Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Marika Masalin-Weijo / suojelusuunnitelman ohjausryhmä

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Marika Masalin-Weijo / suojelusuunnitelman ohjausryhmä

Kansikuva: Manunsaarentie Kaivoveden pohjavesialueella Kuvan ottaja: Pasi Huotari

Alkusanat Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. ympäristölupa-, maa-aines- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Suojelusuunnitelmaa ei vahvisteta aluehallintovirastossa eikä sillä ole välittömiä tai sitovia juridisia seurausvaikutuksia. Suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Tämä edellyttää sekä suunnitelmallisuutta että riittävää tietoa pohjavesialueista samoin kuin niillä suoritettavista pohjavesien laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista. Suojelusuunnitelmamenettelyä voidaan soveltaa kaikilla pohjavesialueilla, myös alueilla, jotka eivät ole vedenhankintakäytössä. (Rintala, ym. 2007) Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Pohjaveden laatua vaarantavien toimintojen sijoittamiseen pohjavesialueiden ulkopuolelle voidaan vaikuttaa tehokkaasti ottamalla huomioon maankäytön suunnittelussa ja eriasteisissa kaavoissa suojelusuunnitelmassa esitetyt suojavyöhykerajaukset ja toimenpidesuositukset. Suojelusuunnitelmien tavoitteena on myös tehostaa pohjaveden laadun tarkkailua sekä varautua toimenpiteisiin pohjavesivahinkojen ja onnettomuuksien varalta. Jyväskylän Energia Oy tuottaa lähes 30 000 m³ vuorokaudessa talousvettä Jyväskylään, Laukaan Lievestuoreelle sekä useille vesiosuuskunnille. Käytössä on kolme päävedenottamoa: Vuonteen tekopohjavesilaitos, Kaivovesi-Janakka rantaimeytyslaitos, ja Viitaniemen pintavesilaitos. Edellä mainituista laitoksista toimitetaan vettä pääasiassa kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle. Pienempiä määriä vettä pumpataan Liinalammen, Vihtakankaan, Pekonniemen ja Vesangan pohjavedenottamoilta. Tikkakosken alueen talousvesi tuotetaan Liinalammella, Korpilahden alueen Vihtakankaalla, Keljonkankaan alueen ja Keljonlahden voimalaitoksen Pekonniemessä ja Kuohu Vesanka Ruoke -alueen Vesangan pohjavedenottamolla. Säynätsaloon toimitetaan Muuramen kunnan pohjavettä ja kantakaupungin alueen talousvettä. (Jyväskylän Energia Oy, 2011b ja c) Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelman laadinta on aloitettu elokuussa 2011. Suojelusuunnitelma liittyy hankkeeseen, jonka tarkoituksena on laatia Jyväskylän kaupungin alueella oleville riskipohjavesialueille suojelusuunnitelmia yksi kerrallaan niin monta kuin projektin aikana ehditään. Projektin kesto on 1.8.2011-31.1.2012. Hankkeeseen liittyviin kustannuksiin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi, yhdyskuntatekniikka, ympäristöterveysosasto ja Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta. Suojelusuunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän kanssa, johon kuuluivat: Pekka Pulkkinen ympäristögeologi, Keski-Suomen ELY-keskus Kari Illmer, hydrogeologi, Keski-Suomen ELY-keskus Jukka Tyrväinen, vesihuoltopäällikkö, Jyväskylän Energia Oy Mika Laitinen, palotarkastaja, Keski-Suomen pelastuslaitos Päivi Pietarinen ympäristöjohtaja, Jyväskylän kaupunki Pasi Huotari ympäristöpäällikkö, Jyväskylän kaupunki Mika Koliseva, yleissuunnitteluinsinööri, Jyväskylän kaupunki Jari Lohi, rakennuttajapäällikkö, Jyväskylän kaupunki Paula Tuomi, kaavasuunnittelija, Jyväskylän kaupunki Pirjo Lonka-Huotari, vs. johtava terveystarkastaja, Jyväskylän kaupunki

Lisäksi suunnitelman laadinnassa suureksi avuksi ovat olleet: Marja-Liisa Puttonen vesihuoltoinsinööri, Jyväskylän Energia Oy Tarmo Kormano käyttömestari, Jyväskylän Energia Oy Miia Heiskanen, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Kirsi Hänninen-Valjakka, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Anu Surakka, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Piia Väyrynen, projektityöntekijä, Jyväskylän kaupunki Parhaat kiitokset ohjausryhmän jäsenille sekä kaikille sidosryhmille, jotka ovat osallistuneet suunnitelman tekoon. Jyväskylässä 21.11.2011 Marika Masalin-Weijo

Sisältö 1 Yleistä Kaivoveden pohjavesialueesta ja sen hydrogeologiasta... 7 1.1 Alueella tehtyjä tutkimuksia... 7 1.2 Maan käyttö... 8 2 Pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot... 9 2.1 Asutus... 9 2.1.1 Öljysäiliöt... 9 2.2 Leppälahden leirikeskus... 10 2.3 Maatalous... 11 2.4 Muuntamot... 12 2.5 Tie... 12 2.6 Vedenhankinta... 12 2.6.1 Vedenottolupa ja tarkkailuohjelma... 12 2.6.2 Vedenottamo ja kaivot... 14 2.6.3 Raakaveden laatu... 15 2.6.4 Ranta- ja sadetusimeytys... 16 3 Toimintojen aiheuttamat riskit pohjavedelle ja toimenpidesuositukset ja määräykset... 17 3.1 Asutus... 17 3.1.1 Asutuksen jätevesiä koskevat määräykset... 17 3.1.2 Toimenpidesuositukset asutuksen jätevesille... 18 3.1.3 Määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista... 18 3.1.4 Määräykset, jotka koskevat kemikaalisäiliötarkastuksia... 19 3.1.5 Määräykset jotka koskevat käytöstä poistetun säiliön käsittelyä... 20 3.1.6 Öljysäiliöitä koskevat suositukset... 20 3.2 Leirikeskus... 20 3.2.1 Toimenpidesuositukset... 21 3.3 Suositukset maankäyttöön... 21 3.4 Maatalous... 21 3.4.1 Maataloutta koskevat määräykset... 21 3.4.2 Maataloutta koskevat toimenpidesuositukset... 22 3.5 Muinaisjäännös... 22 3.6 Muuntamot... 22 3.6.1 Toimenpidesuositukset... 23 3.7 Vedenotto ja tekopohjavesi... 23 4 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa... 24 4.1 Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma... 24 4.2 Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma... 24 5 Toimenpideohjelma... 24 6 Suojelusuunnitelman seuranta... 26 7 Lähdeluettelo... 26 KARTAT Kartta 1. Kaivoveden pohjavesialuekartta Kartta 2. Ote: Jyväskylän maalaiskunta, rantaosayleiskaava 1:10 000, Leppävesi - Päijänne alue Kartta 3. Kaivoveden pohjavesialueen asutus Kartta 4. Karjuniemen tila Kartta 5. Kaivoveden pohjavesialueella sijaitsevat muuntamot

Kartta 6. Etelä-Leppäveden tarkkailun vesinäytteiden ottopaikat LIITTEET Liite 1. Kaivoveden pohjavesialueella tehtyjä tutkimuksia Liite 2. Ote: Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys Liite 3. Kaivoveden pohjaveden pinnankorkeuskuvaaja Liite 4. Kaivovedeltä Janakkaan lähtevästä raakavedestä kuukausittain tehtävät määritykset Liite 5. Etelä-Leppäveden tarkkailun vesinäytteistä mitattavat veden laatua kuvaavat ominaisuudet Liite 6. Kaivojen veden laadun muuttujien keskiarvoja vuodelta 2009 Liite 7. Kuvat Liite 8. Lausunnot: Jyväskylän Energia Oy Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jyväskylän kaupunki, Rakennus- ja ympäristölautakunta Jyväskylän kaupunki, Perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaosto

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7 1 Yleistä Kaivoveden pohjavesialueesta ja sen hydrogeologiasta Kaivoveden I-luokan pohjavesialue (0918003) sijaitsee Leppälahdessa (kuva 1. kartta 1.). Sen kokonaispinta-ala on 2,83 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 0,76 km 2. Imeytymiskerroin on 0,3 ja kokonaisantoisuus 400 m 3 /d. Muodostumatyyppi on vettä ympäristöön purkava harju. (Keski- Suomen ympäristökeskus, 1994) Pohjavesialue sijoittuu lounas-koillissuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle, joka kulkee Jyväskylässä Oravasaaren kautta Kaivovedelle ja sieltä edelleen Saviolle. Kaivovedellä harju on kapea harjanne, jossa on joitakin laajentumia. Harju on maaperältään hiekkaa, soraa ja kivistä soraa. Laiteiltaan harju on savea, silttiä ja hienoa hiekkaa. Maaperän kairauksissa on syvimmillään päästy yli 23 metrin syvyyteen. Vedenottamon kohdalla kairauksissa on päästy lähes 19 metrin syvyyteen. Pohjavesi virtaa harjussa pääasiassa koillisesta kaakkoon Koillispäässä harjua pohjavettä purkautuu myös koilliseen. Leppäveden vedenpinnan korkeus säätelee harjun pohjaveden pinnan korkeutta. Leppäveden pintavettä rantaimeytyy harjuun, mikäli pohjaveden pinnankorkeutta alennetaan merkittävästi harjun Leppäveteen rajoittuvissa osissa. (Keski-Suomen ympäristökeskus, 1994) Kuva 1. Kaivoveden pohjavesialueen sijainti Kuva 2. Yleiskartta Kaivoveden pohjavesialueesta 1.1 Alueella tehtyjä tutkimuksia Alueella tehtyjä tutkimuksia on listattu taulukkoon 1. Taulukossa mainittujen tutkimusten lisäksi alueella on tehty mm. kaivonpaikkatutkimuksia. Tutkimuksista on kerrottu lyhyesti liitteessä 1.

8 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Taulukko 1 Kaivoveden pohjavesialueella tehtyjä tutkimuksia Vuosi Tekijä Tutkimusaihe 1971 ja 1972 Paavo Ristola Oy Alustavat rantaimeytystutkimukset 1976 ja 1977 Oy Vesi-Hydro Ab Vedenhankintaselvitykset 1996 Oy Vesi-Hydro Ab Vedenkäsittelykokeet Kaivoveden pohjaveden ottamolla 1997 Pekka Kaunismaa, Jyväskylän Leppäveden Kaivoveden yliopisto,ympäristöntutkimuskeskus, hapetusmahdollisuuksista Tutkimusraportti 106/1997 1998 Suomen pohjavesitekniikka Oy Kaivoveden tekopohjavesitutkimus 2003 Jaakko Pöyry infra, Maa ja Vesi Kaivoveden vedenottamon tehostaminen, VYR-kokeen tulokset 2003 Heikki Veijola, Jyväskylän yliopisto, Kaivoveden vedenottamon Ympäristöntutkimuskeskus, riskinarviotutkimus Tutkimusraportti 110/2003 1.2 Maan käyttö Kaivoveden pohjavesialueen pinta-alasta suurin osa on vesistöä. Pohjavesialueeseen kuuluu ympäröivää vesistöä niin Kaivoveden kuin Leppäveden puolelta (kuva 2.). Seuraavaksi eniten on talousmetsää ja kolmanneksi eniten peltoa. Pohjaveden muodostumisalueesta suurin osa on talousmetsää ja seuraavaksi eniten on peltoa. (Kuva 3.) Ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistaman Keski-Suomen maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan Kaivoveden pohjavesialuetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. (Keski- Suomen liitto, 2009) Kaivoveden pohjavesialue on suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarvealue on määritelty Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksessä. Rakennusjärjestyksessä on myös pykäliä, joissa on käsitelty maanrakennustöitä pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistön valuma-alueella, pohjaveden huomioon ottamista rakentamisessa sekä rakentamista pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistöjen valuma-alueilla. (liite 2.) Alueella on voimassa Leppävesi - Päijänne alueen rantaosayleiskaava (kartta 2.). Rantaosayleiskaava on ns. oikeusvaikutukseton kaava, joka tarkoittaa, että rakennuslupaa ei voida myöntää kaavan perusteella, vaan on aina haettava poikkeusta tai suunnittelutarveratkaisua. Poikkeusta haetaan silloin, kun kyseessä on rantarakentaminen ja sen myöntää ELY-keskus. Suunnittelutarveratkaisua haetaan muussa kuin rantarakentamisessa ja sen myöntää kaupunkirakennelautakunta. (Särkkä, 2011)

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9 Maankäyttötiedot Kaivoveden pohjavesialueen muodostumisalueella Taajama-asutus Haja-asutus Loma-asutus Peltoviljely Metsätalous Maa-ainestenotto Vesistöt Varalla Virkistysalue Kuva 3. Maankäyttötiedot Kaivoveden pohjavesialueella ja pohjavesialueen muodostumisalueella. (Valtion ympäristöhallinnon virastot, 2011 ja viitteet siinä) 2 Pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot Kaivoveden pohjavesialueella pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavia toimintoja ovat leirikeskus, asutus, maatalous, muuntamot ja tie. 2.1 Asutus Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen teettämän selvityksen mukaan Kaivoveden pohjavesialueella on viemäriverkoston ulkopuolella seitsemän vakituisessa käytössä olevaa ja viisi satunnaisessa käytössä olevaa kiinteistöä (Manerus, 2011). Suurin osa kiinteistöistä sijoittuu pohjavesialueen pohjoisosaan. Selvityksen mukaan pohjavesialueella ei yksikään vakituisessa käytössä olleen kiinteistön jätevesijärjestelmä ollut täysin normien mukainen. Yleisin järjestelmä oli wc-vesien umpisäiliö ja pesuvesien saostus/imeytys ja toiseksi yleisin wc- ja pesuvesien umpisäiliö. Myös kaikkien jätevesien imeyttämistä saostussäiliöiden kautta ojaan tai maahan esiintyi. Suurin osa satunnaisessa käytössä olevista kiinteistöistä on varustettu kuivakäymälällä ja ne ovat kantovedellisiä. Kiinteistöillä joilla oli puutteita kuivakäymälän varustuksessa, varustus saadaan asianmukaiseksi pienin toimenpitein. 2.1.1 Öljysäiliöt Pohjavesialueella olevien öljysäiliöiden tietoja selvitettiin pelastuslaitoksen öljysäiliörekisterin ja alueen kiinteistöille syksyllä 2011 tehdyn kyselyn avulla. Pohjavesialueella on kuusi öljysäiliötä, jotka sijaitsevat maanpäällä tai sisätiloissa. Säiliöiden tilavuudet vaihtelevat välillä 1500 2500 l ja materiaaliltaan ne ovat teräksisiä tai lujitemuovisia. Kaikissa säiliöissä ei ole valuma-allasta tai kaksoisvaippaa. Vanhin säiliö on otettu käyttöön vuonna 1984.

10 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2.2 Leppälahden leirikeskus Leppälahden leirikeskus sijaitsee Leppäveden ja Kaivoveden alueella ja kuuluu Jyväskylän kaupungin omistamaan Karjuniemen tilaan (kartta 4.). Tilan pinta-ala on n. 19 ha. Leirikeskusta vuokraa Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut. Leirikeskuksen päärakennuksena toimii entinen Leppälahden kansakoulu, joka on ollut toiminnassa vuosina 1931 1970 (kuva 4.). Kansakoululla on myös huoneisto, joka on vuokrattu asuinkäyttöön. Päärakennuksessa on sali- ja keittiötilat. Vesi päärakennukseen tulee suoraan vedenottamolta. Leirikeskuksessa on kuusi majoitusmökkiä (kuva 5.), joissa on yhteensä 56 vuodepaikkaa. Mökeissä on peruslämpö. Lisäksi leirikeskuksen rakennuksiin kuuluvat palloiluhalli, liiteri (liite 7: kuva 2.), saunarakennus (liite 7: kuva 10), ulkokäymälöitä (liite 7.: kuva 3.) sekä grillikatos. Leirikeskuksen käyttömäärä kesältä 2011 on esitetty taulukossa 2. Leirikeskuksen päärakennuksessa oleva leirikeittiö toimii jakelukeittiöperiaatteella. Leirikeittiön ja vuokra-asunnon asumajätevedet menevät umpisäiliöön, joka tyhjennetään säännöllisesti. Rantasaunassa syntyvät pesuvedet johdetaan saunan vieressä olevaan betonirenkaiseen imeytyskaivoon. Tarvittaessa kaivo tyhjennetään loka-autolla. Majoitusrakennusten yhteydessä on neljä ja päärakennuksen yhteydessä kaksi karusellin mallista (liite 7: kuva 4.) ekokompostikäymälää ja ne tyhjennetään loka-autolla säännöllisesti tarpeen mukaan. (Kolu, 2010) Alueelle on vuonna 2004 rakennettu paineviemäri, joka lähtee leirikeskuksen majoitusrakennusten läheisyydestä ja menee tien reunaa leirikeskuksen pihassa olevaan kemialliseen puhdistamoon (kartta 4.) (liite 7: kuva 1). Puhdistamolla on ollut tarkoitus puhdistaa leirikeskuksesta ja päärakennuksesta tulevat vedet ja johtaa ne Leppäveteen. Puhdistamo ei kuitenkaan ole toiminut riittävän tehokkaasti ja sen käytöstä on luovuttu. Taulukko 2. Leppälahden leirikeskuksen käyttö vuonna 2011 (Tuominen, 2011) Kuukausi Käyttövuorokaudet Päiväkäyttö Toukokuu 11 2 Kesäkuu 13 2 Heinäkuu 8 1 Elokuu 15 4 Syyskuu 4 7 Lokakuu 2* 1* *luku on varaus

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11 Kuva 4. Leirikeskuksen päärakennus Kuvan ottaja: Pasi Huotari Kuva 5. Leirikeskuksen majoitusrakennukset ja grillikatos Kuvan ottaja: Pasi Huotari 2.3 Maatalous Alueella sijaitsee maatila, jolla on lihanautakasvattamo (kartta 3.). Tilalla on nautapihatto, jonka yhteydessä on avolantala sekä navetta kestokuivikepohjalla. Vuonna 2001 tilalle on myönnetty ympäristölupa enintään 90 lihanaudan ja 15 vasikan pitoon. Vanhan navetan jäätyä pois käytöstä eläinpaikat ovat vähentyneet ja uudemmassa kylmäpihatossa on eläinpaikkoja eläinten iästä riippuen enintään 60-70 yksilölle. Eläimet eivät laidunna eikä niille ole jaloittelualuetta. Molemmat eläinsuojat sijaitsevat pohjavesialueen reunavyöhykkeellä. (Surakka, 2009) Pohjavedenottamo sijaitsee tilalta noin 1400 m ja tekopohjaveden imeytysalue n. 1100 m lounaaseen. Ympäristöluvassa on annettu pohjaveden kannalta tarpeelliset määräykset. Lupaehtojen määräaikainen tarkastus on vireillä.

12 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Pohjavesialueella on peltoa n. 25 ha, joista n. 17 ha sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella (kartta 3. ). Suurimmat peltoalueet ovat pohjavesialueen eteläosissa. Vedenottamoa lähin pelto on 300 metrin päässä kaupungin omistamalla Karjuniemen tilalla. Pelto on vuokrattu viljelykäyttöön. (liite 7: kuva 11.) 2.4 Muuntamot Kaivoveden pohjavesialueella sijaitsee kolme Suur-Savon Sähkö-yhtiöiden pylväsmuuntamoa, joista kahdessa on ylijännitesuojat ja Midel-öljyä (taulukko 3., kartta 5). Vedenottamoa lähimpänä olevissa muuntamoissa on käytetty Midel-öljyä. Lähin muuntamo on vedenottamoalueen vieressä (liite 7: kuva 9.). Muille muuntamoille on matkaa n. 600 m ja kaksi kilometriä. Taulukko 3 Kaivoveden pohjavesialueella sijaitsevat pylväsmuuntamot Nimi Teho (kva) Öljy (kg) Ylijännitesuojat Orajärvi 100 125 (Midel) x Karjutsalmi 315 235 (Midel) x Manunsaari 30 92 2.5 Tie Pohjavesialueen läpi n. 2,9 km matkan kulkee Manunsaarentie, joka kuuluu osana Saarenseudun yksityistiekuntaan. (Nerg, 2011) Tiekuntaan kuuluu 26 vakituisen asunnon ja noin 60 vapaa-ajan asunnon omistajaa. Liikennettä aiheuttaa lisäksi leirikeskus. Tietä ei suolata. (Manninen, 2011) 2.6 Vedenhankinta Kaivoveden pohjavedenottamo sijaitsee Leppälahdessa Leppäveden rannassa. Vedenottamo on rantaimeytyslaitos, jonka tuotantoa on tehostettu pintaveden imeytyksellä. Vedenottamon raakavesi käsitellään n. 6,6 kilometrin päässä Vaajakoskella Janakan vedenkäsittelylaitoksella. 2.6.1 Vedenottolupa ja tarkkailuohjelma Kaivoveden vedenottolupa on vuodelta 1987. Tuolloin Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt Jyväskylän maalaiskunnalle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Karjuniemen tilalle, puolivuosikeskiarvona laskettuna enintään 15 000 m 3 /d suuruisen vesimäärän ottamiseen ottamosta ja vesijohdon rakentamiseen Leppäveteen ottamolta Janakan vesilaitokselle. Luvassa on annettu määräys, että luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia alueen pohjaveden korkeuksiin, pohjaveden laatuun ja yleensä pohjavesioloihin silloisen Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla. Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin vuonna 1989 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan ottamolta otetut vesimäärät havaitaan päivittäin ja em. vesimäärät sekä keskimääräiset vuorokausi (m 3 /d) ja kuukausiarvot (m 3 /kk) ilmoitetaan Keski-

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13 Suomen ELY-keskukselle. Siiviläputkikaivojen K1, K2 ja K3 vedestä suoritetaan happipitoisuuden määritys neljä kertaa vuodessa (maalis-, touko-, elo- ja joulukuu). Vaikutusalueen pohjavedenpinnan korkeutta seurataan kerran kuukaudessa 10 havaintoputkesta (liite 7: kuva 8.). Myös Leppäveden vesipinnan korkeutta seurataan. Tarkkailutulokset toimitetaan Keski-Suomen ELY-keskukselle tiedoksi kahdesti vuodessa, ensimmäiseltä vuosipuoliskolta heinäkuun ja toiselta tammikuun loppuun mennessä. Liitteessä 3. on esitelty havaintoputkien ja Leppäveden pinnankorkeuksia. 2.6.1.1 Vedenottomäärät Kaivovedeltä pumpataan 8-25 % Jyväskylän vedestä. Vuonna 2009 Kaivovedeltä on pumpattu vettä keskimäärin 5133 m 3 /d. Kuukausittaiset keskimääräiset vedenottomäärät vuonna 2009 on esitetty kuvassa 6. Ne ovat vaihdelleet välillä 2986 6532 m 3 /d. Viidentoista vuoden tarkastelujaksolla vesimäärät ovat vaihdelleet välillä 5082 7232 m 3 /d (kuva 7.). (Jyväskylän Energia Oy, 2011d) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 6. Kaivovedeltä vuonna 2009 keskimäärin pumpatut vesimäärät kuukausittain (Jyväskylän Energia Oy, 2011d) m3/d

14 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 7. Kaivovedeltä pumpatut vesimäärät 1994 2009 (Jyväskylän Energia Oy, 2011d) m3/d 2.6.2 Vedenottamo ja kaivot Vedenottamorakennuksen piha-alue on aidattu ja lukittu ja alueella on kameravalvonta. Vedenottamorakennus (kuva 8.) on otettu käyttöön 1992 ja myös se on lukittu. Alue on valaistu pimeään aikaan. Laitoksen hoitaja käy paikalla säännöllisesti. Laitos on kaukokäytössä. Vedenottamoalueella olevat pohjaveden havaintoputket on lukittu. Vettä otetaan kuudesta siiviläputkikaivosta. Ensimmäinen kaivo on tehty vuonna 1976 ja toinen ja kolmas marraskuussa 1987. Kolme muuta kaivoa on otettu käyttöön suodatuksen parantamiseksi kesällä 2004 (Veijola, 2011). Neljä kaivoa sijaitsee vedenottamoalueella (kaivot 1, 2, 3, ja 5) ja kaksi ottamoalueen ulkopuolella (kaivot 4 ja 6). Uusimmat kaivot ovat ottamoalueella oleva kaivo K5 (vanhan kaivo K1:n vieressä), kaivo K6 noin 70 m päässä ottamolta koilliseen ja kaivo K4 entisen koulun luona noin 500 m päässä koilliseen laitoksesta. Kaikkien kaivojen pumput on uusittu ja ne on varustettu taajuusmuuttajilla. Kaivoilla on omat virtausmittaukset (paitsi kaivot K1 ja K5 joilla on yhteinen mittaus, kun kaivot ovat vierekkäin ja K1 on pääosin varalla). Uusien kaivojen käyttöoton tavoitteena on ollut hajauttaa vedenottoa alueella. (Veijola, 2011) Vettä otetaan normaalisti kaikista kaivoista yhtä aikaa.

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 15 Kuva 8. Vedenottamorakennus 2.6.3 Raakaveden laatu Raakavetenä voidaan pitää vettä, jota ei ole käsitelty. Näin ollen sekä järvivettä, jota tullaan käsittelemään imeyttämällä että kaivoista saatua vettä, joka menee käsiteltäväksi vesilaitokselle, voidaan pitää raakavetenä. 2.6.3.1 Järvivesi Vesi imeytyy harjun läpi sekä varsinaisen Etelä-Leppäveden että Kaivoveden puolelta. On kuitenkin epäselvää missä määrin imeytymistä kummaltakin puolelta tapahtuu. Etelä-Leppäveden veden laatua raakavesilähteenä ja veden laadun muutoksia on seurattu vuodesta 1976. Etelä- Leppävesi on raakavesilähteenä laadultaan hyvä eikä sen laadussa kokonaisuutena ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. (Veijola, 2011) Kaivovesi on rehevä, jolloin leväbiomassat saattavat lisääntyä ja haju- ja sinilevähaitat ovat mahdollisia. Lisäksi Kaivoveden alusvedestä kuluu happi säännöllisesti hyvin vähiin tai loppuu kokonaan ja sedimentistä liukenee fosforia, ammoniumtyppeä, rautaa ja mangaania. (Veijola, 2011) Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus seuraa Etelä-Leppäveden veden laatua raakavedenoton kannalta. Veden laatua on seurattu vuodesta 1976 lähtien. Vesinäytteitä otetaan kahdelta Etelä-Leppäveden havaintopaikalta: pohjoisosasta (asema 17A/4), Kaivovedestä sekä kahdesta Kaivoveteen laskevasta purosta. Näytteenottopaikat näkyvät kartassa 6. Näytteistä mitattavat veden laatua kuvaavat ominaisuudet on esitelty liitteessä 5. Noin 14 km Kaivovedeltä kaakkoon laskee joki, jota pitkin Toivakan jätevedenpuhdistamon purkuvedet laskevat Leppäveteen. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden puhdistusprosessit keskittyvät jäteveden purkuvesistöön aiheuttamien ravinnepäästöjen minimoimiseen eikä niitä yleensä ole suunniteltu poistamaan vedestä taudinaiheuttajamikrobeja. Päästessään purkuvesistöön puhdistettu jätevesi laimenee, mutta laimenemisesta huolimatta pintavedet käytännössä aina sisältävät myös tautia aiheuttavia mikrobeja. (Pitkänen ym. 2008) Esimerkiksi ripulia aiheuttava

16 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma kalikivirus säilyttää kylmässä vedessä infektiokykynsä jopa kuukausia. (von Bonsdorff ja Maunula, 2000) 2.6.3.2 Kaivojen vesi Kaivovedeltä saatavan raakaveden haasteita ovat korkeat raudan, mangaanin ja orgaanisten aineiden pitoisuudet. Pienimmät raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat kaivoissa 4 ja 6 (liite 6.). Vettä ei käsitellä vedenottamolla vaan se lähtee putkea pitkin Janakan vedenkäsittelylaitokselle. Poikkeuksen tekee Leppälahden leirikeskukseen ja yhteen talouteen menevä vesi, joka käsitellään. Em. paikkoihin toimitetaan vettä, koska vedenoton seurauksena kiinteistöjen kaivot ovat kuivuneet. Jyväskylän Energia seuraa kaivojen veden laatua kuukausittain. Määritettävät muuttujat on esitetty liitteessä 4. Kaikkia listassa olevia määrityksiä ei tehdä joka kuukausi. Raakavesinäytteet otetaan kaivoista 2, 3, 4 ja 6 ja kaivoista 1 ja 5 tulee yhdistetty näyte. 2.6.4 Ranta- ja sadetusimeytys Alueella käytetään ranta- ja sadetusimeytystä. Vedenottamolle vesi tulee suurimmaksi osaksi rantaimeytyksenä. Vesi imeytyy harjun läpi sekä varsinaisen Etelä-Leppäveden että Kaivoveden puolelta. Kaivoalueelle suurin osa vedestä tulee lounaasta. (Oy Vesi-Hydro Ab, 1996). Sadetusimeytystä (kuva 9.) tapahtuu kolmella eri imeytyskentällä, jotka ovat toiminnassa ympäri vuoden. Jyväskylän Energia Oy on vuokrannut sadetusalueet kaupungilta. Toiminta on aloitettu 1995. Vesi otetaan Leppäveden rannalla olevasta imeytyskaivosta, josta se jaetaan putkilla ja letkuilla imeytysalueille (liite 7: kuvat 5.-7.) Vettä otetaan n. 2000 m 3 /d. Sadetuspaikkoja pyritään siirtämään kahden vuoden välein ja tavoitteena alueiden palautumisajaksi on viisi vuotta. Sadetusputkia siirretään kulloinkin parhaaksi arvioituihin paikkoihin. Kulkureitti rannassa olevista leirikeskuksen majoitusrakennuksista päärakennukseen menee polkua pitkin imeytysputkien vieritse. Tekopohjaveden imeytykseen on vesilain (9. luku) mukaisesti saatava aluehallintoviraston lupa. Jyväskylän Energia Oy:llä on lupaprosessi vireillä. Kuva 9. Sadetusimeytystä Kaivoveden pohjavesialueella. Kuvan ottaja: Pasi Huotari

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 17 3 Toimintojen aiheuttamat riskit pohjavedelle ja toimenpidesuositukset ja määräykset Kun toimitaan pohjavesialueella, tulee toiminnassa aina huomioida ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) ja vesilain pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18). Otsikon aiheet on tekstissä jaoteltu siten, että aluksi kerrotaan lyhyesti toiminnan aiheuttamasta riskistä, jonka jälkeen esitetään siihen liittyvät määräykset (esim. ympäristönsuojelumääräys, päätös tai asetus) ja lopuksi toimenpidesuositukset. Tiedottamisella tulee varmistaa, että paikalliset asukkaat tiedostavat asuvansa ja toimivansa pohjavesialueella. Tulee myös kertoa, mitkä toiminnot pohjavesialueilla eivät ole sallittuja tai voivat vaarantaa pohjaveden laatua. 3.1 Asutus Mikäli pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö ei ole liittynyt viemäriin tai sen jätevesijärjestelmä ei ole määräysten mukainen, jätevesien mukana maahan ja siitä edelleen pohjaveteen voi päästä ravinteita, happea kuluttavia aineita ja ympäristön hygieenistä tilaa heikentäviä taudin aiheuttajia. Em. aineita voi maaperään päästä myös viemäriputken rikkoutumisen tai pumppaamon ylivuodon seurauksena. Asutukseen liittyen pohjavesi voi pilaantua myös huonokuntoisten maanalaisten tai maanpäällisten öljysäiliöiden vuotojen seurauksena tai öljyn valuessa maaperään säiliöiden ylitäytön seurauksena. Kaivoveden pohjavesialueella on vähän asutusta ja muutama yksittäinen öljysäiliö. Alueella ei ole viemäriä ja jätevesien maahan imeyttämistä esiintyy. Kaivoveden pohjavesialueelle on suunnitelmissa laajentaa Leppälahti - Savio vesihuolto-osuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoa. Suunnitelman laatu ja toteutusaikataulu ei ole tiedossa. Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen teettämän selvityksen mukaan suurin osa vesikäymälällä varustetuista kiinteistöistä on sijaintinsa puolesta mahdollista liittää rakennettavan viemäriverkoston piiriin. (Manerus, 2011) 3.1.1 Asutuksen jätevesiä koskevat määräykset Jos viemäriverkko laajennetaan pohjavesialueelle, kiinteistöjen jätevedet on johdettava sinne. Jos viemäriverkkoon ei ole mahdollista liittyä, kiinteistön omistajan tai haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesijärjestelmä on ympäristönsuojelumääräysten mukainen. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2 luku 5 Pohjavesialueilla kaikkien talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Pohjavesialueilla vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on jätevesien käsittelyjärjestelmän tiivis pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä vaihtoehto vesikäymäläjätevesien käsittelylle on vesikäymäläjätevesien johtaminen umpisäiliöön tai kompostikäymälän rakentaminen. Pesuvesien käsittelyjärjestelmän on oltava pohjarakenteeltaan tiivis ja jätevesien purkupaikan sijoittelussa käytetään tapauskohtaista harkintaa.

18 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Vähäiset pesuvedet voidaan imeyttää maahan edellyttäen, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 3.1.2 Toimenpidesuositukset asutuksen jätevesille Suositeltavinta on laajentaa viemäriverkostoa pohjavesialueelle. Tällöin jätevedenpumppaamoille tulisi rakentaa riittävät imualtaat ja hälytysjärjestelmät ja viemärilaitokselle tulisi määrittää toiminta-alue. Perustelu: Vesihuoltolaki 119/2001 7 ja Ympäristönsuojelulaki 7 ja 8. 3.1.3 Määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista Yleiset määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista Kemikaalien, kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, liuottimien, torjunta-aineiden ja ongelmajätteiden varastointi ja säilytys kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät kemikaalit pääse maaperään, viemäriin, pohjaveteen tai muuhun ympäristöön ja niin, että haihtuvien yhdisteiden pääsy ilmaan on estetty. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnästä on käytävä ilmi, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit on säilytettävä aidatussa, lukitussa tilassa tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita. Maanpäälliset ulkona olevat yksivaippaiset polttoneste- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säiliön koosta riippumatta sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen tai tiiviille kemikaaleja kestävälle alustalle. Käytössä olevien yksivaippaisten säiliöiden suojaus on järjestettävä 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Polttonesteiden ja muiden nestemäisten kemikaalien kiinteät tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Tilapäiset tankkauspaikat on sijoitettava kemikaaleja kestävälle alustalle. Käytössä olevat polttonesteiden ja muiden kemikaalien kiinteät tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Määräys ei koske kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja eikä venesatamien laitureilla sijaitsevia tankkauspaikkoja. Nestemäisten kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla sekä polttonesteiden tankkaus- ja täyttöpaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Sisätiloissa kemikaalit on aina säilytettävä ja varastoitava siten, että ne eivät vahinkotai onnettomuustilanteessa pääse viemäriin tai maaperään. Sisätiloissa polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säilytettävä ja varastoitava allastetussa tilassa. Suoja-allas tai kynnys on mitoitettava säiliön koon ja kemikaalin vaarallisuuden mukaan. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita.

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 19 Ongelmajätteiden ja vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on ilmoitettava välittömästi Keski-Suomen pelastuslaitokselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Mahdollisesta öljy- tai kemikaalivuodon aiheuttamasta maaperän ja pohjavesien pilaantumisesta sekä niiden kunnostustoimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista vastaa säiliön omistaja tai muu vahingon aiheuttaja. Perustelu: Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 4 luku 20 Erityiset määräykset vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella Pohjavesialueella käyttöön otettavien maan päälle tai maan alle sijoitettavien öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella sekä vuodonilmaisujärjestelmällä. Olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen. Säiliön suoja-allas on katettava ja säiliö on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. Työmaa-alueella polttonestesäiliön täyttöventtiilin tai siirtopumpun on oltava lukittuna työajan ulkopuolella tai säiliössä on oltava laponesto. Säiliö ja tankkauspaikka on sijoitettava tiiviille, polttonesteitä läpäisemättömälle alustalle. Tankkauspaikalla on oltava saatavissa imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Polttoainesäiliön täyttö työmaaalueella on kielletty. Työkoneet on säilytettävä tiiviiksi tehdyllä seisonta-alustalla. Työkoneita saa huoltaa työmaaalueilla ainoastaan poikkeustapauksissa, jolloin se tulee tehdä suojatulla ja kemikaalien haitallisia vaikutuksia kestävällä alustalla. Perustelu:Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 4 luku 21 3.1.4 Määräykset, jotka koskevat kemikaalisäiliötarkastuksia Kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava maanalainen öljy-, polttoaine- ja muu käytössä oleva kemikaalisäiliö sekä muu kuin 3 momentissa tarkoitettu öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 10 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja jonka jäljennös on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle 14 päivän kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Säiliöt, jotka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen näiden määräysten voimaantuloa sekä säiliöt, joiden käyttöönottoaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta.

20 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Tärkeällä pohjavesialueella oleva maanalainen öljysäiliö on säiliön omistajan tai haltijan toimesta tarkastutettava siten, kuin kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevassa päätöksessä (344/1983) edellytetään. Perustelu: Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 4 luku 22. 3.1.5 Määräykset jotka koskevat käytöstä poistetun säiliön käsittelyä Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö maaperästä putkistoineen ja puhdistutettava säiliö ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Mikäli säiliön poistamisen yhteydessä havaitaan säiliövuotojen aiheuttama maaperän pilaantuminen, tulee todetusta säiliövuodosta tehdä välittömästi ilmoitus Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maaperästä öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää, että Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja ei ole suorittamassaan tarkastuksessa todennut säiliövuotoja eikä siitä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on todistettavasti ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu ja tarkistettu. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on poistettava. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on nykyisen haltijan annettava tarkka tieto maaperään jätetystä säiliöstä uudelle haltijalle. Perustelu: Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 4 luku 23. 3.1.6 Öljysäiliöitä koskevat suositukset - Uusia öljysäiliöitä sekä niiden putkistoja ei tulisi sijoittaa maan alle tärkeällä pohjavesialueella - Säiliö voidaan sijoittaa maanpinnan tason alapuolelle rakennuksen kellaritiloihin, jos säiliö on kaksoisvaippasäiliö - Uusista öljysäiliöistä polttoneste tulisi johtaa polttimolle yksiputkijärjestelmällä tai muulla vastaavantasoisella tekniikalla. 3.2 Leirikeskus Kaivoveden pohjavesialueella leiritoiminnan aiheuttama riski koetaan suurimmaksi. Leiritoimintaan liittyviä riskejä ovat:

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 21 - vedenottamon välittömässä läheisyydessä ja sadetusimeytyskentillä liikkuminen ja niiden vuoksi lisääntynyt ilkivallan uhka ja maaperän kuluminen - lisääntynyt ajoneuvoilla liikkuminen ja pysäköinti, joka kasvattaa öljyvahingon riskiä - saunavesien maahanimeyttäminen vedenottamon tuntumassa - lemmikkien tuonti leirikeskukseen - kompostikäymälät - jos leiritoiminta loppuu, mitä tilalle? 3.2.1 Toimenpidesuositukset Mikäli leirikeskuksen toimintaa aiotaan jatkaa, alueelle tulisi järjestää viemäröinti. Maaperän kulumisen ehkäisemiseksi tulisi rakentaa kulkusiltoja. Alueen käyttäjiä tulisi tiedottaa siitä, että he toimivat pohjavesialueella ja kertoa mitä se merkitsee. Tiedotusta tulisi olla jo paikan varaamisvaiheessa, jotta esimerkiksi lemmikki- tai moottoripyöräleirit ohjautuisivat muille alueille. Maastossa pysäköinnin ehkäisemiseksi tulisi autoille tehdä pysäköintialue, joka tulisi merkitä selvästi ja suojata siten, että mahdollisten öljyvuotojen imeytyminen maahan estyisi. Pysäköintialueelle sopiva paikka olisi esimerkiksi entisen koulurakennuksen piha. 3.3 Suositukset maankäyttöön Karjuniemen tilan (179-409-8-656) alueella ovat voimassa seuraavat toimenpidesuositukset: Tällä alueella: - ei tulisi kaivaa tai rakentaa mikäli se ei liity vesihuoltoon tai alueen läpi kulkevan tien ylläpitoon - metsää tulisi hoitaa puistometsänä - ei tulisi järjestää tilaisuuksia, joihin tuodaan eläimiä - moottoriajoneuvoilla tulisi liikkua tai pysäköidä maastossa ainoastaan vedentuotannon, tienpidon tai maa- ja metsätalouden niin vaatiessa 3.4 Maatalous Maaperä- ja pohjavesiolosuhteista riippuen sekä peltoviljely että karjatalous voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Yleisin maataloudesta pohjavesille aiheutuva haitta on nitraattipitoisuuden kasvaminen. Nitraattipitoisuuden lisäksi bakteerit, virukset ja torjunta-aineet voivat pilata pohjavettä. 3.4.1 Maataloutta koskevat määräykset Lietelannan, virtsan ja puristenesteen levitys on kielletty tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialuilla (I- ja II-luokka). Maatuva maatalousjäte, esim. pilaantunut säilörehu ja naatit, on käsiteltävä joko muokkaamalla peltoon, mädättämällä tai kompostoimalla asianmukaisesti

22 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma taikka toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Ylijäämäjuurekset tulee käsitellä muutoin kuin muokkaamalla peltoon Perustelut: Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 11 ja 13 Lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Perustelu: Valtioneuvoston asetus 931/2000, 4 Joidenkin kasvinsuojeluaineiden käyttö pohjavesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II) on kielletty kokonaan tai käyttöä on rajoitettu. Käyttökielto tai rajoitus on merkitty myyntipäällyksen tekstiin. (Tukes, 2011) 3.4.2 Maataloutta koskevat toimenpidesuositukset Kuivalantaa ei tulisi levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalantaa voi levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle keväällä, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti ja voidaan varmistua siitä, että se ei aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 3.5 Muinaisjäännös Leirikeskuksen alueella on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu muinaisjäännös eli esihistoriallinen asuinpaikka todennäköisemmin kivikauden lopulta tai varhaiselta metallikaudelta (2000 ekr-100 jkr). Muinaisjäännös kuuluu rauhoitusluokkaan 2. (Museovirasto, 2005) 3.6 Muuntamot Suurin muuntamoiden aiheuttama pohjavesiriski syntyy salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena, jolloin muuntajaöljy tai suurin osa siitä valuu maaperään. Toinen muuntamoista johtuva riski on tavanomainen öljyvuoto, joko pitkäaikaisena vuotona tai muuntajan äkillisen vioittumisen seurauksena. (Remes ja Valta, 2007) Muuntamoiden aiheuttama riski pohjavedelle vaihtelee tyypeittäin. Ilmajohtoverkossa käytetään pylväsmuuntamoita 1- tai 2-pylväsrakenteella ja maakaapeliverkossa käytetään puisto- tai kiinteistömuuntamoita. Riskiä voidaan vähentää öljynkeruukaukaloilla. Myös muuntajaöljyllä on vaikutusta muuntajan riskiin pohjavedelle. Yleisimmin käytetty muuntajaöljy on raakaöljystä jalostettu mineraaliöljyseos. Käytössä on myös Midel synteettinen esteri, joka on valmistajan taholta luokiteltu helposti biohajoavaksi. Saksan liittovaltion ympäristöministeriö on luokitellut sen kokeiden perusteella vedelle vaarattomaksi aineeksi. Tuoteselosteen mukaan Midel ei myöskään aiheuta vaaraa vesieläimille eikä sitä luokitella ongelmajätteeksi. (Mandelin 2009) Kaivovedellä muuntamoiden aiheuttama riski pohjavedelle on vähäinen. Kahdessa vedenottamoa lähimmässä muuntamossa on käytetty Midel-öljyä. Kolmannessa muuntamossa, joka sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella, noin kahden kilometrin päässä vedenottamosta, on 92 kg mineraaliöljyä.

Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 23 3.6.1 Toimenpidesuositukset Tulisi selvittää onko pohjavesialueella sijaitsevalla, mineraaliöljyä sisältävällä pylväsmuuntamolla suoja-allasta ja onko maaperä sen alla tiivistetty. Mikäli em. toimenpiteitä ei ole tehty, ne olisi hyvä tehdä. Vaihtoehtoisesti muuntamon voisi korvata Midel-öljyä sisältävällä pylväsmuuntamolla tai puistomuuntamolla. Pohjavesialueille ei tulisi rakentaa uusia suoja-altaattomia muuntamoita. Rakennettavat muuntamot pitäisi pyrkiä sijoittamaan pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Ensisijaisesti rakennettavien muuntamoiden tulisi olla puisto- tai kiinteistömuuntamoita. 3.7 Vedenotto ja tekopohjavesi Pohjaveden muodostumiseen nähden liian tehokas pohjaveden otto voi pohjavedenpinnan alenemisen lisäksi heikentää pohjaveden laatua. Tekopohjaveden muodostaminen perustuu joko suoraan tai epäsuoraan imeytysmenetelmään. Suorissa menetelmissä (esimerkiksi allasimeytys ja sadetus) pintavettä johdetaan pohjavesialueelle imeytettäväksi vettä läpäiseviin kerroksiin. Epäsuorassa menetelmässä pintaveden imeytyminen maaperään saadaan aikaan sijoittamalla pohjavedenottokaivot luonnollisessa pohjavesimuodostumassa lähelle vesistöä ja alentamalla pohjaveden pinnantasoa pintaveden korkeutta alemmalle tasolle. Tällöin puhutaan rantaimeyttämisestä. (Ränkman, 2010 ja viitteet siinä) Menetelmänä rantaimeytys ei ole ongelmaton. Pintaveden suspendoitunut aines saattaa tukkia maaperän, jolloin rantaimeytymistä ei enää tapahdu. Rantaimeytyksessä veden maaperässä kulkema matka on usein niin lyhyt, ettei puhdistuminen ole riittävän tehokasta. Pohjasedimentin läpi imeytyvä vesi ei kulje ilmalla kyllästyneen vyöhykkeen läpi kuten muissa imeytystekniikoissa, mikä johtaa usein anaerobisten olosuhteiden syntymiseen ja edelleen raudan ja mangaanin liukenemiseen pohjaveteen. Myös rantaimeytyneen veden lyhyellä viipymällä maaperässä on merkitystä. Suunnittelemattoman rantaimeytymisen vuoksi pintavettä voi sekoittua pohjaveteen ja tästä voi aiheutua pohjaveden laadun heikkenemistä. (Ränkman, 2010 ja viitteet siinä) Pohjaveden pilaantumisen ehkäisyn kannalta rantaimeytyslaitokset ovat ongelmallisempia kuin suoria imeytysmenetelmiä käyttävät tekopohjavesilaitokset, koska suoraimeytys voidaan keskeyttää helpommin kuin rantaimeytys. (Gustafsson ym., 2006) Tekopohjavesilaitosten pääasiallisena pohjaveden kemiallista tilaa uhkaavana tekijänä voidaan pitää raakavesilähteen äkillistä pilaantumista ja sen seurauksena imeytettävän veden mukana mahdollisesti pohjaveteen kulkeutuvia, erittäin hitaasti hajoavia tai täysin hajoamattomia haitta-aineita, esim. aromaattiset hiilivedyt, klooratut liuottimet, torjunta-aineet ja raskasmetalliyhdisteet. Järvivedessä esiintyvät taudinaiheuttajabakteerit ja virukset voivat aiheuttaa ongelmia rantaimeytyslaitoksilla, jos veden virtausreitit ja viipymät maaperässä muuttuvat tulvakausien tai lisääntyneen vedenoton seurauksena. Kausittain esiintyvät sinilevien tuottamat toksiinit saattavat myös olla riski rantaimeytyslaitosten pohjaveden laadulle. Sinilevätoksiinit hajoavat hapellisissa olosuhteissa melko nopeasti, mutta hapettomissa olosuhteissa ne voivat säilyä pitkään. Vesilaitosten suorittama säännöllinen imeytettävän veden laadun tarkkailu on tärkeätä, jotta alueen luonnollisen pohjaveden laatua ei heikennetä em. haitta-aineilla. (Gustafsson ym., 2006 ja viitteet siinä)

24 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma Tekopohjaveden muodostamisen seurauksena saattaa syntyä kosteikkoja alueille, jotka normaalitilanteessa eivät ole pohjaveden purkautumispaikkoja. Pohjavedestä välittömästi riippuvaisia ekosysteemeitä ovat lähteet lähiympäristöineen, mutta pohjavedet vaikuttavat paikoitellen myös järviin, lampiin, jokiin ja puroihin. Tihkupinnat ja reunavyöhykkeet ovat lajistollisesti monimuotoisin ja arvokkain lähde-elinympäristö. Vedenoton vaikutukset lajistoon ovat yleensä suurimpia näissä arvokkaimmissa lähde-elinympäristöissä. (Gustafsson ym., 2006 ja viitteet siinä) Kaivovedellä Leppäveden vedenpinnan korkeus säätelee harjun pohjaveden pinnankorkeutta (Liite 3.). Rantaimeytymisen riskit ovat osittain toteutuneet ja näkyvät raudan ja mangaanin korkeina pitoisuuksina (Liite 6.). 4 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa 4.1 Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta on laatinut ja ylläpitää varautumissuunnitelmaa, joka on osa kaupungin valmiussuunnittelua. Varautumissuunnitelman pääpaino on toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa eriasteisissa poikkeustilanteissa ja se koskee koko vesihuoltolaitostoimintaa. Lisäksi on laadittu erillisiä riskitarkasteluja. Suunnitelma päivitetään vuosittain ja siihen tarvittaessa tehtävistä muutoksista tiedotetaan kaupungin varautumissuunnitelmasta vastaaville henkilöille, pelastuslaitokselle, ympäristöterveysosastolle sekä Jyväskylän Energia Oy:n varallaolosta vastaaville ja poikkeusolojen organisaation toimijoille. (Tyrväinen, 2011) 4.2 Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitoksella on öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma 1.11.2007 2011. Suunnitelman päivitys on käynnissä ja se valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. (Jäntti, 2011) 5 Toimenpideohjelma Taulukossa 4. on esitetty Kaivoveden pohjavesialueelle toimenpideohjelma, jossa on määritelty tehtävä toimenpide, toteuttaja ja toteutuksen aikataulu.

Taulukko 4. Toimenpideohjelma. Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 25 Toimenpide Toteuttaja Toteutuksen aikataulu Viemärihankkeen edistäminen alueella Leppälahti-Savio 2013 mennessä - selvitettävä viemärin rakentamismahdollisuus ja kustannukset vesiosuuskunta - jos viemäri rakennetaan, tulee sille määrittää toiminta-alue - jos kiinteistöllä ei ole mahdollisuutta liittyä viemäriin, tulee varmistua siitä, että jätevesijärjestelmä täyttää ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset Manunsaaren pylväsmuuntamon tilanteen tarkistaminen (onko suoja-allasta, onko maaperä tiivistetty) ja em. toimenpiteiden tekeminen tai muuntamon vaihtaminen Midel-öljyä sisältäväksi pylväsmuuntamoksi tai puistomuuntamoksi Karjuniemen tilalla sijaitsevan pellon vuokraaminen suojavyöhykkeeksi Öljysäiliöt -toimenpidesuositusten mukaan ottaminen ympäristönsuojelumääräyksiin -valvottava, että yksivaippaiset säiliöt varustetaan ympäristönsuojelumääräysten mukaisella suoja-altaalla, katoksella ja hälytysjärjestelmällä -valvottava, että määräaikaistarkastukset suoritetaan säädösten mukaan vesiosuuskunta, kaupunginhallitus kiinteistön omistaja Suur-Savon Sähkö Oy 2016 tonttituotanto maaseutupalvelut ympäristötoimi pelastustoimi Suojelusuunnitelman seurantaryhmän perustaminen ja kokousten pitäminen ympäristötoimi vuosittain Pintaveden laadun parantaminen Kaivovedellä ympäristötoimi, ELY 2016 - veden vaihtuvuuden edistäminen - virtausolojen selvittäminen - maatalouden kuormituksen vaikutuksen selvittäminen Asukkaille ja yrittäjille suunnattu tiedotus pohjavesialueella toimimisesta ympäristötoimi 2011 Leirikeskukseen liittyvät toimenpiteet: alueen jätevedet tulee viemäröidä kulkuväylille tulee tehdä kulkusillat ympäristön kulumisen estämiseksi autoille tulee tehdä pysäkointialue, joka tulee: * merkitä selvästi ja * suojata riittävästi, jotta voidaan estää mahdollisten öljyvuotojen imeytyminen maahan käyttäjiä tulee tiedottaa pohjavesialueella toimimisesta nuorisopalvelut tilapalvelu 2013 2016 mennessä, ellei aiemmin todeta ympäristön pilaantumista 2011 2012

26 Kaivoveden pohjavesialueen suojelusuunnitelma 6 Suojelusuunnitelman seuranta Pohjavesialueen suojelusuunnitelma lähetetään tiedoksi Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnalle, kaupunkirakennelautakunnalle ja perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaostolle. Suojelusuunnitelman toteuttamisen kannalta on tärkeää, että joka kolmas vuosi pidetään seurantaryhmän kanssa yhteiskokous suojelusuunnitelman nykytilasta, toimenpideohjelman toteutumisesta ja mahdoll isista uusista alueeseen liittyvistä hankkeista. Seurantaryhmässä tulisi olla edustaja Jyväskylän Energialta, ympäristötoimesta, pelastustoimesta, kaavoituksesta, tilapalvelusta, ympäristöterveysosastolta ja Keski-Suomen ELY-keskukselta. Tarvittavat päivitykset tekee Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi, joka toimii myös seurantaryhmän kokoonkutsujana. 7 Lähdeluettelo Jyväskylän Energia Oy. 2011a. Kaivovedestä tekopohjavettä. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.jenergia.fi/tuotanto/vesi/tekopohjaveden-tuotanto. Luettu 31.8.2011. Jyväskylän Energia Oy. 2011b. Pohjaveden tuotanto. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.jenergia.fi/tuotanto/vesi/pohjaveden-tuotanto. Luettu 3.11.2011. Jyväskylän Energia Oy. 2011c. Veden tuotantopolitiikka. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.jenergia.fi/tuotanto/vesi. Luettu 2.9.2011 Jyväskylän Energia Oy. 2011d. Tilastot pumpatuista vesimääristä. Keski-Suomen liitto. 2009. Keski-Suomen maakuntakaava. Alueluettelo. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.keskisuomi.fi/filebank/10827-alueluettelo_ym_www.pdf. Luettu 3.10.2011. Keski-Suomen ympäristökeskus. 1994. Pohjavesialuekortti. Gustafsson, Juhani., Kinnunen, Timo., Kivimäki, Anna-Liisa., Suomela, Tapani. 2006. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Taustaselvitys, Osa V, Pohjavesien suojelu, luonnos. Suomen ympäristökeskus. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=49819. Luettu 30.8.2011. Laiho-Logrén, Elina. 2011. Janakan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus alkaa toukokuussa. Jyväskylän Energia-yhtiöiden asiakaslehti. Saatavilla www-muodossa: osoitteessa http://www.jenergia-lehti.fi/index2.php?id=12&selpage=1&type=4&articleid=3310. Luettu 22.9.2011. Mandelin, Katri. 2009. Ympäristöystävällisten eristysnesteiden ominaisuudet ja käyttö, Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/units/set/opetus/pdf%20julkiset%20dtyot/mandelin_katri_julk.pdf. Luettu 10.8.2011. Manerus, Tuija. 2011. Selvitys kiinteistöjen jätevesien käsittelystä pohjavesialueilla. Jyväskylän kaupunki. Ympäristötoimi.