ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

Samankaltaiset tiedostot
RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Piia Leskinen Öljyä vedessä

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu


Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Vesijärven ötököitä. kasveja

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA


Ovatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Lataa Luonnon poluilla. Lataa

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA /

Tunnista lajit ja logot

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA

Lintujen anatomia sekä ensiapu öljyonnettomuudessa

Öljyntorjuntakoulutus. Porvoo

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Maankohoaminen saaristossa

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Öljyvuodon vaikutukset Itämeren luontoon

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Suojellaan yhdessä meriämme!

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Ympäristömyrkyt. - Haitallisimpia rasvaliukoiset myrkyt jotka:

Kolmen helmen joet hanke

FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM PÄIVÄTYÖKERÄYS että jää sulaa. together possible TM

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Vieraslajit hallintaan

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Koivusaaren rantojen vesiluonnon suunnitelma Vellamon puutarhat

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

PENOSIL Premium Firestop Heat Resistant Silicone

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Karjaanjoen vesistön ongelmia

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Transkriptio:

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen reaktiivisuuteen, käyttäytymiseen ja kulkeutumiseen. Öljytyypin lisäksi öljynmäärä, vuodenaika, sääolosuhteet ja onnettomuuspaikka vaikuttavat öljyonnettomuuden luonnolle aiheuttamiin tuhoihin.

ÖLJYN VAIKUTUKSET MAAN PÄÄLLÄ Suuressa öljyonnettomuudessa öljyä ajautuu myös rannoille. Kasvit eivät saa auringonvaloa eivätkä pysty yhteyttämään. Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) voivat tunkeutua soluseinien läpi ja aiheuttaa mm. kasvuhäiriöitä. Monivuotiset kasvit kestävät öljyä usein yksivuotisia paremmin. Rannan eläimistä pahimmassa vaarassa ovat ne lajit, joiden elinpiiri on pieni ja keskittyy lähelle vesirajaa. Pehmeäpohjaisilla hiekka- ja savirannoilla öljy voi imeytyä maaainekseen, vaikutukset kestävät pitkään jopa vuosikymmeniä. Erityisen herkkiä öljylle ovat meillä harvinaiset luonnontilaiset hiekkarannat, joilla usein esiintyy harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja.

ÖLJYN VAIKUTUKSET PINNAN ALLA Vedenalaiset elinympäristöt ovat usein muodostuneet yhden ns. avainlajin ympärille. Näitä lajeja ovat esimerkiksi rakkolevä, meriajokas, sinisimpukka. Avainlajin esiintymän tuhoutuminen öljyonnettomuuden seurauksena voi aiheuttaa suuria muutoksia eliöyhteisöissä. Samaan tapaan kuin rannalla, öljy tukahduttaa kasvillisuutta myös veden alla. Katkojen ja siirojen on havaittu häviävän öljyyntyneiltä alueilta nopeasti. Simpukat kestävät öljyä hieman paremmin (kuoret). Kalojen ravinto katoaa. Mäti ja poikaset alttiita öljylle. Aikuiset kalat pakenevat, jos mahdollista.

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON VÄLITTÖMIÄ vaikutuksia Tukehtuminen Höyhenten/karvojen tahriintuminen kastuminen, kylmettyminen Myrkyttyminen PITKÄAIKAISIA vaikutuksia Elinvauriot (maksa, munuaiset, hengitystiet, iho, sukusolut, immuunipuolustus) Elinympäristön avainalueiden (lisääntyminen, lepopaikat jne.) muuttuminen/tuhoutuminen Koko ympäristön ravintoverkon romahtaminen

ÖLJYN VAIKUTUKSET ERI ELIÖRYHMIIN Pohjayhteisöt Paikoillaan pysyvät eliöt (äyriäiset, nilviäiset, madot, mikrobit) peittyvät öljyyn Palautuminen hidasta, eliöryhmien runsaussuhteet voivat muuttua Plankton Osa kasviplanktonlajeista voi hävitä, eräät lajit runsastuvat Eläinplankton siivilöi dispersioitua öljyä vaikutukset kasvuun, lisääntymiseen

ÖLJYN VAIKUTUKSET ERI ELIÖRYHMIIN Linnut Vesilinnut ja rannan lajit Tahriintuminen, kuolema Myrkyttyminen (hengitys/ravinto) Nisäkkäät Merinisäkkäät mutta myös rannan raadonsyöjät ja pienpedot Tahriintuminen Myrkyttyminen

ITÄMERI ON ERITYISEN HERKKÄ ALUE Murtovesiallas, jonka tilavuus pieni Veden vaihtuvuus hidasta Kylmät olosuhteet, jääpeite, pimeys Pohjavedet vähähappisia Matala; rikkonainen rantaviiva, saaristot Ei luonnostaan öljyä hajottavia mikrobeja Lajisto sopeutunut elämään murtovesioloissa. Lajien määrä pieni, lajit mukavuusalueensa äärirajoilla. Mahdollisuus menettää ainutlaatuisia populaatioita.

Exxon Valdez, Alaska 1989 38 000 000-42 000 000 (tai 95 000 000-121 000 000) litraa raakaöljyä mereen. Öljy saastutti lopulta 2 100 kilometriä rantaviivaa ja 28 000 neliökilometriä merta. Alle 10 % öljystä kerättiin, jatkuva vuotuinen hajoamistahti alle 4 %. Ei laajaa polttoa tai dispersioaineiden käyttöä. Kuumavesisuihkutus ja keräily. 100 000-250 000 merilintua, 2 800 merisaukkoa, 12 saukkoa, 300 kirjohyljettä, 247 valkopäämerikotkaa, 22 miekkavalasta; lohia ja sillejä. Sillien kanta romahti vasta neljä vuotta onnettomuuden jälkeen. Vaikutuksia edelleen. (PAH) 87 m3 öljyä edelleen maastossa.

MEKSIKONLAHTI 2010 Deepwater Horizon Tulipalo syvän meren (1,5 km) porauslautalla, joka upposi 20. huhtikuuta. Vuoto kesti 86 vuorokautta. 800 miljoonaa litraa öljyä, 7 miljoonaa litraa Corexit-dispersanttia. Meksikonlahti tuottaa 40 % manner-usa:n merenelävistä. Parissakymmenessä kalalajissa leesioita, katkaravuissa kuorivaurioita, silmättömyyttä. Vuoto monien lajien lisääntymisaikaan, kokonaisia vuosiluokkia saattoi tuhoutua. Delfiinit, merilinnut, merikilpikonnat kärsivät.

DISPERSIOAINEET Dispersioaineilla hajotetaan öljy pieniksi pisaroiksi ja saadaan se uppoamaan. Rannat eivät öljyynny, vesi ja pohja öljyyntyvät. Sisältävät liuottimia, mm. 2-butoksyetanolia, joka aiheuttaa maksa-, munuais-, hengitysellin-, hermosto- ja verenkiertoelimistöongelmia. Corexit/öljyseos todettu 52x myrkyllisemmäksi kuin öljy. Mutaatioita, syöpää. Erilaisten katkarapujen yms. äyriäisten munien kuoriutuvuus laskee helposti 50% pienilläkin pitoisuuksilla.

KIITOS MIELENKIINNOSTA!