Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Samankaltaiset tiedostot
kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

merkitys kosteikkojen toimivuudelle

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Kosteikot vesienhoidossa

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Ajankohtaista turvetuotannossa

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Turvetuotannon vesiensuojelu

Ylen Turvekysely, kevät vastauskoonti OSA 1 PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

TASO-hankkeen esittely

BioTar-hankkeen yleisesittely

Puula-forum Kalevi Puukko

Metsätalouden vesiensuojelu

Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Puula-forum Kalevi Puukko

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Vesiensuojeluseminaari Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Puula Forum Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 25/11/1 Dnro PSAVI/344/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Kunnosta lähivetesi -koulutus

MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Turvetuotannon kuormitus

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELU

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Transkriptio:

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin keskeinen ongelma vesien hoidossa Suomessa. Valuma-alueet ovat laajoja ja kuormituksen lähteet sijoittuvat alueen eri puolille. Maankäytöstä tä peräisin i olevan kuormituksen k vähentämiseen tarvitaan hajautettua vesiensuojelutekniikkaa, jota vesiensuojelukosteikot ja pintavalutuskentät edustavat. Valumavettä puhdistavissa kosteikoissa vesi puhdistuu monien eri prosessien tuloksena. Tulevaisuudessa valumavettä puhdistavien kosteikkojen kustannustehokasta käyttöä vesien hoidossa tulisi tehostaa erityisesti valuma-aluetasoisia suunnittelumenetelmiä kehittämällä. ällä

Terminologia Valumavettä puhdistavia kosteikkoja on erilaisia TuKos-projektissa on kehitetty uutta rakennetta, ojitetulle alueelle sijoitettavaa kosteikkoa TuKos-projektin loppuraportissa on käytetty nimitystä ojitettu kosteikko tai kosteikko projektissa kehitetystä turvetuotannon valumavettä puhdistavasta kosteikosta Nimitys pintavalutuskenttä on rajattu käytettäväksi olemassa olevien suunnittelu- ja mitoitusohjeiden (Savolainen ym. 1996) mukaisesti toteutetuille, suolle perustetuille valumavettä puhdistaville rakenteille Terminologiaa on vielä kehitettävä Ympärivuotisuus kosteikoilla Kosteikkokäsittelyllä voidaan saada myös talvella hyviä poistumia, mutta osalla kosteikkoalueista tapahtui huuhtoutumista esim. orgaanisten aineiden, fosforin, typen tai raudan osalta. Ongelmia voisi mahdollisesti vähentää Toimivat eristeet, mahdolliset putket routarajan alapuolelle, tasainen veden virtaus kentälle Kustannustehokkuus huomioitava menetelmää sovellettaessa Veden liikkuminen kosteikoilla talvella routaputkiseurantojen perusteella Roudan syvyys vaihteli heikentää veden virtausta turpeessa, mutta heti roudan alapuolella vesi virtaa veden puhdistuminen mahdollista myös talviaikana Säädataan pohjautuva tarkastelu t talviaikaisista ik i i t olosuhteista t Vuosien välillä on vaihtelua lievää nousua havaittavissa plussapäivien p osalta

Kosteikoilla saavutetut puhdistustulokset Tulokset antavat viitteitä siitä, että myös ojitetulle alueelle voidaan perustaa turvetuotannon valumavesiä puhdistava kosteikko. Suunnittelussa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota alueen ominaisuuksiin, sillä osalla ojitetuista kosteikkoalueista voi tapahtua huuhtoutumista esim. fosforin ja raudan osalta. Humusaineiden huuhtoutuminen Hankkeen aikana kerättyjen kosteikkokohtaisten seurantatietojen sekä tehtyjen peräkkäissuodatusten perusteella humusaineiden pitoisuus nousi ojitetuissa kosteikoissa. Tulosten yleistäminen kaikkiin ojitettuihin kosteikkoihin vaatii kuitenkin lisäanalyysejä kohteita oli 5 kpl. Tulosten perusteella on myös mietittävä keinoja humusaineiden huuhtoutumisen estämiseksi. Tutkimuksia tullaan osin jatkamaan juuri käynnistyneessä, Uusia innovatiivisia i i vesiensuojelumenetelmiä l iä turvetuotannon t t vesistökuormituksen vähentämiseen (SulKa) hankkeessa!

Kosteikon ravinteisuustason ja puuston merkitys ravinteidenpidätyksessä Kosteikkojen alkuperäisen kasvillisuuden ilmentämillä ravinteisuustasoilla vaikuttaa olevan yhteyttä kosteikolla saavutettaviin tt ravinnepoistumiin i ii Puusto sitoo vuosittain fosforia enemmän kuin vapauttaa Kosteikon puustosta vapautuva fosfori voi kuitenkin heikentää kosteikolla saavutettavaa puhdistustulosta lehtikarikkeen hajotessa syksyllä Sorptiomateriaalien käyttö kosteikoilla Ojitetun kosteikon käyttöönoton yhteydessä voi turpeesta huuhtoutua vesiliukoista sekä heikosti sitoutunutta fosforia Sorptiomateriaaleja voidaan mahdollisesti hyödyntää ojitettujen kosteikoiden fosforin pidättymisen parantamisessa Sorptiomateriaalien toimivuus kenttäolosuhteissa puhdistustuloksen ja keston kannalta kuitenkin vielä selvitettävä (tukkeutumis- ja huuhtoutumisriski) tullaan tutkimaan juuri alkavissa SulKa ja SuHe -hankkeissa

Mitoitus- ja suunnitteluohjeista Annettujen ohjeiden perusteella voidaan arvioida millaisille ojitetuille alueille kosteikkoa voi suunnitella ja mitä sen rakentamisessa olisi hyvä ottaa huomioon päätöspuu Suunnitteluprosessi tarkentuu jatkossa. Menetelmä olisi hyvä testata käytännössä Jatkohankkeissa (Vapo Oy rahoittama SulKa-hanke ja uusi EAKR rahoitteinen SuHE -hanke) selvitetään mm.: Kuormituksen vaikuttavia tekijöitä Sorptiomateriaalien käyttöä Kosteikkojen toimintaa ääritilanteissa (tulva) Pienkemikalointia ja kemikaalien optimaalista käyttöä Humuksen huuhtoutumista Happamien vesien käsittelyä Esille tulleita tutkimustarpeita keskusteluissa: Talvipumppauksen vaikutus kevään puhdistustuloksiin Kevätpumppauksen merkitys Veden virtaus kosteikon osissa talvella Sorptiorakenteiden sijoittaminen Menetelmien käytön vaikuttavuus Mikä pitoisuustaso kosteikolla lähtevässä vedessä mikä pitoisuus aiheuttaa pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa? Tulosten perusteella tietoa lupaviranomaisten päätöksentekoon

Kommenttipuheenvuorot turvetuotannon valvonta ELY keskuksissa Tarpeellinen hanke oikeita ja käyttökelpoisia tuloksia Raporttiin selkeät ja kansantajuiset yhteenvedot Matkan varrella otettu mukaan aiheita, joista ei alussa ollut vielä tietoa (mm. routaputket, säätiedot) Enemmän tietoa vesiensuojeluratkaisuista, vaikka kysymyksiäkin on vielä toisaalta jatkotutkimuksia Lupavirastoissa paljon uusia hankkeita tutkimus on valitettavasti ast aina a askeleen ee jäljessä jessä mutta hyvä näinkin Puhdistusteho ojitetuissa kosteikoissa on yleensä alussa heikko kauanko se kestää? Riittääkö toimivuuden seurantaan yläpuolinen ja alapuolinen seuranta? Mikä merkitys maaperään suotautuvalla ojalla? Ojien käytännön tukkimisesta tarvitaan tietoa Kommenttipuheenvuorot Humusasia on kiinnostava paljonko humusta huuhtoutuu yleisesti puhuttaessa humus ja kiintoaine menevät sekaisin kiihkeät keskustelut k t tarvitaan tutkimusta/selvitystä tki t it tä Vapo Oy:n vesiensuojelun tehostamistoimet ovat keskeisiä 80 & tuotantoalueista on tehostetun vesiensuojelun piirissä vuoteen 2015 mennessä tavoitteena 100 % Tehty tutkimus varsin ajankohtainen ja tarpeellinen Ojitetut kosteikot tulevaisuuden vesiensuojelussa luonnontilaisten pintavalutuskenttien puuttuessa yhä keskeisempään rooliin Ojitettuja kosteikkoja perustettu pintavalutuskenttien mitoitusohjeita soveltaen Kosteikon geologinen rakenne, hydrologia ja muut perustiedot jääneet perustamisessa taka-alalle, minkä vuoksi reduktioissa paljon vaihteluja Jo toteutettuja kosteikkoja tarvetta optimoida tutkimustiedon pohjalta

Kommenttipuheenvuorot Ojitettujen kosteikkojen tutkimusta tarvetta jatkaa optimikosteikon suunnittelu- ja mitoitusohjeita varten selvitetään tää juuri käynnistyneissä i ä tutkimuksissa tki k i SulKa ja SuHe Kysymyksiä tulevaisuuteen? Toteutettujen ojitettujen j kosteikkojen puhdistustulokset vaihtelevat erittäin paljon. Miten tehdyn tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää kosteikkojen puhdistustehon parantamiseksi? Turvetuotanto keskittyy alueille, jotka luonnostaan turvevaltaisia ja vedet siten humuspitoisia. Onko turvetuotannon vesistökuormituksesta kaikilla alueilla kyettävä puhdistamaan saman verran kiintoainetta, typpeä, fosforia ja humusta? Olisiko esim. humuskuormituksen vesistövaikutukset ja vesistövaikutusten merkittävyys arvioitava aina tapauskohtaisesti? Milloin meillä on riittävästi tietoa, että sen pohjalta pystytään perustamaan toimiva ojitettu kosteikko eri puolelle Suomea? Kommenttipuheenvuorot Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Uusia turvesoita kuivatetaan lähivuosina kymmeniä tuhansia hehtaareja ojitetuille turvemaille Vanhat suot kuormittavat vielä pitkää TuKos hankkeen tulokset ajankohtaisia ja merkittäviä jatkotutkimukset ovat tärkeitä Pääosa poistaa kiintoainetta ja ravinteita pvk:ien tapaan Humuksen ja raudan päästöt saattavat jopa lisääntyä Kaksi uutta päästöselvitystä: SYKE; humuksen ja orgaanisen typen huuhtoumat lisääntyvät pohjoisissa vesistöissä turvetuotannon t t vaikutus tähän Lasse Svahnbäck: turpeen huuhtoutumisherkkyys lisääntyy sen maatuneisuusasteen kasvaessa. Tämä vaihe on menossa vanhoilla turvesoilla Turvesoiden päästöt kasvavat voimakkaasti vanhojen turvekenttien pohjaturpeiden huuhtotumisherkkyyden lisääntyessä TuKos hankkeen jatkokehitystarpeita.

Kommenttipuheenvuorot Pintavalutuskenttien ja kosteikkojen laadullinen merkitys korostuu lisätutkimustarve Humusta tehokkaasti poistavien menetelmien tarve korostuu Tilanteen vaatima uusi BAT: kemikalointi ja toimiva pvk tai kosteikko humuksen poistaminen edellyttänee kemikalointia Vaihtoehto: nopeutettu siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin, jolloin myös ilmastovaikutukset vähenevät Tulvahuippujen vesiensuojelu ja seuranta tutkimustarpeina Kustannustehokkaat menetelmät humuksen ja kiintoaineen poistamiseksi Talviaikaisen ik i vesiensuojelun tehostaminen t. Kommenttipuheenvuorot Luvittajan näkökulma Hanke tuonut paljon tietoa mitä kaikkea ei tiedetäkään ristiriitainen olo Toimivia ojitetut kosteikot toimiviksi suuri vaihtelu luvittamisen kannalta ongelmallinen Luvittaja pyytää tarkemmat selvitykset pvk:stä ja kosteikoista kuin aikaisemmin jatkossa enemmän tietoa Miten vaikuttaa luvan myöntämiseen tai lupamääräyksiin? Pohdittava olemassa olevien tietojen perusteella: rakenteita ja niiden toimivuudesta tultaneen määräämään tarkemmin luvissa Suuren puhdistustuloksen vaihtelun problematiikka? Välineet tämän hankkeen pohjalta tilanteen parantamiseksi toimivuus pystyttäisiin varmistamaan paremmin jatkossa Toimivuus kosteikkojen alkuvaiheessa ongelmatiikka: alkuvaiheessa myös kuormitus on suuri pitääkö kosteikot rakentaa aikaisemmin kuin kunnostustoimenpiteet tehdään?.

Kommenttipuheenvuorot Vierastan ojitettu kosteikko käsitettä se ei kuvaa, mistä rakenteesta on kyse ojitettu pvk kuvaisi paremmin Miten hyvin tulokset voidaan soveltaa koko maahan? Kustannukset ja vastaanottavan vesistön laadun huomioonottaminen luvittamisessa ympärivuotinen tehokas käsittely on BAT:a Tutkimustarpeita: Humus Ylivirtaamien hallinta tulva-aikoina Menetelmien yhdistäminen ja niiden vaikutusten selvittäminen Pitkään toiminnassa olevien alueiden vesiensuojelurakenteista lisätietoa; mm. allasalueet ym. Pitkäaikaisseuranta tarpeen eri menetelmien osalta: käyttöikä. Kiitokset aktiivisesta osallistumisesta ja Kiitokset aktiivisesta osallistumisesta ja turvallista kotimatkaa!