Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012
Haapajärven tilapäinen kuivattaminen Esityksen sisältö ><> Haapajärven perustiedot ><> Haapajärven kunnostus - Lähtökohdat - Tavoite - Kunnostusmenetelmä - Toimenpiteet ja aikataulu - Kuivattamisen vaikutukset ja riskit ><> Haapajärven kalasto - Kalaston rakenne - Poistokalastus - Vedenlaatu kalastetulla ja kalastamattomalla alueella - Kunnostuksen jälkeinen käyttö- ja hoitosuunnitelma - Haapajärven kalojen särkylääkejäämiä http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2011/06/haapajarven_tyhjennys_alkoi_poistokalastuksella_2644806.html
Haapajärven perustiedot - sjiainti: Rakkolanjoen keskijuoksulla, 15 km Lpr:sta - 223 ha, keskisyvyys 1,5 m, syvänteet 3-4 m - Rakkolanjoen valuma-alue 105 km 2 - keskivirtaama 1,2 m 3 /s (0,2 11 m 3 /s) - läpivirtausjärvi, viipymäaika 1,1 kk - erittäin rehevä; P = 200-300 ug/l - erittäin samea; kiintoaine 30-40 mg/l - emäksinen, hygieeninen laatu välttävä - sedimentti 0 300 cm - sisäinen P-kuormitus 78% - Lpr jätevesien P-kuormitus 10% (50 v.) - hajakuormitus maa- ja metsätalous 10% - kalasto: särkikalat (70%) ja kuha (25%) - 2 osakaskuntaa (Haapajärvi ja Purala) - Kaakonkulman kalastusalue
Haapajärven kunnostuksen lähtökohdat - Huono veden laatu, erittäin rehevä, heikko virkistyskäyttö - Ympäristölupapäätös : Lpr kaupunki on velvoitettu kunnostaa jätevesien purkuvesistöön kuuluva Rakkolanjoki ja Haapajärvi - Haapajärvi on Natura 2000 alue (linnusto) - Lisäveden johtaminen Saimaan kanavasta - Ulkoisen jätevesi- ja hajakuormituksen vähentäminen - Sisäinen kuormitus pienenettävä kunnostustoimenpitein
Haapajärven kunnostuksen tavoite - Veden laadun ja virkistyskäyttöarvon parantaminen - Järven lintuvesiarvon palauttaminen - Kalaston biomassan ja pienten särkikalojen osuuden pienentäminen
Haapajärven kunnostusmenetelmä - Tilapäinen kuivattaminen - Menetelmä soveltuu matalille reheville järville, joissa ongelmallinen sedimenttipohja - Tarkoitus lisätä järven vesisyvyyttä ja vähentää sedimentin resuspendoitumista - Yhdistetty paikallisin ruoppauksiin ja rantojen kunnostuksiin - Kokemukset muualta (Pohjois-Pohjanmaalla, Kymenlaakso)
Haapajärven kunnostuksen toimenpiteet -Aikataulu 1.1.2011 31.7.2013 -Penkereet (3 kpl) ja settipato - Alapuolisen joen perkaus - Kalaston poisto - Ohitusuoma - Kuivatusuomat ja pumppaus - Ruoppaukset - Rantojen kunnostukset - Kustannukset 2,2 milj
Haapajärven kunnostuksen vaikutukset - Pohjasedimentti tiivistyy ja hapettuu - Veden laatu paranee (vesitilavuus, sisäinen kuormitus ) - Vesikasvillisuus - Kalabiomassa - Kuivattamiseen liittyvät riskit: - sääolot (leuto talvi, sateinen kesä) - rantakasvuston leviäminen
Haapajärven kalasto Nordic koeverkkokalastukset v. 2002 ja 2009
Haapajärven kalasto Haapajärven Nordic-koeverkkokalastussaaliit vuosina 2009 ja 2002 ><> Lahnasta suurin osa oli 10 19 cm:n pituisia. ><> Kuhasta suurin osa oli 9 14 cm ja 20 30 cm. Noin 90 % kuhista oli alamittaisia (< 37 cm). ><> Särjestä suurin osa oli 5 7 cm:n ja 9 13 cm:n pituisia.
Haapajärven kalasto Lahnojen pituusjakaumat v. 2009 Särjen pituusjakaumat v.2009 Kuva 1. Lahnan pituusjakauma Haapajärven koekalastuksessa vuonna 2009. Kuva 3. Särjen pituusjakauma Haapajärven koekalastuksessa vuonna 2009. Kuhien pituusjakaumat v. 2009 Kuva 2. Kuhan pituusjakauma Haapajärven koekalastuksessa vuonna 2009.
Haapajärven kalasto Osuus Nordickoeverkkosaalis Arvioitu kalabiomassa Haapajärvellä (223 ha) 100 kg/ha 250 kg/ha 400 kg/ha % kg kg kg lahna** 36,7 8.184 20.460 32.736 kuha * 32,5 7.248 18.119 28.990 särki 16,4 3.657 9.143 14.629 hauki** 8,5 1.896 4.739 7.582 sorva 1,8 401 1.004 1.606 suutari 1,4 312 781 1.249 salakka** 1,3 290 725 1.160 ahven* 1,1 245 613 981 ruutana 0,5 112 279 446 Yhteensä 100 22.300 55.750 89.200 särkikalat 58 12.956 32.391 51.825 petokalat 42 9.388 23.471 37.553 * kuhan ja ahvenen osuudet kalastossa saattavat olla yliarvioituja ** lahnan, hauen ja salakan osuudet kalastossa saattavat olla aliarvioituja
Haapajärven poistokalastus - Tavoite poistaa > 90 % särkikalasto (särki, lahna) - Poistokalastus aloitettiin keväällä 2011, ennen järven veden laskua. -Poistopyynnit rysillä ja nuotalla tekivät ammattihoitokalastusyrittäjät Kari Kinnunen ja Veikko Nevala. - Kevät- ja kesäpyynti onnistui hyvin - Syysnuottauksista jouduttiin luopumaan - Kuhat käsiteltiin arvotavarana (siirtoistutukset, myynti, säilytysallas) -Särkikalat haudattiin
Haapajärven poistokalastuksen saalis 2011 Laji kg % kg/ha Lahna 13586 61,6 97,0 Kuha 3345 15,2 23,9 Särki 2307 10,5 16,5 Ruutana 1881 8,5 13,4 Suutari 419 1,9 3,0 Hauki 405 1,7 2,9 Ahven 68 0,3 0,5 Sorva 54 0,2 0,4 Kiiski 36 0,2 0,3 Salakka + 0,0 0,0 Yhteensä 22100 100,0 157,9 ><> Rysien pyyntipäivät 370 kpl ><> lahna 10-45 cm ><> kokemuskerrat 305 kpl ><> kuhien paino 2-4 kg ><> Poistokalastuksen pinta-alue 140 ha ><> särki 11-14 cm
Vedenlaatu kalastetulla ja kalastamattomalla alueella 12.7.2011 Sameus Kiintoaine Kok N Kok P a-klorofylli (FTU) (mg/l) (ug/l) (ug/l) (ug/l) Kalastettu alue 19 19 3000 180 89 Ei kalastettu alue 17 25 5000 240 412 ero (x) 0,9 1,3 1,7 1,3 4,6 21.7.2011 Kalastettu alue 15 16 4900 230 37 Ei kalastettu alue 34 27 3300 230 86 ero (x) 2,3 1,7 0,7 1,0 2,3 ><> Levämääristä kertova klorofylli huomattavasti pienempi kalastetulla alueella ><> Kiintoainepitoisuus ja sameus pienempi kalastetulla alueella ><> Ravinteissa ei selkeitä eroja ><> Sinilevien määrä murto-osa kalastetulla puolella verrattuna kalastamattomaan puoleen ><> Selitys löytyy eläinplanktonista, jota on kalastetulle puolella enemmän ><> Lahnojen pohjasedimentin möyhiminen lisää veden sameutta ja kiintoainepitoisuutta Lähde: Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy
Kunnostuksen jälkeinen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haapajärven käyttö- ja hoitosuunnitelma (2013-2018) sisältää: ><> järven kalakannan hoitoa (säännölliset hoitokalastukset / istutukset) ><> kalastuksen säätelyä ><> kalaston seurantaa Käyttö- ja hoitosuunnitelma tehdään osakaskuntien ja Kaakkois-Suomen ELY -Keskuksen kanssa
Haapajärven kalojen särkylääkejäämiä - Ekotoksikologinen tutkimus Åbo Akademi Jyväskylän yliopisto - Särkylääkejäämiä Haapajärven kalojen sapesta - Esim. Suomessa käytetään 113 300 kg ibuprofen/v (21 g/asukas, Lpr 1512 kg/v) - Ei välitöntä uhkaa ihmiselle - Riskeistä ei tiedetä vielä mitään
Kiitos