulun Jätehuolto Oy, Pudasjärven vesiosuuskunta, Taivalkosken Vesihuolto, Oulun Vesi, Pölkky Oy, Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunta, Naturpolis Oy, Kuusamon kaupunki, Vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry., Ranuan Vesihuolto Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Vesikolmio Oy, Aquaminerals Finland Oy ja Oulun yliopisto Hankkeen loppuraportti: https://www.oulu.fi/water/node/33145 3

Suodatinpilottiratkaisun testaus Testaukset kesä-lokakuussa 2017 Vesi testeihin otettiin ojasta, jonne tuli suotovesiä vanhalta rikastusjäte-alueelta Keskiarvopitoisuuksia: Kok. Zn 542 µg/l, Kok. Ni 8,1 µg/l (Zn ja Ni pääasiassa liukoisessa muodossa), ph 7,5 Vesinäytteet tulevan veden säiliöstä ja lähtevästä vedestä Tulevan veden määrän mittausta astiakokein eri painekorkeuksilla Testatut materiaalit (valittu omien laboratoriotestausten, toimittajilta tulleiden ehdotusten perusteella): 4 1. ALOXrc kierrätetty mineraalituote (2-4 mm, 18,60 kg ja 0,018 m 3 ) Testattu 13.6-11.10.2017 (120 vrk), testit lopetettu tukkeutumiseen. 2. OKTO JT-hiekka (2-4 mm, 29,74 kg ja 0,019 m 3 ) Testattu 13.6-16.8.2017 (64 vrk), testit lopetettu tukkeutumiseen. 3. PalPower M10 (5-15 mm, 20,79 kg ja 0,018 m 3 ), Testattu16.8.2017-23.10.2017 (11.10.2017, 49 vrk) ja testaus lopetettu jäätymiseen. 4. OKTO JT-murske (4-16 mm, 31,27 kg ja 0,019 m 3 ) Testattu16.8.2017-23.10.2017 (11.10.2017, 49 vrk) ja testaus lopetettu jäätymiseen.

Suodatinpilottiratkaisun rakenne 5

6 Testeihin tulleen veden pitoisuus, piloteilla poistettu kuormitus (PK) ja kuormitusreduktio (KR)

Yhteenveto suodatinpilottiratkaisu Pääasiallinen metallienpoistomekanismi tod. näk. materiaalien pinnalle tapahtuva sorptio ALOXrc kierrätetty mineraalituote Puhdistustehokkuudeltaan pääasiassa paras testatuista Huuhtoutui Al, jonka pitoisuudet ensimmäistä lukuun ottamatta talousveden laatusuositusten (<200 µg/l) alapuolella Toimi pitempään tukkeutumatta kuin vastaavan raekoon toinen testattu materiaali Tuloksien perusteella ei voi suoraan sanoa ison mittakaavan ratkaisun toimivuudesta, vaan se täytyisi testata, mutta tulokset antavat viitteitä siitä mitä kannattaisi testata isossa mittakaavassa ja kuinka kauan se mahdollisesti voisi toimia 7

Sekoitus- ja laskeutuspilottiratkaisu 3 sorbenttia testattiin: Testattavat materiaalit olivat PalPower M10 (PPM10) (<125 µm), modifioitu turve (HCl-P) (90-250 µm ennen modifiointia) ja OKTO JT-filleri (<5600 µm) Testien kesto, tavoiteltu annostus ja sekoituksen kesto: PalPower M10 (3 ajoa yhteensä 7 päivää, 0,15 g/l, 15 min), modifioitu turve (1 päivä, 0,5 g/l, 15 min) ja OKTO-JT filleri (7 päivää jatkuvatoimisesti, 0,15 g/l, 15 min) Otettu näytteitä sisääntulevasta ja ulosvirtaavasta vedestä Lämpötilaa, ph ja sähkönjohtavuutta mitattu sisääntulevasta ja ulosmenevästä vedestä jatkuvatoimisesti. Vesinäytteistä on analysoitu useita metalleja, kuten Ni, Zn, Pb, As, jne. Kaikenkaikkiaan testit menivät hyvin ja pilottisysteemi toimi riittävästi. Tulevan veden laatu vaihteli merkittävästi testien aikana ja tämä tulee ottaa huomioon tulosten arvioinnissa. 8 18.2.2019

Sekoitus- ja laskeutuspilotti testausten tuloksia 9

Yhteenveto sekoitus- ja laskeutuspilottiratkaisu PPM10 toimi hyvin joillakin metalleilla (mm. Zn, Cr, Pb), mutta As ja Ni huuhtoutumista havaittiin. Testit tehtiin kolmessa eri periodissa (kesto 24 ja 48 h välillä), mikä johtui ennalta-arvaamattomista häiriöistä ja tämä voi vaikuttaa tuloksiin. PPM10 materiaalin lisäys nosti veden ph:n (keskiarvo 8,0). HCl-P poisti tyydyttävästi Cr, Pb, Zn ja Ni. Turpeella ei ollut vaikutusta veden ph:n. OKTO-JT filleri poisti hyvin Cr, Cu, Pb ja Zn ja hieman As ja Ni. Fillerin lisäys nosti veden ph:n (keskiarvo 8,3). Lietteissä suuria määriä Zn ja Cr pilotin jälkeen. Myös Pb selkeästi suurempi. Koska tulevan veden laatu vaihteli paljon testien aikana ja pidätettävien ionien pitoisuuksilla on suora vaikutus puhdistusprosessiin, materiaalien toimivuutta ei voi verrata suoraan. Metallin poistossa vaikuttava mekanismi eroaa tuotteiden välillä. Turpeella pääasiallisena mekanismina on todennäköisesti adsorptio, kun taas PPM10:lla ja kuonalla saostuminen metallihydroksideina (ph:n nousun seurauksena) voidaan arvioida olevan mahdollinen poistomenetelmä. Kiintoaineen pieni määrä lähtevässä vedessä korostaa laskeutusyksikön hyvää toimintaa, HCl-P käsittelyn jälkeen kiintoainepitoisuudet nousivat Sekoitus- ja laskeutussysteemin voidaan katsoa olevan toteuttamiskelpoinen menetelmä testatuille tuotteille. 10

Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen (HybArkt)-projektin lyhyt esittely Hankkeessa: Tuotetaan uutta tietoa hybridiratkaisujen suunnittelusta ja mitoituksesta kylmiin olo-suhteisiin. Tutkitaan ja optimoidaan pohjoisiin olosuhteisiin sopeutuneiden luonnonkasvien, sienten ja bakteerien kykyä pidättää vedestä typpeä ja raskasmetalleja. Tavoite: Saada erilaisten elinkeinotoimintojen vesistökuormitusta pienennettyä kustannustehokkaasti passiivisilla menetelmillä Hankkeen toteutusaika- ja budjetti: 1.1.2018 31.12.2020, 470 000 Toteuttajat: Oulun yliopisto (Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan ja Ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköt) ja Suomen ympäristökeskus (Oulun toimipaikka) Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit: EAKR Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta Pyhäsalmi Mine Oy, Carbons Finland Oy, Vapo Clean Waters Oy/Vapo Oy, Kallon vesija viemäriosuuskunta, Levin Vesihuolto Oy, Tunturi-Lapin Vesi Oy, Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy, Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, Agnico-Eagle Finland Oy, Mushroom Agent, Turveruukki Oy, Owatec Group Oy, Boliden Kevitsa Mining Oy, Pyhäjärven kaupunki, Kittilän kunta, Outokumpu Chrome Oy, Vesilaitosyhdistysten kehittämisrahasto, Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus Hankkeen nettisivut: https://www.oulu.fi/water/node/51195 11

Hanke toteutetaan työpaketteina: 1. Selvitetään olemassa olevan tietämyksen ja aikaisemmista hankkeista saadun kokemuksen avulla minkälaiset käsittely-yksiköt (puhdistusmoduulit) soveltuvat parhaiten erilaisille vesille ja mikä on optimaalinen järjestys näille yksiköille kussakin käyttökohteessa. 2. Mitoitus, suunnittelu sekä mitoitus- ja suunnittelutyökalun luominen 3. Pilottikohteiden rakentaminen ja seuranta (Pyhäsalmi Mine Oy (tehty syksy 2018), Kallon jätevedenpuhdistamo (tehdään 2019) ja Levi hulevesien purkupiste (tehdään 2019)) 4. Vuorovaikutteinen suunnittelu ja viestintä 12

13 Pyhäsalmi testauspilottirakenne

14 Kiitoksia! Kysymyksiä?