Aittokosken practical-ampumaradan ympäristölupahakemus, Kainuun Practical Ampujat ry

Ympäristölautakunta 4 20.01.2016 Aittokosken practical-ampumaradan ympäristölupahakemus, Kainuun Practical Ampujat ry 1649/77.773/2015 YMPLA 4 Toiminta, jolle lupaa haetaan Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen ympäristölupa ulkona sijaitsevaa ampumarataa varten. Toiminta käsittää pistooli-, revolveri-, pienoispistooli-, pienoisrevolveri-, haulikko- ja kiväärityyppisillä aseilla suoritettavia kansainvälisen IPSC-järjestön sääntöjen mukaisia harjoitus- ja kilpailuammuntoja sekä sovelletun reserviläisammunnan sääntöjen mukaisia pistooli-, haulikko-, kivääriharjoitus- ja kilpa-ammuntoja. Hakijan yhteystiedot Kainuun Practical ampujat ry Osoite: Koulukatu 4 A 1, 89600 Suomussalmi Puh: 0400 121 121 e-mail 3636406.mt@gmail.com Luvan hakijan yhteyshenkilö: Matti Tapio Osoite: Koulukatu 4 A 1, 89600 Suomussalmi Puh: 0400 121 121 e-mail 3636406.mt@gmail.com Ampumaradan yhteystiedot Toiminta sijaitsee Suomussalmen kunnassa tilalla Aittokosken ampumarata 777-406-149-2. Radan yhteyshenkilö: Matti Tapio Osoite: Koulukatu 4 A 1, 89600 Suomussalmi Puh: 0400 121 121 e-mail 3636406.mt@gmail.com Hakemuksen vireilletulo Hakemus on tullut vireille Suomussalmen ympäristölautakunnassa 22.1.2015 Luvan hakemisen peruste

Lupaviranomaisen toimivalta Ulkona sijaitsevalla ampumaradalla on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 14 a mukaan (ulkona sijaitseva ampumarata) Valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (713/2014) 2 :n 13 a) kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Voimassa oleva ympäristölupa sekä muut päätökset ja sopimukset Ampumaradalla on Suomussalmen ympäristölautakunnan 28.2.1995 myöntämä ympäristölupa. Ympäristölupa on myönnetty Suomussalmen urheiluampujat ry:lle. Kokouksessaan 5.12.2014 Suomussalmen urheiluampujat ovat päättäneet, että lupa siirretään Kainuun Practical Ampujat ry:lle. Oulun lääninhallituksen Poliisiosaston päätös A474C-lupa Aittokosken ampumaradan perustamiseen. Maanvuokrasopimus. Tiedot ampumarata-alueen kiinteistöistä ja niillä sijaitsevista toiminnoista sekä näiden omistajista ja haltijoista yhteystietoineen Tila Aittokosken ampumarata 777-406-149-2 on kokonaisuudessaan ampuma-alue käytössä. Tiedot ampumaradan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista, asutuksesta sekä selvitys alueen kaavoitustilanteesta Ampumarata sijaitsee kiinteistöllä 777-406-149-2, Aittokosken ampumarata. Ampumarata on sijoitettu vanhaan maa-ainesten ottopaikkaan ja sitä suojaa joka puolelta hiekkavallit. Alueen ympärillä on mäntyvaltainen metsä. Alueen lähiympäristössä sijaitsee maa-ainesten ottopaikkoja ja Aittokosken moottorirata. Lähin yksittäinen asuinkiinteistö sijaitsee 2200 metrin päässä ampumaradasta kaakkoon ja lähin yksittäinen loma-asunto 1300 metriä ampumaradasta pohjoiseen. Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on 3,4 km päässä sijaitseva Hietasärkän pohjavesialue. Matkaa lähimpään vesistöön (Kangasjoki) on n. 90 metriä.

Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista kaavaa. Maakuntakaavassa ko. paikkaan ei ole osoitettu käyttötarkoitusta. Sijaintipaikan rajanaapurit, muut mahdolliset asianosaiset sekä lähiympäristön muut häiriölle alttiit kohteet Alueen rajat ja rajanaapurit on kuvattu asemapiirrokseen. Häiriölle alttiit kohteet sekä muut herkät kohteet, jotka sijaitsevat alle 5 km etäisyydellä ampumaradasta Lähin kohde Kohteen nimi Etäisyys ampumaradasta (m) Merkintä ampumaradan sijaintikartalla Asuinkiinteistö Viitostie 146 2200 1 Loma-asunto Aittokoskentie 52 1300 2 Virkistysalue Kaunisniemen lähivirkistysalue Varisköngäs, ulkoilureitti Haverisen 2400 4000 4500 3 4 5 hiihtokeskus I tai II luokan pohjavesialue Hietasärkät I lk. Haverissärkät - Nuolisärkät I lk. Omonssinsärkkä 3200 4700 3900 6 7 8 Heinisärkkä II lk. Pohjavedenottam Hietasärkät 3600 6 o Yksityinen kaivo Asuinpaikkojen yhteydessä Muu häiriölle altis kohde Kangasjoen leirintäalue Kesäteatteri 2100 3700 9 6 Yleiskuvaus toiminnasta Alueella on ollut ampumaratatoimintaa vuodesta 1995 lähtien. Ampumarata-alueella suoritetaan pistooli-, revolveri-, pienoispistooli-, pienoisrevolveri-, haulikko- ja kiväärityyppisillä aseilla suoritettavia kansainvälisen IPSC-järjestön sääntöjen mukaisia harjoitus- ja kilpailuammuntoja sekä sovelletun reserviläisammunnan sääntöjen mukaisia pistooli-, haulikko- ja kivääriharjoitus- ja kilpa-ammuntoja. Toimintaa radalla on pääasiassa huhti lokakuussa klo 8.00 22.00 välisenä aikana. Kilpailutapahtumia, joista tiedotetaan erikseen, järjestetään n. 20 kpl vuodessa. Ampumarata ympäröidään aidalla, joka estää eläimien ja ihmisten tahattoman tulemisen ampumaradan alueelle, sekä varoittaa luonnossa kulkijoita ampumaradan läheisyydestä. Radalla tapahtuvaan harjoittelu-, kilpailu- ja koulutustoimintaan määrätään vastuuhenkilö/henkilöt, joka huolehtii turvamääräysten noudattamisesta.

Ampumaradalla on suoja- ja ampumakatoksia eri ampumapaikoilla. Ampumapaikat on ympäröity suojavalleilla. Suojavallien korkeudet vaihtelevat 3 8 metrin välillä. Tiedot ampumaradan toiminnasta Rataa käytetään vuosittain huhtikuun alusta lokakuun loppuun päivittäin klo 8 22.00. Radalla on 14 ampumapaikkaa, joissa ammutaan pistoolilla, pienoispistoolilla, revolverilla, pienoisrevolverilla, haulikolla ja kiväärillä. Äänenvaimentimia on koekäytetty pistooli- ja kiväärityypin aseissa. Radalla ammutaan vuosittain n. 600 000 laukausta. Huhtikuu 1 000, toukokuu 5 000, kesäkuu 10 000, heinäkuu 300 000, elokuu 250 000, syyskuu 15 000, lokakuu 1 500. Radalla järjestetään vuosittain n. 20 kilpailutapahtumaa, joiden laukaisumäärät ovat yhteensä n. 120 000. Käytettävistä patruunoista 99 % on yliäänipatruunoita. Rataa ei ole varustettu luotien talteenottojärjestelmällä. Luotien iskemäkohtia ei ole poistettu taustavalleista, mutta valleihin on tehty muutoksia kohottamalla penkkoja hiekan vyörymisen vuoksi. Taustavallit on rakennettu puhtaasta ja pilaantuneesta ( esim. hauleja sisältävästä ) maa-aineksesta. Ampumasuunnat vaihtelevat lajin mukaisesti ampumapaikoittain. 1. Ampumaradan vuosittainen käyttöaika alkaa tammikuun 1. päivä klo: 00:00 ja päättyy joulukuun viimeinen päivä klo 24:00. Vuorokautinen käyttöaika alkaa kello 00:00 ja päättyy kello 24:00. 2. Ampumaradalla saa ampua kohdassa 1 mainittuina aikoina; - pneumaattistoimisilla aseilla (ilmakivääri, ilmapistooli ja vastaavat) - mekaanisilla aseilla (jouset) - hiilihappotoimisilla aseilla (muovikuula-aseet, Action Air aseet, värikuula-aseet) - vaimentimella ja normaaleilla tai alisoonisilla, joko reuna- tai keskisytytteisillä patruunoilla varustetuilla kertalaukaus, itselataavilla kertalaukaus- ja sarjatuliaseilla, joiden äänitaso ei aiheuta ohjearvojen ylittävää äänihaittaa - muilla mahdollisesti markkinoille tulevilla aseilla, joita ei tässä erikseen mainita ja jotka eivät aiheuta äänihaittaa 3. Ampumaradalla sallitaan ampuminen vaimentamattomilla keski-

tai reunasytytteistä patruunaa käyttävillä kertalaukaus, itselataavilla kertalaukaus- ja sarjatuliaseilla seuraavasti; Sallittu ampuma-aika päivittäin: Maanantai perjantai klo: 8:00-21:00 Lauantai klo: 8:00-18:00 Sunnuntai klo: 12:00-21:00 Äänihaittaa aiheuttavalta ammunnalta rajoitetaan pois seuraavat juhlapyhät: - Juhannusaatto klo: 00:00 - Juhannuspäivää seuraava maanantai klo 8:00 - Joulun aatonaatto klo: 18:00 - Tapaninpäivä klo: 8:00 - Pääsiäissunnuntai klo: 0:00-2. Pääsiäissunnuntai kello: 24:00 Tiedot vedenhankinnasta, -käytöstä ja viemäröinnistä Rata-alueella ei ole juoksevaa vettä tai viemäröintiä. Liikenne ja liikennejärjestelyt Ampumaradan toiminnasta aiheutuvat liikennemäärät ovat keskimäärin n. 20 käyntiä viikossa, kuitenkin heinä elokuussa sesonkiaikana käyntejä on n. 120 viikossa. Liikennöinti alueelle tapahtuu metsäautotieverkoston kautta. Raskaampia ajoneuvoja käy paikalla n. 1 kerran kuukaudessa. Ympäristöasioiden hallintajärjestely Radalla toimii ympäristöasioiden hallintajärjestelmänä Aittokosken ampumaradan turvallisuusasiakirja. Ympäristökuormitus ja sen vähentäminen Tiedot melusta ja sen vähentämisestä Alueella on suoritettu melumittauksia ennen ampumaradan perustamista 11.11.1994. Tuolloin suoritetuissa mittauksissa todettiin melun tasoksi enimmillään 40 db n 2,2 km etäisyydellä alueen itäpuolella sijaitsevan asuinrakennuksen kohdalla. Lähin melulle altis kohde sijaitsee 1,3 km etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Melumittaukset ampumaradan ympäristössä toteutettiin 18.8.2015 Ramboll Finland Oy:n toimesta Suomussalmen kunnan ympäristösihteerin valvonnassa. Meluselvitysraportti on päivätty 14.10.2015.

Toiminnasta aiheutuvia melutasoja mitattiin yhteensä kuudesta mittauspisteestä, joista neljä sijaitsi ampumaradan lähiympäristön asuin- tai loma-asuinkiinteistön piha-alueilla, yksi kesäteatterin alueella ja yksi ampumaradalla ampumapaikan takana. Tiedot mittauspisteistä: Mp Osoite Käyttötarkoitus Etäisyys, km* 1 Viitostie 144b Asuinkiinteistö 2,3 2 Viitostie 160b Loma-asunto 2,8 3 Kiviniementie Loma-asunto 3,5 4 Lomakyläntie 25 Kesäteatteri 3,8 5 Aittokoskentie Loma-asunto 1,5 6 Ampumarata 0,01 *Likimääräinen etäisyys ampumapaikalle Mittausmenetelmä, -laitteisto ja -asetukset Melumittaukset suoritettiin jokaisessa mittauspisteessä 1-2 minuutin mittausjaksoina, joiden aikana ammuttiin seuraavilla aseilla:.22 LR pienoispistooli 9x19 mm pistooli äänenvaimennettu 9x19 mm pistooli.22 LR kivääriadapterilla varustettu kivääri.223 Rem kivääri äänenvaimennettu.223 Rem kivääri 12/76 GA haulikko Haulikolla ammuttiin viisi laukausta ja muilla aseilla 10 laukausta. Mittauspisteissä 4 6 ei ammuttu.223 Rem kiväärillä, koska aseeseen tuli toimintahäiriö. Ammunnan ampumapaikkana käytettiin rataa nro 8, jonka ampumasuunta on itään. Mittauspisteen 5 mittausta varten ampumasuunta vaihdettiin pohjoiseen. Ammunta suoritettiin avoimesta maastosta n. 10 metrin etäisyydellä taustapenkasta ja tauluista. Tauluihin oli asennettu luotiloukut. Mittaukset tehtiin luokan I Norsonic Nor131 äänianalysaattorilla, joka on varustettu tiedontallennusjärjestelmällä (dataloggerilla). Mittaukset suoritettiin ympäristöministeriön oppaan 61/1999 Ampumaratamelun mittaaminen mukaisesti. Melun enimmäistasot mitattiin impulssiaikavakiolla ja A-taajuuspainotuksella (LAImax). Mittauspisteessä 6 enimmäisäänitasojen tallennus tehtiin myös Fast aikavakiolla. Dataloggerin tallentamat melutasot purettiin tietokoneelle ja A-painotetuista impulssivakioiduista enimmäistasoista tulostettiin kuvaajat ajan funktiona.

Mittausepävarmuuden määritykset tehtiin ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti. Sääolosuhteet Mittaukset suoritettiin kirkkaassa kesäsäässä. Mittausaikana vallinneet sääolosuhteet selvitettiin Ilmatieteenlaitoksen Suomussalmen Pesiön säähavaintoasemalta. Mittausten aikana kirjattiin ylös aistinvaraiset havainnot tuulen suunnasta ja nopeudesta. Mittausten aikaisten havaintojen perusteella tuulen suunta oli mittauspisteen 1 mittauksen aikaan lännestä ja muiden mittauspisteiden aikana lounaasta. Tuulen nopeus oli mittausten aikana n. 1-2 m/s. Ympäristömelun mittausohjeen mukaan melumittauksia tulisi tehdä, kun tuuli on heikkoa ja suunta melulähteestä mittauspisteeseen päin (±45 sektorissa) tai kun tuulta ei ole ollenkaan. Mittauksissa tuuliolosuhteet olivat mittausohjeen mukainen mittauspisteissä 1-4. Mittauspisteissä 5 ja 6 tuulen suunta oli ±45 sektorin ulkopuolella. TULOKSET Keskeiset tiedot kohteessa suoritetuista melutasojen mittausjaksoista lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (mittauspisteet 1 5) on esitetty taulukossa 3 ja ampumaradalla mittauspisteessä 6 taulukossa 4. Kattavammat tiedot ja tulokset yksittäisistä mittausjaksoista on esitetty mittauspöytäkirjoissa. Ampumaratamelun mittausohjeen mukaan ohjearvoon verrataan vähintään viiden laukauksen enimmäistasojen keskiarvoa. Häiriöääniä mittauksiin aiheutui mittaajasta, linnunlaulusta ja Viitostien liikenteestä. Häiriöäänet on otettu huomioon mittausaineistossa laukausmelun erittelemiseksi. Mittausepävarmuus mittauspisteissä 1 4 on mittausetäisyydestä johtuen ±10 db ja mittauspisteissä 5 ja 6 tuulen suunnasta johtuen ±10 db.

Yksittäisten laukausten aiheuttamat enimmäisäänitasot olivat 1 3 db keskiarvoja suurempia.

TULOSTEN TARKASTELU Kaikkien aseiden laukausten enimmäisäänitasojen keskiarvot alittavat valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaiset sekä asuinalueille että loma-asuinalueille annetut ohje-arvot selvästi kaikissa mittauspisteissä mittausepävarmuus huomioituna. Myös yksittäisten laukausten enimmäisäänitasot alittavat ohjearvot kaikissa mittauspisteissä. Mittauspisteessä 5, joka oli ampumarataa lähin mittauspiste, kaikkien paitsi.22 LR kiväärin laukausäänet olivat kuultavissa, mutta vaimeina. Muissa mittauspisteissä pienoispistoolin, äänenvaimennettujen aseiden ja.22 LR kiväärin laukausäänet eivät kuuluneet mittauspisteisiin ja muiden aseiden laukausäänet olivat vaimeita. Mittauspisteessä 6 ampumapaikan takana, jossa yleisö voi seurata ammuntaa, olivat laukausten enimmäisäänitasot korkeita. Ammuntaa seuraavien on käytettävä kuulosuojaimia mahdollisen kuulovaurion välttämiseksi. Mittaustulosten ja mittausten aikaisten havaintojen perusteella Aittokosken ampumaradan toiminnasta ei aiheudu sellaisia melutasoja lähiympäristössä, jotka aiheuttaisivat toiminta-aikarajoituksia tai vaatisivat meluntorjuntatoimenpiteitä. Ampumaradan sijainti suhteellisen kaukana asutuksesta ja radoilla jo sijaitsevat korkeat maavallit ehkäisevät meluvaikutuksia lähiympäristöön tehokkaasti. Tiedot maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi tehtävistä toimista Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Maaperään kertyvät haitalliset aineet ovat pääasiassa kupari ja lyijy seosmetalleineen. Alueen maaperä on kuivaa hiekkakangasta jossa todennäköinen jatkuva kosteus ja liukeneminen on vähäistä. Luodit alueella eivät ole maassa vaan penkassa joka on kuivempi kuin tasainen maa. Hylsyt kerätään ampujien toimesta jälleenlatausta varten. Muut jätteet (pahvit, muovit yms.) viedään kaatopaikalle tai kierrätykseen. Luvan hakija esittää maaperän ja pohjaveden suojaratkaisuna luodinpysäyttäjien käyttöä taulujen takana sekä käytettyjen ampumapaikkojen penkkaseulontaa ja maapohjan seulontaa siihen kertyneestä metallista tarvittavaan syvyyteen saakka, arviolta 10-30 cm. Pohjaveden tilanne mitataan ampumapaikalta 6, jossa on vanha tarkkailuputki. Mikäli ko. putki on liettynyt umpeen, paikalle laitetaan uusi lukittava tarkkailuputki. Maaperän ja pohjaveden suojaratkaisut ovat ampumapaikkojen

puhdistus alempana esitetyllä aikataululla sekä luodinpysäyttäjien käyttäminen luotien keräämiseksi taulujen luota ilman että ne menevät maaperään. Keräystekniikka myös helpottaa tulevaisuudessa ampumaradan huoltotyötä koska vaivalloinen metallin seulominen maa-aineksesta jää pois. Tiedot siirrettyjen massojen uusista sijaintipaikoista Ammuntapenkoissa olevien maamassojen siirrot näkyvät Liitteessä 1. Kartta Aittokosken ampumaradasta. Ampumapaikkojen penkkoja on kohotettu koska hiekkavalli sortuu ja madaltuu hitaasti tuulen vaikutuksesta alaspäin. Siirretyt maamassat, jossa on luoteja, ovat siirtyneet taaksepäin noin 2-3 metriä ja nousseet ylöspäin 3-5 metriä sijaiten täten lähes samassa paikassa kuin ennenkin. Tarkkailu ja mittaus Näytepisteinä ympäristöluvan hakija esittää ampumaradan ohitse kulkevaa puroa, johon perustetaan näytepiste puron ylitse kulkevan rummun pohjoispuolelle, jotta tieliikenteen aiheuttamat päästöt eivät muuta mittaustuloksia. Toinen näytepiste voi olla kohdassa, jossa puro tulee ampumaradan alueelle yläjuoksulla. Näytepisteet on merkitty Liitteeseen 1. Kartta Aittokosken ampumaradasta. Ampumaradan alueella on vanha tarkkailuputki ampumapaikalla 6, joka on maastollisesti alin paikka ampumaradan alueella. Putki on merkitty Liitteeseen 1. Kartta Aittokosken ampumaradasta. Siirrettävät luotien kerääjät taulujen takana Practical -ammunnassa taulujen paikka on vapaa ammunta-alueen sektoreiden sisällä pysyttäessä. Kaikkien IPSC-sääntöjen mukaisten taulujen taakse voidaan sijoittaa siirrettävät luodinpysäyttäjät, joista luodinkappaleet voidaan poistaa helposti keräysastioihin. Ensimmäisinä luodinpysäyttäjiä käytetään uusilla vuonna 2014 tehdyillä ampumapaikoilla, sen jälkeen vuosittain kunnostetuilla ampumapaikoille laitetaan luodinpysäyttäjät peruskunnostuksen yhteydessä. Maa-aineksien seulonta ja puhdistus Ympäristöluvan hakija esittää seuraavia toimenpiteitä, joilla saavutetaan seuraavan kymmenen vuoden sisällä tilanne, jossa ampumaradalle kerääntyneet lyijy, kupari, messinki ja rauta on poistettu ampumaradan niiltä osin, joissa se on järkevästi mahdollista sekä estetään maaperään kertymästä edellä mainittuja metalleja. Ympäristöluvan hakemuksen kohteena olevasta ampumarata-alueesta on vuodesta 1995 ollut käytössä ampumapaikat 4,5,6,7,8,9 sekä paikka 3 joka on aiemmin ollut

luodinnopeusmittauksen testauspaikkana. Puhdistettavina kohteina ovat edellä mainitut ampumapaikat, koska niissä on huomattavin määrä ammunnasta tulleita luoteja ja pehmeään hiekkaan hautautuneita hylsyjä. Liitteessä 1. Kartta Aittokosken ampumaradasta on selostettu tarkemmin metallien sijainti ampumapaikoilla. Lisäksi seulotaan muita vähemmän käytettyjä penkkoja tarvittaessa. Ampumapaikat 2,11,12,13,14 ovat vuonna 2014 tehtyjä ja niitä on käytetty vain neljän viikon aikana. Toimenpiteenä hylsyjen suhteen on ampumapaikan maaperän seulominen kaivurin, sähkömagneetin ja rumpuseulan avulla, jolloin maa-aineksesta saadaan erotettua rauta- ja messinkihylsyt. Samalla käsitellään muu maa-aines, jossa on lyijy- ja kuparifragmentteja, puhdistushihnalla, jossa fragmentit tunnistetaan elektromagneettisella sensorilla ja poistetaan hihnalta keräysastiaan. Koska seulonta ja ampumapaikkojen puhdistus on tehtävä sopivan sään vallitessa, on järkevää ja taloudellista hankkia ampumaradalle 2-3 tonnin painoinen minikaivuri. Käytetyn koneen hankintahinta on noin 10 000 euroa joten se maksaa itse itsensä kahden vuoden sisällä verrattuna vuokrattuun tai urakoitsijalta ostettuun konetyöaikaan verrattuna. Koneella on myös jonkinlainen myyntiarvo sen jälkeen kun sitä ei enää tarvita. Lisäksi tarvitaan seulontalaite ja erotteluhihna messingin, lyijyn ja kuparin erotteluun. Maan käsittelyn jälkeen ampumapaikan maapohjaa kerrostetaan 10 cm paksulla kerroksella, jossa alimmaisena on karkea murske, sen päällä suodinkangas ja ohut tasauskerros hiekkaa ja päällimmäisenä muutaman sentin kerros kivituhkaa. Näin tehtynä ampumapaikalle saadaan tasainen pohja, jossa on helppo siirtää luodinpysäyttäjiä ja muita taululaitteita sekä siitä on helppo haraamalla poistaa hylsyt. Murskekerros toimii salaojan tavoin siirtäen nopeasti sataneen pintaveden alemmaksi, josta se ajan kanssa imeytyy hiekkakankaaseen. Pohja pysyy kuivana, on tasainen, helppo pitää heinästä ja rikkaruohoista vapaana ja on täten turvallinen ampujalle ja ratatuomareille liikkua ammunnan aikana myös sadesäällä. Metallien lajittelu Hylsyt Ampumaradalla olevien hylsyjen kerääminen voidaan jaotella kolmeen eri luokkaan: - rautahylsyt, joiden kerääminen on mahdollista sähkömagneetilla - messinkihylsyt, joiden kerääminen tapahtuu haravoimalla tai seulomalla ne maa-aineksesta - haulikon hylsyt, jotka voidaan kerätä käsin haravoimalla

Keräämisen helpottamiseksi ammuntapaikoille, joissa ammunta tapahtuu samoilta kohdilta, on yksinkertaista laittaa maahan painoilla varustettu tiheäsilmäinen verkko, jonka päälle suurin osa aseista lentävistä hylsyistä pysähtyy. Hylsyjen materiaali on kierrätyskelpoista paitsi haulikonhylsyt. Rauta- ja messinkihylsyille on kierrätysyritykset, jotka ostavat ko. tuotteita. Luodit Practical-ammunnassa ei saa käyttää turvallisuussyistä luoteja, joissa on rauta- tai muu kovametalliydin, myös kokometalliset (kupari) luodit on kiellettyjä. Syynä tähän on tilanne, jossa ammutaan metallitauluja, jolloin kokometallinen tai osametallinen luoti kimpoaa metallitaulusta takaisin ampujaa kohti. Ammutut luodit osuvat ampumataulujen sijainnista riippuen (taulujen korkeus voi sääntöjen mukaan vaihdella) yleensä etuvalliin noin 0-2 metrin korkeudelle, metallitauluun ammutut luodit pirstaloituvat ja jäävät maahan metallitaulun ympäristöön noin 5 metrin säteelle taulusta taulun tasaisen pinnan suuntaisena viuhkana. Pirstaleiden keruussa tulee koko maa-aines seuloa erottaen siitä hylsyt ja luodinpirstaleet, käsitelty maa-aines palautetaan takaisin käyttöpaikalle. Teknisesti on järkevää erottaa lyijy ja kupari toisistaan ja myydä ne erikseen, koska hintaero on huomattava. Ampumapaikoittain tapahtuvan maa-aineksen käsittelyn aikataulu vuosina 2015 2022 Ampumapaikkojen puhdistamisessa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: 1. Koko ampumarata-aluetta ei voida ottaa työn alle yhtä aikaa, koska alueella järjestetään kilpailuja ja harjoituksia sulan maan aikana, jolloin kaikkia ammuntapaikkoja tarvitaan ko. toiminnassa. 2. Puhdistustoimenpiteet pystytään suorittamaan, kun maa-aines on kuivaa seulottavaksi, kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin ulottuvalla aikajaksolla. 3. Taloudellisesti puhdistustoimenpiteet pitää pystyä jakamaan usealle vuodelle, jotta kustannukset saadaan kohtuullisiksi ja toimenpiteet voidaan tehdä kiireettä ja huolellisesti, sekä pystytään käyttämään mahdollisesti tulevia uusia tapoja ja menetelmiä puhdistuksessa (BAT).

4. Yhtenä kesänä on järkevää pitää yksi ampumapaikka kokonaan suljettuna kerrallaan puhdistusta ja peruskunnostusta varten, koska ampumapaikalta pitää siirtää kaikki siellä olevat rakenteet pois puhdistuksen vaatimaksi ajaksi ja rakenteille täytyy suunnitella toinen tilapäinen sijainti toiselle ampumapaikalle. 5. Ennallaan säilytettävät kohdat ampumaradalla: Ampumaradan valleille on laitettu kunttapäällystettä sivu- ja takavalleihin vuonna 2005. Liitteessä 1. Kartta Aittokosken ampumaradasta vallit on merkitty vihreällä. Kuntan käytöllä on saatu seuraavia hyötyjä; - estää hiekkavallien sateen ja tuulen aiheuttaman mataloitumisen ja hienon hiekan lentämisen tuulella - pienentää laukausääntä ampumapaikalla ja muualle ympäristöön - vähentää ampumapaikalla auringon epäsuoraa heijastumista sivuvallien hiekkakiteistä ja laskee ampumapaikan kuumuutta ja polttavuutta helteellä - pidättää sateen jälkeen kosteutta vallien pinnassa joten vallihiekan kostuminen syvältä on vähäisempää - tekee ympäristöstä vihreämpää - helppo korjata ja uusia, suhteellisen halpa, saatavilla ja luonnonmateriaali, ei vaadi huoltoa tai lannoitusta - Puolustusvoimat on ollut kiinnostunut ratkaisustamme Kuntalla päällystettyihin valleihin ei kosketa, koska hiekkaan juurtunut kunttaa kuivuu ja tuhoutuu herkästi käsittelyssä ja aiemmin tehty työ menee täysin hukkaan. 6. Mikäli lähistöllä on hakkuutyömaa josta on mahdollista saada hyvälaatuista kunttaa ennen hakkuiden suorittamista, on sen kesän ampumaratatöistä kuntan leikkaus, siirto ja sijoitus kattamattomiin penkkoihin tärkein ja kyseiselle vuodelle suunniteltu ampumapaikan puhdistus tehdään joko osittain tai siirretään seuraavalle vuodelle. Vuosi 2015 Maankäsittelyä ei suoriteta. Vuoden 2015 aikana alueelle rakennetaan noin 100 m²:n suuruinen informaatio- ja oleskelukatos, sekä tehdään luodinpysäyttäjät niille ampumapaikkojen tauluille, joilla ei ole vielä ollut ampumatoimintaa kuin minimaalisesti (2,11,12,13,14). Elokuun 13 päivän jälkeen kaikilta ampumapaikoilta poistetaan sähkömagneetilla haravoiden kaikki radan pinnassa olevat rautahylsyt. Talven 2015-2016 aikana hankitaan kaivuri sekä tehdään siihen tarvittavat lisälaitteet, jotta varsinainen ampumapaikkojen peruskunnostus voidaan aloittaa vuonna 2016

keväällä, sekä tehdään puhdistushihna jolla voidaan erotella messinkihylsyt ja luodit / luotifragmentit. Vuosi 2016 Seulotaan ampumapaikkojen 2, 11,12,13 ja 14 etuvallit sekä maa-alueet niiltä paikoilta, joissa on hylsyjä. Suljetaan ampumapaikka 1, josta seulotaan etuvalli sekä maapohja etuvallin edestä ja seulotaan hylsyt niiltä kohdin maapohjasta mistä niitä löydetään. Maa-aines on pehmeää hiekkaa, joten työ on helppo tehdä. Lopuksi alue pohjustetaan murske-tasaushiekka-kivituhkakerroksella. Lisäksi tehdään luodinpysäyttäjät kyseisen ampumapaikan ampumatauluille. Vuosi 2017 Suljetaan ampumapaikka 3 ja seulotaan maaperä sekä vallit ja tehdään pohja murske-tasaushiekka-kivituhkakerrokselle. Lisäksi tauluille luodinpysäyttäjät. Vuosi 2018 Suljetaan ampumapaikka 4, jolle tehdään peruskunnostus kuten aiempina vuosina edellisille ampumapaikoille. Vuosi 2019 Suljetaan ampumapaikka 5 ja tehdään peruskunnostus. Lisäksi tehdään isompi luodinpysäyttäjä kuuden rinnakkaisen tauluryhmän kaatuville tauluille tai suunnitellaan kokonaan uudet taulut jossa jokaisella taululla on oma luodinpysäyttäjä. Rata pohjustetaan kuten edelliset radat. Vuosi 2020 Suljetaan ampumapaikka 6 ja tehdään peruskunnostus. Peruskunnostuksen yhteydessä on harkittava kohotetaanko etuvallia korkeammaksi, koska se on matalin kaikista alueella olevista valleista. Puhdasta hiekkaa saadaan ampumapaikkojen 6 ja 7 takana olevasta, kulkutien toisella puolella olevasta hiekkavallista. Rata pohjustetaan ja laitetaan tauluille luodinpysäyttäjät. Vuosi 2021 Suljetaan ampumapaikka 8. Peruskunnostus pyrittävä tekemään kesäkuun alun ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana, koska ampumapaikka on keskeisellä kohdalla ja puhdistustyö häiritsee radan toimintaa enemmän kuin muilla radoilla tapahtunut työ.

Pohjustetaan rata kuten aiemmat ja laitetaan luodinpysäyttäjät kaikille tauluille. Vuosi 2022 Suljetaan ampumapaikka 10 ja suoritetaan puhdistus sekä rata-alueen pohjustus niiltä osin, jossa ampujat pääsääntöisesti kulkevat. Radan pinta on osittain peitetty kunnossapitomurskeella, joka seulotaan uusintakäyttöön. Koska murskeen puhdistus on suuritöisempi toimenpide, on siihen varattava riittävästi aikaa. Mikäli mursketta ei saada puhdistettua, se tulee sijoittaa rata-alueella johonkin paikkaan ja suojata tai viedä kaatopaikalle. Koko rata-aluetta ei päällystetä murske-tasaushiekka-kivituhkakerrokselle. Seulotaan samalla sivuvalli vasemmalla (liikkuvan radan etuvalli). Vuosi 2023 Suljetaan suurin ampumapaikka 9 ja suoritetaan sen maapohjan ja vallien puhdistus. Myös tällä alueella maapohjassa on kunnossapitomursketta, joten työ on hidasta ja aikaa vievää. Mikäli puhdistusta ei pystytä tekemään riittävän hyvin, poistetaan ko. maa-aines kokonaan. Kaikissa edellä mainittujen ampumapaikkojen puhdistuksissa voidaan korvaavaksi materiaaliksi ottaa ampumapaikkojen 6 ja 7 takapuolella olevasta hiekkavallista tarvittava määrä puhdasta maa-ainesta. Samalla rata-alueelle saadaan lisää tilaa varastointia varten. Mikäli lähistöltä on saatavissa kunttaa joltakin hakkutyömaalta, sillä voidaan peittää niitä sivuvalleja vuosittain joita ei ole vielä peitetty. Kuntan nostamisessa paikoilleen on kaivurista suuri apu. Lisäksi käytetään muita peittokasveja, kuten maahumalaa, jota on helppo monistaa vanhoista juurakoista ja joka kasvaa nopeasti laajaksi peitoksi. Kerättävä metalli kannattaa lajitella, varastoida sekä seurata metallien hintatason muutoksia ja myydä ne kun hinta on sopiva. Metallia ampumarata-alueella eri lajeittain on siksi runsaasti ja sitä tulee vuosittain määriä, joiden hyödyntäminen on taloudellisesti erittäin kannattavaa. Kokonaisuus Seuraavan 10 vuoden sisällä koko rata-alue on käsitelty. Sen jälkeen hylsyjen keruu sekä lyijyn ja kuparin kerääminen yhdessä muun ampumarataan kohdistuvan huolto- ja korjaustoiminnan keston tulee viedä kaikkiaan korkeintaan viisi työpäivää vuodessa. Ampumaradan vuosittaisista tarkastuksista (kevät- ja syystarkastus) on jo olemassa tarkastusohjeet ja pöytäkirjat. Ampumaradan muusta

huollosta, metallienkeräämisestä ja luodinpysäyttäjien huollosta tehdään erikseen huolto- ja tarkastusohjeet, jotka liitetään asiakirjakokonaisuuteen Aittokosken ampumaradan käyttöja turvallisuusohjeet, joka ohjaa ja opastaa ampumaradan käytöstä sen kaikilla osa-alueilla uusia radasta vastuussa olevia henkilöitä tulevaisuudessa. Ampumarata-alueella on suoritettu ampumapaikkakohtaiset maaperäanalyysit kesällä 2015 radoilla 1, 2, 3, 4, 11, 12, 13 ja 14. Radalla yksi pitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista (Vna 214/2007) antamia liitteen ohjearvoja. Radalla kaksi suoritetuissa kenttämittauksissa lyijy ylitti alemman ohjearvon kahdessa kohteessa ja kynnysarvon yhdessä kohteessa. Laboratoriotutkimuksessa kynnysarvon ylitti myös antimoni. Radalla kolme lyijy ylitti kenttämittauksissa kynnysarvon kolmessa kohteessa. Radalla neljä lyijy ylitti alemman ohjearvon kolmessa kohteessa ja kynnysarvon kahdessa. Laboratoriossa todettiin myös antimonin ylittävän ohjearvon. Radalla 11 lyijy ylitti ohjearvon kolmessa kohteessa. Radalla 12 lyijy ylitti kenttämittauksissa kynnysarvon kolmessa kohteessa, alemman ohjearvon yhdessä kohteessa ja ylemmän ohjearvon yhdessä kohteessa. Laboratorioanalyysissä antimoni ja kupari ylittivät ylemmän ohjearvon ja lyijy vaarallisen jätteen ohjearvon. Radalla 14 lyijy ylitti kynnysarvon kahdessa kohteessa. Radalla 13 ohje- ja kynnysarvot eivät ylittyneet. Tiedot päästöistä vesistöön ja viemäriin sekä niiden vähentämisestä Alueella ei ole juoksevaa vettä tai viemäröintiä. Alueella on useita kuivakäymälöitä, joiden tyhjennys suoritetaan tarvittaessa. Alue sijaitsee vanhan maa-ainesottopaikan pohjalla ja maaperä on erittäin imukykyistä, joten sulamis- ja sadevedet imeytetään suoraan maaperään, josta ne suodattuvat alueen itäpuolella virtaavaan pieneen puroon, joka yhtyy alueen eteläpuolitse kaakosta kohti luodetta virtaavaan Kangasjokeen ja edelleen Emäjokeen alueen länsipuolella n. 1,2 km etäisyydellä.

Ampumaradan läheisyydessä virtaavasta purosta on otettu näytteet Ramboll Finland Oy:n toimesta. Näytteet on analysoitu SGS Inspection Services Oy:ssä. Näytteet on otettu puron yläjuoksulta ja verrannenäyte alajuoksulta puron ohitettua ampumarata-alueen. Liukoisissa metalleissa ei esiinny poikkeamaa näytteiden välillä joten analyysituloksen perusteella voidaan todeta, ettei ampumaradan maaperästä johdu vesistöön liukoisia metalleja. Tiedot syntyvistä jätteistä sekä niiden määristä ja käsittelystä Jätenimike Arvioitu määrä Käsittely - tai Toimituspaikka kg / a hyödyntämistapa Maalitaulut 50 Poltettava jäte Eko-Kymppi, Kajaani Patruunoiden 150 Poltettava jäte Eko-Kymppi, Kajaani pakkaukset Muoviset 20 Sekajäte Eko-Kymppi, Kajaani haulikupit Hylsyt 1500 Romumetalli Kuusakoski ym. Muu metalliromu 50 Romumetalli Kuusakoski ym. Luodit ja haulit 2000 Romumetalli Kuusakoski ym. Puujäte 50 oma kierrätys Sekajäte 400 kaatopaikka Eko-Kymppi, Kajaani Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Aittokosken ampumaradalle soveltuvia haitta-ainekuormituksen vähentämiseen perustuvia, käyttökelpoisia menetelmiä ovat taustavallin iskemäkohtien kunnostus joko seulomalla tai massanvaihdolla. Ampumamelun torjuntaan vaikuttavia tekijöitä ovat radan syrjäinen sijainti ja melun leviämistä rajoittavat korkeussuhteet sekä ympäristön puusto, sekä radan penkkojen suojaaminen kuntalla. Lisäksi tutkitaan maaperäkasveja, jotka menestyvät heikoissa, hiekkaisissa olosuhteissa. Melupäästöjä rajoittavia tekniikoita voivat olla kaliiperin pienentäminen ja äänenvaimentimet, huomioiden kilpailusääntöjen aiheuttamat rajoitteet. Meluntorjuntatoimissa hyödynnetään myös tiedottamista. Arvio melun vaikutuksista Ampumaratatoiminnasta on suoritettu melumittaukset 18.8.2015. Ramboll Finland Oy:n tulosten tarkastelun mukaan mittaustulosten ja mittausten aikaisten havaintojen perusteella Aittokosken

ampumaradan toiminnasta ei aiheudu sellaisia melutasoja lähiympäristössä, jotka aiheuttaisivat toiminta-aikarajoituksia tai vaatisivat meluntorjuntatoimenpiteitä. Ampumaradan sijainti suhteellisen kaukana asutuksesta ja radoilla jo sijaitsevat korkeat maavallit ehkäisevät meluvaikutuksia lähiympäristöön tehokkaasti. Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Ampumaratatoiminta kuormittaa ympäristöä pääasiassa ympäristölle haitallisia metalleja sisältävien haulien ja luotien kautta. Luotien merkittävimmät haitta-aineet ovat lyijy, kupari, antimoni ja sinkki. Haulien merkittävimmät haitta-aineet ovat lyijy ja antimoni. Lisäksi patruunoissa käytettävät ruudit ja niiden lisäaineet, kuten nitroglyseriini voivat olla ympäristölle haitallisia. Tiedot käyttötarkkailusta, päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä Käyttötarkkailu Toiminnan harjoittajan on YSL 6 :n mukaan oltava selvillä toiminnan päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Tarkkailun tarkoituksena on varmistua siitä, että radan toiminnasta vastaava tuntee päästöt sekä niiden vaikutukset ja valvontaviranomainen saa niistä valvonnan kannalta tarvittavat tiedot. Päästö ja vaikutustarkkailu Toiminnan harjoittaja vastaa käyttötarkkailusta järjestämällä ampumaradalle käyttöpäiväkirjan ja huolehtimalla sen ylläpidosta velvoittamalla kulloinkin ammunnoista vastaavan henkilön sitä täyttämään. Päiväkirjaan kirjataan mm. laukausmäärät, käytetyt asetyypit, ampuma-ajat, radan käyttäjät, tiedot jätteiden määrästä sekä niiden kuljetuksista jne. Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Ampumaratojen ympäristövaikutukset kohdistuvat pääasiassa maaperään ja sitä kautta edelleen pohja- ja pintaveteen sekä melutilanteeseen. Vaikutukset ovat suoraan verrattavissa radan käyttöasteeseen eli käyttäjien ja ammuttujen laukausten määrään, sekä käytettyjen ammusten tyyppeihin. Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu perustuu käyttöpäiväkirjaan ja mahdollisiin ympäristöviranomaisen määräämiin maaperä-, pohjavesi- ja pintavesinäytteisiin.

Lupahakemuksen käsittely Raportointi- ja tarkkailuohjelmat Raportointi käyttötarkkailusta suoritetaan ympäristöviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Suomussalmen kunnan virallisella ilmoitustaululla 27.1 26.2.2015 välisen ajan ja Ylä-Kainuu lehdessä 27.1.2015. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Suomussalmen kunnan virastotalon Teknisten palveluitten aulassa. Tarkastukset Ampumarata-alueella on suoritettu tarkastus 2.7.2015 Kainuun ELY-keskuksen tarkastajien kanssa 8.7.2015 melumittausten suorittamisen aikana. 2.7.2015 tarkastuksessa olivat mukana Kainuun ELY-keskuksesta Elli Moilanen ja Juha Määttä, Matti Tapio Kainuun Practical-ampujista ja ympäristösihteeri Jukka Korhonen. 8.7.2015 suoritetussa melumittauksessa mukana olivat Matti Tapio, Sakari Ruokolainen Ramboll Finland Oy:stä ja Jukka Korhonen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty annettuun määräaikaan mennessä kolme muistutusta. Muistutuksissa on kiinnitetty huomiota mm. meluhaittaan, esitetty enimmäiskäyttöaikoja ja otettu kantaa aiemman luvan velvoitteisiin maaperän puhdistamisesta. Lisäksi on muistutettu alueen sulamisvesien johtumisesta vesistöön ja melumittausten suorittamisesta. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kainuun ympäristöterveydenhuollolta ja Kainuun ELY-keskukselta. Kainuun ympäristöterveydenhuolto esittää lausunnossaan mm. seuraavaa: Ampumaradan ja asutuksen välisen etäisyyden perusteella on arvioitavissa, että ampumaradasta ei aiheudu terveydensuojelulain tarkoittamaa meluhaittaa. Melun vaikutukset tulee huomioida

ympäristölupakäsittelyssä niin, että melutaso täyttää valtioneuvoston päätöksessä 53/1997 ampumaratojen aiheuttamalle melutasolle annetut ohjearvot. Tarvittaessa melutaso on selvitettävä mittauksin tai muulla tavalla. Lisäksi luvassa on annettava riittävät ehdot maaperän pilaantumiselle, jotta haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön ja sitä kautta pohjaveteen estyy. Terveydenhuoltoviranomaiselle ei ole tullut yhteydenottoja ampumaradan toimintaan liittyen. Kainuun ELY- keskus esittää lausunnossaan mm. seuraavaa: Ampumaradan ympäristölupahakemukseen ei ole liitetty selvitystä ampumarata-alueen maaperästä. Ampumaratatoiminta on ollut niin pitkäaikaista, että maaperässä on sen verran lyijyä, että maaperä voi olla pilaantunut. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 :n mukaan silloin kun on aihetta epäillä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, puhdistamisesta vastuussa olevan on selvitettävä alueen pilaantuneisuus ja puhdistamistarve. Lain 133 1 momentin mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden ( pilaantunut alue ) siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kainuun ELY-keskus muistuttaa, että alueen pilaantuneisuus ja puhdistustarve on selvitettävä ja tarvittaessa maaperä on puhdistettava. Maaperän tilan selvitys on alueella tehtävä ennen luvan myöntämistä, koska maaperän tila voi vaikuttaa lupamääräyksiin. Saman selvityksen yhteydessä tulisi arvioida ampumaradan riskejä ja tarpeellisia maaperän ja pohjaveden suojaratkaisuja. Mikäli ampumaradalla siirrellään tai on jo siirrelty pilaantuneita maamassoja, tulisi selvitykseen liittää tiedot massojen uusista sijaintipaikoista. Selvitys kokonaisuudessaan on toimitettava valtion valvontaviranomaiselle ja kuntaan ympäristölupahakemuksen taustamateriaaliksi. Voimassa olevassa lupahakemuksessa on katsottu, että Aittokoskelle soveltuvia haitta-ainekuormituksen vähentämiseen perustuvia käyttökelpoisia menetelmiä ovat iskemäkohtien kunnostus joko seulonnalla tai massanvaihdolla. Kainuun ELY- keskus katsoo, että menetelmiä tulisi täydentää myös muilla maaperän ja pohjaveden suojaamiseen tähtäävillä menetelmillä. Esimerkiksi lupahakemuksen tekijän tulee selvittää luotiloukkujen käytön mahdollisuutta sekä taustavallin kattamisen mahdollisuus eri radoilla. Muutoinkin ympäristölupahakemusta tulee täydentää siten, että maaperän- sekä pohjaveden suojausratkaisut olisi esitelty täsmällisemmin eri ampumapaikkojen kohdalta.

Lupahakemuksen mukana olleeseen asemapiirrokseen oli merkitty helikopterin laskeutumispaikka. Kainuun ELY-keskus muistuttaa, että helikopterin laskeutumispaikka voidaan katsoa ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014)2 :n mukaiseksi lentopaikaksi, joka tarvitsee myös ympäristöluvan. Ympäristöluvanhakijan kuuleminen ja täydennyspyyntö Suomussalmen kunnan ympäristölautakunta on suorittanut ympäristöluvanhakijan kuulemisen muistutuksista ja pyytänyt täydentämään lupahakemusta Kainuun ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti 27.3.2015 päivätyllä kuulemiskirjeellä. Luvan hakijan vastine Luvan hakija on toimittanut vastineen 30.4.2015. Vastineessa on esitetty mm. melumittausten suorittamista, maaperän- ja pohjaveden suojaratkaisut, tiedot siirrettyjen massojen uusista sijaintipaikoista, tarkkailupiste ampumaradan ohitse virtaavaan puroon, esitys pohjaveden tilan selvittämisestä, kuvaukset siirrettävistä luotien kerääjistä ja ampumapaikoittain tapahtuvan maa-aineksen käsittelyn aikataulu. Alueella on suoritettu melumittaukset elokuussa 2015, otettu ja analysoitu vesinäytteet ampumaradan ohi virtaavasta purosta sekä tehty maaperäanalyysit kahdeksalla ampumapaikalla. Vastinepyynnöt Suomussalmen kunnan ympäristölautakunta on 3.6.2015 päivätyllä vastinepyynnöllä varannut lausunnon ja muistutuksen jättäneille tahoille mahdollisuuden hallintolain (434/2003) 34 :n mukaisesti lausua mielipide hakijan jättämästä vastineesta ja antaa vastineensa. Annettuun määräaikaan mennessä on jätetty yksi vastine. Vastineessa on otettu kantaa mm. maaperän puhdistamisvelvollisuuteen, asetettavaan vakuuteen, ampumaradan käyttöaikoihin, käytettäviin aseisiin, maaperän kunnostusohjelmaan, sen valvontaan ja YVA-menettelyyn. Muistutuksessa esitetään, että lupakäsittelyssä ja mahdollisen luvan ehdoissa huomioidaan ympäristövaikutusten arviointi ennen luvan käsittelyä, selvitetään suoritettu pilaantuneiden massojen käsittelyn lainmukaisuus sekä määrätään esitetyn kunnostusohjelman toteutuksen riippumaton valvoja ja vaaditaan kunnostus- ja ampumaradan lopettamisen toimenpiteitä varten riittävä reaalivakuus turvaamaan toimenpiteiden kustannukset poikkeustilanteessa. Oheismateriaalina ympäristölupahakemus, lausunnot ja

huomatukset, hakijan vastine, ampumaradan turvallisuusasiakirja 2015, meluselvitysraportti sekä maaperä- ja vesinäyteanalyysiraportit. Lisätietoja asiasta antaa ympäristösihteeri Jukka Korhonen, puh. 0440 384 341, sähköposti jukka.korhonen@suomussalmi.fi. Ehdotus: Ympäristösihteeri Jukka Korhonen: Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 27 mukaisen ympäristöluvan Aittokosken practical -ammuntaradalle seuraavilla lupamääräyksillä: Lupamääräykset Ampumaratatoiminta 1) Ampumaradalla saa ampua seuraavasti: - maanantai torstai klo 8.00-21.00 - perjantai lauantai klo 8.00-18.00 - sunnuntai klo 12.00-21.00 Seuraavina juhlapyhinä ampumaradan käyttö on kielletty: - pitkäperjantai 2. pääsiäispäivä - juhannusaatto, juhannuspäivä ja sitä seuraava sunnuntai - jouluaatto tapaninpäivä Ampumaradan käytössä on huomioitava Suomussalmen kesäteatterin toiminta ja tarpeen mukaan rajoitettava radan käyttöä näytösten aikana. Ampumaradan käytön rajoitukset koskevat äänenvoimakkuudeltaan.22 LR kaliiberia suurempia aseita. 2) Ampumaradan käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueella esimerkiksi kyltillä siten, että kaikki ratoja käyttävät ovat niistä tietoisia. Luvan saajan on valvottava, että ampumaratoja käytetään ainoastaan lupamääräyksissä sallittuina aikoina ja että ratojen käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. 3) Kilpailutapahtumista on tiedotettava asianosaisia sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaista hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Tiedotteessa on ilmoitettava tapahtuma-ajan kohta, tapahtuman kesto ja tapahtumasta vastaavan henkilön yhteystiedot.

4) Ampumarata on aidattava ja merkittävä siten, että sivulliset eivätkä eläimet joudu ampumarata-alueelle eikä ammunnasta aiheudu muutakaan vaaraa. Ampuma-alue on eristettävä riittävän turvallisesti myös ampumakimmokkeiden varalta. Meluntorjunta 5) Ammunnan aiheuttama melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäisäänitasona impulssiaikavakiolla (LAImax) määritettyä melutasoa 65 db ympäristön asumiseen käytettävillä alueilla eikä 60 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla. 6) Ampumamelun vähentämiseksi tulee aseissa, joissa se on teknisesti ja kilpailutoiminnan kannalta mahdollista, käyttää äänenvaimentimia. 7) Ampumapaikoille, joissa yleisö voi seurata ammuntaa, sekä ampumaradan alueille joilla altistutaan melulle, tulee sijoittaa ohjeistus kuulosuojainten käytöstä. Maaperä 8) Maaperän kunnostussuunnitelma voidaan toteuttaa luvanhakijan esittämällä aikataululla. Kullekin ampumapaikalle on teetätettävä selvitys maaperän pilaantuneisuudesta ennen kunnostustöiden aloittamista. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioituja näytteenottajia ja määritykset on suoritettava laboratoriossa, jolla on akkreditoitu laatujärjestelmä ja jossa ko. menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Selvitys ja ilmoitus kunnostustöiden aloittamisesta on toimitettava valvovalle viranomaiselle ennen töiden aloittamista. Tavanomaista ampumaratojen ylläpitoon liittyvää taustapenkkojen kunnostustöitä saa tehdä ilman erillistä ilmoitusta. Taustavalleista voidaan poistaa luotimetallit ja haulit joko massanvaihdolla tai seulomalla. Kunnostetut ampumapaikat tulee varustaa luotiloukuilla tai muilla vastaavilla keräimillä tai niissä on käytettävä materiaalia, josta luotimetallit ja haulit ovat seulottavissa tai muuten kerättävissä. Kerääntyvä lyijy ja kupari toimitetaan laitokselle, jolla on lupa käsitellä ko. jätettä. Haulikolla suoritettavat ammunnat on pyrittävä keskittämään mahdollisimman vähäiselle määrälle ampumapaikkoja. 9) Kaikissa suojaustoimissa on varauduttava rakenteisiin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen.

Mahdollisten turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen saa käyttää vain puhtaita maa-aineksia. Uudet rakenteet on sijoitettava niin, ettei niiden alapuolelle jää pilaantuneita maa-aineksia. Jätteet 10) Maahan kertyvät hylsyt ja muut ammunnasta syntyvät jätteet tulee kerätä talteen keväällä ja syksyllä ja toimittaa hyväksyttyyn jätteiden vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. 11) Ampumaradan jätehuollossa on noudatettava Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuolto määräyksiä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet (kuten hylsyt, pahvi ja paperi) on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäväksi. Eri ampumapaikoilla on oltava riittävästi jäteastioita. Ampumapaikkojen käyttö ei saa aiheuttaa roskaantumista tai epäsiisteyttä. 12) Käymäläjäte on toimitettava käymäläjätteen vastaanottoon ympäristöluvan saaneeseen laitokseen tai kompostoitava tiivispohjaisessa kompostorissa, josta ei pääse valumia ympäristöön. Kuivakäymälät tulee sijoittaa, rakentaa ja huoltaa siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset 13) Ampumarata-alueen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on seurattava joka viides vuosi otettavin näyttein. Pintaveden laatua on tarkkailtava alueen itäpuolelta virtaavasta purosta hakijan vastineen mukaisista tarkkailupisteistä. Pohjaveden laadun seuraamiseksi alueelle on asennettava näytteenottoon soveltuva pohjavesiputki. Putki on asennettava vuoden 2016 loppuun mennessä jollekin kunnostussuunnitelman mukaisesti kunnostetulle ampumapaikalle ja siitä on toimitettava samana vuonna ensimmäinen analyysitulos valvontaviranomaiselle. Pohja- ja pintaveden laadun selvittämisessä tutkitaan vähintään seuraavat parametrit: metallit (lyijy, antimoni, kupari, sinkki ja arseeni), ph, happipitoisuus. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioituja näytteenottajia ja määritykset on suoritettava laboratoriossa, jolla on akkreditoitu laatujärjestelmä ja jossa ko. menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Tarkkailun tiheyttä ja tutkittavien aineiden määrää voidaan myöhemmin muuttaa, mikäli seurannan tulokset sitä edellyttävät. Tarkkailusta laaditaan näytteenottovuosina raportti, joka toimitetaan tiedoksi kunnan valvontaviranomaiselle.

14) Ampumaradan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Kirjanpitoon tulee merkitä ampujamäärät, laukausmäärät, tiedot vuoden aikana järjestetyistä kilpailuista, tiedot jätteiden määrästä ja toimituspaikoista sekä tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja toiminnasta tulleista valituksista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpidosta on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava yhteenveto ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15) Toiminnan olennaisesta lisäämisestä tai muuttamisesta, lopettamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka 16) Toiminnanharjoittajan on seurattava oman alansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tarvittaessa sen käyttöönottoon. Toiminnan lopettaminen 17) Toiminnan loputtua ampumarata-alue tulee kunnostaa. Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää toimenpiteet alueen puhdistamisesta, siistimisestä sekä muista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja lopettamisen jälkeisestä tilan tarkkailusta ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi. Vakuus 18) Toiminnanharjoittajan on asetettava 8 000 euron vakuus asianmukaisen maaperän puhdistamisen järjestämiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden 2026 loppuun. Vakuuden suuruutta voidaan tarkastaa toiminnan laajuuden muuttuessa ja maaperän puhdistustöiden edetessä. Ratkaisun perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Suomussalmen ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti ampumaradan toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 :ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 52 ja 58 :n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen

vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 62 :n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Otettaessa huomioon toimitetut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, voidaan katsoa, ettei ampumaradan toiminnasta aiheudu terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten tai muiden sijoitusmääräysten vastaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Muistutuksissa on kiinnitetty huomiota mm. meluhaittaan, esitetty enimmäiskäyttöaikoja ja otettu kantaa aiemman luvan velvoitteisiin maaperän puhdistamisesta. Lisäksi on muistutettu alueen sulamisvesien johtumisesta vesistöön ja melumittausten suorittamisesta. Luvanhakijan toimittaman vastineen jälkeen on muistutettu vastuista pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, toiminnan aikaisesta vakuudesta, toiminta-aikojen rajoittamiselle. Jätetyssä vastineessa esitetään ympäristövaikutusten arviointia ennen luvan käsittelyä, aiemmin suoritettujen pilaantuneiden massojen käsittelyn lainmukaisuus, määrätään esitetyn kunnostusohjelman toteutuksen riippumaton valvoja ja vaaditaan kunnostus- ja ampumaradan lopettamisen toimenpiteitä varten riittävä reaalivakuus turvaamaan toimenpiteiden kustannukset poikkeustilanteessa. Luvan hakija on suorituttanut melumittaukset elokuussa 2015. Melumittauksissa yksi mittauspiste oli sijoitettu niiden kiinteistöjen läheisyyteen, joista on tullut muistutuksia melusta ja käyttöajan rajoittamisesta. Melun enimmäistaso ko. mittauspisteellä oli LAImax 45 db. Kauimmaisessa mittauspisteessä, 3,8 km ampumaradasta, melun enimmäistaso oli LAImax 46 db. Luvan hakija on suorituttanut maaperän pilaantumisselvitykset ja laatinut kunnostussuunnitelman ampumaradan maaperän käsittelystä. Liukoisten metallien johtumista pinta- ja pohjavesiin on selvitetty ottamalla näytteet ampumaradan ohi virtaavasta purosta. Lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (10.6.1994/468) 4 :n mukaan lakia sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua